Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

oikeusapu

Oikeusministeriön hallinnonalan budjetiksi ensi vuodelle on ehdotettu noin 1,2 miljardia euroa. Budjettimitoitus on noin 96 miljoonaa euroa suurempi kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. 

Oikeusministeri Leena Meri painottaa lähetekeskustelun ministeripuheenvuorossaan hallinnonalan tärkeyttä.
&#8211; Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja. Näitä ovat muun muassa julkinen oikeusapu, rikosvastuuta toteuttava syyttäjätoiminta, koko tuomioistuinlaitoksen toiminta, ulosottotoiminta, vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä valtiolliset vaalit.
&#8211; Keskeistä on, että kansalaiset ja yritykset pystyvät luottamaan sekä lainsäädäntö- että oikeusprosesseihin. Korkealaatuinen ja tehokas oikeudenhoito lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta, Meri sanoo.
Ruuhkia puretaan
Talousarvioesityksessä panostetaan oikeudenhoidon palveluihin ja viranomaisten toimintakykyyn, rikosvastuun toteutumiseen, rangaistusten kiristyksiin sekä rikollisuuden ennaltaehkäisyyn.
Hallituskaudella oikeudenhoidon toimijoiden rahoitusta ehdotetaan lisättävän asteittain aiempien päätösten sekä hallitusohjelmassa päätettyjen lisäpanostusten mukaisesti.
Rahoitusvajeeseen liittyen esityksessä ehdotetaan ensi vuodelle yhteensä 30 miljoonaa euroa oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille, jotta ruuhkat purkautuvat ja käsittelyajat lyhentyvät.
&#8211; Nämä lisämäärärahat kohdennetaan henkilöstöresurssien vahvistamiseen. Riittävä ja osaava henkilöstö on oikeudenhoidon tärkein voimavara. Esitettävä lisämääräraha mahdollistaa jo ensi vuonna hallinnonalan henkilöstömäärän lisäämisen usealla sadalla henkilötyövuodella, Meri kertoo.
Rangaistuksia kiristetään
Hallitusohjelman mukaisesti kriminaalipolitiikkaa uudistetaan ja rangaistuksia kiristetään. Talousarvioesityksessä huolehditaan uudistusten valmistelun riittävästä resursoinnista.
Lisäksi talousarvioesitys sisältää myös yhden miljoonan euron lisämäärärahan, jolla edistetään koulutettujen vartioiden saatavuutta. Vanginvartijoiden koulutusmääriä nostetaan vankilaturvallisuuden lisäämiseksi sekä varaudutaan tulevaisuuden vankimäärän kasvuun.
&#8211; Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi ja hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan laaja joukko sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä. Hallitusohjelman toteuttamiseksi ehdotetaan yhden miljoonan euron lisäystä rikollisuuden ehkäisyyn. Nämä hallitusohjelman painotukset näkyvät myös rikosten uhrien tukipalvelujen ja rikoksentorjuntahankkeiden pysyvässä avustusmäärärahassa.
Ulosoton suojaosuus säilyy
Hallitusohjelman mukaisesti ministeri esittää ulosoton suojaosuuden säilyttämistä nykyisellä tasolla.
&#8211; Lopuksi nostaisin vielä esille, että nykyisessä haastavassa taloustilanteessa hallitus huolehtii ulosottovelallisten käyttöön jäävien tulojen riittävyydestä, kertoo ministeri lähetekeskustelun ministeripuheenvuorossaan.
&nbsp;

Oikeusministeri Leena Meri: Hallitus uudistaa kriminaalipolitiikkaa ja kiristää rangaistuksia

Uusi oikeusministeri Leena Meri on erittäin tyytyväinen hallitusohjelman sitoumuksiin oikeudenhoidon kehittämisestä ja 25 miljoonan euron lisärahoituksesta. Rahoitusta on saatu myös rangaistusten kiristämiseen sekä rikosten ennaltaehkäisyyn.

