Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

nuorisotyö

PS-Nuoriso vaatii uudessa kunta- ja aluevaaliohjelmassaan paluuta perusasioihin – ”Loppu päättäjien woke-intoilulle”

Uudeksi kansanedustajaksi Sebastian Tynkkysen jälkeen nouseva ylikonstaapeli Merja Rasinkangas haluaisi kiinnittää yhteiskunnassa erityistä huomiota lasten ja nuorten tilanteeseen, josta hänellä on itsellään runsaasti kokemusta. Lasten ja nuorten asiat ovat Suomessa heikolla tolalla, kasvatusvastuu puuttuu ja vanhemmuuskin tuntuu nykyään olevan monelta hukassa.

36 vuotta poliisina toiminut oululainen Merja Rasinkangas on ollut poliisiuransa viimeiset parikymmentä vuotta ennaltaehkäisevässä työssä koulupoliisina lasten ja nuorten parissa. Sitä ennen hän oli pitkään töissä Pohjolakodissa, muhoslaisessa koulukodissa. Rasinkangas on toiselta ammatiltaan vanginvartija ja ollut myös vartijana Oulun ja Hämeenlinnan vankiloissa ennen poliisiuraansa. Lisäksi hänellä on pohjalla vielä kaksivuotinen nuorisotyön tutkintokin.
&#8211; Kohderyhmäni poliisityössä on ollut Suomen kansa vauvasta vaariin, ja olen päässyt näkemään, millainen esimerkiksi lasten ja nuorten tilanne tällä hetkellä on. Mielestäni lainsäädännössämme on paljon puutteita. Meiltä puuttuu keinot kasvattaa. Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin, kun vanhemmuuskin on monelta vähän hukassa, Rasinkangas pohtii.
&#8211; Sen vuoksi meillä pitäisi olla myös lainsäädännössä keinoja, vastuita ja velvollisuuksiakin siihen, että pidämme huolta lapsistamme. Lapset tarvitsevat turvaa, rajoja, rakkautta, empatiaa ja ennen kaikkea läsnäoloa. Tukea vanhemmuuteen tarvitaan enemmän.
Turvallisuus ja hyvinvointi sydämen asiana
Lasten ja nuorten lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon muitakin ongelmia, joiden kohentamiseen Rasinkangas kansanedustajana kiinnittäisi huomiota, kuten ikääntyneiden yksinäisyys. Omavaraisuuden kannalta olisi tärkeää huolehtia myös kotimaisen yrittäjyyden kannattavuudesta, oli kyse sitten maatalousyrittäjyydestä tai kaikesta muustakin yrittäjyydestä.
&#8211; Eduskuntavaaleissa teemani olivat ”turvallisuus ja hyvinvointi sydämen asiana”. Turvallisuus on hyvin laaja käsite, joka pitää sisällään paljon kaikenlaista turvallisuutta. Se on henkilöturvallisuutta, liikenneturvallisuutta, ympäristöturvallisuutta ja niin edelleen. Kotimaisuutta on vaalittava ja sitä kautta edistettävä Suomen omavaraisuutta ja yrittäjyyttä, Rasinkangas sanoo.
Rohkeutta ja omaa tahtoa
Pääsy eduskuntaan näin pitkään vaalien jälkeen tuli Rasinkankaalle iloisena yllätyksenä. Ennen kuin varsinainen eduskuntatyö pääsee kunnolla vauhtiin, on hänen huolehdittava ensin monenlaisista käytännön asioista. Helsingistä on löydettävä asunto ja eduskuntatyön sisältöön perehdyttävä kunnolla.
&#8211; Pyrin viemään itselleni tärkeitä asioita eteenpäin tuomalla tietoa eduskuntaan. Mehän olemme kaikki erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista ja erilaisista työympäristöistä, joten jokaisella on omaa tietämystään oman alansa agendalta. Sitä tietämystä haluan omalta osaltani viedä muidenkin päättäjien tietoon.
&#8211; Toivon, että pääsemme tekemään hyviä päätöksiä. Se vaatii ennen kaikkea yhteistyötä. Ihmisenä olen mielestäni hyvin yhteistyökykyinen ja sosiaalinen, mutta myös rohkeutta ja omaa tahtoa löytyy pitää kiinni niistä asioista, jotka ovat minulle tärkeitä, Rasinkangas sanoo.
Valoa tunnelin päässä
Vapaa-aikoinaan Rasinkangas viettää paljon aikaansa liikkumalla koiran kanssa metsässä. Kävelyn lisäksi hän ui ja pyöräilee. Myös musiikki ja laulaminen ovat Rasinkankaalle rakkaita harrastuksia.
&#8211; Vaikka nyt on kipeät ajat monille ja leikkaukset kirpaisevat, niin haluaisin kuitenkin sanoa ihmisille sen, että valoa on tunnelin päässä ja tämän laivan keula on käännettävä. Emme voi velkaantua enempää ja lisätä talouden taakkaa entisestään, vaan meidän on yritettävä sopeutua tilanteeseen. Se tuntuu kipeältä kaikille, mutta eihän se loputonta ole.
&#8211; Haluaisin äänestäjillekin sanoa, että aina uusi hallitus pyrkii tekemään asioita edeltäjäänsä paremmin. Jos me emme tasapainota Suomen taloutta, niin meidän taloudestamme päättää kohta joku muu. Leikkauksia on tehty, mutta loputtomiin ei jatku leikkaaminenkaan. Toivon, että Suomen talous elpyy niin, että hyvinvointi ja ostovoima lisääntyvät. Yli varojen ei voi elää. Niinhän se on jokaisessa perheessäkin, Rasinkangas kertoo.
Eurovaalit ovat äärettömän tärkeät vaalit
Rasinkangas toivoo, että äänestysaktiivisuus eurovaaleissa olisi ollut korkeampi. Monet äänestäjät eivät edelleenkään miellä EU-asioita kovin merkityksellisiksi, vaikka todellisuudessa ne ovat tavallisten suomalaisten kannalta äärettömän tärkeitä. EU:sta tulee paljon suomalaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavia direktiivejä ja sääntelyä.
&#8211; Euroopan parlamentti, jonne Sebastian Tynkkynen nyt on menossa, on mielestäni sellainen pääkallonpaikka, että siellä tarvitaan innokasta, aktiivista ja rohkeaa kaveria pitämään Suomen puolia.
Hyvä mieli toiselle on paras palkinto
Rasinkangas on todella onnellinen pääsystään eduskuntaan ja haluaa kiittää kaikkia äänestäjiään sekä kaikkia ehdokasmatkansa aikana häntä tukeneita.
&#8211; Tänä aamunakin olen saanut paljon viestejä opettajilta, jotka ovat onnitelleet minua mutta samalla harmitelleet koulupoliisin lähtöä. Olen kuitenkin luvannut, että tilalleni saadaan kyllä jatkaja. Minulla on ollut ihana ja monipuolinen työ poliisina, varsinkin tämä ennaltaehkäisevä työ koulupoliisina.
&#8211; Toimenkuvaani on kuulunut koulukiusaamiseen, väkivaltaan ja muihin rikoksiin puuttuminen. Näiden tapausten selvittelyssä paras palkinto on ollut se, kun näkee jollekin tulevan hyvän mielen ja kiusaaminen saadaan loppumaan, Rasinkangas toteaa.
&nbsp;

