Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Opintotuki

Oppositio on ottanut kummallisella ja faktojen vastaisella tavalla nuoret ja erityisesti opiskelijat keppihevosekseen. Eilen SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ilmoittivat tekevänsä yhteisen välikysymyksen nuoriin kohdistuvista leikkauksista, ja ”opintotuen leikkaukset” puhuttivat myös eduskunnassa.

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kiteytti hyvin sen, mitä hallitus on tekemässä.
&#8211; Mistä muodostuu opiskelijoiden toimeentulo? Tavallisesti se koostuu opintotuesta, asumistuesta sekä opiskelijan tienaamista tuloista. Onko hallitus muuttamassa tätä asetelmaa? Ei ole. No, mistä sitten opintotuki koostuu? Se koostuu useimmilla opintorahasta sekä opintolainan valtiontakauksesta. Tätäkään asetelmaa hallitus ei ole muuttamassa.
&#8211; Oppositio on pitkin syksyä maalaillut katastrofaalisia piruja opiskelijakämppien seinille. Oppositio on halunnut värittää kuvaa, että opiskelijat oltaisiin jättämässä miltei heitteille. Nyt tulee uutisia tähän satuun uskoneille: näin ei ole tapahtumassa.
&#8211; Kyllä, opintotuen indeksikorotukset ollaan jäädyttämässä tämän hallituskauden ajaksi ja kasvaneista asumistukimenoista säästetään. Näitä ei käy kiistäminen. Yleisen asumistuen ulottaminen opiskelijoihin on kiihdyttänyt pakoa yhteisöllisistä soluasunnoista huomattavasti kalliimpiin yksiöihin. Tätä siirtymää on maksettu yhteisistä julkisista varoista. Hallitus on joutunut tekemään monia jarrupäätöksiä kasvaneisiin menoihin, kun valtiontaloutta on pakko tasapainottaa. Nämä ovat sellaisia päätöksiä, Tynkkynen kertoi.
Maksuton korkeakoulutus
Oppositiolta on koko ajan unohtunut se, että Suomessa voi käydä korkeakoulua ilman kymmenien tuhansien eurojen lukukausimaksuja. Tynkkynen muistutti siitäkin.
&#8211; Suomessa säilyy vahva tuki opiskelijoille. Suorien tukien lisäksi tähän kuuluvat muun muassa kattava terveydenhuolto, tuettu ruokailu ja ennen kaikkea maksuton korkeakoulutus. Maailman mittakaavassa tämä on täysin poikkeuksellista. Tämä jalokivi ei tule säilymään, jos valtiontalous ajetaan päin seinää. Se on fakta. Siksi tämä hallitus on päättänyt toimia ennen kuin seinä tulee vastaan.
Myös kansanedustaja Teemu Keskisarja halusi muistuttaa maksuttomasta korkeakoulusta.
&#8211; Leikkausten luulotellut uhrit uikuttavat suotta. Suomi kylvää miljardeja koulutukseen ja tutkimukseen. Melkein missään muussa maassa rahvaan lapset eivät hyppäile osakuntahaalareissa ilman lukukausimaksuja — muistakaa tuo pukeutumiskysymys. Nälkärajaa paljon parempi toimeentulo plakkarissa, opiskelijayksiö ensimmäisenä omana kotina ennen mitään työpaikkaa — kuka kehtaa valittaa?
Vegenössö sukupolvi
Keskisarja uskalsi vaatia jopa rahtusta kiitollisuutta nykyopiskelijoilta.
&#8211; Minä kiihkosti kannatan tutkintojen maksuttomuutta suomalaisille, kannatan tietojen ja taitojen kirjoa, oppineisuuden sfäärejä, mutta toivoisin vastineeksi kiitollisuutta. Kiittämättömyys vain on maailman palkka. Myönnän, että itsekin aikoinani unohdin opiskelijaelämän sumussa ja humussa, että etuudet eivät ole itsestään selviä perusoikeuksia. Opintotuki, lainan valtiontakaus, ateriat ja asunnot ovat pikemminkin ällistyttäviä onnenpotkuja. Monen vuosisadan köyhäilyn jälkeen niistä nauttii nyt ensimmäinen pullamössö, vegenössö sukupolvi.
&#8211; Kaunein kiitos yhteiskunnalle kuuluu mielenterveyspalveluista, vaikka niistäkin on tapana uikuttaa. Eihän sellaisia ollut lainkaan 40-luvun akateemisilla nuorilla sotaveteraaneilla. Omin sielunvoimin he selättivät tai itkivät ja selättivät traumoja, joihin verrattuna pandemiasta toipuilu on pikkuharmia ja itikan pisto.
&#8211; Tiivistäen selkokielellä: En kaihoa paluuta viheliäisyyteen. En toivo opiskelijoiden sortamista nälkään, kylmään ja mielisairauteen. Ainoastaan totean, että tämä hallitus kaikessa karmeassa persaukisuudessaankin säilyttää opintojen rahoituksen historiallisen hienolla tolalla, Keskisarja totesi lopuksi.
&nbsp;