Uusi hallitus on puuttumassa Suomea piinaavaan jengirikollisuuteen ja katuväkivaltaan. Tuore oikeusministeri Leena Meri on tyytyväinen asioiden etenemiseen.
&#8211; Hallitus laatii laajan toimenpideohjelman nuoriso- ja jengirikollisuuden katkaisemiseksi. Myös rangaistuksia kovennetaan. Esimerkiksi ampuma-aserikosten rangaistuksia kiristetään ja nöyryytys tekomuotona koventaa rangaistusta, kertoo Meri.
Vankiloiden rikostorjuntaa tehostetaan
Hallitus puuttuu siihen, etteivät yhteiskunnan ja muiden turvallisuuden kannalta vaarallisimmat vangit vapaudu ja että rikostorjuntaa vankiloissa tehostetaan.
&#8211; Suomessa otetaan käyttöön varmuusvankeus, mikä mahdollistaa vakavista rikoksista tuomittujen henkilöiden pitämisen vankilassa, mikäli he ovat edelleen vaaraksi muiden hengelle ja terveydelle. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Norjassa.
&#8211; Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä henkilöistä, parannetaan. Tämä edistää vankilaturvallisuutta. Lisäksi kiinnitetään huomiota vankipaikkojen, henkilöstön ja varmuusosastojen määrään sekä valvontaan. Näiden tulee vastata tarpeita, Meri toteaa.
Ylivelkaantumista pyritään torjumaan
Hallituksen tavoitteena on myös nopeuttaa ja sujuvoittaa oikeusprosesseja, jotta asiat tulisivat nykyistä nopeammin käsitellyiksi ja ihmiset saisivat oikeutta.
Myös ylivelkaantumiseen ollaan puuttumassa. Hallitus pyrkii torjumaan ihmisten ylivelkaantumista jo varhaisessa vaiheessa ja kehittämään velallisten neuvontaa.
&#8211; Hallitus tekee kattavan tarkastelun velkaantumisilmiöstä ja eri maksukyvyttömyysmenettelyjen toimivuudesta. Ulosoton suojaosa säilytetään nykyisellä tasolla. Hallitus parantaa edellytyksiä järjestää laadukkaita ja yhdenmukaisempia oikeusavun, edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluja perustamalla valtakunnallisen oikeuspalveluviraston, oikeusministeri Meri kertoo.

Oikeusministeri Leena Meri: Iloitsen oikeudenhoidon lisärahoituksesta

Eduskunnassa keskustellaan tällä viikolla valtion vuoden 2023 budjetista. Perussuomalainen kansanedustaja, varatuomari ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on huolissaan oikeudenhoidon määrärahojen riittämättömyydestä.

&#8211; Oikeudenhoidon toimijoiden rahoitustilanne on ollut kestämätön jo pitkään, eikä tilanne ole ensi vuonna paranemassa, kertoo kansanedustaja Leena Meri.
Luvattuja rahoja ei näy eikä kuulu
Ongelmana on ennen muuta tuomioistuinten, Syyttäjälaitoksen, julkisen oikeusavun ja Rikosseuraamuslaitoksen täysin riittämätön perusrahoituksen taso. Henkilökuntaa ei ole riittävästi, ja oikeusprosessien käsittelyajat venyvät sellaisiin mittoihin, että tilanne uhkaa vakavasti ihmisten oikeusturvaa.
&#8211; Hallitus on luvannut, että oikeudenhoidon riittävistä resursseista huolehditaan, mutta luvattuja rahoja ei näy eikä kuulu. Kysymys ei olisi valtiontalouden kannalta tähtitieteellisistä summista, mutta jostain syystä hallitus on haluton panostamaan oikeudenhoitoon. Sen sijaan rahaa kyllä on syytää esimerkiksi kehitysapuun ja laittomasti maassa olevien palveluihin miljarditolkulla, selvittää Meri.
Ongelmat tiedossa vuosikausia
Suomalainen oikeudenhoito on kriisissä, ja tilanteen korjaaminen edellyttää, että perusrahoituksen tasoa korotetaan viivytyksettä pysyväisluonteisesti ja olennaisesti. Oikeusministeriössä kuitenkin pyöritellään peukaloita asian suhteen ja odotetaan valmistelussa olevan oikeudenhoidon selonteon valmistumista.
&#8211; Oikeusministeriön mukaan oikeudenhoidon rahoitustarve täsmentyy selonteon valmistuessa. Ongelmat ovat kuitenkin olleet tiedossa vuosikaudet, ja rahoituksen puute on akuutti. Tilanteen korjaaminen jätetään tietoisesti seuraavan hallituksen harteille, paheksuu Meri.
&nbsp;

