Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Oppisopimuskoulutus

Perussuomalaisten uusi kansanedustaja Jaana Strandman kiittää uutta hallitusohjelmaa, joka edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä luo elinvoimaa maakuntiin. Strandman pitää yrittäjyyttä kaikkien suomalaisten yhteisenä etuna.

Vahvassa ja välittävässä Suomessa yrittäminen ja työnteko kannattavat ja kannustavat ja samalla luovat maakuntiin elinvoimaa. Hallitusohjelman toteuttaminen alkoi heti, kun valtiovarainministeri julkaisi budjettiehdotuksen, jossa julkista taloutta laitetaan kuntoon. Ehdotuksessa parannetaan yrittäjyyden edellytyksiä ja kannustetaan työn vastaanottoa.
&#8211; Uusi hallitus tunnistaa yrittäjyyden ja työelämän murroksen ja näkee uudet, monimuotoiset yrittäjyyden muodot sekä yksinyrittäjyyden. Tuleva hallitus edistää palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn yhteensovittamista. Yrittäjyyden edistäminen on meidän kaikkien suomalaisten etu, uskoo Jaana Strandman.
&#8211; 260 miljoonan euron panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat odotettuja ja tärkeitä. Lisärahoitusta on kohdennettu erityisesti yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemiseen.
Pienyrittäjien asema työllistäjinä tunnustetaan
Suomessa on noin 275 000 pk-yrittäjää, jotka ovat merkittävässä asemassa työpaikkojen kehittymisen suhteen. Pk-yrittäjälle työntekijä on tärkeä osa tuottavaa yritystä, ja kasvumahdollisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös oppisopimuskoulutusta.
&#8211; On merkityksellistä, että paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin on kirjattu hallitusohjelmaan. Tämä kertoo asian tärkeydestä. Lisäksi sosiaaliturvan uudistaminen työn vastaanottamiseen kannustavaksi luo pohjan meidän kaikkien hyvinvoinnille. Ohjelmassa selkiytetään myös määräaikaista sopimista sekä asialliseen syyhyn perustuvaa irtisanomista. Kaikki nämä toimenpiteet vahvistavat yritystoimintaa.
Hallitus sitoutuu purkamaan yrittäjyyttä haittaavaa byrokratiaa, ja sääntöviidakkoa helpotetaan sujuvoittamalla mm. lupa- ja kaavaprosesseja. Hankintojen osalta ohjelmassa otetaan kantaa kilpailutusten jakamiseen pienempiin osiin sekä rajoitetaan verorahoilla toimivien kuntayhtiöiden toimintaa, jolloin myös paikalliset pk-yrittäjät pystyvät kilpailutuksiin osallistumaan.
Yritysverotus ei kiristy
Kilpailutukset tulee pystyä ennakoimaan huomattavasti aiemmin, jotta yrityksillä on mahdollisuus resursoida kalustoa ja työntekijöitä hankkeisiin.
&#8211; Yritysverotuksen pitäminen nykytasolla on hyvä ja välttämätön toimenpide, koska korkojen ja hintojen nousu luo jo riittävän epävarmuuden yrityksiin. Kasvua tukevia palveluita sekä yritysneuvontaa kohdennetaan yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille, Strandman sanoo.
Hallitusohjelman tahtotilana on vahvistaa taloustaitojen opetusta ja yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla. Ammatillisten oppilaitosten tulee vastata työelämän tarpeisiin eri alueilla ja tuottaa Suomen kriittisille aloille työvoimaa. Koulutuksen ja yritysten saumaton yhteistyö on avain työvoiman saatavuudessa &#8211; veto- ja pitovoimassa.
Tänään vietetään valtakunnallista Yrittäjän päivää.
&nbsp;

Strandman: Hallitusohjelma edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä

Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/riikka-purra-maanantain-tuumaustunnilla-klo-10-alkaen-koulu-kuntoon-suora-lahetys/">esitteli</a> tänään puheenjohtaja Riikka Purran johdolla ratkaisujaan koulutusjärjestelmän kuntoon laittamiseksi. Ammatillinen koulutus kärsii Purran mukaan heti opetuksen alkaessa siitä, että peruskoulun ongelmat siirtyvät toiselle asteelle.

