Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

omakotitaloasuminen

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Petri Huru, Mauri Peltokangas ja Sheikki Laakso jättivät eriävän mielipiteen ympäristövaliokunnassa, kun valiokunta käsitteli rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin uudistamista. Perussuomalaiset eivät innostu esityksestä, joka tulisi todella kalliiksi suomalaisille eläkeläisille ja muille vähävaraisille omakotitaloasujille.

Direktiiviehdotus sisältää uudisrakentamiselle ja olemassa oleville rakennuksille vaatimuksia energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen liittyen sekä lisävaatimuksia energiatodistuksille. Asentamisvelvoitteita lisättäisiin myös sähköajoneuvojen latauspisteisiin liittyen sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmille.
Esitys lisäisi byrokratiaa merkittävästi
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei innostu laisinkaan nyt tehdystä esityksestä.
&#8211; Esitys lisäisi byrokratiaa sekä hallintoa merkittävästi. Jotta ohjelma olisi missään määrin toteutuskelpoinen, jouduttaisiin laatimaan ns. kansallinen rakentamisen perusparannussuunnitelma sekä ottamaan käyttöön rakennusten perusparannuspassi, mikä maksaa rahaa. Myös energiakorjauksiin olisi lisäksi kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla, ja nämäkin toimet maksavat rahaa, toteaa kansanedustaja, valiokuntavastaava Petri Huru.
Direktiiviesitys edellyttäisi myös lukuisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön sekä uutta kansallista lainsäädäntöä.
&#8211; Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuvat rakennuksia koskevasta velvoitteesta saavuttaa ehdotuksen mukaiset energiatehokkuuden vähimmäistasot ehdotetulla aikataululla, joka on erittäin tiukka. Muutoinkaan tuollaisella aikataululla ei rakennuksia voisi korjata normaalisti niiden todellisen elinkaaren mukaan. Tätä emme myöskään pidä hyvänä tai kannatettavana, jatkaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Sheikki Laakso.
Velvoite aiheuttaisi tähtitieteelliset korjauskustannukset
Komissio ehdottaa lisäksi esityksessään, että voimassa olevaan direktiiviin tehtäisiin muutoksia uusien rakennusten energiatehokkuuden vaatimuksiin siten, että viranomaisten käytössä olevien tai omistamien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuoden 2027 alusta alkaen ja kaikkien uusien rakennusten vuoden 2030 alusta.
Edellä mainittuihin määräaikoihin asti kaikkien uusien rakennusten on oltava vähintään lähes nollaenergiarakennuksia. Lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten tulisi olla alemmat kuin mitä jäsenvaltioiden vuonna 2023 raportoimien vaatimusten kustannusoptimaalinen taso on.
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan velvollisuus ryhtyä korjaamaan rakennusta pelkästään energiatehokkuuden vuoksi koskisi 35 % rakennuskannasta eli noin 516 000 rakennusta. Velvoitteesta aiheutuvat rakennusten korjauskustannukset olisivat arvion mukaan tähtitieteelliset 13,7 miljardia vuoteen 2033 mennessä eli noin 1–1,5 miljardia euroa vuodessa.
Tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja sen asukkaille
&#8211; Ehdotuksen arvioidaan parantavan rakennusten energiatehokkuutta ja vähentävän rakennusten energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Kuitenkin ehdotukseen sisältyvien epävarmuuksien vuoksi ei energiansäästö- ja päästövaikutuksia tässä vaiheessa pystytä arvioimaan täsmällisesti. Tämä on niin tätä EU:n touhua, jyrähtää kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas.
Valiokuntaryhmä toteaa, että ei voi olla esityksen takana, johon liittyy paljon epävarmuuksia ja joka maksaa yhteiskunnalle ja sen asukkaille paljon. Perussuomalaiset eivät myöskään halua vauhdittaa ns. vihreää siirtymää edellä olevilla keinoilla, koska sen maksajiksi joutuvat esimerkiksi eläkeläiset ja muut sellaiset kansalaiset, jotka asuvat vanhoissa taloissa ja joilla ei ole varaa kunnostaa taloaan.
&nbsp;

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti kirjallisen kysymyksen Suomen kannasta ja toimista EU:n komission direktiiviehdotukseen rakennusten energiatehokkuudesta. Lähes joka seitsemäs talonomistaja on joutumassa poikkeuksellisella tavalla energiaremonttilaskun maksajaksi Suomessa.

