Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ohjauskorko

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Korot rajuun laskuun Ruotsissa – naapurin elpyminen vetää Suomeakin pois taantumasta

Euroopan keskuspankki pystyy mallikkaasti käsittelemään liiallisesta rahan tyrkyttämisestä johtuvan kysyntäshokin. Se hoidellaan ohjauskorkoa muuttamalla. Niukkuudesta johtuvien tarjontashokkien hoitelu ei markkinataloudessa sitten lutviudukaan sääntelyllä. Sen huomasivat EKP:n työntekijät järkyttävällä tavalla omassa lounasruokalassaan.

<a href="https://www.ecb.europa.eu/home/html/index.en.html">Euroopan keskuspankissa</a> heräsi maalikuussa melkoinen kuohunta, kun työntekijät havaitsivat, että Frankfurtin Eurotowerissa lounassalaattien kanssa tarjoiltu oliiviöljy ei ollutkaan enää parasta extra virgin -luokkaa. Asia käy <a href="https://www.politico.eu/article/extra-virgin-olive-oil-downgrade-angers-ecb-staffers-frankfurt/">selväksi</a> Politicolle ilmeisen vaikutusmielessä jaetuissa kuvakaappauksissa.
&#8211; Tämä on täysin mieletöntä, parahti eräskin keskuspankin työntekijä viitaten tarjolla olleeseen <a href="https://euro.eseuro.com/world/2370404.html">bulkkioliiviöljyyn</a>.
Pankkiirien kanttiiniin ilmaantunut öljy olikin tusinatavaraa, joka on tehty oliivimassasta. Kyseinen kansanöljy maksaa puolet vähemmän kuin extra-neitsytöljy. Tuotetta on tiettävästi käytetty ylitarjonnan aikana myös polttoaineena biomassakattiloissa.
Tuotteen hinta määräytyy markkinoilla
Työntekijät valittivat johdolle myös siitä, että huolimatta uuden öljyn alempilaatuisuudesta se oli aiempaa kalliimpaa — mikä taasen oli isku EKP:n sitoumukselle pitää oma lounasindeksinsä kurissa.
Kysymys onkin inflaatiota ruokkivasta tarjonnan niukkuudesta, joka taasen johtuu oliivisatojen romahtamisesta. Keskuspankissa tarjolla ollut öljy oli <a href="https://www.core-econ.org/the-economy/v1/book/fi/text/08.html">markkinahinnoiteltu</a> sovitusti painon mukaan.
Tarjontashokki ruokkii inflaatiota
EKP on korostanut niiden tarjontapuolen tekijöiden (tarjontashokkien) roolia, jotka ovat sen kontrollin ulkopuolella ja jotka ovat ruokkineet inflaatiota viime vuosina. Nyt todellisuus iski siis suoraan keskuspankin ytimeen.
Hyvä uutinen EKP:n lounastajille on se, että kiitos henkilökunnan sankarillisen toiminnan kylmäpuristettu neitsytoliiviöljy on palautettu ruokalan pöydille.

Euroopan keskuspankin henkilökunta suivaantui markkinaheilahteluihin: Neitsytoliiviöljy takaisin lounaspöytiin!

Inflaatio laukkaa ja tuuli käy yli lompakon. Palkansaajat köyhtyvät ja samalla rahalla saa kaiken aikaa entistä vähemmän. Kansalaistalouden mahalasku on pahin ainakin 30 vuoteen. Palkankorotukset ovat jäämässä tuntuvasti joulukuun inflaatiolukuja pienemmiksi.