Tynkkysen jälkeen eduskuntaan nouseva Merja Rasinkangas: ”Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin”

Julkisuudessa on ollut viime päivinä tietoja eräästä koululuokasta, jossa oppilaat jäävät pois koulusta, koska heidän turvallisuuttaan ja koskemattomuutta ei ole voitu koulussa taata. 
 

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kysyi kouluturvallisuudesta eduskunnan kyselytunnilla.
&#8211; Turkulaiskoulun kaltaisia tapauksia alkaa olla hälyttävän paljon ja jopa viikoittain kouluissa takavarikoidaan teräaseita, lyömäaseita ja erilaisia välineitä, joilla aiheutetaan toisille lapsille vahinkoa.
Opettajat harkitsevat alanvaihtoa
Rehtoreille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan väkivaltaa on kouluissa koko ajan enemmän. Kasvu on ollut selkeää vuodesta 2019 saakka.
&#8211; Väkivalta ja sen uhka koskee yli puolta opettajista. Iso osa opettajista harkitsee myös alanvaihtoa. Suomella ei ole varaa menettää hyviä opettajia tai lasten turvallisuudentunnetta. Mitä toimia ministeriönne tekee, jotta kouluihin palautetaan työrauha opettajille ja oppilaille? Seppänen kysyy ministeri Anna-Maja Henrikssonilta.
Nuorisotyöhön panostuksia
Hallitusohjelmassa tunnistetaan nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin lisääntyminen merkittäväksi ongelmaksi ja hallitus laatii laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisyksi.
Myös esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön sekä kouluissa tapahtuvaan nuorisotyöhön panostetaan.

