Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

opettaja

Suomessa koululainen voi saada kuulapyssystä ohtaan, mutta kovaksi on meno äitynyt Ruotsissakin: koulukaveria hakataan ja potkitaan naamaan, opettaja saa nyrkistä yrittäessään estää lasta kuristamasta toista tai oppilas uhkaa ottaa puukon kouluun ja tappaa. Koulujen tapahtumat heijastavat lasten arkea, päättelee Sydsvenskan.

Joka neljäs 9–18-vuotias ruotsalaiskoulun oppilas on joutunut väkivallan, uhkailun tai kiusaamisen kohteeksi, <a href="https://www.expressen.se/mama/barn-baby/ny-undersokning-var-fjarde-barn-utsatt-for-allvarligt-vald-i-skolan/">kertoo</a> Expressen.
Sydsvenskan on puolestaan <a href="https://www.sydsvenskan.se/2024-01-03/slag-stryptag-och-dodshot-sa-ser-vardagen-ut-pa-mellanstadiet">käynyt läpi</a> kolmen Etelä-Ruotsissa sijaitsevan peruskoulun 258 uhka- ja vaaratilanneilmoitusta. Aikajana on kolme lukukautta: vuosi 2022 ja kevät 2023. Puolet ilmoituksista koskee väkivaltaa ja uhkailua.
&#8211; Joka viikko on jonkin sortin tappelu. Kun nuorimmilta oppilailta loppuvat sanat, he alkavat potkia, töniä tai kuristaa, toteaa Naverlönn-koulun rehtori Anna Moberg.
Näin on, jos siltä näyttää
Jokaisella luokalla on yleensä kaksi tai kolme oppilasta, jotka tarvitsevat tukea ja huomiota väkivaltaisen käytöksen saamiseksi hallintaan. Sydsvenskan on kaivanut esiin esimerkkejä ilmoituksista, jotka käsittelevät verbaalisia uhkauksia esimerkkikouluissa:
&#8211; Syntyy riita. Oppilas uhkaa ottaa puukon kouluun ja halal-teurastaa toisen koululaisen.
&#8211; ”Työnnänkö haarukan kurkkuusi?”
&#8211; Lapsi uhkaa päivä toisensa jälkeen tappaa toisen lapsen: ”Jos ei tänään niin jonakin toisena päivänä”.
Väkivaltainen työpaikka
Työympäristövirasto (Arbetsmiljöverket) on käynnistänyt<a href="https://www.av.se/arbetsmiljoarbete-och-inspektioner/inspektioner-utredningar-och-kontroller/inspektion/aktuella-inspektioner/hot-och-vald-i-skolan/?hl=v%C3%A5ld%20i%20skolor"> selvityksen</a> väkivallan ja uhkailun kartoittamiseksi Ruotsin kouluissa. Ongelmista työpaikoilla ilmoitetaan yhä useammin ja <a href="https://via.tt.se/pressmeddelande/3374896/sveriges-larare-stor-oro-for-okat-hot-och-vald-i-skolan?publisherId=3236597&amp;lang=sv">väkivalta</a> kouluissa on yhä vakavampaa. Kymmenessä vuodessa tapausten määrä on <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/anmalningarna-av-vald-och-hot-i-skolan-har-fordubblats">kaksinkertaistunut</a>.
&#8211; Mitä tulee opettajin ja kouluavustajiin, luvut eivät todellakaan ole lystikästä luettavaa. Tuskin on toista ammattia, jossa väkivalta on niin arkista, sanoo Arbetsmiljöverketin asiantuntija Kristian Hansson.
Useimmissa tapauksissa aikuista on lyöty tai heitä on kivitetty, kun he ovat yrittäneet rauhoittaa lapsia. Esimerkkikouluissa onkin otettu käyttöön tietyt rutiinit ja niihin liittyvä koulutus väkivaltatilanteiden rauhoittamiseksi.

