Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Onnettomuus

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on ottanut Forum 24 -lehdessä julkaistussa tuoreessa kolumnissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun turvallisuudesta ja erityisesti arjen turvallisuudesta. Immosen mukaan päättäjien ja viranomaisten vastuulla on varmistaa suomalaisten hyvä arjen turvallisuuden taso.

&#8211; Suomen kansallisen turvallisuuden politiikka perustuu pääosin ennaltaehkäisyyn. Tapaturmat, onnettomuudet ja häiriöt on pyrittävä estämään ennen kuin ne tapahtuvat, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Nyky-yhteiskunta on riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Arjen turvallisuuteen kuuluu teknologiaan liittyvä luotettavuus.
&#8211; Teknologisiin järjestelmiin kohdistuva hyökkäys voi haitata elämää merkittävällä tavalla. Häiriöt voivat kohdistua vaikkapa sähkönjakeluun, viestintäverkkoihin tai maksuliikenteeseen. Nämä toiminnot on varmistettava kaikissa oloissa, Immonen muistuttaa.
Suomessa poliiseja vähiten Pohjoismaista
Immosen mielestä on elintärkeää, että ensihoidon sekä palo- ja pelastustoimen toimintavalmius turvataan.
&#8211; Hätätilanteessa hätäkeskuksen on vastattava ja pelastustoimi ja ensihoito saatava nopeasti paikalle. Näiden resurssit on varmistettava, ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö pidettävä ajan tasalla.
Poliisin tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus. Poliisi estää ennalta rikoksia ja selvittää niitä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin muissa Pohjoismaissa. Poliisien määrä on saatava nostettua lähemmäs pohjoismaista tasoa.
Kyberhyökkäykset terveydenhuollon uhkana
Immosen mukaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rooli korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu lisääntyvää kyber- ja hybridivaikuttamista.
&#8211; Suomen on varauduttava esimerkiksi siirtolaisvirtojen välineellistämiseen ja ohjaamiseen perustuvaan hybridihyökkäykseen saattamalla valmiuslainsäädäntö ja toimintavalmiudet kuntoon.
Immonen varoittaa, että terveydenhuolto on yksi kriittisistä kyberhyökkäysten kohteista.
&#8211; Palvelunestohyökkäykset, tietovuodot ja tietojen urkinta ovat tyypillisiä terveydenhuollon potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä.
&#8211; Sosiaali- ja terveyspalvelut ja potilastietojärjestelmät on pidettävä tasokkaana. Viranomaisille on saatava riittävät resurssit ja toimivaltuudet kyberhyökkäyksiin vastaamiseksi. Digitaaliset onnettomuudet on kyettävä estämään.
Eripurainen kansakunta on uhka turvallisuudelle
Immonen korostaa, että kansalaisten on hyvä osata tunnistaa kodin ja lähiympäristön turvallisuusriskejä sekä kyetä ehkäisemään niitä ja varautua niihin.
&#8211; Jokaisen on tärkeää huolehtia arjen turvallisuudesta, olipa sitten kyse tietoturvasta tai luottamuksen ilmapiirin vaalimisesta yhteiskunnassa. Sisäisesti eripurainen kansakunta on uhka arjen turvallisuudelle. Vastakkainasettelu luo otolliset olosuhteet ulkopuoliselle vaikuttajalle ja tarjoaa aukon hybridivaikuttamiselle.
&#8211; Uhkat monimutkaistuvat ja muuttuvat nopeasti. Nykymaailmassa arjen turvallisuus ulottuu kaikkialle. Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan mukaan meitä kaikkia, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on ihmeissään ’’hit and run’’ -tyyppisten rikosten määrän kasvusta. Onnettomuuspaikalta pakenemisia on sattunut vuoden sisään useampia.