Helsingin Uutiset kertoi alkuvuodesta, että EU:n komissio on vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia remontteja. Ehdotus vaatisi toteutuessaan sadoiltatuhansilta suomalaisilta toimia.
Uutisoinnin mukaan Omakotiliitto pelkää, että merkittävä osa suomalaisista ei selviydy remonttikustannuksistaan, jos EU:n komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta toteutuu.
Omakotiliitossa ollaan syystä huolissaan
Ehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus. Nykyiset energiatodistusluokitukset voidaan heittää roskakoriin, ja heikoin 15 prosenttia rakennuskannasta iskettäisiin uudessa järjestelmässä G-luokkaan. G-luokasta olisi komission ehdotuksen mukaan pakko ponnistaa ylös määräaikaan mennessä. Uusi tehokkuusluokittelu vaikuttaisi asunnonomistajiin ja sitä kautta myös vuokralaistenkin tilanteeseen.
Helsingin Uutisille aihetta kommentoinut Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen on <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4430436">huolissaan asiasta</a>. Oma asunto on noin 350 000 suomalaisella, jotka kuuluvat kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Tuloluokat on jaettu kymmeneen osaan. Keräsen mukaan EU:n komission ehdotus pakollisista investoinneista energiatehokkuuden parantamiseksi olisi todennäköisesti erityisen vaativa alimpiin tuloluokkiin kuuluville. Hän on huolissaan mahdollisesti aiheutuvista yksityistaloudellisista haitoista.
Kuntaliiton energia-asiantuntija vierastaa vaatimuksia
Myös Kuntaliiton energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola kertoi joulun alla Kuntalehdessä näkemyksiään <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">ehdotetusta direktiivistä</a>. Hän pitää sinänsä hyvänä, että energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota. Peltola kuitenkin hieman vierastaa kategorisia päätöksiä, joilla kaikki jäsenmaat laitetaan tekemään saman sapluunan mukaan toimenpiteitä, vaikka lähtökohdat ovat erilaiset.
Kuntaliiton linjauksen mukaan EU:n rooliin sopisi parhaiten tavoitteiden asettaminen ja niihin liittyvät tukitoimet sekä toteutumisen seuranta ja arviointi. Peltola korostaa, että kustannustehokkaiden ja teknologianeutraalien keinojen valinta pitäisi jättää jäsenmaille.
Mäenpää vaatii hallitukselta vastauksia
Kansanedustaja Juha Mäenpään mielestä esitetyt huolet ovat sen verran painavia, että hän päätyi kysymään kirjallisesti:
&#8211; Ottaako hallitus tosissaan Omakotiliiton huolet rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista erityisesti alimmissa tuloluokissa ja haja-asutusalueilla ja aikooko Suomen hallitus vastustaa EU:n aiheuttamaa energiaremonttilaskua suomalaisille?

Mäenpää: Aikooko hallitus vastustaa EU:n aiheuttamaa energiaremonttilaskua suomalaisille?

Perussuomalaiset vaati tänään suullisella kyselytunnilla hallitukselta toimia niin sanotun energiaköyhyyden ehkäisemiseksi. Sähkön hinnat ovat lähipäivinä olleet tähtitieteellisiä ja pahimmissa tapauksissa kuukausilasku saattaa nousta jopa tuhanteen euroon.