Hakkaamista, kuristamista ja tappouhkauksia – peruskoulun arkea Ruotsissa

Tuskin kukaan yllättyi Pisa-tulosten romahduksesta. Syyt ovat selvillä jokaisessa opettajanhuoneessa. Lapset eivät tyhmisty korona-ajan ja leikkausten takia. Resursseja riittää. Kaikkien aikojen pienimpiä ikäluokkia kouluttelee kaikkien aikojen ennätysmäärä erilaisia ammattilaisia. Vararehtoreita, koulunkäyntiavustajia, psykologeja, kuraattoreita ja henkisten vaippojen vaihtajia on kuin meren mutaa.

Verrattuna suurten ikäluokkien opintiehen on hinta-laatusuhde vuonna 2023 kerta kaikkiaan typerryttävä. Ihmekös tuo. Opetustyöstä alle puolet liittyy opettamiseen. Vuorovaikutteiset hömppähankkeet, arvopohjan rakentelu, digi-ilveily sekä byrokratian näppäily ja käppäily syövät työajan. Koulu eli ”oppimisympäristö” ei voi mitään kotien kirjakielteisyydelle. Arvovallaton opettaja tuuraa vastuuttomia vanhempia, jotka eivät kasvata pikku nussukoitaan vaan syyttävät jokaisesta itkupotkuraivarista yhteiskuntaa.
Hallitukselta ja eduskunnalta puuttuvat keinot tykkänään. Mutta opetushallituksen diktaattorina minä pystyisin pelastamaan ainakin yhden koulullisen lapsia. Perustaisin kokeilukoulun nimeltä Klassillinen Epänormaalilyseo.
Rakennusprojektia ei alkajaisiksi tarvita. Mikä tahansa laho kyläkoulu käy. Hankintojen budjetti pysyy kohtuudessa. Audiovisuaalisista opetusvälineistä tärkeimmät ovat liitu, taulu ja karttakeppi.
Parahin lukija, arvannet Klassillinen Epänormaalilyseon ensimmäisen järjestyssäännön. Puhelimien tuominen koulualueelle on ehdottomasti kielletty kaikenikäisiltä ja ohikulkijoiltakin, ruumiillisen rangaistuksen uhalla. Kanaverkko eristää pihan langattomista verkoista.
Klassillisessa Epänormaalilyseossa opettajien työ on opettaminen. Työkalupakkiin ei kuulu oppilashallinnon järjestelmäkokonaisuuden suunnitteluohjelmistoa. Poissaolot, huomautukset ja kehut merkitään reissuvihkoon. Yksi kanslisti hoitaa koko koulun postin ja juoksevat asiat. Talonmies huolehtii lämmityksestä ja ylitöikseen vahtii, ettei ikkunoita kivitetä.
Klassillisen Epänormaalilyseon henkilökunta ei osallistu ideariihiin, ajatuspajoihin ja työhyvinvoinnin kehittämiskeskuksen viikoittaisiin webinaareihin. Vuorovaikutusta kehittävät kahvi ja pulla.
Klassillisen Epänormaalilyseon oppilailla on mahdollisuus ilmaiseen ruokailuun. Keittäjä on työsuhdeasunnon synergian takia talkkarin muija. Hän päättää ruokalistan raaka-aineiden saatavuuden perusteella. Ruokarajoitusten, ideologioiden ja uskontojen kärsijät tuovat toisinaan omat eväät. Asennekasvatuksenkin takia kaikki avustavat keittolaa marjanpoiminnalla ja perunoiden kuorimisella.
Klassillinen Epänormaalilyseo painottaa aineita: laskentoa, maantietoa, historiaa, voimistelua, laulua, äidinkieltä ja niin edelleen. Kovin keskeistä ei ole ”arvojen” pänttäys. Nuoret kansalaiset harrastavat iltamissaan, kerhoissaan ja vapaa-aikana ominpäin, taipumustensa mukaan vaikkapa sukupuolen moninaisuutta, monikulttuuria tai hakaristien jykertämistä huussin seinään.
Klassillinen Epänormaalilyseo on maksuton ja jokaiselle avoin. Silti kyse on eliittikoulusta, joka huomaamattomasti valikoi taustoja. Opetusmenetelmät ovat haastavia huoltajille, joilta edellytetään suopeutta paperikirjoja kohtaan. Auktoriteetistaan tietoisia opettajia on tapana teititellä ja totella. Keppostelu on sallittua, mutta kiinnijääminen rangaistavaa. Kodeilla ei ole nokan koputtamista jälki-istuntoihin, nelosiin, ehtoihin ja stipendeihin.
Miten on, parahin lukija, laittaisitko lapsesi Klassilliseen Epänormaalilyseoon? Uskotko, että kokeilu huonontaa Pisa-tuloksia tai aiheuttaa syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia enemmän kuin nykymeininki?