Leena Meri vaatii lisää rahaa oikeudenhoitoon – ”Hallitus siirtää ongelmat seuraavalle hallitukselle”

Hallituksessa on valmisteltu valtakunnallisen oikeusapu- ja edunvalvontaviraston perustamista tavoitteena selkiyttää valtion hallintoa ja luoda paremmat edellytykset tuottaa yhtenäisempää, laadukkaampaa ja helpommin saavutettavaa palvelua oikeusavun, edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaille. Nyt asiaa koskeva esitys on kuitenkin päätetty jättää antamatta ”puuttuvan rahoituksen vuoksi”.

Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen ovat tyrmistyneitä asiasta.
&#8211; Kyseessä on erittäin toivottu ja odotettu uudistus, joka nyt kuopataan, koska rahaa ei muka ole. Kummallista, että rahaa kuitenkin riittää esimerkiksi kehitysapuun miljarditolkulla, huokaavat Meri, Rantanen ja Tynkkynen.
Hallituksen olisi syytä tarkastella tärkeysjärjestystään
Hallituksessa on niin ikään valmisteltu esitystä, jolla perustettaisiin uusi virasto, johon koottaisiin esimerkiksi konkurssiasiamiehen toimisto, lapsiasiavaltuutetun toimisto, vanhusasiavaltuutettu ja kuluttajariitalautakunta. Viranomaisten hallinnolliset palvelut järjestettäisiin uudelleen, mikä parantaisi viranomaisten mahdollisuuksia suunnata resurssinsa sisältötyöhön.
Hallituksen mukaan rahaa tähänkään uudistukseen ei kuitenkaan ole, eikä sitä siksi olla toteuttamassa.
&#8211; Näiden uudistusten toteuttaminen ei vaatisi mitään tähtitieteellisiä summia, mutta tässä taas nähdään kuinka istuvalle hallitukselle oikeusvaltiosta on tullut säästökohde numero yksi. Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat muutenkin hyvin pienet, ja lakivaliokunta on toistuvasti ilmaissut huolensa rahoituksen niukkuudesta. Hallituksen olisi korkea aika tarkastella tärkeysjärjestystään, selittävät edustajat.
Hallituksen tulisi punnita esityksiään tarkemmin
Hallituksen olisi muutenkin syytä tarkemmin punnita sitä, mitä esityksiä se ylipäätään tuo eduskuntaan ja mitä ei.
&#8211; Esimerkiksi esitys uhrin sukupuolen lisäämisestä rangaistuksen koventamisperusteeksi (HE 7/2021 vp) on puolestaan täysin turha, koska uhrin sukupuoleen liittyvät motiivit rikoksen tekemisen taustalla voivat jo nykyään ja siten ilman mitään lakimuutosta koventaa tuomittavaa rangaistusta. Sitten sen kerran kun hallitukselta olisi tulossa jotain järkeviä esityksiä, niin niitä ei sitten tuodakaan eduskuntaan, paheksuvat edustajat.
&nbsp;

Hallitus kuoppaa tärkeitä uudistuksia puuttuvan rahoituksen vuoksi: ”Oikeusvaltiosta on tullut hallituksen säästökohde numero yksi”

Eduskunnassa käytiin tänään ajankohtaiskeskustelua lakivaliokunnan kesäkuussa tekemän aloitteen pohjalta oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamisesta ja vahvistamisesta. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren mielestä oikeuslaitoksen resurssipula on päässyt jo niin pahaksi, että kansalaisten oikeusturva on vakavasti uhattuna.