PS-kansanedustajat tylyttivät oppositiota: ”Hallitus kaikessa karmeassa persaukisuudessaankin säilyttää opintojen rahoituksen historiallisen hienolla tolalla”

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen jätti ministerille kirjallisen kysymyksen alaikäisten, erityisesti ammatillisten opiskelijoiden lainataakasta. 


Vuonna 2022 ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista 16—19-vuotiaista eli vajaasta sadasta tuhannesta opiskelijasta 11 383 oli opintovelallisia ja keskimääräinen lainasumma oli 4 993 euroa.
&#8211; Suomessa ollaan siis tilanteessa, jossa osa oppivelvollisista on joutunut ottamaan lainaa, että saa opintonsa suoritettua. Tähän olisi kyllä hyvä saada muutos, sanoo Ari Koponen.
Kun oppivelvollisuus on ulottunut toiselle asteelle, niin Koposen mukaan osa erityisesti ammatillisista opiskelijoista on joutunut vaikeaan tilanteeseen. Osa saattaa joutua muuttamaan täysin uuteen kuntaan opiskelemaan jo hyvin nuorella iällä, eikä toimeentulotukea voi saada ilman, että on nostanut opintolainaa.
Alaikäiset huomioitava opintotukiuudistuksessa
&#8211; Opintolainasta ei makseta korkeakoulujen tapaan minkäänlaista hyvitystä. Kaikissa oppilaitoksissa ei lisäksi ole asuntoloita, eikä alaikäinen ole oikeutettu asumistukeen, kertoo Koponen.
Koponen kysyy ministeriltä, kuinka huomioidaan alaikäisten, erityisesti ammatillisten opiskelijoiden rooli opintotukijärjestelmässä. Koponen näkee, että viimeistään opintotuen kokonaisuudistusta tehtäessä pitäisi paremmin huomioida alaikäiset, erityisesti ammatilliset opiskelijat.
&nbsp;

Koponen: Alaikäisten opiskelijoiden lainataakka tulisi ottaa tarkastelun kohteeksi

Lopun aikojen aktivismi saa kuoliaaksinaurattavia piirteitä. Korkeakouluopiskelijoitako muka kurjistetaan ja sorretaan!? Juuri heilläkö on syytä ”hätähuutoon”? Anna mun kaikki kestää. Barrikadeille nousevat (eli aulaan pyllähtävät) ne, joita yhteiskunta hellimmin hyväilee ja vihoviimeisillä vero- ja velkarahoillaan voitelee.