&#8211; Mikäli peruskoulua ei korjata, ongelmat eivät vähene myöskään amiksista. Koulutus on prosessi, ja jokaisen sen osan pitää olla kunnossa, Riikka Purra sanoi.
Ammatillisessa koulutuksessa on Purran mielestä tehty merkittäviä virheitä paitsi rahoituksen leikkausten myös uudistusten suhteen.
&#8211; Pelkkä rahoituksen lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan selkeitä muutoksia ja uudistusten peruuttamista, Purra totesi.
Lisää lähiopetusta
Purra huomautti, että ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee nyt suuri joukko nuoria, joiden työpanokselle ei ole kysyntää ja joiden on vaikea päästä edes työharjoitteluun.
&#8211; Monet kikkailevat koulun läpi saamatta lainkaan riittävästi lähiopetusta tai ohjausta. Lähiopetustunteja on välttämätöntä lisätä. Opiskelijan pitää käydä fyysisesti koulussa tai opetuspaikalla mieluiten joka päivä. Opiskelijoiden yksilöllinen oppimisen polku on ajatuksena kaunis, mutta opettajille liian työläs, Purra totesi.
Koulutusohjelmia on tarkasteltava
&#8211; Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation. Tekemään ja töihin pitäisi päästä pian, Purra huomautti.
Koulutusohjelmien pituutta onkin Purran mielestä tarkasteltava.
&#8211; Saisiko kaksivuotisella koululla parempia tuloksia? Samalla on muistettava, että toinen aste käydään perinteisesti herkässä iässä ja koulunkäynnillä on muitakin tarkoituksia kuin asian oppiminen, Purra mietti.
Oppivelvollisuuden pidennys ei ratkaissut mitään
Purra arvosteli, että ammattikoulutuksen keskeyttämiseen hallituksen ”ideologinen pakko-opetus” eli oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaisu vaan peitepuikko.
&#8211; Koulupudokkuuteen on puututtava paljon voimakkaammin. Nuoret on vaikka haettava kotoa kouluun. Poissaoloja ei pidä katsoa läpi sormien, Purra totesi.
Kaikista ei tarvitse tulla korkeakoulutettuja
Ammatillinen koulutus ja duunarialat tarvitsevat arvonpalautuksen, eikä kaikista Purran mukaan tarvitse eikä pidä tulla korkeakoulutettuja.
&#8211; Korkeakoulutusta korostava yhteiskunnallinen puhe sivuuttaa ammatilliset osaajat – joita nykyään nähdäänkin olevan vain Euroopan ulkopuolella. Korkeakoulutettujen ylistyspuhe sivuuttaa yleensä kokonaan sen, mille aloille korkeakoulutettuja tarvitaan lisää. Ei suinkaan kaikille, Purra totesi.
&#8211; Oppilaitoksista pitää valmistua osaavia nuoria yritysten tarpeisiin. Melkein 70 prosenttia opiskelijoista on viime vuosina ollut aikuisia, ja yhä suurempi osa koulujen energiasta menee kotouttamiseen ja maahanmuuttajakoulutuksiin. Tämä on väärä suunta, vaikka tietenkin muutakin kuin nuorten tutkintokoulutusta tarvitaan.
Järjetöntä tuoda koulutettavia EU:n ulkopuolelta
Purra huomautti, että uusien osaajien kouluttaminen ja työikäisten osaamisen varmistaminen ovat keskeisiä kasvun tekijöitä. Ammatillinen koulutus tukee myös yrittäjyyttä, ja mahdollista työvoimapulaa korjataan huolehtimalla ammatillisesta koulutuksesta.
&#8211; On järjetöntä, miten vähän tästä puhutaan samalla kun niin monet tahot ovat valmiita tuomaan Euroopan ulkopuolelta meille tulevaisuuden vuosittaiset kymmenet tuhannet duunarit ja sellaisiksi koulutettavat.
Koulutus oikeille aloille
Purran mukaan yksi työvoimapulan syy on siinä, että ammatilliset oppilaitokset kouluttavat väärille aloille ja vuoropuhelu elinkeinoelämän ja yritysten kanssa on puutteellista. Perussuomalaisten mielestä valtion pitää ohjata koulutuspolitiikallaan ammatillista koulutuskenttää.
&#8211; Minne koulutetaan, kuinka paljon, millä alueilla – nämä pitää määrittää tarpeiden ja tulevaisuuden näkymien perusteella. Valtio on veronmaksajan rahalla koulutuksen keskeisin maksumies. Se vastaa myös koulutustuotoksen seurauksista, Purra huomautti.
Jo peruskoulussa oppilaanohjauksen pitäisi olla Purran mielestä selvästi konkreettisempaa.
&#8211; Nuori, joka suunnittelee, mille alalle kouluttautuu, hyötyy tiedosta, mikä on kannattavaa ja mistä on saatavilla mahdollisimman vakaa työura, osaamista vastaavalla palkalla. Järkivalinnat palkitsevat lopulta paitsi niiden tekijän myös korkeampaa työllisyyttä tavoittelevan kansakunnan. Ammattimies tai -nainen pääsee parhaimmillaan nopeasti työn pariin ja tienaamaan, Purra totesi.
Oppimistakuu ammattikouluihin
Myös ammatilliseen kouluun pitää saada perussuomalaisten mielestä oppimistakuu. Takuu tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli vaadittavaa osaamista ja taitoja ei saavuteta, kurssit pitää uusia. Todistusta ei voi siis saada, mikäli vaadittavaa osaamista ei saavuteta.
&#8211; Myös oppisopimusmalleja on kehitettävä, sillä niillä pääsee joustavasti työelämään. Oppisopimus on monille erinomainen polku työelämään. Pk-yritysten kannalta työpaikoilla järjestettävä koulutus on hyvä tapa etsiä ja kasvattaa omia työntekijöitä, Purra totesi.
Purra huomautti, että oppisopimuksen aikainen palkkaus on saatava vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.
&#8211; Tämä kannustaa työnantajia lähtemään mukaan oppisopimuskoulutukseen. Kun työntekijät sitoutetaan yritykseen, kaikki hyötyvät. Tällä hetkellä sitouttaminen ei useinkaan toimi. Väki vaihtuu, eikä oppisopimuskoulutukseen mukaan lähteminen houkuta.
&#8211; Suomella on paljon korjattavaa ammatillisen koulutuksen sektorilla. Toivoisin, että asia saisi enemmän huomiota. Monesti keskustelu keskittyy vain korkeakoulutettaviin, ja ammattialoilla huomio on heti maahanmuutossa. Perussuomalaisten mielestä meidän pitää saada oma järjestelmämme toimimaan paljon paremmin, Purra päätti.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6X1Noonm-ag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Purra: Ammattikouluihin oppimistakuu, lisää lähiopetusta ja opetusta oikeille aloille: ”Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation”