Aloitteen taustalla on lakivaliokunnan jo pitkään kantama vakava huoli oikeusministeriön hallinnonalan määrärahojen riittämättömyydestä ja sen vaikutuksista hallinnonalan toimijoiden toimintaedellytyksiin. Riittämättömät määrärahat heijastuvat asioiden käsittelyaikoihin ja heikentävät oikeusturvaa.
&#8211; Tilanne on vakava, sillä kyse on valtion ydintehtävistä, joiden tehokkaalla ja luotettavalla toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden kannalta. Oikeusvaltio ja sen toimivuus eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niistä tulee pitää jatkuvasti huolta, totesi lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
Rahoitus- ja henkilöstövajetta koko rikosprosessiketjussa
Lakivaliokunta on jo useiden vuosien ajan toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota erityisesti tuomioistuinlaitoksen liian niukkaan perusrahoitukseen sekä siihen, että tuomioistuinlaitoksessa työskentelee paljon tuomareita ja muuta lainkäyttöhenkilöstöä määräaikaisissa virkasuhteissa, joiden rahoitus on ollut riippuvaista määräaikaisesta rahoituksesta.
&#8211; Tuomioistuinlaitoksen perustuslaillisen aseman ja toimintakyvyn kannalta kestävintä ja perustelluinta on huolehtia siitä, että tuomioistuinten pysyvä perusrahoitus on riittävällä tasolla ja virat vakinaisia. Niin ikään valiokunta on toistuvasti muistuttanut siitä, että toimiva rikosoikeudenhoidon ketju edellyttää tasapainoista ja riittävää resursointia koko rikosprosessiketjuun kuten poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle.
Tilanne entisestään pahentunut
Vaikka asiasta on toistuvasti huomautettu, ei tilannetta ole parannettu kestävällä tavalla. Oikeusministeriön hallinnonalalle myönnetyt sinänsä myönteiset lisämäärärahat eivät ole toimijoiden tarpeisiin nähden riittäviä. Kun toimijoiden perusrahoitus on vuodesta toiseen riittämätöntä, ne ovat joutuneet rahoittamaan toimintaansa siirtyvillä määrärahoilla. Henkilöstöä on työmäärään nähden liian vähän, ja henkilöstö on kuormittunutta.
&#8211; Tilanne on viime aikoina muuttunut entistäkin vakavammaksi. Asia nousi esiin valiokunnassa tänä keväänä, kun valiokunta käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022–2025 ja kuuli siitä laajasti alan toimijoita ja asiantuntijoita. Kuultavien viesti määrärahojen riittämättömyydestä oli yhtenäinen.
Yli vuoden käsittelyajat arkipäivää
Tuomioistuimissa keskimääräiset käsittelyajat ovat tietyissä asiaryhmissä pitkiä, ja yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on merkittävästi kasvanut. Myös Syyttäjälaitoksessa vaativien rikosten käsittelyajat ovat liian pitkät ja rikosvastuun toteuttamisen yleinen taso on heikentynyt. Rikosseuraamuslaitoksessa henkilöstöä on liian vähän suhteessa vankien määrään ja laitosrakenteeseen, ja se vaikuttaa huolestuttavasti henkilöstön ja vankiloiden turvallisuuteen.
&#8211; Kesäkuussa antamassaan lausunnossa valiokunta edellytti, että oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja vahvistamiseksi oikeusministeriön hallinnonalan ja sen toimijoiden perusrahoitusta korotetaan olennaisesti ja pysyväisluonteisesti viipymättä. Valiokunta teki samassa yhteydessä nyt puheena olevan aloitteen.
&#8211; Tilanne ei ole kesän jälkeen parantunut. Tämä on ilmennyt nyt syysistuntokaudella useiden eri käsiteltävien asioiden yhteydessä, Meri sanoi.
Nykyrahoituksella ei voida välttyä henkilöstövähennyksiltä
Oikeudenhoidon riittämättömät määrärahat, asiamäärien kasvu, asioiden käsittelyaikojen pidentyminen sekä henkilöstön kuormittuminen ovat siten edelleen ajankohtaisia ongelmia.
Esimerkiksi talousarvioesityksen yhteydessä valiokuntakuulemisissa tuli esille, että tilanne kiristyy lähivuosina entisestään, eikä nykyisellä rahoitustasolla voida välttyä henkilöstön vähennyksiltä. Perusrahoitus on siis saatava pysyvästi kestävälle tasolle. Tämä edellyttää määrärahojen olennaista parantamista.
&#8211; Siksi on välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin, Meri huomautti.
&#8211; Lopuksi kiitän valiokunnan puheenjohtajana koko valiokunnan puolesta oikeusministeri Henrikssonia siitä, että oikeusvaltion turvaamisesta ja vahvistamisesta sekä oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä tullaan laatimaan lakivaliokunnan eri yhteyksissä esille tuoma erillinen valtioneuvoston selonteko. On tärkeää, että selonteossa kartoitetaan tilannekuvaa ja erityisesti tarvittavia korjaustoimenpiteitä mahdollisimman laaja-alaisesti.
&nbsp;