Ennätyksellisen pieniä ikäluokkia hoivaa ennätysmäärä ammattiauttajia. Parikymppinen on jo tässä junassa pitkään matkustanut vapaalipulla. Siksi vääntäytyminen luentosaliin ja etäkurssille on niin hitsin hankalaa.
”Leikkaukset” satuttavat opiskelijoiden etujoukkoa. Se tiedostaa ikiomat etuoikeutensa ja aikuisten velvoitteet esimerkiksi kehitysmaita kohtaan. Näkövinkkeli on kapeanpuoleinen.
Parahin yliopistonvaltaaja, pyörittelepä karttapalloasi. Missä muualla rahvaanlapset noin vain lueskelevat tohtoriksi asti? Eivät missään. Suomalaisten opintie on ilmaisuudessaan ja pituudessaan ääripoikkeus. Siitä kuuluu sanoa: kiitos, kiitos, kiitos.
Hiljainen enemmistö varmaan kiitteleekin. Uikuttajavähemmistö ylikorostuu uutisissa.
Syksyllä 2023 loksahtaa köyhyysloukku. Siis mihin nähden?
Opintotuki ja lainan valtiontakaus ovat parin sukupolven onnenpotkuja. Äkkiä ne muuttuivat itsestäänselviksi perusoikeuksiksi. Kuten myös yksiö kantakaupungissa sekä ruokailun ja terveydenhoidon ihmeet.
Kirjoitanpa mistä tahansa aiheesta, joku opastaa: ”mutkun toi ei oo tätä päivää, menneisyyttä ja nykyisyyttä ei voi verrata”. Voipas. Kaikkia asioita auringon alla voi verrata – usein sillä tuloksella, että erilaisia ovat.
En kaihoa paluuta muinaisuuteen. Ainoastaan huomautan, että elettiinpä ennenkin, vaikk&#8217; ojan takan&#8217; oltiin, ojapuita poltettiin ja ojast’ oltta juotiin
En väitä, että ennen olivat tenttikirjat puupaperia ja valkolakkien lyyrat rautaa. Väitän, että korkeakouluopiskelijoiden kärsimykset ovat tosi aikalaiskokemus. Kipupisteet vain siirtyvät ja kipukynnyksen korkeus vaihtelee.
Asunnottomuus tarkoitti 1960–70-luvuilla oikeasti taivasalla palelua. Pula-ajan dekaani oli 1940-luvulla nälkäisempi kuin leipäjonolainen nykyjään. Mielenterveyspalvelut olivat akateemisille sotaveteraaneille tuiki tuntemattomat. Nälkävyö kuului 1800-luvulla ylioppilas Aleksis Stenvallin ja monen toverin garderobiin yhtä luontevasti kuin osakuntahaalarit tänään.
Olemattomimmillaan etuisuudet olivat yliopistohistorian alussa. Turun Akatemiassa kuolleiden kielten ulkoluku, puhetaidon pinnistys ja rihvelitaulujen rapsutus alkoivat aamuviideltä tiloissa, joita ei talvisinkaan lämmitetty (hauska tutkimus 1700-luvun tiede-elämästä: Jyrki Siukonen, Mies palavassa hatussa, SKS 2006).
Pappi oli ainut psykiatri ja paloviina psyykenlääke. Noituus auttoi tenttihuijauksissa hiukan tekoälyn kaltaisesti. Kuitenkin opiskelijat selvisivät hengissä Akatemiasta ja elämästä.
Kärsivätkö nuo sielut kamalammin kuin ”leikkausten uhrit”? En tiedä. Lohtu ja lohduttomuus ovat jotenkin vakioita. Yllättävän yhtäläisinä ne vallitsevat kaikissa ulkoisissa olosuhteissa. Mikään terapiatakuu ei kumoa ihmisyyden ajatonta vitutustakuuta. Niin hoivaajat kuin hoidokit ovat yksin matoisessa maailmassa. Oikeastaan on hyvä, että tämä totuus valkenee vasta vanhemmiten.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Nuorten korkeakouluopiskelijoiden kärsimykset

Cambridgen yliopistosta väitellyt perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto on ennen eduskuntauraa kerännyt laajasti kokemusta niin työtehtävistä maailmalla kuin kansainvälisestä akatemiastakin. Puisto sanoo itse olevansa myös ”lukukausimaksujen kokemusasiantuntija”, mutta Suomeen hän ei niitä kannata.

Kansanedustaja Sakari Puisto osallistui eilen suomalaisten yliopistojen vaalikeskusteluun Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleihin liittyen on puhuttu laajasti eri kansalaisryhmien toimeentuloasioista, mutta ei juurikaan suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden osalta.
Akateeminen opiskelu on vaativaa, ja on täysin yksilökohtaista, ehtiikö esimerkiksi perusopintojen ohella tehdä myös töitä tai onko siihen halua. Mahdollisuuksia kuitenkin useimmilla on.
Opintotuen tulorajat muuttuivat
Puisto on fysiikan tohtori, ja hän kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo yliopistoaikana.
&#8211; Työnteko opiskelun ohella ei ole pelkästään huono asia, koska se tuo mukanaan tiettyä työelämän kokemusta ja näkemystä myöhemmälle uralle. Työelämässä mukana oleminen myös auttaa verkostoitumaan, josta on aina hyötyä, Puisto sanoo ja muistuttaa, että myös opintotuen tulorajoja on hiljattain nostettu.
Perussuomalaiset ei kannata lukukausimaksuja
Opiskelijoiden toimeentuloa perussuomalaiset pyrkisi ensi vaalikaudella tukemaan edelleen eri toimilla, kuten ateriatuilla, koska ruoka on edelleen kallista. Perussuomalaiset ei myöskään ole torjunut hallituksen valmistelemaa alueellisen opintolainahyvityksen mallia.
&#8211; Perussuomalaiset ei puolueena kannata lukukausimaksuja, vaikkakin minä olen tässä asiassa kokemusasiantuntija, Cambridgen yliopistosta valmistunut Puisto sanoo.
Koulutuksen vahvistamiseksi eri toimia
Suomalaisten koulutustason ja koulutuksen vahvistamiseksi tarvitaan Puiston mukaan erilaisia toimia.
&#8211; Pohjana tulee tietysti olla pitkä ja vakaa rahoitus ja rahoituspäätökset, koska rahoituksessa olemme jääneet muista Pohjoismaista jälkeen, myös muilla koulutustasoilla, kuten ammatillisessa koulutuksessa.
Puisto nostaa esille, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan (TKI) koordinaatiota on syytä parantaa.
&#8211; Poliitikkojen ei tarvitse päättää, mitkä ovat voittavia ratkaisuja, mutta ainakin niin, että emme jää häviäjiksi. Uskon, että seuraavan hallituskauden yksi keskeisistä teemoista on, miten tutkimus- ja innovaationeuvostoa voidaan uudistaa ja tehdä siitä aktiivisempi toimija yhdessä korkeakoulujen kanssa, jotta voimme saada Suomeen erikoistumisosaamista. Siihen tarvitaan vahvempaa koordinaatiota jatkossa.
&nbsp;