Teemu Keskisarjan kolumni: Pisa-tulokset pelastaa Klassillinen Epänormaalilyseo

Tekoäly muuttaa maailmaa samaa tahtia kuin muutkin meneillään olevat hallitsemattomat tapahtumat – ilmastosta geopolitiikkaan. Koululaitoksessa tekoälyn mahdollisuudet on havaittu ja luokkahuoneissa AI:n hyödyntäminen on täydessä vauhdissa. Koulukirjoja tosin vaaditaan jo takaisin digitaalisuuden tuoksinassa.

Ruotsalaisista nuorista 75 prosenttia on käyttänyt generatiivista tekoälyä viimeisen vuoden aikana. Vaikka ensimmäinen yleiseen käyttöön kehitetty työkalu ChatGPT lanseerattiin vasta alle vuosi sitten.
Konsulttiyritys Atean järjestämässä pyöreän pöydän <a href="https://www.atea.se/digitalisering-i-skolan/ai-skola/">keskustelussa</a> kävi selväksi, että koululaisille tekoälyn hyödyntäminen on monin tavoin positiivinen arjen asia. Se mahdollistaa jokaiselle oppilaalle yksilöllisesti räätälöidyn oppimispolun. Näin opettajillekin jää enemmän aikaa ydintehtäväänsä eli oppimisen tukemiseen.
Almedanin politiikkaviikolla järjestetyssä tapaamisessa oli paikalla ilmeisen tiedostavaa porukkaa, sillä nuoret pitivät tärkeänä sitä, että tekoälyä käytetään eettisesti, opiskelijoiden yksityisyyttä ja turvallisuutta kunnioittaen: ”On tarpeen luoda selkeät ohjeet ja säännöt tekoälyteknologian käytölle ja kouluttaa sekä opiskelijoita että opettajia tekoälyn eettisistä näkökohdista.&#8221;
Toimintamallit hakusessa
Säännöt tekoälyn käyttöön saattavatkin olla paikallaan, sillä uunituoreen <a href="https://www.ungdomsbarometern.se/rapportslapp-back2school-2023/">Nuorisobarometrin</a> (Ungdomsbarometern) mukaan yli puolet koululaisista on käyttänyt tekoälyä tavalla, jonka sallittavuudesta heillä itsellään ei ole tietoa. Onko sääntöjä edes olemassa, siitäkin ei oltu varmoja.
Tällä hetkellä ei Ruotsissa olekaan kansallisia ohjeita siitä, miten opiskelijat voivat käyttää tekoälyä. Kouluviraston mukaan chattibotit lisäävät huijaamisen riskiä ​​ja viranomaiset kehottavatkin opettajia varovaisuuteen arvosanojen antamisessa. Varsinkaan jos nämä eivät tiedä, miten opiskelijan hengentuotos on saatu aikaan.
”Enemmän kirjoja &#8211; vähemmän digitaalisuutta”
Porvarihallituksen opetusministeri Mats Persson <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ny-rapport-manga-elever-anvander-ai-for-att-fuska-i-skolan">haluaisi</a> saada aikaan valtakunnallisen sääntökehyksen tekoälyn käytölle kouluissa. Ohjeistuksen puuttuessa rehtorit ovat jo lähteneetkin omille urilleen. Jotkut oppilaitokset ovat jopa estäneet ChatGPT:n koulun koneilta. Tätä opetusministerikään ei sulje pois.
&#8211; On selvää, ettei vanhalla mallilla voi jatkaa. Kokeita ja opetusta pitää järjestää useammin luokissa. Meidän pitää keskittyä enemmän kirjoihin ja vähemmän digitaalisiin työkaluihin.