Meri: Oikeuslaitoksen resurssipuute uhkaa oikeusturvaa

Tänään eduskunnassa keskusteltiin hallituksen esityksestä valtion vuoden 2022 talousarvioksi. Perussuomalaiset haluavat panostaa suomalaisten arkeen ja elämään, mutta hallituksen budjettiesitys ottaa lisää velkaa ja kurjistaa ihmisten elämää entisestään. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajan Leena Meren mukaan totuus ei muutu toiseksi suloisesti sumuttamalla.

Liikkuminen on kallista ja kallistuu, asuminen on kallista ja kallistuu, veroja ei kevennetä eikä työstä jää riittävästi rahaa käteen.
&#8211; Velkaa otetaan lähes 7 miljardia, mutta esimerkiksi poliisille, oikeuslaitokselle, vankiloiden turvallisuuteen tai oikeusapuun ei riitä silti pysyvää rahoitusta. Se olisi yhteensä noin 50 miljoonaa. Veronkevennyksistä on turha edes haaveilla, toteaa kansanedustaja Leena Meri.
Ihmiset eivät ole tyhmiä
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko paheksuu perussuomalaisia, kun nämä kertovat tosiasioita ihmisten arjesta. Saarikko näyttää pitävän tätä jonkinlaisena pelotteluna ja olettaa, että ”suloisesti sumuttamalla” ja kauniisti puhumalla totuus muuttuu toiseksi. &#8221;Ihmiset eivät ole tyhmiä&#8221;, Leena Meri muistuttaa.
&#8211; Kyllä ihmiset tietävät, mitä heille palkasta jää käteen tai mitä bensa tankilla maksaa. Siitäkin huolimatta, että liikenneministeri Timo Harakka väitti keväällä eduskunnan kyselytunnilla, että polttoaine maksaa saman verran kuin 10 vuotta sitten ja tulee maksamaan saman myös 10 vuoden kuluttua.
&#8211; Kysyin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta, että kun hän topakasti sai suursäätiöt neuvoteltua pois verotuksen piiristä (yllätyshän se ei ole, että asia oli RKP:n tavoite), niin saisiko hän neuvoteltua lisää pysyvää määrärahaa koko rikosketjulle? Niin, että resurssit riittävät poliisista vankeinhoitoon. Ihan selvää vastausta ei ministeriaitiosta taaskaan tullut. Tätä odotellessa, Meri kertoo.

Suomalaisten elämä ja arki kallistuvat entisestään – Leena Meri: ”Hallituksen suloinen sumutus ei muuta tosiasioita”

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on huolissaan oikeudenhoidon pitkään jatkuneesta todella heikosta rahoituksesta. Riittävän rahoituksen ja siten resurssien puute vaikuttaa ihmisten mahdollisuuteen saada asiansa käsiteltyä oikeusistuimissa.