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Kansanedustaja Ari Koponen on mielissään hallituksen yllättävästä päätöksestä korottaa opiskelijoiden tulorajoja 50 prosentilla opposition tahdon mukaisesti, vaikka se aikaisemmin sitä vastusti. Koposen mielestä työnteon tulisi olla aina kannattavaa ja ahkeruudesta pitäisi palkita.

Suomen opintotukijärjestelmää on kritisoitu vuosia, sillä matalat tulorajat haittaavat opiskelijoita käymästä töissä opintojen ohella. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yli puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohella, mutta Kela perii opintotukea takaisin vuosittain lähes 40 000 opiskelijalta.
Kansanedustaja Ari Koponen on toivonut korkeampia tulorajoja nostamalla asian esiin toistuvasti eduskunnan salikeskusteluissa, jättämällä hallitukselle kirjallisen kysymyksen sekä allekirjoittamalla lakialoitteen tulorajojen 50 prosentin korottamisesta. Lopulta hallitus päätti korottaa opintotuen tulorajoja, mutta ainoastaan 25 prosentilla ja vain määräaikaisesti vuodeksi 2022.
&#8211; Kannatin hallituksen tavoitetta opintotuen tulorajojen nostamisesta, mutta esitetyssä muodossaan se oli täysin riittämätön. Kannustinloukkuja on pyrittävä purkamaan, kommentoi Koponen.
Marinin hallitus vastusti viimeiseen asti
Eduskunta äänesti opintotuen tulorajoista joulukuussa 2021, kun perussuomalaiset ja kokoomus vaativat tulorajojen korottamista 50 prosenttiin hallituksen esittämän 25 prosentin sijaan. Hallituspuolueet äänestivät tällöin esityksen kumoon. Nyt, vain kaksi kuukautta myöhemmin, hallitus kuitenkin täysin yllättäen päättikin toteuttaa pysyvän 50 % korotuksen. Opiskelija saa jatkossa tienata vuodessa noin 6 000 euroa nykyistä enemmän menettämättä opintotukea.
&#8211; On hyvin erikoista, miksi Sanna Marinin hallitus on vastustanut opiskelijoiden työssäkäyntiä kynsin ja hampain koko hallituskauden ajan aivan viimeiseen asti, vaikka tutkimustiedon valossa opiskelijoiden tulorajojen nostaminen olisi monin tavoin kannattavaa, ihmettelee Koponen.
&nbsp;

Ari Koponen tyytyväinen opintotuen tulorajojen nostosta: ”Kannustinloukkuja on pyrittävä purkamaan”

Perussuomalainen Nuoriso on hyväksynyt yhdistyksensä syyskokouksessa uusia ohjelmia, joista ensimmäisenä julkaistiin talouspoliittinen ohjelma. PS-Nuoriso haluaa talouspolitiikan olevan järkevää, jotta suomalaista hyvinvointia riittää jaettavaksi tulevillekin sukupolville.