Tekoäly valtaa maailmaa ja kouluissa ollaan etukenossa – vanhat säännöt eivät toimi ja uudet puuttuvat

Kunniakäsitykset, islamofobia tai antisemitismi eivät ole yhtäkkiä esiin putkahtavia teemoja ruotsalaiskouluissa. Oppilaat ovat eläneet niiden keskellä koko ikänsä. Lasten ja nuorten taustat ovat usein täysin erillään valtakulttuurista ja se on jo itsessään ongelma. Kouluissa vaietaan usein vaikeista asioista ja siihen pitäisi saada muutos.

Opettajat ruotsalaiskouluissa väistelevät kiistanalaisia aiheita ja ovat mieluummin hiljaa, kuin joutuvat myrskyn silmään. Ruotsin Koulutarkastuslaitos (Skolinspektionen) julkaisi taannoin <a href="https://www.skolinspektionen.se/aktuellt/nyheter/kontroversiella-fragor-ar-en-viktig-del-i-undervisningen/">raportin,</a> jonka mukaan kouluissa vältetään puhumista esimerkiksi rasismista, maahanmuutosta, ympäristöasioista, bensanhinnoista tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Koulutarkastuslaitoksen selvitys osoittaa, että ”on olemassa riski siitä, että opettaja välttelee tämän tapaisia kysymyksiä muun muassa konfliktien pelossa”. Parannettavaa löytyi kaikkiaan 21 koulusta, kun tarkastuksen kohteena oli yhteensä 30 oppilaitosta.
Perinteet haastavat nykyisyyden
Eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten kansoittamilla alueilla saattaa edelleen vallita perinteinen machokulttuuri ja nainen on se heikompi ja usein myös rikkinäinen astia.
Emansipaatio on lapselle tai nuorelle unta vain ja ristiriita todellisuuden ja opetussuunnitelman välillä usein hankalasti ylitettävissä.
&#8211; Joskus tulee mielen, että oppilaat puhuvat meille asioita, joita haluamme kuulla, koska se heidän mielestään saattaa näkyä parempana numerona todistuksessa, <a href="https://www.svd.se/a/l3v9G9/larare-undviker-kansliga-amnen-stor-klyfta-mellan-killar-och-tjejer">pohtii</a> erityisopettaja Pär Wallin Svenska Dagbladetissa.
Opetuksen tavoitteena vapaa ja ajatteleva yksilö
Ruotsin koulujen opetussuunnitelmissa on lukuisa määrä tavoitteita, jotka jokainen avoimeen kansalaisyhteiskuntaan kasvanut voi allekirjoittaa. Haasteet tosin ovat samoja kuin aikanaan yritettäessä yhdistää sosialismin teoria ja käytäntö.
&#8211; Kaikille lapsilla ja nuorilla on Ruotsissa täsmälleen samat oikeudet opetukseen, jonka koululaki ja opetussuunnitelma määrittelevät. Nyt puheena olevat kysymykset ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta, <a href="https://www.svd.se/a/O8jb7b/skolminister-lotta-edholm-tystnadskultur-far-inte-ta-over-i-skolan">sanoo</a> porvarihallituksen kouluministeri Lotta Edholm.
&#8211; Jos oppilas tuo mukanaan kotona vallitsevat patriarkaaliset uskomukset, koulun rooli on entistäkin tärkeämpi. Eräs koulun tärkeimmistä tehtävistä on antaa oppilaalle mahdollisuus kasvaa vapaaksi, itsenäiseksi ja ajattelevaksi yksilöksi.

Kouluministeri vaatii toimia: ”Vaikenemisen kulttuuri ei saa vallata ruotsalaiskouluja”

Yksityiset yliopistot avasivat jälleen ovensa toissa maanantaina Kabulissa. Uusien vallanpitäjien myötä korkeakouluissa koitti uusi aika erityisesti naisille. Naisilta ei ole viety oikeutta opiskeluun, mutta tiedon ja sivistyksen hinta on kova.