&#8211; Pakkanen paukkuu nurkissa ja perheitä uhkaa lämmityskustannusten hintapommi. Kova lasku on tulossa erityisesti heille, joilla talo lämpenee sähköllä tai öljyllä. Sähkö on edelleen tärkein omakotitalojen lämmönlähde ja niille epäonnisille, joilla sähköhinta on sidottu markkinahintaan, voi kuukausilasku kohota jopa tuhanteen euroon, perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri huomautti.
Kauniita puheita vihreästä energiasta
Meren mukaan kauniit puheet tuulivoimasta ja vihreästä siirtymästä eivät auta. Tuulivoima onkin kovimmilla pakkasilla tyhjän panttina, sillä tyynillä kovilla pakkasilla tuulivoiman osuus sähköntuotannosta Suomessa on vain parin prosentin luokkaa.
&#8211; Hallitus koittaa suitsia sähkönsiirtohintoja perussuomalaisten pitkään esittämällä tavalla ja kiitos siitä, mutta millä te konkreettisesti autatte ihmisiä järkyttävän sähkön hinnan kanssa? Heitä uhkaa köyhyys vain sen takia, että he lämmittävät asuntoaan.
Selitykset syistä eivät lohduta
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) korosti, että tällä hetkellä sähkönhinta muodostuu korkeimman elementin mukaan, joka tällä hetkellä Euroopassa on kaasu. Lisäksi Lintilä piti hyvänä puolena, että vain kahdeksalla prosentilla sähkönkäyttäjistä on niin sanottu pörssisähkösopimus.
Meri piti vastausta selittelynä.
&#8211; Te aina sanotte, että ette ole vastuussa energiahintojen noususta. Hyvin tyypillistä teille, mutta se ei paljoa lohduta mökin mummoa tai pienituloista lapsiperhettä, kun on valittava ruuan tai lämpimän kodin väliltä, Meri totesi.
Sähkönsiirron myynti oli virhe
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa epäili, että energiahintoihin ei ole tulossa – päinvastoin.
&#8211; Sähkönsiirron kauppaaminen ahneille pääomasijoittajille oli aikoinaan suuren luokan virhe. Nyt ollaan tekemässä lisää suuren luokan poliittisia virheitä, nimittäin hallituksen ylikunnianhimoinen ympäristöpolitiikka johtaa väistämättä energiahintojen nousuun, Elomaa epäilee.

Perussuomalaiset: Hallituksen autettava suomalaisia sähkölaskujen kanssa – kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vain pahentaa asiaa

Vantaan kaupunginvaltuutettuina pitkään vaikuttaneet Markku Weckman ja Pekka Virkamäki ovat eronneet kokoomuksesta ja liittyneet perussuomalaisten jäseniksi.

Pekka Virkamäki on ympäristöministeriön virkamies, ja hän toimi kokoomuksen valtuutettuna Vantaalla vuosina 2000–2008. Sen jälkeen hän työskenteli kaupungin rakennusvalvontajohtajana vuoteen 2020, jolloin hän siirtyi kaupungin virastaan eläkkeelle.
Markku Weckman on yksi Vantaan valtuuston pitkäaikaisimmista valtuutetuista. Weckman jätti eroilmoituksensa kokoomuksesta viime viikolla.
Vuodesta 1997 saakka Vantaan valtuustossa vaikuttanut Weckman on jo sopinut kuntavaaliehdokkuudesta perussuomalaisten Vantaan paikallisyhdistyksen kanssa, ja keväällä hän hakee jatkokautta valtuustossa perussuomalaisten listalta.
Kokoomus hylkäsi perinteiset arvot
Weckmanille keväällä edessä ovat jo seitsemännet kuntavaalit. Weckman sanoo, että siirtymän taustalla oli havainto siitä, että perussuomalaiset arvot vastaavat nykyään paremmin hänen omia arvojaan kuin kokoomuksen arvot. Weckman toteaa, että päätös hiljalleen kypsyi juuri päättyvän valtuustokauden aikana.
Kokoomuksen poliittinen linja ei ole enää viime vuosina miellyttänyt Weckmania.
&#8211; Esimerkiksi Suomi-rata, Vantaan raitiovaunuhanke ja varsinkin yleiskaava, jossa oli kokoomuslainen yleiskaavatoimikunnan puheenjohtaja. Siinä ei riittävästi huomioitu pientaloasukkaiden näkemyksiä.
Kokoomuksen hylkäämisen syynä oli myös arvopolitiikka. Weckman katsoo, että kokoomus on siirtynyt kauas liberaaliin suuntaan, ja samalla perinteiset arvot koti, uskonto ja isänmaa ovat painuneet marginaaliin.
&#8211; Sinivalkoiset värit ovat kokoomuksessa unohtuneet. Sotaveteraanien asia on erittäin lähellä omaa sydäntäni. En ole ollut enää tyytyväinen kokoomuksen viimeaikaisiin ulostuloihin, vaikka perinteisesti kokoomus onkin ollut eturintamassa näissä asioissa.
Weckman sanoo, että myös perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon johdonmukainen ja jämäkkä linja on vakuuttanut.
&#8211; Jussi puhuu asiaa. Hän ei syyllisty populismiin, vaan pysyy aina asiapainotteisella linjalla.
PS johdonmukaisesti järkevän talouspolitiikan takana
Virkamäki on aivan äskettäin hyväksytty perussuomalaisten jäseneksi. Hän sanoo, että päätöksen vaihtaa puoluetta taustalla oli varsinkin Vantaan valtuuston päätös raitiovaunuhankkeen suunnittelun käynnistämisestä, jota kokoomus oli hyväksymässä.
&#8211; Hankehumppaan on menty mukaan lähes ilman keskustelua. Pelkkä raitiovaunuhankkeen suunnittelu maksaa kymmeniä miljoonia. Samalla Vantaalla on korotettu kiinteistöveroa. Sillä on kerätty 20 miljoonaa euroa raitiovaunuhankkeen suunnittelua varten, eli omakotitaloasujat laitettiin maksamaan Vantaan ratikkaa. Se riitti minulle.
Kokoomuksesta Virkamäki erosi jo marraskuussa, kun päätökset raitiovaunuhankkeesta tehtiin. Perussuomalaisiin siirtyminen oli melko itsestään selvä valinta.
&#8211; Perussuomalaiset on aina ollut johdonmukaisesti järkevän talouspolitiikan takana, jossa sopeudutaan kasvuun, ei lähdetä mukaan ökyhankkeisiin tai veroja ei koroteta eikä turhaa velkaa oteta.
Virkamäki haluaa antaa Vantaan kasvaa rauhassa.
&#8211; Vantaalle tulee muutenkin 2 000-3 000 uutta asuntoa vuosittain. Siinä on riittävästi tekemistä ilman, että aletaan järjestää jotain ylimääräistä.
Kuntavaalien lopputulos pienestä kiinni
Perussuomalaisten Vantaan valtuutettu ja Vantaan perussuomalaisten toinen vaalipäällikkö Kai-Ari Lundell katsoo, että kokoomuksen sekava liberaalipolitiikka ja linjattomat puoluejohdon lausunnot ovat tehneet tehtävänsä Vantaalla. Kiinteistöveron nosto sekä suunnittelussa oleva ratikka siirtävät monia äänestäjiä perussuomalaisille.
Weckmanin ja Virkamäen siirtyminen perussuomalaisiin vaikuttaa olennaisesti Vantaan kuntavaaliasetelmiin. Lundell toivottaakin molemmat tervetulleiksi puolueeseen.
Lundellin mukaan kokeneiden vaikuttajien siirtymisellä perussuomalaisiin alkaa jo olla valtakunnallistakin merkitystä.
&#8211; Nyt on jännittävät vaalit tulossa kaikin puolin, ja uusimpien gallupien mukaan lopputulos on todella pienestä kiinni.
&nbsp;