Perussuomalainen Nuoriso esittää ohjelmassaan kehitysavun maksamisen pysäyttämistä, kunnes valtiontalous on ylijäämäinen, pelikoneiden siirtoa pelisaleihin sekä Alkon monopolin hallittua purkamista. Opiskelijoiden työllisyyttä nuorisojärjestö nostaisi poistamalla kokonaan opintotuen tulorajat. Opintotukien maksatus sidottaisiin opintojen edistymiseen.
&#8211; Ohjelmamme on laaja ja antaa myös puolueelle työkaluja sekä näkemyksiä siitä, mihin uusi sukupolvi perussuomalaisissa haluaa yhteiskuntaa kehittää, toteaa järjestön puheenjohtaja Miko Bergbom.
Jakokohteet tärkeysjärjestykseen
Perussuomalaisen Nuorison talouspolitiikka perustuu kansallisliberalismiin, mikä tarkoittaa vastuullista taloudenpitoa, markkinoiden vapautta, verotuksen kohtuullistamista, yksilön oman vastuun korostamista, tarpeettoman holhouksen purkamista sekä viime kädessä suomalaisista huolehtivan hyvinvointivaltion puolustamista.
Työllisyys ja toimeliaisuus ovat sekä toimivan talouden että kansallisen hyvinvointimme perusta. Suomalaisen talouspolitiikan tärkein tavoite onkin työnteon ja yrittämisen mahdollistaminen sekä niihin kannustamalla kansallisen edun eli suomalaisten hyvinvoinnin kasvattaminen.
Myös muun talouspolitiikan on oltava kestävää, jotta suomalaista hyvinvointia riittää jaettavaksi tulevillekin sukupolville. Vain sitä voidaan jakaa, mitä on jaettavaksi, ja jakokohteita on pystyttävä laittamaan tärkeysjärjestykseen.
Koko ohjelma luettavissa <a href="https://ps-nuoriso.fi/talouspoliittinen-ohjelma/">täällä</a>.
&nbsp;

Perussuomalaisen Nuorison talouspoliittinen ohjelma julkaistu: ”Vain sitä voidaan jakaa, mitä on jaettavaksi”

Hyvinvointivaltion uskottavuus alkaa olla kovilla, kun sosiaali- ja opintotuilla rakennetaan ulkomaille terroristista kalifaattia. Valtion anteliaaksi kuvattu tukijärjestelmä on sitä myös rikollisille. Terroristien tekemät huijaukset eivät olisi onnistuneet ilman Ruotsissa asuvien hengenheimolaisten apua.

Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/valtio-maksoi-aseeni-ruotsalaiset-isis-terroristit-sotivat-sosiaalituella/">kertoi</a>, että ainakin 45 Isis-järjestön leipiin lähtenyttä henkilöä on rahoittanut rikoksiaan ruotsalaisten veronmaksajien rahoilla. Syyriaan on lähtenyt korotettua lapsilisää, asumistukea sekä vanhempainrahaa. Pahimmillaan Ruotsin Försäkringskassan on maksanut tukia väärin perustein vuoden ajan.
Hyvinvointivaltion pohjattoman lompsan väärinkäytöksistä on tihkunut uutta informaatiota: terroristien riveihin on lähdetty myös vankalla opintotuella. Expressenin <a href="https://www.expressen.se/gt/is-terrorister-lurade-csn-beviljades-bidrag-fran-syrien/">tietojen</a> mukaan Idris Cheway ja Amin Ghezali saivat CSN-opintotukiviranomaiselta kieltenopiskeluun Egyptissä yhteensä 160 000 kruunua (15 900 euroa), mutta kumpikaan ei ilmestynyt Kairoon opinahjon penkkejä kuluttamaan.
Antelias tukijärjestelmä
&#8211; On tietenkin anteeksiantamatonta, että opintotukea käytetään johonkin muuhun kuin opintoihin, sanoo CSN:n tarkastaja Charlotta Hansén.
&#8211; Meillä on antelias opintotukijärjestelmä, josta olemme ylpeitä ja työskentelemme estääksemme väärinkäytökset.
&#8211; Jos joku on hakenut vilpillisin perustein opintotukea ja asettautunut sitten ulkomaille, niin rahojen saaminen takaisin on erittäin vaikeata tietyistä maista. Erityisesti jos ihmiset ovat kadonneet tai menneet maan alle.
CSN on tehnyt rikosilmoitukset jutussa mainituista opintotukien väärinkäytöksistä mutta tutkinnat on lopetettu, koska epäillyt eivät ole tavoitettavissa. Cheway tiettävästi kuoli Syyriassa kesällä vuonna 2017 ja Ghezalin olinpaikasta ei ole tietoa.
Terroristeilla avustajia Ruotsissa
Maanpuolustuskorkeakoulun valtiontalouden tarkastusvirastolle tekemän raportin mukaan tutkimuksissa on tullut useasti esiin, että Syyriaan matkustaneilla henkilöillä on ollut avustajia Ruotsissa. Nämä ovat lukeneet matkamiesten ja -naisten postit ja pitäneet huolta vaikutelmasta, että terroristit oleskelisivat edelleen lähtömaassaan.
&#8211; Ruotsalainen tukiyhteiskunta on surkea parodia. En lainkaan ihmettelisi, jos sitä käytettäisiin muualla vaalien aikaan esimerkkinä hyvinvointijärjestelmän epäonnistumisesta, <a href="https://twitter.com/MarkusWiechel/status/1339985344033374209">kirjoittaa</a> ruotsidemokraattien valtiopäiväedustaja Markus Wiechel Twitterissä.
Hän viittaa päivityksessään myös seitsemän vuoden takaiseen <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sjalvmordsbombaren-fick-csn-stod-efter-sin-dod/">itsemurhaiskuun</a> Tukholmassa. Taimour Abdulwahab onnistui tuolloin räjäyttämään onneksi vain itsensä. Abdulwahab oli saanut CSN:ltä tukea opintoihinsa Englannissa 745 000 kruunua (74 000 euroa).