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta. Tällä hetkellä suurin osa suorittaa peruskoulun jälkeen toisen asteen opinnot ilman velvoitetta. Oppijoita on kuitenkin hyvin erilaisia, eikä motivaation puutetta tai elämänhallinnan ongelmia korjata koulupakolla.

&#8211; En ymmärrä, miten oppivelvollisuudella saadaan oppilas opiskelemaan, jos siihen ei alun perinkään ole kiinnostusta, motivaatiota tai tarvittavia taitoja, ihmettelee Minna Reijonen.
Maksuttomat oppimateriaalit tai koulukyydit tuskin vaikuttavat koulupudokkaiden opiskelumotivaatioon. Syyt ovat aivan muualla. Jos perustaidoissa, opiskeluvalmiuksissa, mielenterveydessä tai elämänhallinnassa on puutteita tai ongelmia, niitä ei korjata koulupakolla tai maksuttomuudella.
Miksi ei kehitetä oppisopimuskoulutusta?
Osa nuorista ei välttämättä halua tai pysty käymään pitkään koulua. Osa nuorista voisi haluta opiskella ammattiin mieluummin vaikka käytännön tekemisen eli oppisopimuskoulutuksen kautta. Oppisopimuksen avulla nekin, joilla on haasteita perinteisissä oppimismenetelmissä, voivat päästä loistamaan osaamisellaan.
&#8211; Meillä on yritysmaailmastakin esimerkkejä niistä ”viitosen oppilaista”, jotka ovat päässeet vasta tekemisen kautta todella loistamaan ja luoneet menestyviä yrityksiä jopa miljoonaluokassa, huomauttaa Reijonen.
Oppisopimuskoulutus on tietyille aloille erittäin hyvä vaihtoehto. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen vastaisi paremmin monen koulupudokkaan tarpeisiin kuin ilmaiset oppimateriaalit.
Oppisopimus hyödyttää myös yrittäjiä
Oppisopimuskoulutus on helpottanut monen yrittäjän arkea. Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt, tai kouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään. Oppisopimus on nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella.
Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.
&nbsp;

