Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Ossi Sandvik

Perussuomalaisten työmiehenä 13 vuotta toiminut Matti Putkonen avaa tuoreessa Työmies-elämäkertateoksessa värikkäitä vaiheitaan niin uraltaan ammattiyhdistysliikkeessä kuin politiikan taustavaikuttajana. Putkonen kertoo myös kunnioittavansa suuresti luontoa, vaikka fanaattista viherväkeä kohtaan sietokyky on usein ollut koetuksella.

Pieneltä tehdaspaikkakunnalta Mäntästä maailmalle aikoinaan lähtenyt ja nuorena työelämään siirtynyt Matti Putkonen liittyi SDP:n jäseneksi jo 1968, mutta loikkasi syksyllä 2010 demareista perussuomalaisiin, koska puolue oli ”vihertynyt” liikaa.
&#8211; Sain heinänuhan, pöly haittasi nenässä, enkä voinut olla puolueessa enää sen pidempään, Putkonen sanoo, ja kertoo, mitä demarien viherhumpalla tarkoittaa.
&#8211; Olennaista oli se, että suomalaisen vientiteollisuuden asemaa yhteiskunnan rakentajana ja rahoittajana ei enää puolueessa arvostettu, vaan lähdettiin vaatimaan sanktioita ja sellaisia tavoitteita, jotka olivat teollisuudelle erittäin kalliita. Kuitenkin suomalaiset metallifirmat pyrkivät jo siihen, että mahdollisimman pienellä energian kulutuksella saadaan mahdollisimman suuri tuotanto. Tätä demareissa ei ymmärretty, vaan siellä alettiin puhua rajoituksista ja monista muista asioista, jotka kehitystä olisivat haitanneet, Putkonen kertoo.
Putkonen puhui tänään Työmies-kirjansa julkistustilaisuudessa Helsingissä, ja häntä haastatteli pitkän linjan toimittaja Lauri Karhuvaara. Kirjan on kirjoittanut Hellevi Pouta.
Putkosen ja demarien suhde oli alkanut rakoilla jo vuonna 2007, jolloin Putkonen havaitsi SDP:n toimintakulttuurin muutoksen: enää puolueessa ei ajateltu ensisijaisesti suomalaista työntekijää ja vientiteollisuutta, vaan kuunneltiin yhä enemmän vihreitä tahoja. Sen myötä puolue alkoi liiaksi vihertää ja Putkosen heinänuha tehdä tuloaan.
Putkosen arvopohja pysyi, demarit muuttui
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa Putkonen katsoi oman arvopohjansa olevan edelleen sama kuin se oli hänen liittyessään 42 vuotta aiemmin SDP:n jäseneksi, kun taas nykyisestä SDP:stä oli tullut vihreiden myötäjuoksija.
Perussuomalaisiin Putkonen päätyi lähetettyään eri puoluejohtajille, myös perussuomalaisten silloiselle puheenjohtajalle Timo Soinille ilmastopolitiikkaa sivunneen muistion siitä, miten Suomi voitaisiin pelastaa. Putkonen ja Soini olivat tutustuneet jo 1990-luvun alkupuolella. Aluksi heidän jutustelunsa olivat lähinnä rentoa huulenheittoa, mutta Soini tuli jo aikoinaan ehdottaneeksi Putkoselle, että tämän pitäisi liittyä perussuomalaisiin.
Heinäkuun alussa 2010 Putkonen oli jäänyt eläkkeelle Metalliliitosta, ja sen jälkeen hän oli luopunut SDP:n jäsenkirjastaan. Seuraava tapaaminen Soinin kanssa Helsingissä Kasarmintorin laidalla sijaitsevassa Kellarikrouvissa muuttikin kaiken: Soini tarjosi töitä.
&#8211; Soini oli houkutellut minua jo aikaisemmin mukaan ja pyysi sillä kertaa vaalityömieheksi. Siitä sitten lähdin mukaan.
&#8211; Päätös ei ollut helppo ja painin sen kanssa voimakkaasti, koska minulla oli vahva side demariaatteeseen ja sosialidemokraattiseen liikkeeseen, jossa minulla oli myös paljon ystäviä. Onneksi iso osa yhteyksistä on säilynyt demarien toimijoiden kanssa, ja se on helpottanut tilannettani viedä asioita eteenpäin, Putkonen sanoo.
Siirtymä demareista perussuomalaisiin oli merkittävä sillä vielä kesän 2010 alussa SDP:n silloinen puoluesihteeri Mikael Jungner oli kysellyt Putkosta demarien kansanedustajaehdokkaaksi. Putkonen sanoo kuitenkin halunneensa lähteä mieluummin turvaamaan teollisuuden toimintaedellytykset ja vetää viherhumppaa vähemmälle. Samalla tiellä hän on edelleen perussuomalaisissa.
Kunnioittaa luontoa, karsastaa vihreää puoluetta
Putkonen tunnetaan tiukkana ”viherhumpan” vastustajana, mutta elämänkertateos paljastaa Putkosesta toisen puolen: hän kunnioittaa ja arvostaa suomalaista luontoa, ja onpa Putkonen aikanaan palkittu jopa Luonto-Liiton myöntämällä kaikkien aikojen ensimmäisellä Luontoteko-palkinnolla.
Putkonen puuhasteli nuoruusvuosinaan aktiivisesti paikallisessa luontokerhossa, joka oli ottanut nimensä lintumaailmasta. Kerhon nimi oli Falco. Luontoharrastuksessaan Putkonen keskittyikin pitkälti lintuihin. Niitä seuraillessaan hän teki samalla havaintoja siitä, miten maat, metsät ja vedet voivat.
Putkosen luontosuhde rakentui realismin pohjalle periaatteella, että suhde luonnon kanssa syntyy vain niin, että kulkee itse paljon luonnossa, seurailee sen lainalaisuuksia ja kiertokulkua ja tekee omia havaintojaan. Silloin näkee sellaistakin, mikä ei avaudu tiedemiehen kammiossa. Tosin Putkonen nuoruudessaan luki myös jonkin verran maantieteellistä kirjallisuutta.
Linturetkillään Putkonen näki kaikenlaisia metsiä. Kauneimpina hän piti hyvin hoidettuja metsiä. Koskemattomat metsät olivat usein ryteikköjä, joiden läpi ei taitavinkaan sissi päässyt. Koskematon metsä ei ollut välttämättä mielikuvien upea ikimetsä mahtavine puineen ja tasaisella sammalella lahoavinen runkoineen.
Putkonen katsoo, että kun luontoa kunnioittaa, sitä ei halua vahingoittaa. Sellaista luonnonsuojelua työmies ei kuitenkaan ymmärrä, jossa luonto pyritään museoimaan tasolle, jonka ihmiset itse määrittävät ja jossa uskotaan omiin ideologioihin enemmän kuin luonnonvoimiin, joiden hienouksia eivät taitavimmatkaan tiedemiehet pysty kehittämään. Työmiehen eriseuraisuus vihreän puolueen kanssa lieneekin pysyvää sorttia.
Soini tarjosi ensin töitä, sitten puheyhteys katkesi
2010-luvun alusta lähtien Putkosella ja Soinilla oli perussuomalaisessa puolueessa erittäin läheiset välit ja tiivis työsuhde. Onpa Soini itse aiemmin tullut maininneeksi Putkosen yhdeksi lähimmistä miehistään. Perussuomalaisten vuoden 2017 puoluekokouksesta alkaneiden tapahtumien johdosta miesten välit kuitenkin katkesivat.
Putkonen sanoo, että Soinissa oli jo 2017 nähtävissä egoistisia piirteitä, ja Putkonen vertaakin perussuomalaista puoluetta tehdaslaitokseen, joka ei voi olla vain yhden miehen show.