Seppänen: Väkivalta ja sen uhka koskee jo yli puolta opettajista – kouluihin palautettava työrauha

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike ” Elomaa ja Ari Koponen ovat tyytyväisiä hallitusohjelman kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopoliittisiin kirjauksiin. Näiden alojen tilannekuvasta ja tärkeydestä vallitsi hallituspuolueiden kesken laaja yksimielisyys, ja ohjelmakirjaukset mahdollistavat monien perussuomalaisten pitkään ajamien tavoitteiden toteuttamisen.

Suomalainen kulttuuri nähdään hallitusohjelmassa itseisarvona ja yhtenä sivistysvaltion tunnusmerkkinä. Ohjelma tunnustaa myös kulttuurin arvon kansallisen yhteenkuuluvuudentunteen muodostajana sekä osana kokonaisturvallisuutta.
&#8211; Luovien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta laahaa selvästi jäljessä muita Pohjoismaita ja EU-maiden keskiarvoa. Tässä Suomella on suuri kasvupotentiaali. Alkavalla hallituskaudella toteutetaankin poikkihallinnollinen luovien alojen kasvustrategia. Uskon, että perussuomalainen elinkeinoministeri tarttuu tähän työhön ja Suomen luovat alat saadaan vakaalle kasvu-uralle, toteaa kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa, joka toimi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioista neuvotelleen jaoston puheenjohtajana.
Ohjelmassa huomioidaan myös kulttuurin vaikutus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta.
&#8211; Hallitusohjelmaan on kirjattu vahvasti lukutaidon edistäminen. Kirjastopalveluiden saavutettavuudesta huolehditaan ja lasten sekä nuorten lukuharrastusta vahvistetaan. Hyviä tuloksia tuottanut Lukulahja lapsille -kampanja vakiinnutetaan, edustaja Ari Koponen sanoo.
Liikkumattomuus uhkaa koko kansakuntaa
Liikkumattomuus on kaikkia länsimaita vaivaava ongelma, joka aiheuttaa yhteiskunnalle useiden miljardien kustannukset vuosittain. Liian vähäinen liikkuminen on yhteydessä niin fyysisiin kuin pyykkisiinkin häiriöihin ja liikkeen lisääminen on aivan olennaista kansakunnan tulevaisuuden kannalta.
Hallituskaudella luodaan poikkihallinnollinen liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ohjelma, jonka seurantaan perustetaan ministerityöryhmä. Ohjelma toteutetaan laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kuten yritysten, järjestöjen ja median kesken.
&#8211; Liikkumattomuuden ratkaiseminen on yksi tärkeimmistä tämän hallituskauden hankkeista. Tilastot kertovat karua kieltään. Jopa 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka ei mahdollista arjen perustoiminnoista selviytymistä. Liikettä pitää lisätä aivan kaikissa ikäryhmissä. Se on myös avain tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskustannusten pienentämiseen, kansanedustaja Elomaa muistuttaa.
Nuorisopolitiikassa panostuksia ennaltaehkäisyyn
Nuorisopolitiikassa aloittava hallitus panostaa syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorten tilanne on viime vuosina polarisoitunut: yhä useampi nuori voi entistä paremmin, mutta pahoinvoivilla menee jatkuvasti huonommin.
&#8211; Kokonaisvastuu nuorten hyvinvoinnista on jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Aiemmin nuorisoasiat ovat olleet hajallaan eri ministeriöissä, mikä on vaikeuttanut niin tiedonkulkua kuin koordinointiakin, Elomaa muistuttaa.
Hallitusohjelmassa esitetään panostuksia muun muassa etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan, jotka ovatkin osoittautuneet toimiviksi keinoiksi auttaa nuoria. Myös koulunuorisotyöhön panostetaan, mikä vapauttaa opettajien resursseja itse opettamistyöhön.
&#8211; Olen erityisen tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmaan saatiin kirjaukset harrastamisen Suomen mallin kehittämisestä entistä paremmaksi. Malli on ollut toimiva, mutta toimeenpanossa tulisi ottaa laajemmin mukaan urheiluseurat sekä korjata sen alueellisen toteuttamisen puutteita. Lisäksi tämä hallitus entisestään edistää turvallisten aikuisten läsnäoloa kouluissa, mikä on asia, jota oppositiossa moneen kertaan peräänkuulutin, Koponen sanoo.
&nbsp;