Ökyhankkeet ja omakotitaloasujien verorasituksen kiristäminen olivat liikaa – Vantaan pitkän linjan kuntapoliitikot Weckman ja Virkamäki siirtyivät kokoomuksesta perussuomalaisiin

Kansanedustaja Minna Reijonen otti budjettikeskustelussa esille polttoaineiden veronkiristykset. Ensi vuoden budjetti ei lupaa autoilijoille ja öljylämmittäjille hyvää.

Polttoaineveroja korotetaan hurjaa vauhtia. Hinnan maksavat autoilijat, omakotitaloasujat ja yrittäjät. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin veotuki poistetaan.
Minna Reijosen mielestä korotukset koskettavat eniten haja-asutusalueen ihmisiä, varsinkin pitkien etäisyyksien Itä- ja Pohjois-Suomessa.
&#8211; Samalla moni yrittäjä joutuu entistä tiukemmalle. Kaikilla ole varaa hankkia heti sähköautoja. Nykyään keskimääräinen auton hinta on alle 4 000 euroa.
Öljylämmityksen vaihto on kallis remontti
Suuri joukko läkeläisiä asuu öljylämmitteisessä omakotitalossa. Viime vuonna keskimääräinen eläke oli 1 716 euroa.
&#8211; Voi miettiä, kuinka sellaisilla tuloilla tehdään isoja remontteja, kuten vaihto maalämpöön.
&#8211; Kiinteistöjen arvot ovat olleet laskusuuntaisia varsinkin haja-asutusalueella. On mietittävä, onko koko talo edes remontin hinnan arvoinen. Myös jälleenmyyntiarvo kiinnostaa monia asunnon omistajia, Reijonen toteaa,
Kiinteistöveroja alas?
Reijosen mielestä hallituksen tekemät uudistukset eivät näytä hyvältä maaseudulla asuvan henkilön näkökulmasta. Autoilu ja lämmitys kallistuvat. Kuljetuskustannusten nousu nostaa tuotteiden hintoja.
&#8211; Entä jos hallitus ottaisi houkutukset käyttöön? Olisiko aika laskea kiinteistöveroja maaseudulla? Olisiko aika laskea polttoaineiden verotusta? Entäs, jos tiestön korjausvelkaan laitettaisiin ne rahat, jotka on suunniteltu sijoitettevan Afrikan hiilineutraaleihen hankkeisiin? Reijonen kysyy.
Hallituksen arvopohjalla on väliä
Reijosen mielestä haja-asutusalueet voisivat olla Suomen vahvuus, kun ne nähtäisiin vahvuutena myös hallituksen arvopohjassa.
&#8211; Korona-aika näytti, millainen myönteinen arvo harvaanasuttu alue on. Etätyötä tekevät voisivat saada verohelpotuksia. Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi voisi helpottaa. Keinoja löytyy, kun niitä vain halutaan ottaa käyttöön, Reijonen sanoo.