&#8211; Tässä maassa ei ole yhtään tehtaan johtajaa, joka pystyisi yksin tekemään tuotannon ja nostamaan tehtaan menestykseen. Kyllä ne ovat ne tehtaan työntekijät. Vastaavasti missään puolueessa ei ole sellaista messiasta, joka yksin saisi aikaan puolueen menestyksen. Takana ovat puolueen jäsenet, paikallisyhdistykset ja muut toimijat &#8211; kaikki yhdessä.
Vuonna 2017 perussuomalaisilla oli jo takanaan kahdet erinomaisesti sujuneet eduskuntavaalit, vuoden 2011 Jytky ja perään toinen vastaava 2015. Putkonen kertoo, että Soinille oli alkanut kehittyä harha, että hän on luonut kaiken yksin.
Vuoden 2017 puoluekokouksessa perussuomalaisten johtoon valittiin Jussi Halla-aho &#8211; ja valinta johti puolueen eduskuntaryhmän jakautumiseen. Putkonen katsoo, että uusi puoluejohtaja Halla-aho onnistui vaikeassa tilanteessa kokoamaan yhteen laajalle Suomen kuntiin kehittyneen paikallisyhdistysten ja puoluetoimijoiden verkoston, eli hajaannus pysähtyi.
Kesällä 2017 Jyväskylässä Halla-ahon tultua valituksi uudeksi puheenjohtajaksi Soinille pidettiin pienimuotoinen kiitosjuhla kukituksineen. Kun hän teki lähtöä Jyväskylästä, Putkonen kiirehti hänen peräänsä kysymään jatkokeskustelujen tarpeesta puolueen johdossa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Soini vastasi, että katsotaan nyt. Sitten hän poistui paikalta. Sen jälkeen Putkonen ja Soini eivät ole vaihtaneet keskenään sanaakaan.
Teollisuusjohtajan kaveri
Putkosen Työmies-kirja kertoo nasevasti suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen ja politiikan lähihistoriaa ja urallaan Putkonen onkin tutustunut valtavaan määrään vaikuttajia yhteiskunnan huipulta niin ay-liikkeestä, elinkeinoelämästä kuin politiikastakin.
Yksi Putkosen tutuista on entinen Rauma-Repolan pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki, jota Putkonen kuvaa hyväksi tyypiksi. Miehet soittelevat yhä silloin tällöin toisilleen ja käyvät läpi maailman menoa.
&#8211; Matomäki on henkilö, joka ymmärsi ja arvosti omia työntekijöitään ja oli aina valmis sopimustoimintaan. Matomäki oli myös visionääri, joka näki maan kehityksen, miten tämän maan vientiteollisuutta voidaan viedä eteenpäin, Putkonen sanoo.
Kirjassa myös Matomäki kertoo oman näkemyksensä Putkosesta. Teollisuusjohtaja sanoo kunnioittavansa Putkosta, vaikkakaan he eivät ole olleet aina kaikista asioista samaa mieltä. Tosin yhdestä asiasta he ovat aina olleet ehdottoman yksimielisiä: suomalaisten työpaikat on turvattava ja niitä on hankittava lisää.
Kehuja ja apua Paavo Lipposelle
Putkosella oli merkittävä vaikutus myös Paavo Lipposen nousulle ensin SDP:n puheenjohtajaksi 1993 ja pääministeriksi 1995. Lipposesta tuskin olisi edes tullut pääministeriä ilman Putkosta, sillä Lipponen itse oli kaavaillut jopa jättäytyvänsä pois politiikasta vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Työmies sai kuitenkin suostuteltua Lipposen pyrkimään SDP:n johtoon ja miehet sopivat, että Putkonen etukäteen ”tunnustelisi maastoa” Lipposen puolesta. Putkonen alkoikin koota niin sanottua ”Paavon ryhmää”, joka hankki hänelle taustamateriaalia talous- ja teollisuuspolitiikasta sekä työmarkkinakysymyksistä. Lipponen itse osallistui kokouksiin aina, kun hänen aikataulunsa antoivat myöten.
Lipposta Putkonen kehaisee kenties Suomen toistaiseksi parhaaksi pääministeriksi.
&#8211; Hän joutui vaikeana aikana vetämään hallitusta. Näin läheltä, kun Lipponen laati kolmen vaalikauden ohjelman, miten maan asiat saadaan kuntoon. Ensimmäisellä kaudella kansaa on pakko kurittaa ikävillä leikkauksilla. Toisella kaudella on vähän helpompaa ja kolmannella kaudella kansalle voi jo jakaa ikään kuin sotakorvauksia ja antaa harkitusti hyvitystä siitä, mitä se on joutunut kestämään. Valitettavasti vuoden 2003 eduskuntavaaleissa keskustan Anneli Jäätteenmäki vei Lipposelta kolmannen kauden, Putkonen sanoo.
Politiikan tekeminen alkaa kansan iholta
Perussuomalaiset saavutti toissa viikolla puolueen kaikkien aikojen parhaan tuloksen eduskuntavaaleissa, yhteensä 46 paikkaa eduskuntaan. Putkonen näkee, että vuoden 2011 vaaleista alkanut perussuomalaisten menestys on ollut yhdistelmä populismia, perussuomalaista aatetta ja taitavaa puoluejohtamista, mutta Putkonen korostaa että politiikan tekeminen lähtee aina siitä, miten kansa ihollaan &#8211; välillä myös rahapussillaan &#8211; kokee politiikan.
&#8211; Jo Jussi Halla-aho omalla puheenjohtajakaudellaan ymmärsi, miten tavallisella kansalaisella menee ja miten perheet voivat, Putkonen kiittelee.
Putkosen mukaan myös puolueen nykyisellä puheenjohtajalla Riikka Purralla oli merkittävä rooli jo 2018, hänen toimiessaan tuolloin poliittisena suunnittelijana.
&#8211; Purra oli mukana silloisen pääministerin Juha Sipilän koolle kutsumassa puolueiden yhteiskeskustelussa, jossa tavoitteena oli saavuttaa parlamentaarinen yhteisymmärrys Suomen ilmastopolitiikasta. Purra kysyi palavereissa aina, mikä on ilmastotoimien hintalappu. Kun vastauksia ei saatu, perussuomalaiset käveli ulos ilmastoneuvotteluista, kun ei saatu tietää mitä toimet maksavat teollisuudelle, kotitalouksille ja paljonko esimerkiksi logistiikkakulujen kautta ruuan hintaan tulee lisää.
Kansa luottaa perussuomalaisiin
Perussuomalaiset omien asiantuntijalaskelmien kautta sittemmin toi vahvasti esille ilmastotoimien hintaa tavallisille veronmaksajille.
&#8211; Purra kertoi ilmastotoimien hinnasta kansalaisille. Sen jälkeen kansalaisten luottamus kasvoi voimakkaasti ja perussuomalaisten kannatus alkoi kasvaa, Putkonen sanoo.
Oma osansa menestyksessä on ollut aktiivisella puolueen kenttäorganisaatiolla.
&#8211; Matkan varrella kannatuksessa on ollut nousuja ja laskuja, mutta aina on palattu takaisin. Entisen puoluesihteerin Ossi Sandvikin luoma kenttäorganisaatio, vaikka se on ohut, niin se saadaan aina vaalien alla vahvasti liikkeelle. Kenttäväki tapaa kansaa myös vaalien välillä toritapahtumissa.
Katso video Putkosen elämäkertakirjan julkaisutilaisuudesta, jossa paikalla oli myös ex-pääministeri Lipponen.
<iframe loading="lazy" title="Työmies Matti Putkonen - kirjajulkistus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/oG0Nv9BogDo?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Kun SDP lähti mukaan viherhumppaan, Matti Putkonen siirtyi perussuomalaisiin: ”Sain heinänuhan, enkä voinut olla demareissa enää sen pidempään”