Reijonen huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta: Elämänhallinnan  tai mielenterveyden ongelmia ei korjata koulupakolla

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen toivoo hallituksen panostavan oppisopimuskoulutuksen, mikä on helpottanut monen yrittäjän arkea.

&#8211; Mitä hallitus aikoo tulevaisuudessa tehdä oppisopimuksen suhteen, lisätäänkö sitä, vähennetäänkö vai onko siihen tulossa jotain uutta? kansanedustaja Minna Reijonen tiedusteli hallitukselta.
&#8211; Tarkoitus on löytää keinoja ja pohtia, voisiko järjestelmää uudistaa niin, että se olisi nykyistä toimivampi väylä myös nuorille. Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa Suomessa on esimerkiksi pilotoitu sellaisia malleja, joissa nuoret ensin opiskelevat kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja sitten ovat viimeisen vuoden oppisopimuskoulutuksessa. Minun mielestäni tämänkaltaisia malleja meidän pitäisi tarkastella nyt, kun ammatillista koulutusta myöskin lähdetään kehittämään, vastasi opetusministeri Li Andersson (vas,)
Oppisopimus väylä työpaikkaan 
Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt. Oppisopimus on nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella.
Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.

Reijonen kyseli hallitukselta oppisopimuskoulutuksen tulevaisuudesta

Pitkän linjan yrittäjä Veli-Matti Laitinen helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista esimerkiksi sillä, että valtio alentaisi työn sivukuluja vaikkapa ensimmäisen vuoden ajaksi.
Peltikatto on kesähelteellä polttavan kuuma työpaikka. Vihtiläinen yrittäjä Veli-Matti Laitinen on kohta 30 vuotta kiipeillyt työkseen katoilla. Peltisepänliike perustettiin juuri 90-luvun suuren laman alla, ja kattotyöt olivat mukana valikoimassa alusta lähtien.
&#8221;Onneksi en ottanut ulkomaanvelkaa&#8221;
Kattoremonteille riittää yhä reilusti kysyntää, vaikkei Laitinen ole niitä enää pahemmin mainostanutkaan. 
Lama iski nuoreen yritykseen toden teolla, koska rakennustoiminta romahti ja valtiokin pisti kaikki hankkeet seis. Laitinen ja alussa mukana ollut liikekumppani eivät olleet vielä ehtineet saada laajaa asiakaspohjaa, joten alku oli todella hankalaa, mutta rauhallisesti puurtaen siitä selvittiin.
&#8211; Onneksi en ottanut ulkomaanvelkaa, Laitinen toteaa.
Hän kertoo nähneensä monen tutun yrityksen menevän nurin devalvaation ja korkeiden korkojen loukussa.
Nyt yrityksen toiminta on jo vakiintunutta. Palveluvalikoimaan kuuluvat kaikki peltityöt. Urakoita riittää sopivasti ja työntekijämäärä vaihtelee kahden ja viiden hengen välillä, eli pienyrittäjyydestä on kysymys.
Aito saumakatto on ikuinen
Laitinen kertoo, että kattopeltien pinnoitteet ovat 30 vuoden aikana kehittyneet paljon. Enää pinnoitteet eivät vaihda väriään eivätkä kuoriudu pois. Kaikkein paras on kuitenkin perinteinen saumattu peltikatto.
&#8211; Aito saumakatto kestää. Sitä ei tarvitse ikinä vaihtaa, kunhan muistaa huoltaa, Laitinen sanoo. 