Joulukuun inflaatio oli Ruotsissa ennakkotietojen mukaan 10,2 prosenttia. Jos asuntolainojen korot lasketaan mukaan, inflaatio nousi jo 12,3 prosenttiin. Energianhinnoista siivottu pohjainflaatio oli 8.4 prosenttia. Inflaatio on viimeksi ollut näin korkealla tasolla vuonna 1991.
&#8211; Nämä ovat epämiellyttävän korkeita lukuja, <a href="https://www.svd.se/a/y6890E/inflationen-steg-i-december">toteaa</a> Nordean pääanalyytikko Susanne Spector Svenska Dagbladetissa.
Ennusteet ylittyivät
Markkinat ja keskuspankki ennustivat matalampaa inflaatiota. Ruotsin keskuspankki ilmoittaneekin seuraavasta koronnostosta 9. helmikuuta. Ohjauskoron ennustetaan nousevan 0,5 prosenttiyksikköä 3,00 prosenttiin. Huhtikuussa on odotettavissa vielä 0,25 prosenttiyksikön korotus.
&#8211; Palkat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2015 ja olemmekin menettäneet seitsemän vuoden reaalipalkan korotukset, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/inflationen-knaprar-pa-lonerna-da-kan-vi-fa-realloneokning-igen">laskee</a> palkkatilastoista vastaava Linn Hansen valtiovarainministeriön alaisesta Konjunkturinstitutista.
Maltillisia korotuksia
Ruotsin teollisuusliitot tavoittelevat vuodelle 2023 huomattavasti parhaillaan laukkaavaa inflaatiota maltillisempia 4,4 prosentin palkankorotuksia. Työnantajapuoli esittää kahden prosentin korotuksia ja kertakorvausta inflaatiosta. Sopimus on todennäköisesti yksivuotinen.
Neuvottelut ovat hankalia, koska Ruotsinkin taloustilanne on tällä hetkellä vain rajoitetusti riippuvainen työmarkkinaneuvotteluiden tuloksesta. Yleinen huoli tuntuu silti olevan mahdollisten palkankorotusten inflaatiota kiihdyttävä vaikutus.

Inflaatio tekee tuhojaan myös Ruotsissa – seitsemän vuoden palkankorotukset muisto vain

Saksan keskuspankin (Bundesbank) uusi johtaja Joachim Nagel vaatii EKP:tä nostamaan rahapolitiikan ohjauskorkoa. Inflaation kiihtymiseen on tarve <a href="https://www.spiegel.de/wirtschaft/inflation-bundesbankchef-joachim-nagel-rechnet-mit-deutlich-ueber-vier-prozent-inflation-a-02007af3-01a1-467b-a120-6bbacafd676a">reagoida nopeasti</a>.

Bundesbank arvioi Saksan inflaation olevan tänä vuonna yli neljä prosenttia. Viime vuonna inflaatio oli 3,2 prosenttia. EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio keskipitkällä ajalla kahdessa prosentissa. Jos korkoa ei nosteta ajoissa, saattavat kustannukset taloudelle tulla suuriksi.
Joachim Nagel ehdottaa myös EKP:n arvopapereiden netto-ostojen lopettamista. EKP on ostanut valtavasti jäsenvaltioiden ja yritysten joukkovelkakirjoja. Ostojen avulla on pidetty valtioiden lainojen korot ennätyksellisen alhaalla. Myös tämä on kiihdyttänyt inflaatiota.
Asuntovelallisten syytä varautua
Yhdysvaltain keskuspankin FED:n arvioidaan nostavan ohjauskorkoa jo maaliskuussa. Myös Hollannin keskuspankin johtaja Klaus Knot on vaatinut EKP:tä nostamaan korkoa. Knot edustaa EKP:n neuvostossa haukkamaista linjaa. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on ollut koron noston suhteen varsin varovainen.
Myös monet ekonomistit ovat Saksassa arvostelleet EKP:n hidastelua rahapolitiikan kiristämisessä. Saksassa on oltu aina herkkiä inflaation kiihtymiselle. Saksassa on talletuksia henkeä kohden eniten euromaista. Asuntovelallisten on syytä varautua myös Suomessa koron nousuun tänä vuonna.
&nbsp;

Saksan keskuspankin uusi johtaja vaatii Euroopan keskuspankkia nostamaan korkoa – myös Suomessa syytä varautua korkojen nousuun

Suuret keskuspankit ovat 1980-luvun alkupuolelta asti laskeneet ohjauskorkojaan enemmän kuin nostaneet niitä. Koron laskeminen on varmastikin perusteltua talouskriisien keskellä, mutta miksi korkotason palauttaminen ei onnistu nousukausina? Onko talous kunnossa pitkäjaksoisen kehityksen jälkeen vaiko entistä huterammalla pohjalla?