Demo Finlandin julkaisussa &#8221;<a href="https://demofinland.org/puolueiden-sisainen-demokratia-suomessa/">Jäsentensä näköiset – Puolueiden sisäinen demokratia Suomessa</a>&#8221; tarkastellaan eduskuntapuolueiden käytäntöjä niiden sisäisen demokratian edistämiseksi. Demo Finland pitää perussuomalaisten suoraa jäsendemokratiaa poikkeuksellisena Suomen eduskuntapuolueiden joukossa, sillä puolueen päättävät jäsenet ovat yhdistysten sijaan henkilöitä.

Demo Finlandin selvitykseensä haastatteleman, perussuomalaisten toiminnassa alusta asti mukana olleen järjestöjohtaja Ossi Sandvikin mukaan jäsenten suora osallistuminen kuuluu hyvin vahvasti puolueen ideologiaan ja on puolueelle arvo itsessään.
Perussuomalaisilla on ollut suora jäsenyys käytössä alusta asti, ja malli otettiin käyttöön, koska nimenomaan haluttiin uusi ja erilainen tapa jäsenten osallistumiseen.
&#8211; Perussuomalaisiin haetaan jäsenyyttä jäsenhakemuksella, joka hyväksytään puoluehallituksessa. Puolueeseen hyväksytyllä jäsenellä on tämän jälkeen oikeus osallistua henkilökohtaisesti puoluekokouksiin ja äänestää niissä puolueen henkilö-, ohjelma- ja sääntöasioista. Suoran jäsenyyden lisäksi puolueella on vaalilakien vaatimusten mukaisesti perustetut kuntakohtaiset paikallisyhdistykset sekä eduskuntavaalipiirikohtaiset piirijärjestöt, tutkimuksessa kerrotaan.
Puolueen jäsenen ei tarvitse kuulua paikallisyhdistykseen
Puolueen jäsenet eivät kuitenkaan liity paikallisyhdistyksiin automaattisesti puolueeseen liittyessään, vaan niihin on haettava erikseen. Näin ollen perussuomalaisissa on mahdollista toimia suoraan aktiivisena puolueen jäsenenä valtakunnallisella tasolla kuulumatta mihinkään paikallisyhdistykseen.
&#8211; Paikallisyhdistyksen jäsenyys sen sijaan edellyttää jäsenyyttä puolueessa. Käytäntö eroaa merkittävästi suuresta osasta muita puolueita, joissa puolueeseen liitytään puolueen jäsenyhdistyksen kautta eikä kaikilla jäsenillä ole oikeutta osallistua puoluekokoukseen, vaan äänivaltaa käyttävät vain jäsenyhdistykset.
&#8211; Perussuomalaisten paikallisyhdistykset kuuluvat järjestöinä piiriyhdistyksiin ja lähettävät piirien kevät- ja syyskokouksiin enintään kymmenen edustajaa päättämään piirin sääntömääräisistä asioista. Paikallistasolla perussuomalaiset toimivat paikallisyhdistyksen päättäjinä tai kunnallisina luottamushenkilöinä sekä lisäksi mahdollisesti päättäjinä piiritasolla, esimerkiksi kokousedustajina tai piiritoimikunnan jäseninä.
Kokemukset hyviä mutta haasteitakin on
Sandvikin mukaan puolueen kokemukset suorasta jäsenyydestä ovat hyviä. Jäsenyystapa mahdollistaa puolueen jäsenille suoran vaikuttamiskanavan puolueen tärkeimpiin linjauksiin ja henkilövalintoihin, mutta tuo myös haasteita puoluekokousten tekniseen toteutukseen. Järjestelmän haasteet liittyvätkin Sandvikin mukaan pääasiassa puoluekokousten logistiikkaan.
Vuoden 2019 puoluekokouksessa oli jo yli 3 000 osallistujaa.
&#8211; Puolueen kasvaessa myös puoluekokousosallistujien lukumäärä kasvaa. Jäsenmäärän kasvaessa riittävän suurten tilojen löytäminen sekä kokouslogistiikan ja äänestysten hoitaminen on mutkikkaampaa kuin rajatummalla osallistujamäärällä. Perussuomalaisten puoluekokouksissa onkin käytetty sähköisiä äänestyksiä vuodesta 2013 lähtien, Sandvik kertoo.
&nbsp;

Perussuomalaisten suora jäsenyys on eduskuntapuolueiden joukossa poikkeuksellinen – ”Kokemukset suorasta jäsenyydestä ovat hyviä”

&#8221;Perussuomalaisen puolueen viheliäisin tehtävä on puoluesihteerin tehtävä&#8221;, kertoo Ossi Sandvik hymy huulillaan. Tehtävää pitkään hoitanut Sandvik tietää mistä puhuu. Hän kertoo videolla rosoisen kansanliikkeen vaatimattomista alkuajoista sekä vuodesta 2010, jolloin liike räjähti kaikkien tietoisuuteen.

PS:n ensimmäinen puoluekokous järjestettiin Kokkolassa 25.-26.11.1995, tasan 25 vuotta sitten.
Suomen Uutiset julkaisee Sandvikin videon osana merkkipäivän viettoa.
<iframe loading="lazy" title="Juhlajulkaisu: 25-vuotias PS on rosoinen kansanliike, ollut alusta asti" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iuSWo-G8OjM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Youtube, 4 min 7 sek. 
<h4>Kokkolasta se lähti</h4>
Perussuomalainen -lehden ensimmäinen, 1995 julkaistu numero kertoi Kokkolan perustavasta puoluekokouksesta:
&#8221;Kokkola, kaupunki Pohjanlahden rannikolla, oli ensimmäisen kaksipäiväisen puoluekokouksemme tyyssijana. Osallistujia oli runsas kolmesataa, joista 240 oli hoitanut itsensä perustajajäsenenä äänioikeutetuksi kokousosaanottajaksi. [..] Aino ja Anette Närlundin, Minna Pekkarisen, Anette Svartsin ja Roy Rabbin vetämällä yhteislaululla alkoi ensimmäinen puoluekokouksemme. Toki edellisen kuuden kuukauden aikana oli tehty erilaisia valmisteluja: Oli perustettu Perussuomalaiset- Sannfinlandrna -yhdistys, rekisteröity se, kerätty parissa kuukaudessa koko maasta yli 6.000 puolueeksi rekisteröimistä kannattavia kortteja, merkitty puoluerekisteriin, päätetty puoluekokouksesta ja hoidettu kokousjärjestelyt sekä valmisteltu sille käsittelyyn tulevat asiakirjat&#8230; Kaikki tämä puolueväen perussuomalaisen talkooväen turvin, ilman ainuttakaan palkallista toimihenkilöä tai kenttätyöntekijää.&#8221;
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/11/CE5R7963.jpg"><img decoding="async" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/11/CE5R7963.jpg" /></a>
Ensimmäinen koskaan julkaistu Perussuomalainen-lehti kertoi kattavasti perustavasta kokouksesta. Kokkolaan oli kerääntynyt 240 kokousosaanottajaa.

Juhlajulkaisu: 25-vuotias perussuomalaiset on rosoinen kansanliike, ollut alusta asti

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kehui perussuomalaisten kyselytunnilla, että Jussi Halla-aho on osoittautunut perussuomalaisten kaipaamaksi muutosjohtajaksi. &#8211; Totta kai se myös vaikuttaa puolueen ilmapiiriin ja muuhun tekemiseen, hän sanoo.

Perussuomalaisten kyselytunnilla vastaamassa kansalaisten kysymyksiin oli tällä kertaa puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Kuten aiemmillakin kyselytunneilla, haastattelijana toimi poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Slunga-Poutsalo kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kOMd0Hbp4K0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Monet olivat kiinnostuneet puoluesihteerin tehtävän tarkemmasta sisällöstä.
Mitä puoluesihteeri tekee?
&#8211; Kysymys vaatisi pitkän vastauksen avautuakseen. Olen käyttänyt yleensä vertausta yritysmaailmasta: Puolueen puheenjohtaja on hallituksen puheenjohtaja, jolloin puoluesihteeri on ikään kuin yrityksen toimitusjohtaja. Puoluesihteerille siis kuuluvat toimitusjohtajan tehtävät lähtien budjetin tekemisestä karkkien tilaukseen ja laajemmin järjestökoneiston ylläpitämiseen, Slunga-Poutsalo kertoo.
Hänen mukaansa perussuomalaisissa on tällä hetkellä hyvä tilanne.
&#8211; Henkilökuntaa ja resursseja on puoluetoimistolla kyllä käytössä, joten kaikkea ei suinkaan tarvitse tehdä yksin. Hyvä niin, koska ilman apukäsiä päivän tunnit eivät riittäisi mihinkään.
Päätöksiä ei tehdä yksin
Usein sanotaan, että jos vaalit ovat menneet hyvin, niin puheenjohtajaa kiitetään, mutta jos vaalit menevät huonosti, niin silloin puoluesihteeri saa haukut. Onko tässä mitään todenperäisyyttä?
&#8211; Ikävä kyllä, asia on vähän näin. Lisäksi on huomioitava, että vaikka puolueessa päätöksiä tehdään kollektiivisesti &#8211; puoluesihteerikään ei tee päätöksiä yksin vaan yleensä puoluehallituksen kanssa &#8211; niin puoluesihteerin nimi silti on yleensä päätösten alla, jolloin helposti jää mielikuva, että päätökset olisivat yksin puoluesihteerin tekemiä. Mutta tällainen kuuluu toimenkuvaan, eikä sille voi mitään.
Kansalaiset halusivat tietää myös, mitä eroa on työskennellä puoluesihteerinä nykyisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa verrattuna perussuomalaisten edelliseen puheenjohtajaan.
&#8211; Puolueessa on kaivattu muutosta jo pitkän aikaa. Olisin ollut huolissani, jos puoluekokouksen valinnat kesän 2017 puoluekokouksessa eivät olisi muuttaneet mitään.
&#8211; Yksi iso positiivinen muutos ja ero on tapahtunut siinä, että nykyinen puheenjohtaja on enemmän läsnä. Halla-aho on siis usein paikalla puoluetoimistolla ja on siis ihan fyysisesti tavoitettavissa. Ja jos Halla-aho ei olekaan paikalla, hänet tavoittaa ja saa muuten kiinni hyvin helposti. Totta kai tällainen vaikuttaa puolueen ilmapiiriin ja muuhun tekemiseen, Slunga-Poutsalo kiittelee.
Puoluesihteerin on tultava toimeen puheenjohtajan kanssa
Slunga-Poutsalo kertoo haastattelussa, että olennaista puoluesihteerin tehtävässä on se, että tulee puheenjohtajan kanssa joka tilanteessa toimeen.
&#8211; Olemme nähneet huonoja esimerkkejä niistä puolueista, joissa näin ei ole ollut. Esimerkiksi vasemmistoliiton edellinen puoluesihteeri erosi puolueesta ja liittyi toiseen puolueeseen. Mistä se lähti? Siitä, ettei hän tullut toimeen puolueensa puheenjohtajan kanssa.
&#8211; Itse tulen hyvin toimeen Jussin kanssa, näin on ollut aina, Slunga-Poutsalo sanoo.
Perussuomalaisten toimintaresurssit ja poliittinen pääoma kasvussa
Slunga-Poutsalo kertoo, kuinka perussuomalaisten kannatus ja samalla toimintaresurssit ovat kasvaneet voimakkaasti edellisten kymmenen vuoden aikana.
Olet ollut aika kauan mukana perussuomalaisissa. Mikä on muuttunut eniten sinä aikana?
&#8211; Olen tullut mukaan siinä vaiheessa, kun puolueella ei ollut resursseja käytännössä mihinkään. Kenttätyötä tehtiin silloin täysin omarahoitteisesti. Aikoinaan muun muassa jouduimme ostamaan omalla rahalla paviljongin, että saisimme edes pystyyn teltan torille. Kukaan ei ollut maksamassa kilometrikorvauksia piirin kokouksiin osallistumisesta ja niin edelleen.
&#8211; Vuonna 2008 olin Lohjalla kuntavaaliehdokkaana. Saimme silloin puoluetoimistolta kyniä torilla jaettavaksi. Ne olivat silloin suuria aarteita, puoluesihteeri myöntää.
Slunga-Poutsalo jakaa kiitosta edelliselle puoluesihteerille Ossi Sandvikille.
&#8211; Hän on luonut meille järjestökoneiston, ja hän on ollut muun muassa mukana perustamassa meille yhdistyksiä. Se oli valtava työ tehdä. Minun aikanani on sitten ehkä saatu eteenpäin monia teknisiä asioita, kuten kotisivuja paikallisyhdistyksille ja niin edelleen. Toki vuosien varrella olemme myös onnistuneet kasvattamaan omaa poliittista pääomaamme.
&nbsp;