Elomaa ja Koponen: Hallitusohjelman kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopoliittiset kirjaukset edistävät koko kansakunnan hyvinvointia

Ruotsissa Botkyrkan kunnassa nähtiin viikonloppuna erikoinen poliittinen vallankaappaus, kun sosialidemokraattien paikallisyhdistys yllättäen äänesti epäluottamusta kunnanhallituksen puheenjohtajalleen, joka on tullut tunnetuksi jengirikollisuuden vastustajana. Epäluottamuksesta äänestämässä oli kymmeniä uusia jäseniä, joista useilla väitetään olevan rikostaustaa. 
Tukholman lounaispuolella sijaitseva Botkyrkan kunta tunnetaan yhtenä monista jengirikollisuuden ja ammuskelujen vaivaamista alueista Ruotsissa.
Kuuluisin yksittäinen väkivallanteko on reilu vuosi sitten tapahtunut 12-vuotiaan tytön ampuminen paikallisella huoltoasemalla.
Epäluottamusta jengirikollisuuden vastustajalle
Botkyrka on sosialidemokraattien hallitsema kunta, joten sekä kunnanhallituksen että valtuuston puheenjohtajat ovat demareita. Viime viikonloppuna demareiden paikallisyhdistys kuitenkin yllättäen äänesti epäluottamusta kunnanhallituksen puheenjohtaja Ebba Östlinille äänin 91-88. Östlin on viime vuosina tullut tunnetuksi jengirikollisuuden vastustajana.
Epäluottamusäänestys tarkoittaa, että Östlin joutuu jättämään paikkansa kunnanhallituksen puheenjohtajana. Uusi puheenjohtaja valitaan myöhemmin.
Väite: kymmeniä uusia jäseniä tuli kokoukseen
Erikoisen äänestyksestä tekee se, että Aftonbladet-lehden tietojen <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/a/nQ4O3Q/ebba-ostlin-rostades-bort-under-kuppartade-former">mukaan</a> äänestämässä oli viitisenkymmentä aivan uutta jäsentä, joista monet eivät tuntuneet juurikaan osaavan ruotsia tai ymmärtävän, miksi he ovat paikalla kokouksessa.
Useilla äänestykseen osallistuneilla väitetään olevan rikostaustaa. Aftonbladetin kolumnisti ihmetteleekin, että miksi jengirikollisista on yhtäkkiä tullut sosialidemokraattien aktiiveja. Erään uusdemarin kerrotaan vapautuneen aivan äskettäin vankilasta.
Taustalla kiista työväenopiston nuorisotoiminnasta
Potkut saanut Ebba Östlin itse <a href="https://www.facebook.com/ebbaostlin.politiker/posts/pfbid02caQ3xXrFmg1m9nDzRuVL8UBKKyBECabretepCWZiEcs2NwVGHi4r2YW3vMcBynsel?locale=sv_SE">arvelee</a> Facebook-päivityksessään, että epäluottamusäänestys johtui hänen &#8221;kivikovasta linjastaan organisoitua rikollisuutta vastaan&#8221;. Erityisesti hän mainitsee paikallisen työväenopiston toimintaan liittyvät epäselvyydet.
Myös muut lähteet syyttävät työväenopistoa uusien jäsenten värväämisestä Östlinin kaatamiseksi. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että ihan joka ikinen Östliniä vastaan äänestänyt olisi vastavärvätty, maahanmuuttajataustainen jäsen, vaan osittain kyse on demariyhdistyksen sisäisestä valtakamppailusta.
Nuoriso-ohjaajilla rikosrekisteri
Sisäisten riitojen taustalla on Botkyrkan kunnan tilaama, viime keväänä julkaistu raportti, jonka mukaan työväenopisto oli palkannut nuoriso-ohjaajiksi useita rikosrekisterin omaavia henkilöitä. Nuorisotiloissa oli tapahtunut huumekauppaa ja pahoinpitelyjä. Nuorisotiloihin oli päästetty myös jengiläisiä luodinkestävät liivit päällä.
Raportin seurauksena kunta päätti välittömästi sulkea seitsemän eri nuorisotaloa ja kerhoa, joita työväenopisto oli pyörittänyt. Näissä kerhoissa oli käynyt satoja lapsia, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/abf-fritidsgardar-skottsakra-vastar-pa-personal">kertoo</a> Ruotsin yleisradio SVT.
&#8211; Työväenopisto on luonut tiloja, jotka ovat turvallisia rikollisille mutta turvattomia lapsille, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/abf-i-botkyrka-hade-kriminella-bland-de-anstallde-slar-ifran-sig-kritiken">kiteytti</a> eräs kokoomusvaltuutettu.
Työväenopiston johtaja kiistää kaiken
Työväenopistoa johtava Christina Zedell &#8211; demareiden entinen kansanedustaja &#8211; kiisti tuolloin kaikki raportissa esitetyt epäkohdat. Nyt hän <a href="https://omni.se/uppgift-gangkriminella-pa-plats-nar-s-topp-petades/a/0QokWG">kiistää</a> jyrkästi, että työväenopisto olisi värvännyt paikallisyhdistykseen uusia jäseniä Östlinin kaatamiseksi. Hänen mukaansa Östlinin kannattajat puhuvat kokoukseen osallistuneista jengirikollisista vain kerjätäkseen sympatiaa potkut saaneelle puheenjohtajalle.
Zedell oli Dagens Nyheter -lehden tietojen <a href="https://www.dn.se/sverige/s-toppen-i-botkyrka-petad-efter-medlemsmote/">mukaan</a> se henkilö, joka oli vaatinut epäluottamusäänestyksen järjestämisestä. Lehden lähteiden mukaan kokouksessa oli paikalla jopa 60 aivan uutta jäsentä.