Korko on lainarahan hinta. Korkoa perustellaan sillä, että luotonantaja eliminoi sen hetkisen kulutusmahdollisuutensa luotonsaajan senhetkisen kulutustarpeen vuoksi. Korkoa perustellaan toiseksi myös sillä, etteivät kaikki velalliset suoriudu veloistaan. Näin ajateltuna nollakoroilla toimiva luotottaja häviää ennen pitkää kaiken omaisuutensa.
Esimerkiksi jos joka sadas velallinen ei pysty hoitamaan velvoitteitaan, tulee velkojan periä yhtä suurista veloista noin prosentin korko pitääkseen pääomansa yhtä suurena kuin ennen.
Keskuspankkien asettama ohjauskorko on tulkittu eräänlaiseksi koron pohjaksi. Negatiivisten korkojen aikana NIRP (engl. Negative Interest Rate Policy) kääntää joitain talouden perusteita perinpohjaisesti.
Kiinteän rahapolitiikan aika
Bretton Woods -järjestelmä on viimeisin laaja kokeilu suitsia markkinataloutta ja ohjata rahan hintaa, korkoa. Se päättyi Yhdysvaltain käydessä kallista Vietnamin sotaa, jonka &#8221;pesänselvittäjäksi&#8221; maa joutui Ranskan hävittyä oman sotansa samalla alueella. 1970-luvulla koettiin myös öljykriisi, mikä johti stagflaatioon. Kiinteän rahapolitiikan kausi oli saanut kaksi mestaavaa iskua.
Bretton Woodsia edelsi kultakanta, josta luovuttiin 1900-luvun alkupuolikkaalla. Maat toipuivat maailmansodan kurimuksesta oikeastaan sitä mukaa, miten ne irroittautuivat kultakannasta.
Yhdysvaltain irtauduttua Bretton Woods -rahajärjestelmästä muodostui fiat-raha, joka tarkoittaa &#8221;olkoon niin&#8221; -rahaa. Rahan arvo perustui luottamukseen, eikä kultavarantoihin. Se avasi uuden aikakauden.
Kelluvien valuuttojen esiinmarssi
Valuuttakurssien säännöstelyn loputtua talous alkoi virota huimaa tahtia. Suomessa tätä nousua saatiin odottaa aina 1990-luvun alkuun asti, kun Suomi joutui luopumaan ensimmäisestä &#8221;eurokokeilustaan&#8221; ja korot jouduttiin nostamaan kaksinumeroisiksi vaihtotasekriisin eli valuuttakriisin kouriessa maamme taloutta.
Suomen talous toipui ripeästi noin neljän vuoden ajan. Tämän lyhyen nousukauden jälkeen maamme valuutta sidottiin euroon.
Taustalla oli alkanut tapahtua. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve oli erilaisten talouskriisien aikana laskemaan Fed Funds -ohjauskorkoaan enemmän kuin mitä se nosti sitä ylikuumenemisen välttämiseksi nousukausina. Tämä kehitys on jatkunut aina tähän päivään asti. Monet keskeiset korot ovat laskeneet jopa nollarajan alapuolelle.
Silmitön luottoekspansio
Luotot pitää jakaa kahteen lokeroon: on tuottoa hakevia luottoja ja sitten on puhdasta syömävelkaa. Tehtaan rakentamista ja kojeiden sekä työntekijöiden ostamista varten on perusteltua velkaantumista, mikäli sillä saadaan tuottavuutta kasvatettua niin, että lainan takaisinmaksu onnistuu ja viivan alle jää jaettavaakin työntekijöitä myöden.
Yhdysvalloissa 1980-luvun luottokriisiin vastattiin Fedin silloisen pääjohtaja Alan Greenspanin toimesta rajuilla koronlaskuilla. Huokeampi velkaraha vauhditti aluksi investointeja, mikä on koronlaskujen elämäntehtävä laskukausina.
Korkoja ei kuitenkaan nostettu nousukauden käydessä yhtä rivakkaasti. Syytä voidaan arvella: tällä hetkellä pahoin velkaantuneet kotitaloudet ja heikosti tuottavat yritykset eivät selviäisi korkeammista koroista.