Halla-aho johtanut perussuomalaisia jo yli vuoden – Slunga-Poutsalo: Uusi puheenjohtaja käynnisti positiivisen muutoksen

Vuosina 2007-2013 puoluesihteerinä toiminut Ossi Sandvik näkee perussuomalaisten tulevaisuuden hyvänä. – Uusilla puoluejohdon jäsenillä on vahva mandaatti, eli he nauttivat suurta kentän luottamusta. Kaikilla on muutenkin poliittista osaamista. Tämä on hyvä lähtökohta ryhtyä edistämään perussuomalaista politiikkaa. 
Politiikka näytti raadollisuutensa, kun osa perussuomalaisten kansanedustajista loikkasi puolueesta perustaen uuden, Juha Sipilän hallitusta tukevan ryhmän. Vippaskonstin syy oli se, etteivät loikanneet edustajat hyväksyneet Jyväskylän puoluekokouksessa demokraattisesti tehtyjä valintoja.
Jyväskylässä paikalla oli myös entinen puoluesihteeri, nykyinen perussuomalaisten projektijohtaja Ossi Sandvik. Hän on viime päivinä saanut puhua tuntikausia puhelimessa.
&#8211; Oma väki kentältä on ollut paljon minuun yhteydessä. En ihmettele, että ihmiset ovat hämmentyneitä. Osa on ollut kuin ”puulla päähän lyötyjä”, Sandvik sanoo.
Loikkarit eivät ole saaneet tukea paikallistasolta. Käytännössä kaikki perussuomalaisten piiri- ja paikallisjärjestöt ovat ilmoittaneet tukensa uudelle puoluejohdolle. Valtuutetut ympäri Suomea myös jatkavat perussuomalaisten valtuustoryhmissä.
Yhtenäisempi eduskuntaryhmä on etu
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehotti puolueen jäseniä ja äänestäjiä rauhallisuuteen ja pyysi kaikilta malttia epätavallisessa tilanteessa. Sandvik on sanonut samaa kaikille soittajille.
&#8211; Olen korostanut, että tapahtuneesta huolimatta puolueen tulevaisuus näyttää varsin hyvältä. Mikään ei ole muuttunut. Kuten uusi puheenjohtajammekin totesi, myös puolueen kaikki ohjelmat ovat voimassa. Tavoitteet ovat siis samat kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
&#8211; Myös puolueen taloudellinen tilanne on hyvä, joten siltäkään osin mitään välitöntä ongelmaa ei ole näkyvissä, Sandvik sanoo.
Hän arvelee, että nykyinen, pienempi eduskuntaryhmän kokoonpano on puolueelle etu.
&#8211; Perussuomalaiset lujittui nyt yhtenäisemmäksi.
Politiikka on kova laji, jossa joutuu myös pettymään
Jyväskylän puoluekokouksessa perussuomalaiset valitsivat lähes täysin uuden puoluejohdon. Kaikki puheenjohtajat tulivat valituiksi hyvin selkein numeroin. Jussi Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi jo ensimmäisellä kierroksella. Puoluesihteerin tehtävässä Riikka Slunga-Poutsalo sai jatkopestin kolmannelle kaudelle.
&#8211; Puoluejohdon jäsenillä on vahva mandaatti, eli he siis nauttivat kentän luottamusta. Tämän vuoksi uudella tiimillä on hyvät lähtökohdat alkaa edistää perussuomalaista politiikkaa. Kaikilla on muutenkin vahvaa osaamista ja kokemusta politiikassa, Sandvik sanoo.
Perussuomalaisista loikanneet kansanedustajat ovat esittäneet vaihtelevia selityksiä sille, miksi he eivät kykene hyväksymään puoluekokouksessa demokraattisesti tehtyjä valintoja. Sandvik muistuttaa, että valintojen tuloksia on turha moittia.
&#8211; Vanha totuus on se, että kyllä kansa tietää. Pulinat pois. On toki inhimillistä nillittää, jos omat toiveet äänestyksissä eivät täyty, mutta valitusoikeutta ei ole kenelläkään. Politiikka on kova laji, johon kuuluu se, että joskus joutuu myös pettymään.
Perussuomalaisissa pysyneet kunnioittavat demokratiaa
Sandvik jakaa kiitosta perussuomalaisten eduskuntaryhmään jääneille kansanedustajille.
&#8211; Perussuomalaisissa pysyneet ovat osoittaneet rohkeutta ja demokratian kunnioittamista. Sen huomaa jokainen. Eivät ihmiset ole tyhmiä.
&#8211; Vaikka usein sanotaan, että poliittinen muisti on lyhyt, tällä kertaa äänestäjät muistavat varmasti pitkään mitä on tapahtunut. Palkinto meille on tulossa, kun vain edistämme perussuomalaisia tavoitteita ja hoidamme asiat kunnolla. Kaikki edellytykset tähän ovat olemassa.
Perussuomalaisilla on edelleen 16 piirijärjestöä ja yli 8 000 maksavaa jäsentä. Jäsenten määrä on nyt vahvassa kasvussa.
Uudella puoluejohdolla on edessään paljon työtä, sillä ensi vuonna edessä ovat maakuntavaalit ja presidentinvaali. Eduskuntavaaleihin on alle kaksi vuotta.
&#8211; Näin monet vaalit lyhyen ajan sisällä on haaste, mutta se on sitä positiivisessa mielessä. Puoluesihteerimme Slunga-Poutsalo on jo työnsä puolesta järjestänyt monet vaalit. On iso apu, että puoluejohdossa on yksi näin kokenut henkilö. Pitää myös muistaa, että kenenkään ei tarvitse tehdä kaikkea itse, Sandvik sanoo.
Terävästi eteenpäin kansan parissa
Sandvik on nähnyt perussuomalaisten nousun yhden kansanedustajan ryhmästä eduskunnan merkittävimmäksi puolueeksi. Hän näkee nousun ja menestyksen takana erityisesti kaksi tekijää.
&#8211; Ensinnäkin, perussuomalaiset on aina mennyt kansan pariin, kuten jo Tony Halme aikoinaan. Hän meni tapaamaan ihmisiä Itä-Helsinkiin, missä oikeastaan kukaan muu ei käynyt. Tiedän, että ihmisille on suuri merkitys siinä, kun hän tapaa poliitikon henkilökohtaisesti ja heillä on avoin keskusteluyhteys. Kun ottaa aidon kontaktin toiseen ihmiseen, sillä on ihan eri vaikutus verrattuna siihen, että poliitikko pelkästään ostaa vaalimainoksen lehdestä.
Hän jatkaa, että perussuomalaisten teemojen esillä pitäminen on myös kansalaisille hyvin tärkeää.
&#8211; Omia tavoitteita pitää aina yrittää viedä läpi. Vaikka jokaista tavoitetta ei aina saada maaliin saakka, tärkeintä on pyrkiä niihin tavoitteisiin. Perussuomalaiset on menestynyt sillä, että olemme politiikassa luvanneet parantaa tavallisen ihmisen arkea, ja olemme myös tehneet sellaista politiikkaa, joka auttaa ihmisiä selviytymään arkielämässä. Nämä asiat me osaamme.
&#8211; Perussuomalaisten ei siis tarvitse sinänsä muuttaa mitään. Riittävää on, että viemme terävästi eteenpäin jo olemassaolevia teemoja ja puolustamme ensisijaisesti tavallisen kansalaisen etua. Tällä tavoin me menestymme myös tulevaisuudessa.