Hallitus kiristää verotusta – autoileva öljylämmittäjä on tuplakärsijä

Sanna Marinin (sd.) hallitus on nostamassa lämmityspolttoaineiden verotusta. Ennen eduskuntavaaleja sdp vastusti lämmityspolttoaineiden verotuksen kiristämistä ja väitti kantavansa huolta &#8221;vanhusten palelemisesta&#8221;. Tällä viitattiin lämmityskustannuksiin öljylämmitteisissä taloissa, joissa monesti asuu ikäihmisiä.

Suomessa on Suomen Omakotiliiton mukaan noin 200 000 öljylämmitteistä pientaloa ja niistä joka toisessa asuu ikääntyneitä tai eläkeläisiä.
Vanhojen öljylämmitteisten talojen asuinkustannukset on jo nostettu niin korkeiksi, että niissä ei välttämättä kannata asua. Tällöin kiinteistöllä on pahimmillaan arvoa vain tonttimaana talon ollessa lähes arvoton (Hämeen Sanomat 23.2.2020).
Oppositiossa vielä eri ääni kellossa
Viime vaalikaudella, kun sdp oli oppositiossa, sen kansanedustajat suhtautuivat ainakin puheissaan kriittisesti lämmityskulujen nousemiseen. Demarikansanedustaja Pia Viitanen puhui kustannusnousun kompensoimisesta eduskunnan täysistunnossa 17.10.2017:
&#8211; Todella moni omakotitalossa asuva lämmittäjä kokee lämmityskustannusten nousun. Tämä on mielestäni sellainen asia, että haluaisin hallituksen kiinnittävän kokonaisvaltaisesti huomiota tähän. Kysyisinkin: onko hallituksella jo joitain suunnitelmia, miten se selvittää tämän vaikutuksia asumiskustannuksiin ja kompensoi tämän menetyksen näille ihmisille, jotka mahdollisesti näiden korotusten seurauksena kärsivät?
Asuminen kallistuu tuntuvasti
Sittemmin ministeriksi noussut Timo Harakka (sd.) kirjoitti vähän ennen eduskuntavaaleja blogikirjoituksen, jossa hän kysyi tunteikkaasti: &#8221;Pitääkö vanhusten palella, jotta varakkaat saavat verohuojennuksia?&#8221;
&#8211; Mitä sdp nyt tekee hallituksen johdossa pääministeripuolueena? Se lisää veroja öljylämmitteisille rintamamiestaloille! 13.8. julkistettuun budjettiesitykseen sisältyy työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotuksen nousu vuositasolla 100 miljoonalla eurolla. Välittömänä seurauksena asuminen kallistuu etenkin öljylämmitteisissä taloissa, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.
&#8211; Vihervasemmistopuolueiden edustajat yrittävät väistää veronkorotuskritiikkiä puhumalla lämmitysmuodon vaihtamisen puolesta, mutta käytännössä lämmitystavan vaihtaminen on monille ihmisille kohtuuttoman kallis ratkaisu. Koko elämänsä öljylämmitteisessä rintamamiestalossa asuneelta eläkeläiseltä ei voida vaatia suuria energiainvestointeja.

Sdp käänsi takkinsa: Lisää veroja omakotitaloasujille

Tuoreen tutkimuksen tuloksista selviää, että se ryhmä, joka todennäköisesti joutuu ilmastotoimien maksajiksi kulkee autolla työ- tai opiskelumatkansa ja asuu omakotitalossa. Ryhmässä on hyvin paljon kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajia. Myös moni sdp:n kannattaja autoilee töihin ja asuu omakotitalossa.