Huokea lainaraha ohjautui tärkeiden investointien jälkeen spekulatiiviseen peliin. Luottoja nostettiin esimerkiksi osakkeita, asuntoja ja muita kohteita varten. Luottojen oli määrä taata pikavoittoja ja äkkirikastumista.
Talousblogi <a href="https://www.zerohedge.com/economics/most-important-lesson-all-will-soon-be-delivered">Zerohedge</a> nostaa esille kirjoituksen siitä, miten Greenspanin toiminta aiheutti omalta osaltaan teknlogiakuplan. Se puhkesi vuosituhanteen vaihteessa. Jälleen kerran korkotaso laski enemmän kuin nousi. Pian seurasi finanssikriisi. Se puolestaan paljasti euroalueen velkakriisin.
Tämän velkakriisin seurauksena korot laskivat nollaan ja jopa alle. Maailman kokonaisvelka kohosi 150 biljoonasta (tuhat miljardia) Yhdysvaltain dollarista 250 biljoonaan dollariin.
Yhdysvallat palasi nollakorkoihin pandemiakriisin myötä. Velkakupla kasvaa arvatenkin entuudestaan. Velkaa on jo niin paljon, ettei velan laatu eli takaisinmaksukyky voi pysyä edes nykyisellä tolalla. Keskuspankit ovatkin setelipainojen vartioina ryhtymässä ostamaan myös yritysten lainoja antaakseen tukensa näennäiselle takaisinmaksukyvylle.
On selvää, että eriarvoisuus kasvaa, jos kaikki spekulatiiviset ja jopa hullunrohkeat &#8221;sijoitukset&#8221; taataan EKP:n kautta. Järjestelmä voi natista liitoksistaan koska tahansa.
Ajatushautomo Eurasia Groupin Ashoka Mody pitää mahdollisena, että EKP ostaa niin paljon Italian velkakirjoja, että EKP &#8221;<a href="https://www.project-syndicate.org/say-more/an-interview-with-ashoka-mody">omistaa Italian</a>&#8221;.
Pitääkö korkoa ohjailla?
Markkinatalous on osoittanut toimivuutensa. Vaihtoehtona ollut keskusjohtoinen talousjärjestelmä päättyi itärajamme takana 1990-luvun alussa. Voidaan tulkita, että keskusjohtoisuus kaatoi Neuvostoliiton ja sen myötä kaatui Suomen keskusjohtoinen valuuttajärjestelmä, euron esiaste.
Talousmaailma seuraa herkeämättä suurten keskuspankkien korkokokouksia tiedotustilaisuuksineen. Niin tehdään, koska niillä on merkitystä. Pienetkin arvelut keskuspankkiirien sanomisista voivat suistaa osakekurssit jäiseen laskuun, mutta myös hirmuiseen nousuun.
Mutta pitääkö korkoja ohjailla? Koska korko on lainarahan hinta ja sen sääntely on suotavaa, niin miksi sitten ei ohjailla palkkojen, bensiinin tai tomaattien hintoja? Hintasäännöstelyjen historia osoittaa, etteivät ne oikein toimi.
Talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/c4e10d2c-109a-40f5-a175-628d1db9c793">Financial Timesin</a> mielipidekirjoituksessaan analyytikko Lotta Moberg kirjoittaa, ettei keskuspankkiireja tulisi päästää pälkähästä nollakorkopolitiikkansa vuoksi. Mobergin mukaan nollakorot eivät ole luonnollisia.
Zerohedgen nostaman Max Rangeleyn luennoilla keskuspankkiirit ovat olleet ymmällään luomastaan kehityksestä.
– Mitä odotat meidän tekevän, antaa kaiken romahtaa?
Kyseessä on Joseph Schumpeterin &#8221;luovan tuhon&#8221; malli. Huonosti tuottavat yritykset kaatuvat ja markkinatilaa saavat uudet ja ketterämmät yrittäjät. Tuottavuus kohoaa ja sen myötä kasvaa myös talous. Keskuspankkien toimintamalli on pitää kaikki ennallaan, mukaan lukien bruttokansantuote.
Ja se on aika karmiva ajatus.