Kansanedustaja Ari Koposta ihmetyttää, miten joku voi katsoa moraaliseksi oikeudekseen paeta onnettomuuspaikalta ilman, että jäisi selvittämään tilannetta. Jokaisella ajokortin haltijalla tulisi olla sen verran vastuuntuntoa, että onnettomuustilanteessa pysäytetään ajoneuvo ja autetaan onnettomuuden uhreja.
Rikos, jossa liikenneonnettomuuspaikalta poistutaan ilman lupaa, kutsutaan poliisitermein hit and runiksi. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan on liikenneonnettomuuteen osallisena velvollisuus pysäyttää välittömästi ajoneuvonsa ja kykynsä mukaan avustaa vahingoittuneita. Jos hän rikkoo kyseistä auttamisvelvollisuuttaan, hänet on tuomittava rangaistukseen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä liikennepaosta tieliikenteessä.
Rangaistuksena törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisesta voidaan tuomita enintään 30 päiväsakkoa tai enimmillään kaksi vuotta vankeutta. Liikennepaosta voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.
Rangaistuksia liikennepaosta kovennettava
— ­Mieleen juolahtaa väkisinkin kysymys siitä, ovatko rangaistukset tällaisista rikoksista riittäviä, sillä nyt tuntuu olevan yllättävän helppoa karata paikalta ilman, että moottoriajoneuvon kuljettaja kokisi velvollisuudekseen jäädä selvittämään tilannetta. Tilanteesta tekee entistä vakavamman myös se, että kuski ei voi tietää, onko kolarissa sattunut henkilövahinkoja ja kuinka vakavia, mikäli hän karkaa tilanteesta, sanoo Koponen.
&#8211; Onnettomuudessa, jossa vastakkain ovat moottoriajoneuvo ja kevyen liikenteen kulkija, moottoriajoneuvo voittaa aina.
Koposen mielestä tuomioita vastaavanlaisista rikoksista on kovennettava reilusti. Myös autokoulussa on hyvä painottaa enemmän, että liikenneonnettomuuspaikalta pakeneminen on erittäin tuomittava teko. Tällä hetkellä rangaistus liikennepaosta on joitakin kymmeniä päiväsakkoja, mikä ei varsinaisesti toimi pelotteena. Tästä syystä rangaistusasteikon koventaminen olisi erittäin perusteltua.
&nbsp;

Onnettomuuspaikalta karkaaminen yleistynyt – Koponen: ”Raukkamaista paeta paikalta”

Perussuomalaisen aiemmin ensihoitajana ja poliisinakin toimineen kansanedustaja Mari Rantasen tekemä lakialoite saapui eilen eduskunnan lähetekeskusteluun. Lakialoite kieltäisi onnettomuuspaikalla kuvaamisen sakon tai korkeintaan yhden vuoden vankeuden uhalla.

&#8211; Ensisijaisesti lakialoitteella pyritään yksityisyyden suojan turvaamiseen hädän hetkellä mutta myös turvallisuuteen onnettomuuspaikoilla. Lisäksi lain tarkoitus on paheksua toimintaa, jossa ulkopuoliset kuvaavat onnettomuuden ja rikosten uhreja, Mari Rantanen perustelee.
Muualla Euroopassa päätöksiä onnettomuuspaikalla kuvaamisen kieltämiseksi on jo tehty.
&#8211; Kansainvälisesti ilmiö on sama ja sellaiset länsimaat kuten Saksa vuonna 2016 ja Ruotsi vuonna 2018 ovat tehneet lainsäädännölliset muutokset, joiden myötä onnettomuuspaikalla kuvaamisesta voi saada rangaistuksen, Rantanen kertoo.
Vähän keinoja puuttua
Rantanen perustelee aloitettaan kuvaamisesta aiheutuvalla häiriöllä niin pelastushenkilöstön, ensihoitajien kuin poliisinkin tekemään työhön. Keinoja puuttua häiritsevään toimintaan on tällä hetkellä huonosti.
&#8211; Poliisilla ei ole tällä hetkellä valtuuksia puuttua kuvaamistapahtumaan julkisilla paikoilla ennen tapahtuma-alueen eristämistä. Kuvatun materiaalin levittämisestä voi seurata rikosrangaistuksia, mutta jo kuvaaminen itsessään on haitallista. Se voi aiheuttaa vaaratilanteita kuvaajalle itselleen ja erityisesti liikenteessä myös muille tienkäyttäjille.
&#8211; Sivullisten toiminta saattaa sotkea onnettomuuspaikkaa ja ajoneuvojen jättäminen kuvaamista varten aiheuttaa vaaratilanteita. Myös netissä leviävät kuvat voivat häiritä viranomaisten tutkintaa, Rantanen luettelee.