Hyvinvointivaltiota jymäytettiin oikein olan takaa: Isis-terroristit saivat sosiaalitukien lisäksi opintorahaa Ruotsissa

Perussuomalaiset haluaa kehittää yliopistoja sivistysyliopistomallin perusteella, ei siis pelkästään elinkeinoelämän ehdoilla. Korkeimman tason opetuksen on kuitenkin kohdattava paremmin myös talouselämän tarpeet. Opintotukijärjestelmää perussuomalaiset haluavat muuttaa kannustavampaan suuntaan.

Perussuomalaisten torstaina julkistetussa koulutuspoliittisessa ohjelmassa esitetään yliopistojen kehittämistä sivistysyliopistomallin perusteella. Sen mukaan yliopistojen keskeinen tehtävä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.
Yliopistoja ei siis tule kehittää ensisijaisesti elinkeinoelämän ehdoilla, mutta yliopistojen on jatkossa kohdattava myös talouselämän tarpeet paremmin. Positiivisista kehitysaskeleista huolimatta akateeminen yrittäjyys on Suomessa yhä liian ohutta.
Laadukkaalle tutkimukselle vakaa rahoitus
Yliopistojen keskeinen tehtävä on edelleen tutkimus. Perussuomalaiset esittää, että laadukkaalle tutkimukselle on tarjottava riittävä ja vakaa rahoitus pitkäjänteisesti, ja samalla tieteen vapaus on turvattava.
Ainakin osalle korkeakouluista valtionrahoitusta olisi myönnettävä suoran budjettirahoituksen sijaan myös pitkäjänteisempänä pääomituksena, jonka tuottoa korkeakoulut käyttävät toimintansa rahoittamiseen.
Osaamisen kaupallistamiseen panostettava 
Kuitenkin myös korkeakoulujen rahoituspohjan laajentaminen on jatkossa tarpeen. Perussuomalaiset esittää, että jatkossa korkeakouluja tulee kannustaa ulkopuolisten rahoituskanavien käyttämiseen sekä pitkäjänteiseen alumniverkostojen rakentamiseen, jolloin nämä toimivat myös mentorointiverkostoina ja kontakteina työelämään.
Innovaatioiden ja tuotekehityksen toimintaympäristö tulee muuttumaan nopeasti globaalin kehityksen myötä, siksi korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön ja osaamisen kaupallistamiseen on panostettava. Myös henkilöstön parempi kierto akateemisen ja yritysmaailman välillä edistäisi opetuksen ja tutkimuksen käytännönläheisyyttä ja vaikuttavuutta sekä elinkeinoelämän asiantuntemusta.
Perussuomalaiset kannattaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen duaalimallin säilyttämistä, sillä molemmilla on oma arvokas tehtävänsä, eikä niitä tule tarpeettomasti sekoittaa. Niiden välistä yhteistyötä opetuksessa ja muissa toiminnoissa kannattaa kuitenkin jatkossa kehittää.
Huuhaatutkimus tuottaa ideologisesti värittynyttä tiedettä
Perussuomalaiset haluavat karsia korkeakouluista erilaisia itsensä työllistämiseen tarkoitettuja puuhaprojekteja ja ideologisesti värittynyttä huuhaata.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho avasi linjausta tarkemmin tänään torstaina Työmiehen tuumaustunnilla.
&#8211; Monissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä on tutkijan tittelillä esiintyviä ihmisiä julkisuudessa, jotka ovat enemmän tai vähemmän avoimesti sitoutuneet esimerkiksi johonkin tiettyyn puolueeseen, kuten vasemmistoliittoon tai vihreisiin.
&#8211; Se tiede, jota tällainen kysymyksenasettelu tuottaa, on usein ideologisesti värittynyttä. Tällaista voi olla esimerkiksi rasismitutkimus tai sukupuolentutkimus. Akateeminen maailma laskee itse omaa arvostustaan, jos politiikkaa tehdään tutkijan kaapuun kääriytyneenä, Halla-aho sanoi.
Opintotukijärjestelmä kannustavammaksi
Korkeakoulumaailmassa keskeinen ongelma on valmistumisen lykkääntyminen, joka yleensä johtuu toimeentulon ongelmista ja siihen liittyen opintotukijärjestelmän sekavuudesta.
Perussuomalaiset uudistaisi opintotukijärjestelmää siten, että tuki rohkaisisi kohtuuaikaiseen valmistumiseen. Tukea maksettaisiin jatkossa aikaisempaa enemmän suoritettujen opintopisteiden eikä pelkän opiskeluajan perusteella. Säästöjä syntyy myös, kun opiskelijat valmistuvat omasta tahdostaan nopeammin ja siirtyvät ripeämmin työelämään.
Perussuomalaisten mielestä kohtuulliset työnteot eivät saa vaikuttaa opintotukeen lainkaan ja vasta merkittäviä ansioita tekevien kohdalla opintotuki on syytä leikata pois.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 27.9.2018" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/qZwvwh3LGE4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Koulutuspoliittinen ohjelma esiteltiin Tuumaustunnilla. 1 h 27 min, Youtube.