Korot ovat laskeneet 40 vuoden ajan – onko se hyödyllistä?

EU:n elvytyspaketit eivät ole toimineet ennenkään, eikä uusi koronapaketti todennäköisesti tule olemaan poikkeus tästä säännöstä. Taloutieteen tohtori arvostelee EU:ta väärien alojen tukemisesta ja uusien innovaatioiden ja pienyritysten laiminlyömisestä. 
Euroopan komission julkistama 750 miljardin euron &#8221;koronapaketti&#8221; on otettu sijoituspiireissä vastaan riemulla. Mutta kun tarkastellaan aiempien elvytyspakettien tuloksia, liikaan optimismiin ei ole aihetta, kirjoittaa taloustieteen tohtori, sijoitusmeklari Daniel Lacalle <a href="https://www.dlacalle.com/en/why-the-european-recovery-plan-will-likely-fail/">blogissaan</a>.
Aiemmatkaan elvytyspaketit eivät ole toimineet
Vuonna 2009 Euroopan unioni käynnisti kunnianhimoisen kasvu- ja työllisyysprojektin, jonka oli tarkoitus kasvattaa bruttokansantuotetta 1,5 prosentilla ja luoda miljoonia uusia työpaikkoja. EU:n oli tarkoitus nousta lamasta Yhdysvaltoja vahvempana keynesiläisen julkisen sektorin elvytyksen ansiosta. Tulokset olivat kuitenkin päinvastaiset: 4,5 miljoonaa työpaikkaa menetettiin, vaje lähes kaksinkertaistui ja talous meni stagnaatioon. Veronkorotukset ja yksityisen yrittämisen esteet hidastivat talouden elpymistä. Tämä kaikki sen jälkeen, kun Euroopan keskuspankin tase oli jo kaksinkertaistunut vuosien 2001 ja 2008 välillä, Lacalle kirjoittaa.
Vuoden 2008 talouskriisissä Euroopan keskuspankki tuki taloutta kahdella suurella velkakirjojen takaisinosto-ohjelmalla ja alentamalla ohjauskorkoaan 4,25 prosentista yhteen prosenttiin. Vuoden 2011 lopussa EKP oli suurin Espanjan valtion velkakirjojen omistaja. Koko tämän ajan EKP:n tase bruttokansantuotteeseen nähden oli suurempi kuin Yhdysvaltain keskuspankin. Toukokuussa EKP:n tase oli 44 prosenttia BTK:stä kun Yhdysvaltain keskuspankilla se oli 30 prosenttia. Mutta kaiken tämän velkaelvytyksen vaikutus talouden, tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun on ollut todellinen pettymys, taloustieteen tohtori Daniel Lacalle kirjoittaa.
&#8221;Vihreä talous&#8221; tarkoittaa veronkorotuksia
Toinen esimerkki surkeista tuloksista oli niin kutsuttu Junckerin suunnitelma, joka piti sisällään 360 miljardin euron investoinnit, jotka valuivat enimmäkseen hukkaan tuottamatta talouskasvua. Päinvastoin, tuottavuuden kasvu pysähtyi ja teollisuustuotanto putosi joulukuussa 2019 alhaisimmalle tasolle vuosiin.
Taloustieteen tohtori Lacalle kehottaa suhtautumaan varovaisuudella myös &#8221;vihreään talouteen&#8221;. Veronkorotukset ja protektionistinen rajavero ovat keskeinen osa EU:n &#8221;vihreää&#8221; taloussuunnitelmaa. Tämä rajoittaa talouselvytyksen toimivuutta ja lisää kauppasotien riskiä. Vihreät ilmastoverot ovat jo nyt nostaneet kotitalouksien sähkölaskuja EU:ssa.
Tuottamattomia zombiyrityksiä tuetaan