Ossi Sandvik: Perussuomalaiset lujittui nyt yhtenäisemmäksi

Jyväskylän puoluekokouksen yhteydessä päätetään henkilövalintojen ohella sääntöuudistuksesta. Sääntöjä on päivitetty viimeksi <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/perussuomalaiset-rpn-saannot/">vuonna 2009</a>, jolloin perussuomalainen puolue näytti vielä kovin erilaiselta kuin tänä päivänä.

Puoluehallitus asetti sääntömuutosta varten työryhmän, johon kuuluivat puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Lasse Lehtinen ja projektijohtaja Ossi Sandvik. Lasse Lehtinen esittelee sääntömuutosesityksen sunnuntaina 11.6.2017 puoluekokoukselle.
&#8211; Sääntöuudistuksen isoja linjauksia on käsitelty puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa kesällä 2016, jonka jälkeen puoluehallituksen asettama työryhmä on työstänyt sitä edelleen saadun palautteen pohjalta. Lähes lopullisessa muodossaan olevaa esitystä käsiteltiin myös kevään puoluevaltuuston kokouksessa yhdessä kansanedustajien kanssa, Riikka Slunga-Poutsalo taustoittaa.
&#8211; Sääntöesityksen perään on kyselty paljon, mutta puolivalmista ei ole voitu esitellä julkisuudessa. Sääntömuutospaketti sai PRH:n ennakkohyväksynnän 1.6.2017 . Nyt kun kaikki on kunnossa, paketti voidaan julkaista jäsenten arvioitavaksi.
&#8211; Puolueorganisaatioon tulee isoja, toivottuja muutoksia, mutta suorajäsenyyteen ei tule muutoksia. Puolueen jäsenet jatkossakin valitsevat puolueen puheenjohtajiston kuten aina ennenkin. Mutta paljon toivottuja uudistuksia tulee.
Puoluesihteeri Slunga-Poutsalo listaa muutoksia:
&#8211; Jokainen piiri saa edustajansa jatkossa puoluehallitukseen.
&#8211; Puoluevaltuuston roolia ja koko kasvatetaan. Muun muassa budjetti- ja ohjelmavaltaa siirtyy puoluevaltuustolle runsaasti.
&#8211; Pitkäaikainen toive sähköisestä jäseneksi liittymisestä toteutuu viimein.
&#8211; Tuleviin vaaleihin valmistaudutaan sääntömuutoksella. Säännöistämme on puuttunut maakuntavaalit.
Slunga-Poutsalo on tyytyväinen kokonaisuuteen.
&#8211; Iso projekti on nyt puoluekokousnuijan kopausta vaille valmis. Jos sääntömuutos menee puoluekokouksessa läpi, yhdistysten ja piirijärjestöjen pitkäaikaiset toiveet ovat vihdoinkin toteutumassa.
Työtä riittää vielä tämänkin jälkeen.
&#8211; Uusien sääntöjen määritellyn puoluerakenteen pystyyn saattaminen on seuraavan vuoden suuri työsarka, ja sen toimeenpano vaatii puolueorganisaatiolta venymistä. Sääntökokonaisuus ei tule täysin valmiiksi vielä tälläkään muutoksella. Työtä jatketaan kohti 2019 puoluekokousta.
PRH:n hyväksymä sääntömuutosesitys täällä: <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/06/Perussuomalaiset_prh_saantomuutos.pdf">PDF</a>, 316 kB

Perussuomalaisten sääntöuudistus lähes maalissa – PRH:lta ennakkohyväksyntä

Perussuomalaiset olivat ensimmäistä kertaa mukana kirkkovaaleissa puoluetunnuksilla. Puolue sai 2,5 prosentin kannatuksen.
&#8211; Kyllä tämä tyydyttävä avaus oli, mutta parantamisen varaa selvästi jäi, kirkkovaaleja perussuomalaissa koordinoinut projektijohtaja Ossi Sandvik kertoo.
&#8211; Täytyy ottaa huomioon, että perussuomalaiset ovat aikaisemmin olleet mukana puoluetunnuksettomilla listoilla. Monessa paikassa kävi nyt niin, että varsinkaan kaikki varttuneemmat ehdokkaat eivät halunneet vaihtaa listaa, jolta ovat tulleet aikaisemmin valituksi.
&#8211; Puolue on tukenut puoluetunnusten käyttöä. Mutta on ollut ymmärrystä sille, että osa ehdokkaista haluaa olla perinteikkäällä, puoluetunnuksettomalla listalla. Tärkeintä on ollut mukanaolo.
Sandvik muistuttaa, että kirkko on hyvin vanha ja hitaasti muuttuva instituutio. Äkkimuutokset eivät oikein kirkon pirtaan sovellu, Sandvik hymyillen muistuttaa ja jatkaa:
&#8211; Tulos voidaan tulkita niinkin, että tämä oli perussuomalaisten puolelta hienovarainen muistutus siitä, että olemme tulleet näkyvästi mukaan päätöksentekoon kaikkialla. Myös seurakunnissa.

Seurakuntavaalit takana – PS mukaan päätöksentekoon

Perussuomalaiset haastavat EU-vaaleissa kaikki vanhat puolueet tarjoamalla kansalaismie­lipiteelle vankan vaihtoehdon. Perussuomalaisten hyvä vaaliohjelma ja laadukas ehdokaskaarti kiin­nostavat äänestäjiä kaikkialla. Palaute on positii­vista ja puolueelle ennakoidaan hyvää menestystä. Hyvinkin mahdollista, jos saadaan kansalta riittä­vän paljon ääniä. Ja miksi ei saataisi.
Perussuomalaiset vastustaa tukipakette­ja. Linja eurokriisin hoidossa on ollut kaiken aikaa oikea ja johdonmukainen. Asetelmana on perus­suomalaiset vastaan tukipakettipuolueet: piikki on joko kiinni tai auki. Asia on iso ja nyt siihen voi vaikuttaa äänestämällä. Äänestämättä jättäminen ei ole protesti nykymenolle, se on hiljainen hyväk­syntä nykyiselle EU-tukipakettipolitiikalle.
Perusuomalaisten tavoite on vähemmän, mutta parempaa EU:ta. Liittovaltiokehitys on tor­juttava ja jäsenmaiden itsemääräämisoikeus taat­tava. Talousyhteistyötä on edelleen kehitettävä ja EU:n demokraattisuutta vahvistettava. Nämä ovat pääperiaatteita vaaliohjelmastamme jonka koko sisältö on huomionarvoinen.
<h4>Vaalit voitetaan kovalla työllä</h4>
Tavoitteenamme on kolme paikkaa kol­mestatoista Suomelle kuuluvasta parlamenttipai­kasta. Se onnistuu kun teemme vaalityön hyvin ja saamme EU-kriittiset äänestäjät vaaliuurnille. EU-kriittisyys kanavoituu ja näkyy vain perussuo­malaisten kautta.
Näiden vaalien eteen puolue on resursoinut ja panostanut aiempaa vahvemmin. Sillä on var­masti myönteinen vaikutus, silti käytännön kova ja hellittämätön vaalityö kentällä on ratkaisevaa. Siinä olemmekin parhaimmillamme. Sanotaan, että perussuomalaiset on Suomen paras toripuo­lue. Näytetään, että puheille on katetta. Tehdään työ yhdessä, kukin voimiensa ja mahdollisuuksi­ensa mukaan. Kaikkia tarvitaan. Yksin emme pär­jää, mutta yhdessä saamme kelpo tuloksen aikaan ja samalla kunnon pohjat eduskuntavaaleihin.
<h4>Jos et äänestä, sinua ei lasketa</h4>
EU vaikuttaa meidän kaikkien jokapäiväiseen elä­määmme. Äänestämällä vaaleissa vaikutetaan sii­hen keitä valitaan päättäjiksi EU:n parlamenttiin. Hallituksenkin politiikka joutuu vaaleissa punta­riin, koska EU-politiikka on myös sisäpolitiikkaa ja EU-vaalit ovat äänestäjille oiva mahdollisuus näpäyttää hallitusta. Äänestämiseen ei kulu paljoa aikaa ja sen voi tehdä jo ennakkoon.
Kirjoittaja on Perussuomalaisten EU-vaalipäällikkö ja projektijohtaja. Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-062014/">PS 6/2014 lehdessä</a>.