&#8211; Poliisin, tuomioistuinten, syyttäjien, yleisen oikeusavun ja velkaneuvonnan resurssit ja perusrahoitus laahaavat todella pahasti. Rikoksia jää tutkimatta, asiat seisovat tuomioistuimissa ja oikeusapua odotellaan, vaikka oikeudellista apua pitäisi usein saada kiireellisesti, sanoo lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
&#8211; Toimiva oikeussuojan saaminen, rikosvastuun toteutuminen ja uhrin oikeus saada juttunsa pikaisesti käsitellyksi sekä tietysti turvallinen yhteiskunta ovat keskeisiä elementtejä oikeusvaltiossa.
Myös lakivaliokunta huolissaan rahoituksesta
Myös lakivaliokunta on huomauttanut vakavasti tuomioistuinten, Rikosseuraamuslaitoksen, Syyttäjälaitoksen ja yleisen oikeusavun kestämättömästä ja vuosia jatkuneesta taloudellisesta ahdingosta (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LaVL_11+2021.aspx" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable" data-linkindex="0">Valiokunnan lausunto</a> 11/2021 3.6.2021).
&#8211; Valiokunta tuo esille, että määrärahat ovat tarpeisiin nähden aivan riittämättömät ja tilanne kestämätön. Joissain asiaryhmissä käsittelyajat ovat jo niin pitkät, että viivästymiset haittaavat vakavasti oikeusturvan toteutumista. Esimerkiksi veroasioissa käsittelyt kestävät keskimäärin yli vuoden, ja myös siviiliasioissa käsittelyaika on jo 13,2 kuukautta.
Oma oikeusvaltio kuntoon ensin
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi kyselytunnilla 8.9., että tilanne on sinänsä tiedossa ja oikeusvaltion parantamiseen tulee vähän lisää panostuksia. Meri on pettynyt vastaukseen ja toteaa, ettei pysyvää kunnon korjausta resursseihin ole tulossa edelleenkään.
&#8211; Samaan aikaan hallituspuolueet paheksuvat esimerkiksi Puolan ja Unkarin oikeusvaltion tilaa, mutta jospa nyt ensin katsottaisiin, että edes oma on kunnossa, Meri huomauttaa.
Maailmanparannus laitettu suomalaisten edelle
Meri vaatii hallitusta laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja syyttää hallituksen olevan kiinnostunut enemmän maailmanparannuksesta kuin suomalaisten asioiden hoidosta.
&#8211; Hallitus panostaa kehitysapuun, pakolaiskiintiön nostoon, turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ja globaaliin ilmaston pelastamiseen suomalaisia kurittamalla, ja samaan aikaan kotimaan asiat saavat olla rempallaan, Meri tuskailee.
&nbsp;

Leena Meri: Oikeusvaltio natisee Suomessa liitoksissaan – nykytilanne uhkaa jo oikeusturvan toteutumista

Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä valiokunnan jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen esittivät hylkäämistä turvapaikanhakijoiden oikeusapua käsittelevään lakivaliokunnan mietintöön. Mietintö liittyy hallituksen esitykseen turvapaikanhakijoiden oikeusavun laajentamiseksi ja avustajien korvausten korottamiseksi tuntiperusteisiksi palkkioiksi.

&#8211; Hallitus nostaa jälleen kerran ulkomaalaiset jalustalle. Turvapaikanhaun ongelmiin kaadetaan rahaa sen sijaan, että puututtaisiin juurisyihin eli maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen, Leena Meri perustelee.
Muille ryhmille ei vastaavia palveluja heru
Hallituksen esityksessä ehdotetaan vuonna 2016 tehtyjen lakimuutosten kumoamista. Tuolloin turvapaikanhakijoiden oikeusapua kavennettiin, valitusaikoja lyhennettiin ja avustajille säädettiin asiakohtaiset palkkiot.
&#8211; Turvapaikanhakijoille tarjotaan nyt jälleen oikeusapua turvapaikkapuhutteluun, joka on verrattavissa muihin viranomaisten hakumenettelyihin. Samaan aikaan vammaiset, lastensuojelun asiakkaat tai muut ryhmät eivät ole käytännössä oikeutettuja vastaaviin palveluihin, Mari Rantanen summaa.
Palvelujen yhdenvertaisuus vaakalaudalla
Lakivaliokunnan perussuomalainen ryhmä onkin huolissaan palvelujen yhdenvertaisuudesta, mutta toisaalta myös liian avokätisten palvelujen lisäämästä houkuttelevuudesta.
&#8211; Kansalaisten on oltava yhdenvertaisessa asemassa, eikä myöskään tänne tulevia voida asettaa muita parempaan asemaan. Lisäksi järjestelmämme kuormittuu entisestään, kun laajalla ilmaisella oikeusavulla houkutellaan enemmän tulijoita Suomeen, Sebastian Tynkkynen arvioi.
Oikeuslaitoksen rahoitus murenemassa
Viime viikolla lakivaliokunta esitti syvän huolensa oikeusministeriön hallinnonalan resursseista käsitellessään julkisen talouden suunnitelmaa. Lisäksi lakivaliokunta ehdotti eduskunnalle ajankohtaiskeskustelua oikeuslaitoksen murenevasta rahoituksesta.&lt;
&#8211; Tämä on jälleen Sanna Marinin hallituksen arvovalinta. Vieraat ensin ja suomalaisille se, mitä jää, perussuomalaiset valiokunnan jäsenet paheksuvat.
<img decoding="async" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/09/ymparileikkaus-640x320.png" />
Lakivaliokunnan perussuomalaiset Sebastian Tynkkynen, Leena Meri ja Mari Rantanen.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset turvapaikanhakijoiden oikeusavusta: Tämä on jälleen Sanna Marinin hallituksen arvovalinta – ”Vieraat ensin ja suomalaisille se, mitä jää”