Saumatun peltikaton tekeminen on kuitenkin osaamista vaativaa ammattityötä, ja osaajista on nyt pulaa.
Osaavista tekijöistä pulaa
Suurin ongelma alalla on Laitisen mukaan osaavien työntekijöiden puute. Hanttimiehiä kyllä löytyy, mutta todellisia ammattilaisia on liian vähän. Oppisopimuskoulutus ja työssäoppiminenkaan eivät Laitisen mukaan ole yrittäjän kannalta aina välttämättä hyviä vaihtoehtoja.
&#8211; Saumakattohommissa on vähän sellaista, että yhden kun saat opetettua niin se pistää jo oman firman pystyyn, Laitinen naurahtaa.
Oppisopimuskoulutusta voisi Laitisen mielestä kehittää niin, että yrittäjälle maksettavaa korvausta lisättäisiin reilusti ja oppilaitoksen osuutta vähennettäisiin.
&#8211; Pääosa koulutuksesta tapahtuu yrityksessä ja oppisopimuskoulutus vaatii yritykseltä jatkuvaa resurssia, mutta oppilaitoksessa käydään vuodessa vain muutamia viikkoja, joten korvauksenkin pitäisi olla samassa suhteessa, Laitinen selittää.
Aktiivimalli turhaa juoksuttamista
Aktiivimallia Laitinen pitää turhana juoksuttamisena. Tukityöllistäminen on hyvä sellaisille, jotka eivät muuten työllistyisi, mutta sekään ei ratkaise osaajapulaa.
Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen on jokaiselle yrittäjälle valtava riski.
&#8211; Voi olla, että koeaika menee hyvin, mutta sen jälkeen ei menekään, Laitinen sanoo.
Hän helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista esimerkiksi sillä, että valtio alentaisi työn sivukuluja vaikkapa ensimmäisen vuoden ajaksi.
Viron malli verotukseen
Suomen yritysverotusta Laitinen ei pidä kohtuuttomana. Yhteisövero alkaa hänen mukaansa olla sopivalla tasolla, joten se ei ole este yrittämiselle. Viron malli olisi silti vieläkin parempi, koska siellä yhteisövero maksetaan vasta kun rahat otetaan ulos firmasta, mikä tukee yrityksen laajentamista kassavirralla ja vähentää ulkoisen rahoituksen tarvetta.
Verotusta paljon suurempana esteenä yrittämiselle Laitinen pitää alati lisääntyvää byrokratiaa. Osana harmaan ja pimeän työvoiman vastaista taistelua verottaja vaatii rakennusalalla toimivilta yrityksiltä yksityiskohtaisia urakka- ja työntekijätietoja, jos sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 15 000 euroa.
Verottaja haluaa tarkkaan tietää, keitä työmaalla työskentelee ja kaikkien tunnit. Lomakkeiden täyttelemiseen kuluu yrittäjältä paljon aikaa.
&#8211; Hyvä että valvotaan, mutta mieluummin senkin ajan käyttäisi oikean työn tekemiseen, Laitinen puuskahtaa.
Valvonnan ja byrokratian lisääntyminen liittyy osittain ulkomaisen työvoiman tuloon Suomen rakennustyömaille.
Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Perussuomalainen-lehdessä.
&nbsp;

Pienyrittäjä helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista – kattoalalla ammattilaisille riittää töitä

Perussuomalaisten kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa ja Sami Savio ovat huolissaan suomalaisnuorten tulevista työllisyysnäkymistä ja vaativat hallitusta satsaamaan alkavan viikon budjettiriihessä erityisesti ammattiin valmistavaan koulutukseen.