Ossi Sandvik: Kevät huipentuu eurovaaleihin

Kuvakavalkadi perussuomalaisten kenttäjuhlasta

Kuusi vuotta yhtäjaksoisesti perussuomalaisten puoluesihteerinä toiminut Ossi Sandvik on nyt ehtinyt olla ”vapaalla jalalla” muutaman kuukauden ja pyrkinyt tänä aikana tavoittelemaan normaalimpaa elämää. Itsenäisyyspäivänä hän sai miellyttäviä ja odottamattomia uutisia: tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt hänelle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein.
&#8211; Ei minulle tällaista kunniaa aiemmin ole osunut kohdalle. En osannut sitä odottaa ja olen siitä otettu. Puolueessa toimin tällä hetkellä kunnallisten luottamushenkilöiden yhdysmiehenä hoitaen suhteita muun muassa Kuntaliittoon ja muihin kunnallisiin yhteisöihin. Näitä tehtäviä hoidin hiukan jo puoluesihteerikaudellanikin omien töiden ohella. Yhtä ja toista muutakin on pohdinnassa, mutta niistä ei vielä tässä vaiheessa ole tarpeen mainita sen enempää, Sandvik kertoo.
Politiikka siis on miehen ykkösharrastus edelleen, mihinkäs koira karvoistaan pääsee. Lisäksi hän yrittää pitää huolta kunnostaan ja lähtee mielellään kalareissulle kesällä, jos se vain onnistuu.
Puukkojen tekeminen oli Sandvikille mieluisa harrastus ennen puoluesihteeripestiä, ja sitäkin hän aikoo vielä jossain vaiheessa kokeilla. Hän on aina pitänyt myös puutöistä ja jo kouluaikoinaan sai aina kympin käsitöistä.
&#8211; Puoluesihteerikaudellani en ehtinyt harrastaa yhtään mitään, koska tehtävä vei kaiken vapaa-ajan ja energian. Nyt kuitenkin aion edelleen suuntautua enemmän työhön kuin harrastuksiin, kun olen luonteeni puolesta sellainen, että minulla pitää aina olla jotain menossa.
<h4>Paineensietokyky tuli testattua</h4>
Puoluesihteeriaikojaan Ossi Sandvik ei ikävöi, mutta on kuitenkin tyytyväinen siitä, että mielestään selvisi tehtävästään aika hyvin.
&#8211; Se on ihmiselle hyväksi, että tehtävät aina silloin tällöin vaihtuvat, ja jos työssään onnistuu, on mukava siirtyä eteenpäin seuraavaan tehtävään. Olen aina pyrkinyt hoitamaan kaikki toimeni mahdollisimman hyvin ja tuloksekkaasti.
Puoluesihteerin tehtävässä parasta ja haastavinta oli tehdä kovaa ja uuvuttavaa työtä pienen puolueen nostamiseksi nykyiseen asemaansa. Kun hän tarttui toimeensa, oli Perussuomalaiset vielä pieni puolue, mutta Sandvikilla oli vahva näkemys ja luja usko puolueen kasvuun ja menestykseen. Oli hienoa saada konkreettisesti nähdä ja kokea tuon vision toteutuminen ja samalla hankkia valtavasti ystäviä ja kontakteja puolueen piiristä.
&#8211; Ikävimmäksi ja vaikeimmaksi koin kasautuvista ristipaineista ja jatkuvasta arvostelusta selviämisen. Henkinen kuormitus oli valtava. Paineensietokyky tuli testattua tämän tästä, mutta olen tyytyväinen siitä, että sitä riitti. 
Sandvik uskoo seuraajallaan Riikka Slunga-Poutsalolla olevan kaikki edellytykset selviytyä tehtävässään hyvin.
&#8211; Olen huomannut, että Riikalla on tarvittava tahtotila tarttua toimeen. Sitä puoluesihteerin työssä vaaditaan. Jokainen on erilainen persoona ja varmasti myös toimenkuva muovautuu persoonan mukaan. Tehtävä on haastava, se vie kaiken ajan ja energian, mutta uskon että jos joku siinä pärjää, niin se on Riikka.
<h4>Painopisteen tulee olla ihmisten perustarpeissa</h4>
Ossi Sandvik uskoo vahvasti perussuomalaisten menestykseen tulevaisuuden Suomea rakennettaessa. Hän uskoi siihen silloinkin, kuin hyvin harva muu vielä uskoi. Painopisteen pitää kuitenkin aina olla tavallisten ihmisten perustarpeiden tyydyttämisessä.
&#8211; Jos tämä asia muistetaan, niin ei ole mitään hätää. Se on uskomattoman yksinkertainen asia, mutta ei silti käytännössä aina helppo.
Menestys ei kuitenkaan tule ilmaiseksi. Sen varmistamiseksi ja jatkumiseksi on jokaisen tehtävä kovasti töitä. Perussuomalaisilla on kaikki mahdollisuudet menestyä seuraavissa eurovaaleissa ja eduskuntavaaleissa, mutta ainoastaan, jos toimimme joukkuepelaajien tavoin.
&#8211; Politiikassa usein yksilöt loistavat, mutta jotta yksilöt voisivat loistaa, on kaikkien tehtävä töitä joukkueena, Sandvik pohtii.
Teksti on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-162013/">Perussuomalainen 16/2013</a> -lehdessä.

Ossi Sandvik – joukkuepelaaja

Kaikki alkoi siitä, kun puolueen jäsenenä­kin vähän aikaa ollut Pekka Sivonen teki vuonna 2008 patentti- ja rekisterihallituk­selle hakemuksen tavaramerkistä, joka oli identtinen Perussuomalaiset rp:n Perus-S-logon kanssa.
Perussuomalaiset teki PRH:lle väitteen re­kisteröintiä vastaan, jonka johdosta se ku­mottiin osittain, mutta ei kokonaan. Puolue valitti päätöksestä ensin PRH:n valituslauta­kuntaan ilman menestystä, sitten korkeim­paan hallinto-oikeuteen, joka lopulta sen hyväksyi ja palautti PRH:lle, joka kumosi Si­vosen tavaramerkkihakemuksen kokonaan.
Korkeimman hallinto-oikeuden ennak­kopäätöksen mukaan ei rekisteröidyn val­takunnallisen puolueen logoa voi kukaan omia omaksi tavaramerkikseen, koska se johtaa yleisöä harhaan. Jos joku yksityis­henkilö käyttää yleisesti tunnetun puolu­een logoa omassa liiketoiminnassaan, luo se yleisölle sellaisen mielikuvan, että kysymys on puolueen toiminnasta tai ainakin puolu­een hyväksymästä toiminnasta, kertoo va­ratuomari Lasse Lehtinen, joka on toiminut asiassa puolueen asiamiehenä siitä saakka, kun se tuli PRH:n valituslautakunnan käsit­telyyn.
Pitkän prosessin hyödyllinen lopputulos
Sivonen myös väitti, että olisi kehittänyt logon itse ja käyttänyt sitä elinkeinotoimin­nassaan jo vuodesta 1975. Ottaen huomioon, että Sivonen on syntynyt vuonna 1958, hän olisi tällöin ollut vasta 17-vuotias. Kauppare­kisterin mukaan Pekka Sivosella on ollut re­kisteröity toiminimi Puusepänliike P. Sivo­nen vuosina 2003-2005 ja alv-rekisteröinti vuoteen 2007, mutta ei mitään liiketoimin­taa tämän jälkeen, vaikka tavaramerkin re­kisteröintiä haettiin vuonna 2008. Tällä pe­rusteella aikamäärät eivät täsmää.
Ilmeni myös, että Sivonen on ollut aiem­min työnantajarekisterissä, josta hänet on poistettu vuonna 1998, mutta millaista toi­mintaa on harjoitettu, siitä ei ole tietoa.
&#8211; Sivonen itse lausui patentti- ja rekiste­rihallitukselle aikovansa käyttää tunnus­ta myös poliittisessa toiminnassa, mikä viit­taa siihen, että hänellä olisi ollut sellaisiakin motiiveja, jotka eivät liity puhtaasti liiketoimintaan. Prosessi kesti pitkään, mutta tulos oli erittäin hyödyllinen sii­nä mielessä, että KHO:n ennakkopäätös varmasti estää sen, ettei puolueen logoa voi vastaisuudessakaan kukaan yrittää omia it­selleen. Perus-S-logo on erittäin näkyvästi esillä kaikessa puolueen toiminnassa ja yh­distetään ihmisten mielikuvissa perussuo­malaisiin, toteaa Lehtinen.
”Pohjois-Karjalan vaalipäällikkö” 
Perussuomalaisten puoluesihteerinä vuo­sina 2007-13 toiminut Ossi Sandvik muistaa tapauksen taustat varsin hyvin.
&#8211; Puolueen Perus-S-logon suunnitteli Juk­ka Jusula loppuvuodesta 2003, luovuttaen sen silloin puolueen vapaaseen käyttöön. Tunnusta käytettiin vuodesta 2004 lähtien ja se oli mielestäni jo vakiintunut puolueen tunnuksena siinä vaiheessa, kun Pekka Si­vonen laittoi PRH:lle hakemuksen rekiste­röidä tunnus omiin nimiinsä vuonna 2008, Sandvik muistelee.
Pekka Sivonen oli vähän aikaa puolueen jäsen. Perussuomalaisiin hän liittyi vuonna 2006, erokirje on päivätty 29.10.2007. Mo­nissa lehtijutuissa ”puolueen entiseksi vaa­lipäälliköksi” tituleerattu Sivonen on toki käyttänyt itsestään nimikettä ”Pohjois-Kar­jalan vaalipäällikkö”, mutta Sandvikilla ei ole varmaa tietoa, oliko hän vaalipäällikkö oikeasti vai sellaiseksi itse itsensä nimittä­nyt.
&#8211; Vuonna 2007 käytiin eduskuntavaaleja, ja tuolloin Urpo Leppänen oli ehdolla Poh­jois-Karjalan vaalipiiristä. Käsitykseni mu­kaan Sivonen oli tuolloin Leppäsen auton­kuljettaja. Samana vuonna meillä oli myös puoluekokous Oulussa, jossa Sivonen pyki puoluesihteeriksi mutta ei tullut valituksi. Silloin valittiin minut.
Oikeus voitti viimein 
Ossi Sandvik on kaiken aikaa ihmetellyt, miten Sivosen hakemus saattoi mennä pa­tentti- ja rekisterihallituksessa läpi. Koko asia olisi saattanut jäädä puolueelta huo­maamatta, ellei Sivonen olisi lähettänyt puolueelle sähköpostia, jossa kielsi käyttä­mästä logoaan. Sähköpostin ansiosta asia huomattiin ajoissa vastaväitteen tekemi­seksi, jonka johdosta rekisteröinti purettiin osittain.
&#8211; Mielestämme puolueen logoa ei voi ku­kaan käyttää esimerkiksi omassa liiketoi­minnassaan, koska sillä johdetaan yleisöä harhaan, siksi emme voineet tyytyä päätök­seen. Minkä vuoksi joku edes haluaisi omia itselleen valtakunnallisen puolueen tun­nuksen? Mielestäni ainoa mahdollinen mo­tiivi voi olla halu tehdä puolueelle kiusaa.
Eräässä vaiheessa Sivonen myös hankki omiin nimiinsä peruss.fi-domainin ja laittoi pystyyn kilpailevat nettisivut, joissa Sandvi­kin tulkinnan mukaan harjoitettiin puolu­een vastaista toimintaa. Tunnukset saa­tiin häneltä kuitenkin melko nopeasti pois, joten asia ei pitkittynyt kuten logokiista.
&#8211; Oikeus voitti, vaikka pidemmän kaavan mukaan mentiin, Sandvik huokaa tyytyväisenä.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-132013/">Perussuomalainen 13/2013</a> -lehdessä.