Rantanen onnettomuuspaikalla kuvaamisen kieltämisestä: ”Yksityisyyden loukkaamista, vaaratilanteita ja haittaa viranomaisille”

Ensihoitajana ja poliisinakin työskennellyt perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt lakialoitteen onnettomuuspaikalla kuvaamisen lisäämiseksi rikoslakiin.

Aloitteessa Mari Rantanen esittää, että uhrien kuvaamisesta onnettomuus- tai rikospaikalla tulisi rangaista sakolla tai korkeintaan yhdellä vuodella vankeutta.
&#8211; Älypuhelimien myötä on yleistynyt ilmiö, että onnettomuuspaikalle osuessaan ihmiset auttamisen sijasta kaivavatkin kännykän taskustaan ja alkavat kuvaamaan. Tämä on täysin makaaberia! Rantanen sanoo.
Omaisten häiritään onnettomuuspaikalla
Hirvensalmen kaksi kuolonuhria vaatineessa kolarissa vuonna 2017 kymmenet ohikulkijat pysähtyivät kuvaamaan onnettomuuspaikkaa. Eräs röyhkeimmistä kuvaajista oli pyytänyt jopa surevia omaisia poseeraamaan kameralle autonromun edessä.
&#8211; Kuka uhri tai omainen toivoo, että tällaisia kuvia otetaan onnettomuustilanteessa? Joissain tapauksissa omaiset ovat jopa saaneet tiedon uhrin henkilöllisyydestä sosiaalisen median kautta. Onnettomuudet ja niiden selvittäminen tulee jättää pelastusviranomaisille ja poliisille, Rantanen kertoo.
Pelastusviranomaisille työrauha
Saksassa ja Ruotsissa kuvaaminen onnettomuuspaikoilla on jo kielletty. Suomessa erilaiset pelastus- ja liikennealan järjestöt ovat kampanjoineet onnettomuuspaikalla kuvaamista vastaan.
&#8211; Suomessa ensihoito on joutunut soittamaan jopa poliisipartion paikalle, kun sivullisten käytös on häirinnyt heidän työtään. Järjen pitäisi jo sanoa, että pelastusviranomaisille tulee antaa työrauha, Rantanen perustelee.

Rantanen: Onnettomuuspaikalle pysähdytään valokuvaamaan uhreja auttamisen sijaan – ”Makaaberi ilmiö kriminalisoitava”

Raaseporissa tapahtui 26.10.2017 paikallisjunan ja puolustusvoimien miehistönkuljetusauton törmäys, jossa menehtyi kolme harjoituksissa ollutta Dragsvikin varusmiestä. Onnettomuustutkinnan valmistumisesta kerrottiin tänään.

Poliisi ei epäile, että kuljettaja olisi ajanut junan alle tahallaan tai piittaamattomuuttaan (HS 7.6.).
&#8211; Raaseporin onnettomuus on ollut musertava ja se on koskettanut syvästi. Ajatukset ovat olleet niissä ihmisissä, joita onnettomuus on henkilökohtaisesti koskettanut. On hyvä, että onnettomuustutkinta on nyt valmis, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen sanoo.
&#8211; Onnettomuuden tutkinnan valmistuminen saa tietyn asian päätökseen. Meillä on kuitenkin myös asioita, joihin meidän tulee saada vastauksia ja joita on saatettava eteenpäin. Varusmiehiä koskettava sotilastapaturma- ja palvelussairauslaki on saatettava kuntoon. Varusmiespalvelua suorittavat henkilöt eivät vieläkään kuulu samojen korvausten piiriin kuin rauhanturvaajina toimivat.
Varusmiehet heikommassa asemassa
Juvonen huomauttaa, että nykyinen voimassa oleva laki jättää lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet, vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset, siviilipalvelushenkilöt ja kertausharjoituksissa olevat henkilöt huonompaan asemaan kuin kriisinhallinnassa toimivat (rauhanturvaajat) palveluksessa sattuvan pysyvän haitan tai kuolemantapauksen kohdalla.
&#8211; Lain mukaan kriisinhallinnassa toiminut tai hänen edunsaajansa on oikeutettu tällaisten tilanteiden tapahtuessa erityiskorvauksiin, mutta esimerkiksi varusmiehet eivät. Tilanne asettaa aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittavat heikompaan asemaan kuin kriisinhallintatehtäviin osallistuvat. Sotilaiden kohtelulle eri tavalla riippuen siitä, ovatko he suorittamassa lakisääteistä velvollisuuttaan vai osallistumassa kriisinhallintatehtävään, ei ole perusteita, Juvonen sanoo.
&#8211; Olen tehnyt yli sadan kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen asiasta keväällä 2017. Asian kuntoon laittaminen on koettu tärkeäksi eduskunnassa yli puoluerajojen. Ministeriöstä on kerrottu, että asiaa selvitetään. Toivon hartaasti, pyydän, että ministeriö tekisi nopeasti lain vaatimat korjaukset.
&#8221;Kyse on lapsistamme&#8221;
Juvosen mukaan asia voitaisiin laittaa kuntoon joko lisätalousarviolla tai eduskunnan loppuvuoden ns. joululahjarahoilla.
&#8211; Kyse on lapsistamme, jotka suorittavat asevelvollisuutta lakisääteisesti ja heidän tilanteensa on ehdottomasti korjattava. On oikeustajun vastaista, että varusmiehen asema on edelleen laittamatta kuntoon, Juvonen huomauttaa.