Lacallen mukaan EU:n elvytyspakettien suurin ongelma on se, että ne toteutetaan keskusjohtoisesti, poliittisten päätösten perusteella. Koska tukipaketit perustuvat poliittisiin suunnitelmiin, niiden tulokset ovat heikot. Usein tukipaketit kohdistuvat sellaisille sektoreille, joilla on jo ylikapasiteettia.
Tuet saattavat myös luoda vääriä kysyntäsignaaleja, jotka johtavat käyttöpääomaongelmiin ja zombiyritysten määrän lisääntymiseen. Zombiyrityksellä tarkoitetaan pahasti velkaantunutta yritystä, joka muuttuvien ja kiinteiden kulujen jälkeen pystyy korkeintaan maksamaan velkojensa korot, mutta ei lyhentämään velkojaan. Tällaisten yritysten määrä on EU:ssa räjähtänyt elvytyspakettien jälkeen.
Pienyritykset ja innovaatiot kuolevat
Suuri ongelma on se, että vääriä aloja elvytetään samalla kun tuhannet pienyritykset kuolevat luoton puutteessa, koska niillä ei ole poliittista vaikutusvaltaa. Lacallen mukaan euroalue tuhoaa innovatiivisia yrityksiä tai vähintäänkin estää niiden kasvua, sillä säädöksissä painotetaan pankkien kautta tulevaa rahoitusta. Apple tai Netflix eivät olisi voineet kasvaa pankkilainojen varassa, Lacalle huomauttaa.
Sijoittajan näkökulmasta Lacalle on sitä mieltä, että EU rankaisee menestyviä yrityksiä korkealla verotuksella samalla kun tukee matalan tuottavuuden aloja. Poliittista vaikutusvaltaa omaavia aloja tuetaan ja korkean tuottavuuden aloja rangaistaan, mikä pelottaa monet kasvuyritykset pois.
Koronapaketti on samaa vanhaa &#8211; mutta paljon suurempi
Vastikään julkistettu EU:n 750 miljardin euron koronapaketti on Lacallen mielestä samaa vanhaa elvytystä, mutta paljon suuremmassa paketissa. Hän ei odota sen toimivan yhtään paremmin kuin aiemmatkaan tukipaketit. Vaikka vihreästä taloudesta puhutaan paljon, suurin osa tuesta menee alumiini-, teräs-, auto- ja lentokoneteollisuudella ja jalostamoille. Samalla säästöihin ja sijoituksiin kohdistuvat veronkorotukset kampittavat startup-yrityksiä ja vähentävät tuotekehitysinvestointeja.
EU:n ongelmana ei koskaan ole ollut elvytyksen puute vaan pikemminkin sen liiallisuus. Koronakriisi vaatisi Lacallen mielestä vahvaa kannustusta uusille innovaatioille ja tuottaville yrityksille. Sen sijaan EU keskittyy vanhojen, riutuvien yritysten pelastamiseen.

EU:n elvytyspaketit eivät ota toimiakseen – zombeja tuetaan ja pienyrityksiä kampitetaan

ohjauskorko

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Korot rajuun laskuun Ruotsissa – naapurin elpyminen vetää Suomeakin pois taantumasta

Euroopan keskuspankin henkilökunta suivaantui markkinaheilahteluihin: Neitsytoliiviöljy takaisin lounaspöytiin!

Inflaatio tekee tuhojaan myös Ruotsissa – seitsemän vuoden palkankorotukset muisto vain

Saksan keskuspankin uusi johtaja vaatii Euroopan keskuspankkia nostamaan korkoa – myös Suomessa syytä varautua korkojen nousuun

Korot ovat laskeneet 40 vuoden ajan – onko se hyödyllistä?

EU:n elvytyspaketit eivät ota toimiakseen – zombeja tuetaan ja pienyrityksiä kampitetaan

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025