Ja näin se menee Afganistanin islamilaisen emiraatin opetusministeriön tuliterien ohjeiden mukaan:
Yliopistojen on palkattava naispuolisia opettajia naispuolisille opiskelijoille. Jos naislehtoria ei ensihätään löydy, opinahjon on palkattava lisäksi ”vanhempia opettajamiehiä, jotka on todettu kunniallisiksi”.
Naisten ja miesten on käytettävä erillisiä sisään- ja uloskäyntejä luentorakennuksissa. Koska naiset ja miehet eivät saa oleskella samoissa tiloissa, naisten on kanssakäymisen estämiseksi saavuttava opiskelutiloihin viisi minuuttia ennen miehiä. Naisten on myös odotettava kärsivällisesti, että miehet ovat ehtineet poistua rakennuksesta oppitunnin jälkeen.
Naisopettajien puute näkyy
Opiskelutilat on jaettava miesten ja naisten puoliin ja jos erillisiä huoneita ei ole käytettävissä, tila on jaettava vähintäänkin verholla. Opiskelun apuna on käytettävä mahdollisuuksien mukaan tietotekniikkaa siten, että opettajan etäisyys erityisesti naispuolisiin oppilaisiin säilyy.
&#8211; Käytännössä tämä kaikki on hyvin vaikeasti järjestettävissä, sillä meillä ei ole tarpeeksi naispuolisia opettajia, eikä myöskään riittävästi tiloja naisten erottamiseksi omaksi joukokseen, <a href="https://www.france24.com/en/live-news/20210905-taliban-order-university-women-to-wear-face-covering-niqab">sanoo</a> professori, joka haluaa pitää nimensä omana tietonaan.
Silmät voi sulkea todellisuudelta
Vaikka ohjeissa ei niin suoranaisesti edellytetä, niqab verhoaa valtaosaa opiskelijoista. The Telegraph kuvailee <a href="https://www.telegraph.co.uk/world-news/2021/09/12/taliban-parade-women-hooded-veils-appear-block-eyesight/">artikkelissaan</a> Kabulin yliopiston naisten pukeutumista Taliban-hallintoa puolustavan mielenosoituksen yhteydessä. Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008259860.html">siteeraa</a> kyseistä artikkelia, jossa kerrotaan, että ”yleisössä ja puhujina nähtiin naisia, joilla vaikutti olevan kokonaan myös silmät peittävä kaapu”.
Kokoomustaustainen Seida Sohrabi <a href="https://twitter.com/SeidaSohrabi/status/1437339232180264962?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet">kommentoi</a> IS:n juttua Twitterissä näin:
<a href="https://twitter.com/SeidaSohrabi">@SeidaSohrabi</a>
Jos nämä kuvat eivät ole kauhuelokuvasta, niin en tiedä naisten arvosta mitään. Nainen. Säkitetty jäte. Tällaista irvokkuutta ei pitäisi koskaan ja missään suvaita. Aasikin on arvokkaampi kuin nainen tässä ideologiassa.
&nbsp;

Talibanien ote tiukkenee yliopistoissa: Kabulissa opiskellaan kirjaimellisesti huppu silmillä

Vantaan Korson koulun kuudennella luokalla opiskelevat oppilaat hämmästyivät viime perjantaina, kun yllättäen mukaan opetukseen oli ilmestynyt tuntematon, ulkomaalaistaustaisen näköinen aikuinen mies. Luokan opettaja ei selvittänyt tilannetta sen enempää kuin kertomalla oppilaille, että kyseinen mies suorittaa ”harjoittelua”.