Raaseporin onnettomuustutkinta valmis – Juvonen: Laki saatava kuntoon – varusmiesten tapaturmakorvaukset samalle tasolle rauhanturvaajien kanssa

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii, että hallitus varaa tällä viikolla alkavassa kehysriihessä resurssit liittyen sotilastapaturma ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain muuttamiseen ja täydentämiseen. Lain muutostarve on kiireellinen.

Nykyinen voimassa oleva laki jättää lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet, vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset, siviilipalvelushenkilöt ja kertausharjoituksissa olevat henkilöt huonompaan asemaan kuin kriisinhallinnassa toimivat (rauhanturvaajat) heidän kohdatessaan palvelusta suorittaessa pysyvän haitan tai kuolemantapauksen.
Pelkkä lain selvittäminen ei riitä
1.1. 2017 voimaan tulleen lain mukaan kriisinhallinnassa toiminut tai hänen edunsaajansa on oikeutettu tällaisten tilanteiden tapahtuessa erityiskorvauksiin, mutta muun muassa varusmiehet eivät.
&#8211; Tilanne asettaa aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittavat heikompaan asemaan kuin kriisinhallintatehtäviin osallistuvat. Sotilaiden kohtelulle eri tavalla riippuen siitä, ovatko he suorittamassa lakisääteistä velvollisuuttaan vai osallistumassa vapaaehtoiseen kriisinhallintatehtävään, ei ole perusteita, Juvonen sanoo.
&#8211; Hallituksen on nyt vietävä tämä asia maaliin kiireesti. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen, mutta aloite johti selvityksiin vasta surullisen Raaseporin tasoristeys onnettomuuden jälkeen, jossa menehtyi kolme varusmiestä. Pelkkä lain selvittäminen ei riitä, vaan nyt on saatava myös lupaus ja resurssit eli rahaa. Korvauksia on maksettava myös taannehtivasti, sillä jokainen vakavan turman uhriksi joutunut varusmies tai hänen läheisensä on kaiken järjen ja oikeustajun mukaan oikeutettu korvauksiin. Olen aivan varma, että jos suomalaisilta kysytään, niin tämän lain kiirehtimistä ei kansa vastusta.
Murheellinen onnettomuushistoria
Juvonen muistuttaa, että Puolustusvoimien onnettomuushistoria on Suomessa murheellinen:
&#8211; Vuonna 2001 reserviläinen menehtyi Niinisalossa kranaattikonekivääriturmassa, 2005 varusmies menehtyi Rovajärvellä raskaan kranaatinheittimen ammuksen räjähtäessä, 2015 varusmies menehtyi Syndalenissa taisteluharjoituksissa pimeän aikaan ja 2016 varusmies menehtyi Säkylässä harjoituksissa jäätyään sotilasajoneuvon alle ja vuonna 2017 Raaseporin junaonnettomuudessa menehtyi kolme palvelusta suorittamassa ollutta varusmiestä. Lisäksi on erilaisia muita sotilastapaturmia, joita tapahtuu varusmiespalveluksessa. Lainsäädäntöä on kehitettävä tältä osin ja kaikki tällaiset tapaukset on saatettava korvausten piiriin.
&#8211; On järkyttävää, että vasta syvät ja murheelliset tapahtumat nostivat tämänkin lainsäädännön puutteet esiin. Olen käynyt kirjeenvaihtoa menehtyneen varusmiehen äidin kanssa ja jokainen voi varmasti ymmärtää, miten rikki ihmiset näiden asioiden keskellä ovat. Hallituksen on hoidettava tämä asia kuntoon, Juvonen sanoo.