Perussuomalaiset haluavat yliopistomaailmaan uutta puhtia: Perustutkimuksen rahoitus on turvattava, ideologinen huuhaa pois

Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps) on huolissaan opintotukiuudistuksen vaikutuksista perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon. Uudistus heikentäisi erityisesti yhdessä asuvien taloudellista tilannetta. Saarakkala esittää ratkaisuksi sadan euron huoltajakorotusta tai toimeentulotuen muutosta. 

&#8211; Opiskelijat lienevät ainoa väestöryhmä jolta edellytetään lainanottamista, ennen kuin toimeentulotuen saaminen on mahdollista. Tilanne on pöyristyttävä, sillä lainaa on otettava järkyttävät 650 euroa kuukaudessa, Saarakkala huomauttaa.
Hänen mukaansa huoli perheen taloudellisesta tilanteesta sekä opintojen viivästyminen ovat myös johtaneet syntyvyyden romahtamiseen Suomessa. Saarakkalan mukaan kehityksen jatkumisella tulisi olemaan pitkäkestoisia vaikutuksia työvoiman saatavuudelle ja sosiaaliturvalle sekä suomalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille.
Saarakkala tiedustelee tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessään olisiko hallitus valmis harkitsemaan noin 100e/kk huoltajakorotusta opintotukileikkausten kompensoimiseksi perheellisille tai kohtelemaan perheellisiä opiskelijoita toimeentulotuen osalta siten, ettei perheellisten tarvitse ottaa ensin velkaa voidakseen saada toimeentulotukea.

Saarakkala huolissaan perheellisten opiskelijoiden toimeentulosta – ”lainaa on otettava järkyttävät 650 euroa kuukaudessa”

Vaikka hallituksen keskeisenä tavoitteena on velkaantumisen pysäyttäminen,  on kuitenkin muistettava, että sivistys on itseisarvo. Sen ei tule olla taloudelle alisteinen. Näillä painokkailla sanoilla kansanedustaja Kimmo Kivelä puntaroi koulutusvälikysymystä tänään Eduskunnassa. 