Perussuomalaisten pitkä logokiista ratkesi

Perussuomalaisten puoluesihteerin tehtävät jättävä Ossi Sandvik toivoo järjestösihteeri Riikka Slunga-Poutsalosta työnsä jatkajaa.
Kolme kautta puoluesihteerinä istunut Ossi Sandvik on ehtinyt pitkän työrupeamansa aikana nähdä ja kokea, mitä työ käytännössä on ja mitä puoluesihteeriltä vaaditaan. Työhön kuuluu paljon paljon kaikenlaista, mutta Sandvikin mielestä puoluesihteerin tärkein rooli on vaalipäällikön rooli.
&#8211; On yksi lahjomaton mittari sille, miten hyvin puoluesihteeri on tehtävässään onnistunut, ja se on eduskuntaryhmän koko. Parin vuoden sisään on edessä kahdet vaalit, joista eduskuntavaalit ovat puolueen kannalta kaikkein ratkaisevimmat. Ne ovat voitettavissa, mutta voiton eteen on tehtävä paljon. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on valita oikeat ihmiset oikeille paikoille, Sandvik kertoo.
Kaikki valinnat on tehtävä osaamisen ja näyttöjen perusteella. Siihen ei saa vaikuttaa sukupuoli, ikä eikä asuinpaikka. Virkaan on hakemassa päteviäkin ehdokkaita. Kuka heistä on tehtävään paras mahdollinen, sitä ei varmasti voi sanoa kukaan, mutta Sandvikilla on asiasta oma mielipiteensä.
&#8211; Ehdokkaita on kymmenkunta, joista vain yksi on nainen. Ja se täytyy sanoa, että puolueen naisjärjestö on onnistunut asettamaan kisaan erittäin pätevän ja sitoutuneen ehdokkaan, mitä olen hänen toimintaansa järjestösihteerinä päässyt seuraamaan. Nyt olisikin mielestäni aika pohtia, voisiko puolueen ”äijäimagoa” kohentaa se, jos puoluesihteeriksi tällä kertaa valittaisiinkin nainen?
Tuo ehdokas on tietenkin Riikka Slunga-Poutsalo Lohjalta, perussuomalaisten Etelä-Suomen järjestösihteeri.
&#8211; Yksi tärkeä Riikan valintaa puoltava tekijä on mielestäni se, että hän on sanonut aikovansa keskittyä puoluesihteerin tehtäviin eikä asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Tämä on tärkeää, koska puoluesihteerin tärkein rooli on vaalipäällikön rooli. Pidän mahdollisena, että osa ehdokkaista onkin puoluesihteerivaaleista hakemassa nostetta kansanedustajavaaleihin, niin kuin usein on.

Sandvik paljasti puoluesihteerisuosikkinsa

Perussuomalainen puolueväki kokoontuu Joensuun puoluekokoukseen kesäkuun lopulla. Puoluekokouksessa tehtävät henkilövalinnat ovat tärkeitä, sieltä lähdemme kohti euro- ja eduskuntavaaleja. Eduskuntavaalit ovat puolueen tulevaisuuden kannalta ne ratkaisevimmat. Joensuussa valittavalla puoluejohdolla on kova haaste: tähtäin on Suomen suurimmaksi puolueeksi.
Perussuomalainen puolue on kasvanut suureksi ja suuren puolueen johtopaikoille on tunkua. Nälkä on kasvanut nopeasti syödessä ja vauhtisokeus vaivaa monia. Ehdolle asettumista harkitsevan tulisi kysyä itseltään myös; jos tulen valituksi, pystynkö hoitamaan tehtävän. Harkintakyky ja suhteellisuudentaju kuuluvat edellytyksenä korkeisiin poliittisiin luottamustehtäviin pyrittäessä. Harkintakykyä olisi hyvä löytyä myös valitsijoilta.
Minulta on kyselty aikeistani, pyrinkö jatkamaan puoluesihteerinä. Enemmän kuin koskaan olen saanut kenttäväeltämme tukea, yhteydenottoja sekä vetoomuksia sen puolesta, että olisin käytettävissä uudelle kaudelle. Tältä pohjalta, luottavaisin mielin olen harkinnut asiaa.
Tiedän mitä puoluesihteerin työ vaatii. Se on yksi mielenkiintoisimpia tehtäviä tässä maassa, ainakin poliittisessa kentässä. Siinä vaaditaan paljon ja palautetta tulee. Tehtävä on haastava ja vaativa. Tarvitaan täyttä sitoutumista, äärimmäistä kärsivällisyyttä ja hyvää paineensietokykyä. Vaikeinta puoluesihteerin tehtävissä on kasautuvista ristipaineista ja jatkuvasta arvostelusta selviytyminen. Henkinen kuormitus on kova, työ kokonaisvaltaista, eikä siitä pääse hetkeksikään irti.
Täytyy olla tahtotila tarttua toimeen ja selkeä näkemys miten haluaa tehtävää hoitaa. Siihen on annettava kaikki aika ja energia. Toimintatapani perustuu uskoon kovalla työllä saavutettavissa olevaan hyvään tulokseen. En ole keskittynyt oman egoni paisuttamiseen, vaan olen pyrkinyt myötävaikuttamaan puolueen vahvistumiseen. Mielestäni olen onnistunut.
Silti mikään ei tunnu riittävän. Minulla kuitenkin raja on tullut vastaan. En enää voi lisätä työtuntieni määrää, päinvastoin. Joudun vähentämään työkuormitusta. Se onnistunee ainoastaan sillä tavoin, että kolmen kaksivuotiskauden jälkeen en tavoittele neljättä kautta puoluesihteerin tehtävissä.
Mielenkiintoisia ja ikimuistoisia nämä vuodet ovat olleet. Tekemäni työ ei ole kaikkia miellyttänyt. Omasta mielestäni olen tehnyt itseäni säästämättä päämäärätietoista ja tuloshakuista työtä perussuomalaisen puolueen eteen. Kiitos kaikille, jotka tuellanne teitte sen mahdolliseksi.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 7/2013 -lehdessä.