Nuorten koululaisten epäilykset heräsivät, sillä luokassa oleva mies lähinnä istui tuolillaan tuijottaen ilmeettömänä eteensä sanomatta sanaakaan. Epäselväksi jäi, mistä syystä mies oli kutsuttu luokkaan ja oliko hänellä joku tehtävä opetustilanteessa.
Korson koulussa annetaan opetusta luokka-asteille 6-9. Suomen Uutisten haastattelemat, kuudesluokkalaisen oppilaan vanhemmat ovat ihmeissään siitä, miksi ulkomaalaistaustaisia aikuisia miehiä osallistetaan 12-vuotiaiden lasten kouluopetukseen.
&#8211; Oma lapseni kertoi, että luokkaan oli ilmestynyt outo mies. Opettaja oli kertonut oppilaille, että vierailija kuuntelee ja samalla opiskelee suomen kieltä. Melko erikoista, koululaisen äiti kummastelee.
Miksei vanhemmille kerrottu etukäteen?
Suomen Uutisten haastattelema, toisen kuudesluokkalaisen isä ihmettelee sitäkin, miksei oppilaiden vanhemmille kerrottu etukäteen mitään ”vierailijan” läsnäolosta opetustilassa.
Lisäksi useissa vanhemmissa hämmästystä on herättänyt se tosiasia, että koronan sulkutoimien aikana koulussa opiskelevat ainoastaan kuudesluokkalaiset ja erityisoppilaat, jotka ovat koulun pienimpiä ja haavoittuvimpia.
&#8211; Sulkutoimien ja koronapandemian aikana tällaista riskinottoa ei voi mitenkään hyväksyä. Ei voi pitää asianmukaisena toimintana, että lasten joukkoon tuodaan tuntemattomia aikuisia miehiä, joiden taustoista ei välttämättä tiedetä mitään, koululaisen isä sanoo.
Hän oli myöhemmin yhteydessä Vantaan kaupungin perusopetuksen johtajaan saadakseen vastauksia kysymyksiinsä sekä lisää tietoja vierailun kestosta ja luokassa olevan miehen taustoista.
&#8211; Perusopetuksen johtaja vastasi ympäripyöreästi, ja kertoi vain, että kouluvierailut ja harjoittelut ovat yleinen käytäntö. Sain tietää, että kyseisen ulkomaalaistaustaisen miehen vierailu jatkuu ainakin kolme viikkoa. Olen todella ihmeissäni, koska kukaan ei ole tarkemmin selvittänyt, kuka tämä mies on, mistä hän on tullut ja mistä syystä hänet on päästetty luokkaan.
Rehtori: Kouluun pääsee harjoittelemaan
Korson koulun rehtori Maiju Rissanen esittää ensin tietämätöntä, kun Suomen Uutiset kysyy luokassa olleesta ulkomaalaistaustaisesta miehestä sekä siitä, miksi hänet oli kutsuttu paikalle.
&#8211; Nyt olisi tietysti hyvä tietää, mistä tilanteesta puhutaan. Meillä ei ole koulussa koskaan ketään ulkopuolisia henkilöitä, mutta toki meillä ajoittain on harjoittelijoita, jotka ovat luokassa läsnä opetustilanteessa.
Korson koulussa on vuosittain joitakin harjoittelijoita. Rissanen sanoo lopulta, että luokassa opetukseen osallistunut ulkomaalaistaustainen mies oli luokassa nimenomaan harjoittelemassa. Rissanen ei kuitenkaan kerro harjoittelun toiminnallisesta sisällöstä eikä siitä, missä oppilaitoksessa harjoittelija itse opiskelee &#8211; tai opiskeleeko ollenkaan.
&#8211; Kaikki harjoittelijat otetaan koulun opetukseen haastattelujen kautta, ja harjoittelijat valitaan niistä henkilöistä, jotka suorittavat oppilaitoksessa opintojaan. Kyseinen harjoittelija on valikoitunut kouluumme oppilaitoksen kautta ja minä olen itse hänet haastatellut. Sitä kautta hänelle järjestyi harjoittelupaikka. Käsitykseni mukaan hän on toiminut harjoittelussa ohjeiden mukaan, Rissanen sanoo.
Rissasen mukaan kyseinen harjoittelija kykenee kommunikoimaan suomen kielellä, vaikka kielitaito ei ole vielä täydellinen.
Oppilaiden vanhemmilta ei erikseen kysytä
Korson koulun rehtori Rissanen sanoo, että kouluun pääsee jatkossakin harjoittelemaan henkilöitä, jotka joko opiskelevat tai aikovat opiskella koulutusalalla. Harjoittelijat siis ainakin tutustuvat siihen, miten suomalainen koulumaailma toimii. Harjoitteluun kuuluu erilaisia opettajan määräämiä tehtäviä.