Kivelä muistutti puheenvuorossaan, että valtion surkean taloustilanteen seurauksena hallitus joutuu tekemään sopeutuksia, jotka koskettavat miltei kaikkia kansalaisryhmiä.
&#8211; Monet leikkauksista ovat vaikeita ja vastenmielisiä kohdistuen ihmisiin, jotka ovat muutenkin taloudellisesti tiukoilla. On äärimmäisen tärkeää, että opiskelijoille turvataan kohtuullinen toimeentulo myös vastaisuudessa.
Kivelä muistutti, että ensisijaisesti yliopisto-opiskelijoita varten 1970-luvulla luotua opintotukijärjestelmää on eri hallitusten toimesta muutettu tiuhaan.
&#8211; Mielestäni olisi harkittava, pitäisikö opintotukijärjestelmää uudistaa laaja-alaisessa parlamentaarisessa valmistelussa. Kokonaisvaltainen opintotukijärjestelmän tarkastelu olisi tarpeen kestävän ratkaisun aikaansaamiseksi.
&#8211; Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että sote-uudistuksen yhteydessä ei romutettaisi toimivia rakenteita kuten ylioppilaiden terveydenhoitojärjestelmää, vaan päinvastoin, saatettaisiin myös ammattikorkeakouluissa opiskelevat sen piiriin mahdollisimman nopeasti.
<h4>Opposition moitteet osuvat omaan nilkkaan</h4>
Kivelä otti kantaa myös opposition riveistä nousseihin moitteisiin.
&#8211; Erityisen paljon julkisuudessa on keskusteltu koulutukseen liittyvistä leikkauksista. Näitä pidetään kohtuuttomina siksi, että SDP:n johdolla ja vihreiden, vasemmistoliiton sekä RKP:n tuella, leikattiin viime hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta n. 10 % resursseista. Merkittäviä lisäleikkauksia ei enää odotettu uuden hallituksen aloittaessa. Koulutusleikkaukset eivät ole hallitusohjelmaa parhaimmillaan.
&#8211; Poliittiseen retoriikkaan kuuluvaa propagandapuhetta sen sijaan ovat opposition väittämät hallituksen koulutusvastaisuudesta ja sivistysyhteiskunnan alasajosta. Kehyskaudella koulutusmenoja karsitaan n. 6 %:n luokkaa, kuten muiltakin sektoreilta. Leikkausten jälkeenkin Suomen panostus koulutukseen on hyvää OECD:n keskitasoa. Koulutusjärjestelmämme on hieno ja sitä ihaillaan maailmanlaajuisesti.
Kivelä muistutti, että valtio sijoittaa tänä vuonna koulutukseen lähes 6 miljardia euroa.
&#8211; Valtion satsaus koulutukseen ei ole vähäinen. Maksuttoman koulutuksen lisäksi valtio tukee yksittäisten opiskelijoiden jokapäiväistä elämistä lähes miljardilla eurolla vuosittain. Näistä tähtitieteellisestä summista huolimatta opiskelijat elävät toimeentulon äärirajoilla. Tästä johtuen yhä useampi opiskelija joutuu työskentelemään opiskelun ohessa.
&#8211; Työkokemuksen hankkimisessa ei sinällään ole mitään pahaa, päinvastoin. Mutta valmistumisen viivästyminen työnteon vuoksi ei vastaa asetettuja tavoitteita opintoaikojen lyhentämiseksi. Hallitus onkin viisaasti linjannut, että opintotuen kokonaismäärä nousee 1100 euroon ja että toisen sekä korkea-asteen opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin.
Kuulun siihen ikäpolveen, jonka opiskelujen rahoitus tapahtui ensisijaisesti opintolainan turvin. Mutta maailma on muuttunut. Opintolainan nostamista vältetään, joskin se on viime vuosina jonkin verran lisääntynyt.
<h4>Koulutukseen nojaava kansankunta</h4>
&#8211; Sivistyspoliittinen keskustelu on tärkeää kansakunnan tulevaisuuden kannalta. Snellmannista lähtien on korostettu pienen kansakunnan voiman nojaavan koulutukseen ja osaamiseen. Hallitus aikookin panostaa mm. lahjakkaiden nuorten tutkijoiden aseman vahvistamiseen, Kivelä jatkoi.
&nbsp;

Opintotuki

PS-kansanedustajat tylyttivät oppositiota: ”Hallitus kaikessa karmeassa persaukisuudessaankin säilyttää opintojen rahoituksen historiallisen hienolla tolalla”

Koponen: Alaikäisten opiskelijoiden lainataakka tulisi ottaa tarkastelun kohteeksi

Teemu Keskisarjan kolumni: Nuorten korkeakouluopiskelijoiden kärsimykset

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Ari Koponen tyytyväinen opintotuen tulorajojen nostosta: ”Kannustinloukkuja on pyrittävä purkamaan”

Perussuomalaisen Nuorison talouspoliittinen ohjelma julkaistu: ”Vain sitä voidaan jakaa, mitä on jaettavaksi”

Hyvinvointivaltiota jymäytettiin oikein olan takaa: Isis-terroristit saivat sosiaalitukien lisäksi opintorahaa Ruotsissa

Perussuomalaiset haluavat yliopistomaailmaan uutta puhtia: Perustutkimuksen rahoitus on turvattava, ideologinen huuhaa pois

Saarakkala huolissaan perheellisten opiskelijoiden toimeentulosta – ”lainaa on otettava järkyttävät 650 euroa kuukaudessa”

Kansanedustaja Kivelä: ”Sivistys on itseisarvo – sen ei tule olla taloudelle alisteinen”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025