Jengirikollisuuteen puuttunut kunnanhallituksen puheenjohtaja äänestettiin ulos Ruotsissa – jengirikollisten äänillä

Aluehallintovirasto tiedotti viime viikolla tehneensä jakopäätökset etsivän nuorisotyön valtionavustuksista, jotka olivat aiempaa vuotta pienemmät koko Suomen osalta. Valtionavustusten suuruuden linjaa opetus- ja kulttuuriministeriö. 
Perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varajäsen Jenna Simula ihmettelee jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, miten hallitus toimii vastoin omia hallitusohjelmakirjauksiaan.

&#8211; Hallitus on leikannut etsivän nuorisotyön valtionavustuksia, vaikka nyt poikkeusaikana erityisnuorisotyön merkitys nimenomaan korostuu, kun syrjäytymisen riski kasvaa. Tuen leikkaaminen on vastuutonta, Simula painottaa.
Etsivä nuorisotyö on tarkoitettu niille nuorille, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Palvelulle on nyt suuri tarve, ja valtionavustusten pieneneminen merkitsee lisää maksutaakkaa kunnille.
Ristiriidassa hallitusohjelman kanssa
Simula on ollut jo aikaisemmin huolissaan kuntien suurista taloudellisista vaikeuksista. Tässä tapauksessa omarahoituksen kasvu verottaa erityisesti niitä kuntia, joissa etsivän nuorisotyön parissa työskentelee paljon henkilökuntaa.
&#8211; Hallitusohjelman mukaan etsivän nuorisotyön toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan tällä hallituskaudella. Avustusten leikkaus on siis räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Hallitus sanoo yhtä, mutta tekee toista, Simula kiteyttää.
Simula kysyy nyt hallitukselta, millä perusteella ministeriössä on päätetty leikata etsivän nuorisotyön tukea ja täten sysätä kustannuksia talousvaikeuksista kärsiville kunnille. Lisäksi hän peräänkuuluttaa arvioita siitä, mitä seurauksia

nuorisotyö

PS-Nuoriso vaatii uudessa kunta- ja aluevaaliohjelmassaan paluuta perusasioihin – ”Loppu päättäjien woke-intoilulle”

Tynkkysen jälkeen eduskuntaan nouseva Merja Rasinkangas: ”Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin”

Seppänen: Väkivalta ja sen uhka koskee jo yli puolta opettajista – kouluihin palautettava työrauha

Elomaa ja Koponen: Hallitusohjelman kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopoliittiset kirjaukset edistävät koko kansakunnan hyvinvointia

Jengirikollisuuteen puuttunut kunnanhallituksen puheenjohtaja äänestettiin ulos Ruotsissa – jengirikollisten äänillä

Simula kritisoi etsivän nuorisotyön tuen leikkauksia – kunnat maksumiehiksi

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025