Rissasen mukaan oppilaiden vanhemmilta ei erikseen kysytä eikä heille ilmoiteta kouluun saapuvista harjoittelijoista.
&#8211; Vuodessa meille saapuu 4-5 harjoittelijaa. Meillä on yhteinen toimintalinja, että koululle voidaan ottaa harjoittelijoita. Silloin heille määritellään ohjaava opettaja, joka on vastuussa opetuksesta ja näin poispäin. Tällöin harjoittelija pääsee opettajan kanssa osallistumaan koulun toimintaan.
Rissasen mukaan kouluun saapuvien harjoittelijoiden taustat tarkistetaan ensin harjoittelijan omasta oppilaitoksesta. Tämän lisäksi Rissanen henkilökohtaisesti haastattelee kaikki harjoittelijat. Sen laajempaa taustojen tarkistamista ei ole.
&#8211; Jos oppilaiden huoltajat ovat jostain huolissaan, niin erittäin mielelläni teen yhteistyötä heidän kanssaan, minuun voi ottaa yhteyttä.
Perusopetuksen johtaja: Olkaa huoleti
Suomen uutiset tavoitti myös Vantaan perusopetuksen johtajan Ilkka Kalon. Hän ei suostu kertomaan, missä koulutusohjelmassa Korson koulun vierailija opiskelee. Kalo vetoaa henkilötietojen suojaan. Kalon mukaan harjoittelijoiden vierailut ovat osa koulun normaalia toimintaa.
Kalo vahvistaa, että harjoittelijan vierailusta ei kerrottu etukäteen oppilaiden vanhemmille.
&#8211; Yleinen tapa on, että ei kerrota etukäteen, ellei ole pitkäkestoista harjoittelua. Meillä on hurja määrä erilaisia harjoitteluja ja työelämään tutustujia. Jos lähtisimme kaikesta tiedottamaan, niin lyhytaikaisten harjoittelijoiden, vierailijoiden ja tutustujien tiedottamiseen kuluisi paljon aikaa ja koko huoltajakunnalle runsas tiedottaminen voi johtaa tiedotusähkyyn. Tiedottamista olisi paljon. Ei siis ole tarkoituksenmukaista tiedottaa aktiivisesti harjoitteluista ja lyhytaikaisista vierailuista koulussa.
Kalon mukaan Korson harjoittelija jatkaa loppuun nykyisen harjoittelujaksonsa, mutta koronasta johtuen uusia harjoittelijoita ei olla lähiaikoina ottamassa. Kalon mukaan harjoittelijan puutteellinen suomen kielen osaaminen ei ole ollut este harjoittelulle.
&#8211; Työelämään tutustumisessa näkee millaista toimintaa ja työskentelyä koulussa on.
Kalo pyrkii rauhoittelemaan vierailuista huolestuneita oppilaiden vanhempia.
&#8211; Voivat olla täysin huoleti asiaan liittyen. Meillä Vantaalla usein tutustuu työelämään ja alaan vierailijoita ja harjoittelijoita.
Asuinalueet eriytyvät Suomessa
Monet koululaisten vanhemmat ympäri Suomea ovat jo pitkään olleet huolissaan koulujen vierailu- ja harjoittelukäytännöistä. Huoli on ymmärrettävä, sillä useinkaan perheillä ei ole tietoa kouluissa vierailevien henkilöiden taustoista.
Perussuomalaisten kansanedustaja, Oulun kaupunginvaltuutettu Jenna Simula yhdessä useiden muiden valtuutettujen kanssa vaati jo kolme vuotta sitten, että Oulun kaupungin olisi ohjeistettava, ettei päiväkoteihin tai kouluihin tule viedä vierailemaan sellaisia henkilöitä, joiden taustoja ei varmuudella voida selvittää. Toissa vuonna Oulu linjasikin, että turvapaikanhakijoita ei toistaiseksi päästetä vierailuille kouluihin.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra muistutti viime viikolla Tuumaustunnilla myös laajemmin monikulttuurisuudesta johtuvasta asuinalueiden eriytymisen seurauksista: etenkin pääkaupunkiseudulla monet nykyään valikoivat tarkoin asuinalueen siksi, että saavat lapsensa hyvään kouluun.
Monikulttuuristumisen yleistyessä kärsijöiksi ovatkin jäämässä ne, jotka eivät voi muuttaa haluamaansa paikkaan ja jotka eivät kykene valitsemaan lapselleen rauhallista koulua.