Samaan aikaan kun muualla mietitään, miten pysäyttää Turkin kautta Eurooppaan pyrkivä siirtolaisvyöry, Suomessa ollaan lisäämässä turvapaikanhakijoiden oikeusapua valtion varoista.
Iltalehden mukaan hallitus aikoo kumota Juha Sipilän hallituksen turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tekemät muutokset. Esimerkiksi avustajan on saanut julkisista varoista vain erityisen painavista syistä ja valitusaika hallinto- tai korkeimpaan oikeuteen on ollut aiempaa lyhyempi.
Sanna Marinin hallitus on tehnyt asiasta esitysluonnoksen, jossa mm. turvapaikanhakijoiden oikeusapuun kohdennetaan tänä vuonna 0,8 miljoonan euron lisämääräraha.
”Asiakkaita on tulossa”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ihmettelee hallituksen toimia Facebook-kirjoituksessaan.
&#8211; Kreikka ja Bulgaria vetävät piikkilankaa Turkin-vastaiselle rajalleen. Kreikan pääministeri tviittaa, että huomattavat määrät tulijoita on kerääntynyt rajan toiselle puolelle. Suomen sisäministeri Ohisalo on kuin irakilainen informaatioministeri eikä ole tietoinen mistään epätavallisesta rajoilla.
&#8211; Kukin maa valmistautuu tulevaan vyöryyn oman agendansa mukaisesti. Kreikka ilmoittaa, että laitonta maahantuloa ei tulla sallimaan, ja että Kreikka ei ole syyllinen Syyrian tapahtumiin eikä aio kärsiä muiden tekemien päätösten seurauksia. Suomi valmistautuu panemalla tulijoiden &#8221;oikeusturvaa&#8221; eli valitusmahdollisuuksia kuntoon. Ihmisoikeusjuristit hierovat käsiään. Asiakkaita on tulossa, Halla-aho kirjoittaa.

Halla-aho: Kreikka ja Bulgaria vetävät piikkilankaa Turkin-rajalleen – ”Suomi valmistautuu parantamalla tulijoiden oikeusturvaa ja ihmisoikeusjuristit hierovat käsiään”

oikeusapu

Oikeusministeri Leena Meri: Hallitus uudistaa kriminaalipolitiikkaa ja kiristää rangaistuksia

Oikeusministeri Leena Meri: Iloitsen oikeudenhoidon lisärahoituksesta

Leena Meri vaatii lisää rahaa oikeudenhoitoon – ”Hallitus siirtää ongelmat seuraavalle hallitukselle”

Hallitus kuoppaa tärkeitä uudistuksia puuttuvan rahoituksen vuoksi: ”Oikeusvaltiosta on tullut hallituksen säästökohde numero yksi”

Meri: Oikeuslaitoksen resurssipuute uhkaa oikeusturvaa

Suomalaisten elämä ja arki kallistuvat entisestään – Leena Meri: ”Hallituksen suloinen sumutus ei muuta tosiasioita”

Leena Meri: Oikeusvaltio natisee Suomessa liitoksissaan – nykytilanne uhkaa jo oikeusturvan toteutumista

Lakivaliokunnan perussuomalaiset turvapaikanhakijoiden oikeusavusta: Tämä on jälleen Sanna Marinin hallituksen arvovalinta – ”Vieraat ensin ja suomalaisille se, mitä jää”

Halla-aho: Kreikka ja Bulgaria vetävät piikkilankaa Turkin-rajalleen – ”Suomi valmistautuu parantamalla tulijoiden oikeusturvaa ja ihmisoikeusjuristit hierovat käsiään”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025