Taloustutkimus on selvittänyt, miten Sanna Marinin (sd.) hallituksen ilmastotavoitteiden kustannukset kohdistuvat erilaisille kotitalouksille, eli ketkä ovat ilmastotoimien häviäjiä ja voittajia. Marinin hallituksen ilmastotavoitteiden mukaiset toimet kurittavat kansalaisia merkittävästi ja suoraan liikkumisen ja asumisen kustannusten nousemisella.
Tutkimuksen perusteella hallituksen hiilineutraalisuustavoitteen kustannusten maksajiksi ovat jäämässä omakotitalossa asuvat autoilevat kansalaiset.
Hallituksen ilmastotoimien häviäjät erottuvat
Tutkimuksessa on selvitetty myös tutkimuskyselyyn vastanneiden puoluekannatusta. Tulokset ovat melko selkeitä: kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat ovat hallituksen ilmastotoimien ”häviäjien” leirissä.
&#8211; Tutkimuksen tuloksista nähdään, että se ryhmä, joka todennäköisesti joutuu ilmastotoimien maksajaksi on sitä porukkaa joka kulkee autolla työ- tai opiskelumatkansa ja asuu omakotitalossa. Ryhmässä on hyvin paljon kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajia. Myös moni sdp:n kannattaja autoilee töihin ja asuu omakotitalossa, toteaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm.
<iframe loading="lazy" title="Työmiehen tuumaustunti 23.1.2020, Pasi Holm ja Jussi Halla-aho" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/GfRd5x5WYR0?start=2658&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Työssäkäyvistä tai opiskelevista perussuomalaisten kannattajista 40 prosenttia ajaa päivittäisen matkansa autolla ja asuu omakotitalossa.
&#8211; Joukkoliikennettä käyttäviä tai polkupyörällä työmatkansa tekevien ja kerrostalossa asuvien joukossa on erittäin paljon vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajia. Suuri osa niistä, jotka voimakkaimmin kannattavat hallituksen ilmastotoimia, eivät siis ole joutumassa maksumiehiksi, Holm sanoi.
Vihervasemmisto hyötyy
Ilmastotavoitteiden kustannuksia kompensoidakseen Marinin hallitus on väläyttänyt ”pienituloisten” tuloverotuksen alentamista. Tuoreesta tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että jos veronkevennykset eivät kohdistu työmatkakustannuksiin, alennuksesta puolet menee niille, jotka pyöräilevät tai käyttävät joukkoliikennettä ja asuvat kerrostalossa, eli kompensaatio kohdistuisi niihin, jotka eivät muutenkaan joutuisi ilmastonmuutoksen hillinnän maksajiksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa, että tuore tutkimus avaa hyvin hallituksen punavihreän ilmastopolitiikan seurauksia.
&#8211; Ilmastotalkoiden lasku lankeaa niille ihmisille, jotka tyypillisesti ovat perussuomalaisten, keskustan, kokoomuksen ja sosialidemokraattien äänestäjiä. Mutta lisälasku kompensoidaan ihmisille, jotka ovat enimmäkseen vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjiä. Hallituksen ilmastotoimet ovat siis näiden puolueiden kannalta täysin rationaalista politiikkaa. Keskustan kannalta se on kuitenkin täysin epärationaalista, Halla-aho sanoo.

Hallituksen ilmastotoimien lasku jää enimmäkseen perussuomalaisten, keskustan, kokoomuksen ja sdp:n äänestäjille – vihreiden ja vasemmiston kannattajille veronkevennyksiä

omakotitaloasuminen

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

Mäenpää: Aikooko hallitus vastustaa EU:n aiheuttamaa energiaremonttilaskua suomalaisille?

Perussuomalaiset: Hallituksen autettava suomalaisia sähkölaskujen kanssa – kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vain pahentaa asiaa

Ökyhankkeet ja omakotitaloasujien verorasituksen kiristäminen olivat liikaa – Vantaan pitkän linjan kuntapoliitikot Weckman ja Virkamäki siirtyivät kokoomuksesta perussuomalaisiin

Hallitus kiristää verotusta – autoileva öljylämmittäjä on tuplakärsijä

Sdp käänsi takkinsa: Lisää veroja omakotitaloasujille

Hallituksen ilmastotoimien lasku jää enimmäkseen perussuomalaisten, keskustan, kokoomuksen ja sdp:n äänestäjille – vihreiden ja vasemmiston kannattajille veronkevennyksiä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025