Kuudesluokkalaisen vanhemmat säikähtivät: Tuntematon ulkomaalaistaustainen mies ilmestyi lasten joukkoon koulun oppitunneille Vantaalla – rehtori kutsuu harjoittelijaksi

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari nähtiin tiistaina AlfaTV:n Huippunaiset-ohjelman vieraana. Huhtasaari muun muassa kertoo, mikä sai hänet lähtemään mukaan politiikkaan ja kuka on hänen poliittinen esikuvansa.

Huippunaiset-ohjelmassa esitetään naistarinoita ja positiivisia suomalaisia naisesikuvia. Teeman mukaisesti toimittaja Jaana Villanen kysyikin Laura Huhtasaarelta, mikä tekee hänestä Huippunaisen.
Huhtasaari vastasi, että hän ei pelkää sosiaalisia konkursseja.
&#8211; Jos koen, että haluan herättää keskustelua tai saada ihmiset ajattelemaan asioita uudesta kulmasta tai muuten koen, että joku asia on vaiettu, niin minä tuon sen esiin. Näinhän se on, että sana on mahtavin ase.
Toimimaton EU herätteli politiikkaan
Huhtasaari on valmistunut opettajaksi ja työskennellyt myös ulkomailla ennen kuin siirtyi politiikkaan.
Huhtasaari sanoo viihtyneensä erinomaisesti aiemmassa työssään, joka samalla opetti myös tekijäänsä. Opetusalalle hän hakeutui osittain oman äitinsä esikuvan vuoksi.
Halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin syntyi poliittisen heräämisen kautta.
&#8211; Jos minulta olisi nuorempana, ehkä 28-vuotiaana kysytty, että haluatko poliitikoksi, niin se ei käynyt mielessäkään. Jostain tuli kuitenkin ajatus, etten pidä nykymenosta. Siihen liittyi monta eri asiaa, kuten toimimaton EU ja rahaliitto. Niistä ei silloin käyty kunnollista keskustelua, jotta ihmiset pääsisivät tietämään, minkä pohjalta valintoja tehdään. Isossa kuvassa politiikalla kuitenkin muutetaan eniten maailmaa.
Nigel Faragen puhelinnumero tallessa
Huhtasaari sanoo, että politiikkaan mukaan lähtemiseen oli osansa hänen luonteellaan.
&#8211; Olen lapsesta saakka puuttunut asioihin ja tarvittaessa myös huomauttanut. En ole koskaan pelännyt seistä yksin. Samoin olen aina ajatellut, että minä pystyn sanomaan asioista ja vaikuttamaan, ja sillä on merkitystä.
Huhtasaari mainitsi, että yksi hänen poliittinen esikuvansa on toinen europarlamentaarikko Nigel Farage.
&#8211; Olemme myös tavanneet ja keskustelleet politiikasta, mutta olen lähinnä seurannut Faragen toimintaa etäämmältä, useiden vuosien ajan. On minulla silti edelleen hänen puhelinnumeronsa.

opettaja

Hakkaamista, kuristamista ja tappouhkauksia – peruskoulun arkea Ruotsissa

Teemu Keskisarjan kolumni: Pisa-tulokset pelastaa Klassillinen Epänormaalilyseo

Tekoäly valtaa maailmaa ja kouluissa ollaan etukenossa – vanhat säännöt eivät toimi ja uudet puuttuvat

Kouluministeri vaatii toimia: ”Vaikenemisen kulttuuri ei saa vallata ruotsalaiskouluja”

Talibanien ote tiukkenee yliopistoissa: Kabulissa opiskellaan kirjaimellisesti huppu silmillä

Kuudesluokkalaisen vanhemmat säikähtivät: Tuntematon ulkomaalaistaustainen mies ilmestyi lasten joukkoon koulun oppitunneille Vantaalla – rehtori kutsuu harjoittelijaksi

Huhtasaari AlfaTV:ssa: En pelkää sosiaalisia konkursseja – ”Uskallan tuoda vaietut asiat esille”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025