&#8211; Työurien pirstoutuessa koulutuksen merkitys korostuu ja elinikäisen oppimisen tarve lisääntyy. Ammattikoulutuksen lisäksi aikuis- ja muuntokoulutus ovat hyväksi havaittuja keinoja parantaa työllisyyttä. Myös niihin on syytä panostaa, Elomaa ja Savio muistuttavat.
Koulutusta työvoimatarpeen mukaan
Vaikka työttömyys onkin hitaasti vähentynyt, on yli 200 000 henkilöä yhä vailla työtä. Korkeasta työttömyydestä huolimatta hallitus on esittänyt toistuvasti huolensa Suomea uhkaavasta työvoimapulasta. Perussuomalaisedustajien mukaan sen on viimein vastattava maalaamaansa uhkakuvaan järkevällä koulutuspolitiikalla.
&#8211; Suomalaisille on tarjottava koulutusta varsinkin niillä aloilla, joilla työvoiman tarve kasvaa jatkossa. Oppilaitoksissa annettavan opetuksen ohella erityisesti työpaikoilla annettava oppisopimuskoulutus mahdollistaisi työntekijöiden kustannustehokkaan täsmäkouluttamisen. Samalla se parantaisi olennaisesti työllistymismahdollisuuksia, kansanedustajat huomauttavat.
Paluu perinteiseen lähiopetukseen
Monet ammatilliset oppilaitokset toimivat niukoilla resursseilla. Ammattiin johtavaa opetusta on jouduttu korvaamaan itsenäisellä opiskelulla. Elomaa ja Savio vaativat paluuta perinteiseen lähiopetukseen.
&#8211; Lukuisat ammatit edellyttävät sellaisia käytännön taitoja, joita on mahdotonta hankkia etäopiskelulla. Ilman riittävää lähiopetusta opintojen keskeyttämisen ja syrjäytymisen vaara on erityisesti oppimisvaikeuksista kärsivien osalta ilmeinen.
&#8211; Perussuomalaiset haluavat varmistaa, että laadukas ammatillinen koulutus auttaa nämäkin suomalaisnuoret ripeästi mukaan työelämään. Tämän edellyttämä taloudellinen satsaus tulisi maksamaan itsensä takaisin moninkertaisesti, Elomaa ja Savio arvioivat.

Elomaa ja Savio: Hallitus vastatkoon työvoimapulaan suomalaisnuorten koulutuksella

Hallitus ehdottaa muutettavaksi työsopimuslakia ja kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia siten, että työnantaja voisi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa oppisopimuksen ammatillisesta koulutuksesta laissa säädetyn takaisinottovelvollisuuden estämättä.

Vaikka esityksessä onkin hyviä ja kannatettavia elementtejä, on siinä kuitenkin myös ongelmakohtia ja riskejä, jonka vuoksi kansanedustaja Rami Lehto on jättänyt esitykseen vastalauseen valiokunnassa.
&#8211; Esitys antaa työnantajalle mahdollisuuden palkata uutta väkeä töihin oppisopimuskoulutuksella, vaikka yritys olisi vasta irtisanonut henkilöstöänsä tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Käytännössä hallituksen esitys antaa työnantajalle mahdollisuuden irtisanoa vaikeasti uudelleen työllistyvän ikääntyneen henkilöstönsä tuotannollisista ja taloudellisista syistä ja korvata heidät minimipalkkaisilla oppisopimuskoulutettavilla. Yritys voi saada oppisopimuskoulutettavista myös palkkatukea ja koulutuskorvausta, jolloin heidän palkkakustannukset muodostuvat huomattavasti pienemmiksi, kuin yrityksen irtisanotun henkilöstön, Lehto toteaa.
&#8211; On vaarana, että oppisopimuskoulutettavia käytetään yrityksen vakituisen työvoiman korvaamiseen tulevaisuudessa. Tästä syystä takaisinottovelvollisuudesta ei tulisi poiketa.

Lehto: Oppisopimuskoulutuksen väärinkäytökset estettävä

Nuorille saadaan töitä siten, että yhä enemmän opitaan työelämässä. Oppi- ja koulutussopimusmallia pitää kehittää tähän suuntaan. Ikääntyvät työntekijät voivat olla mestareina ja opettaa nuorempia, Koulua kannattaa käydä ja opiskella, kukaan ei tule kotoa hakemaan. Tämä oli oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin sanoma perjantaina EK:n Koulutus uudistuu -seminaarissa Helsingissä.
Katso Lindströmin haastattelu oheisesta videoikkunasta.

Oppisopimuskoulutus

Strandman: Hallitusohjelma edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä

Purra: Ammattikouluihin oppimistakuu, lisää lähiopetusta ja opetusta oikeille aloille: ”Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation”

Reijonen huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta: Elämänhallinnan tai mielenterveyden ongelmia ei korjata koulupakolla

Reijonen kyseli hallitukselta oppisopimuskoulutuksen tulevaisuudesta

Pienyrittäjä helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista – kattoalalla ammattilaisille riittää töitä

Elomaa ja Savio: Hallitus vastatkoon työvoimapulaan suomalaisnuorten koulutuksella

Lehto: Oppisopimuskoulutuksen väärinkäytökset estettävä

Ministeri Lindström: Oppi- ja koulutussopimusmallia pitää kehittää

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025