Juvonen: Kehysriihessä varattava rahat sotilastapaturma- ja palvelussairaus lakiin – ”Raasepori ei unohdu”

Kansanedustaja Juho Eerolan (ps.) mukaan tasoristeysten sulkeminen tai muuttaminen vartioiduksi eivät voi olla ainoita realistisia ratkaisuja turvallisuuden parantamiseksi. Hänen mukaansa niiden toteuttaminen veisi vuosikymmeniä. Tänä aikana ehtisi sattua lisää kohtalokkaita onnettomuuksia.

&#8211; Näkyvyyden parantaminen puustoa ja muita esteitä poistamalla sekä hidasteiden rakentaminen tasoristeysten yhteyteen voisi olla nopeampi ja kustannustehokkaampi toimenpide ehdotettujen puomijärjestelmien sijasta, Eerola sanoo tiedotteessaan.
Eerola on jättänyt jättänyt asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen eduskunnalle tänään. Kirjallisessa kysymyksessä Eerola kysyy ministeri Anne Berneriltä, onko tasoristeysten turvallisuutta analysoitaessa huomioitu kevyemmät, kustannustehokkaammat ja nopeammin toteutettavissa olevat ratkaisut. Tällaisia olisivat hidasteet ja suojateiden korotukset.
&#8211; Kun tilannenopeus saadaan riittävän alhaiselle tasolle, voidaan merkittävästi parantaa havaintokykyä tasoristeyksissä ja laskea onnettomuusriskiä, Eerola toteaa.

Puomijärjestelmien toteuttaminen 2500 risteykseen veisi vuosikymmeniä – Juho Eerola ehdottaa keveämpiä turvaratkaisuja

Länsi-Uudenmaan poliisi kertoi aamupäivällä puolustusvoimien Masi-miehistönkuljetusajoneuvon ja junan välisestä törmäyksestä Raaseporissa Leksvallintiellä. 

Poliisin mukaan Raaseporin raideonnettomuudessa on menehtynyt 4 henkilöä, joista yksi oli matkustajana junassa. Onnettomuudesta järjestetään tiedotustilaisuus kello 12 Tammisaaren paloasemalla.
Menehtyneistä kolme oli varusmiehiä. Loukkaantuneita on yksitoista.
Turun Sanomien mukaan turma on pahin Puolustusvoimille sattunut onnettomuus sitten vuoden 1991, jolloin Taipalsaaressa hukkui seitsemän varusmiestä.
Verkossa on julkaistu useita suruvalitteluja. Puolustusvoimain komentaja esitti osaanottonsa.
&#8211; Perussuomalaisten puolesta esitän osanoton Raaseporissa tapahtuneen onnettomuuden uhreille ja näiden omaisille, Jussi Halla-aho kirjoitti.

Onnettomuus

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Onnettomuuspaikalta karkaaminen yleistynyt – Koponen: ”Raukkamaista paeta paikalta”

Rantanen onnettomuuspaikalla kuvaamisen kieltämisestä: ”Yksityisyyden loukkaamista, vaaratilanteita ja haittaa viranomaisille”

Rantanen: Onnettomuuspaikalle pysähdytään valokuvaamaan uhreja auttamisen sijaan – ”Makaaberi ilmiö kriminalisoitava”

Raaseporin onnettomuustutkinta valmis – Juvonen: Laki saatava kuntoon – varusmiesten tapaturmakorvaukset samalle tasolle rauhanturvaajien kanssa

Juvonen: Kehysriihessä varattava rahat sotilastapaturma- ja palvelussairaus lakiin – ”Raasepori ei unohdu”

Puomijärjestelmien toteuttaminen 2500 risteykseen veisi vuosikymmeniä – Juho Eerola ehdottaa keveämpiä turvaratkaisuja

Raaseporissa vakava junaturma – neljä kuolonuhria

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025