PS:n väistyvä puoluesihteeri Ossi Sandvik kertoo päätöksestään

Ossi Sandvik käveli Mannerheimintien laitaa kohti Töölössä tuolloin sijainnutta puoluetoimistoa.
Oli kesä 2007. Musiikkitalon kohdalla oli vain karu monttu ja perustuksien aiheet.
&#8211; Ajattelin, että perustuksia sitä tässäkin vasta valetaan, Sandvik muistelee kuuden vuoden takaisin tunnelmiaan ja lisää:
&#8211; Perusta on valettu huolella ja työ on tuottanut tulosta.
Kiireisen puoluesihteerin elämä pitää Sandvikin arkisin tiiviisti kiinni helsinkiläisessä elämänrytmissä. Välillä tie vie kokouksiin ja tapahtumiin eripuolille maata. Usein reissut painottuvat viikonloppuihin, mutta silloin, kun on mahdollista, hän suuntaa kotiinsa Jalasjärvelle, jossa koulunkäyntiavustajana työskentelevä Päivi-vaimo pitää kotia pystyssä.
&#8211; Matkustelu ei rasita minua. Viihdyn hyvin sekä maalla että kaupungissa – ja nyt sitä on juuri sopivassa suhteessa, hän sanoo.
Suomi on paras matkailukohde
Vapaa-ajan harrastuksia on turha kysellä Sandvikiltä – niihin ei ole nyt aikaa. Jos sitä olisi, hän viettäisi aikaa enemmän perheensä luona, harrastaisi puutöitä, kävisi kalassa ja paneutuisi palveluskoiraharrastukseensa.
&#8211; Yhtenä haaveena olisi kasvattaa vielä rottweiler-koira rinnalle kulkemaan, useamman rottiksen kasvattanut Sandvik visioi.
Matkustelua tai saati sitten lomailua Sandvik ei ole juuri ehtinyt harrastaa, sitten nuoruusvuosien Ruotsiin ja Norjaan suuntautuneiden virvelöintireissujen.
&#8211; Mikäli minulta sattuisi löytymään vapaata aikaa, matkustelisin pitkin Suomea. Minulla on niin monta sauna- ja kalapaikkaa vielä käymättä – kutsuja riittää. Eikä missään ei ole niin hienoa matkustaa kuin Suomessa, hän tunnelmoi.
Pientalon ahkera poika
Sandvik syntyi nelilapsiseen perheeseen.
&#8211; Meitä oli kolme veljestä ja sisko, mutta pieni siskoni oli kuollut jo ennen syntymääni. Suunnaton suru kohtasi perhettämme toistamiseen, kun menetimme pikkuveljen ollessani itse 5-vuotias. Elämän rajallisuus iski karulla tavalla tietoisuuteeni jo varhaisella iällä. Se oli kovaa ja raskasta aikaa perheelle, hän kertoo.
&#8211; Perheen äiti emännöi pitkälti pientilan arkea itsekseen, sillä isäni toimi maanviljelyn lisäksi rakennustöissä sekä -urakoitsijana, ja joutui välillä matkustelemaan paljon ympäri Suomea.
Sotien jälkeinen aika pikkutilalla piti koko perheen elämän työntäyteisenä. Konekantaa ei juuri ollut, työ oli fyysistä ja raskasta. Leikkien ohella Sandvikin lapsilla olikin aina jotain puuhaa pihapiirissä.
&#8211; Totuin jollain tavoin lapsesta asti tekemään töitä. Ahkeruus on meidän suvussamme veressä, mutta ei se minulle luontaista ollut lapsena. Mieluummin pyrin värkkäilemään omia touhujani silloinkin, kun olisi pitänyt tehdä jotain oikeasti tarpeellista, Sandvik hymähtää.
Aikaa riitti silti perinteisimpiin maaseutulasten töihin.
&#8211; Kyllä me kylän ”kakarat” kujeilimmekin eemelimäisillä tempuilla, mutta mitään häjyjä kolttosia ne eivät olleet, Sandvik nauraa.
Urheilua ja puutöitä
Nuorempana Sandvik urheili runsaasti. Juoksuharrastuksen makuun hän pääsi 1970-luvun alussa Lasse Virenin ja Juha Väätäisen innoittamana.
&#8211; Siihen aikaan oli vallalla melkoinen hölkkäinnostus, jota sitten kesti aikansa ja kun maalla asuin,  niin hiihtäminen oli luontevaa talviliikuntaa. Nyttemmin urheilun harrastaminen on jäänyt olemattomiin. Ja jos penkkiurheilen, seuraan mielelläni yleisurheilua, Sandvik selittää.
Puusepän ammatista haaveilleen Sandvikin ensimmäinen virallinen kesätyö oli perinteinen raksaduuni.
&#8211; Taisin olla viisitoista eli juuri ja juuri mopoikäinen. Ja moporahathan sinä kesänä sitten tienattiinkin, hän tarkentaa.
Puusepän ammatti jäi Sandvikin osalta kakkostyöksi, sillä moottorit ja autot veivät miehen mielenkiinnon vuosikymmeniksi.
&#8211; Korjaamo- ja huoltamoalalla sitä tulikin sitten oltua töissä yhteensä 20 vuotta. Autojen varaosapuolella sekä pitkään huoltamonhoitajana ja -esimiehenä, Sandvik kertoo.
Kiinnostus puutöihin on kuitenkin säilynyt läpi elämän, sillä Sandvik nikkaroi yhä &#8211; tosin perinteisiä tuppipuukkoja. Ainoastaan puukon pää tehdään puusta ja tupen lesti, jos sekään.
Harrastuksen pariin hän ajautui yhdessä poikiensa kanssa. Hän oli ilmoittanut poikansa puukkojenrakennuspajaan. Poikien kuskina olleelle Sandvikille autossa istuminen kävi tylsäksi, joten hän lähti kokeilemaan miten puukon rakentaminen vanhalta puusepältä sujuisi.
&#8211; Ensimmäisestä puukostani tuli yllättävän hyvä. Erityisen hienoa on kuitenkin se, että kaikki me &#8211; minä ja poikani &#8211; osaamme tehdä kelvon tuppipuukon alusta loppuun omin käsin, Sandvik kehaisee.
Mies jytkyn takana
Puolueensa vankkana taustahahmona tunnettu Sandvik ei nosta itseään jalustalle – ei perinteisessä mediassa tai saati sitten sosiaalisessa mediassa.
&#8211; Sosiaalisen median sijaan keskityn töihini. Facebookit ja twitterit vaatisivat aikaa, jota minulla ei ole. Perinteisempää mediaa tulee kuitenkin seurattua tiiviisti uutisten, ajankohtaisohjelmien, dokumenttien ja päivän lehtien kautta, hän sanoo.
Omia uran kohokohtia hänen on vaikea summata. Tosin puolueen suosiosta hän suostuu ottamaan itselleen edes vähän kunniaa.
&#8211; Olin järjestötyössä mukana jo 1990-luvulla, kun Suomen maaseudun puolue (SMP) tuli tiensä päähän. Vuonna 1995 olin yksi niistä puolueen kannattajakorttien kerääjistä &#8211; 5 000 nimeä saatiin kasaan. Ja siitähän se perussuomalaisen puolueen historia sitten alkoi, hän muistelee.
Tulevaisuuden poliittisista tavoitteistaan Sandvik ei osaa sanoa vielä mitään.
&#8211; Pienen ja suuren puolueen aikana olen tehnyt niin monen moista – töitä on mennyt ja niitä on tullut. Tehtävät ovat siis vain vaihtuneet. Elän aina niin vauhdikkaasti ”tätä päivää”, hän myhäilee.
Tuoreet kannatusluvut myhäilyttävät
Puoluesihteeri myhäilee tyytyväisenä, kun perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan. Viimeisimmissä gallupeissa puoleen kannatus hipoo jo 19 prosenttia. Sandvikin mukaan hallitusta pitää kasassa enää perussuomalaisten pelko.
&#8211; Meillä taas menee mukavasti – tällaisia gallup-käppyröitä on mukavaa seurata, Sandvik myöntää.
Sandvikin mukaan Ylen tuore gallup, joka nostaa perussuomalaiset keskustan ja kokoomuksen jälkeen kolmanneksi, merkitsee kauhua niille, jotka kuvittelivat perussuomalaisten kannatuksen olevan kunnallisvaalien tuloksen tasolla.
&#8211; Nouseva linja merkitsee palkintoa pitkäjänteiselle linjalle. Perussuomalaiset on ja pysyy kasvavana voimana Suomen politiikassa!
Miksi kokoomus sitten roikkuu ykkösenä tai kakkosena? Sandvikin mukaan kokoomus on huolehtinut imagopolitiikastaan pitkään hyvin. Mutta tuskin sekään jatkuu loputtomiin. Muuta selitystä hän ei kokoomuksen menestykselle löydä.
&#8211; Kokoomus on hyvinvoivien puolue, mutta tuskin tässä maassa on niin paljon hyvinvoivia. Ehkä monet sitten haluavat samaistua hyvinvoiviin. Kokoomuksen politiikasta ei menestys voi johtua, Sandvik toteaa.
Kokoomuksen heikkouksina hän pitää hurmahenkistä europolitiikkaa ja ylimielisyyttä, joka henkii SDP:stäkin.
&#8211; Korvat kuuntelevat, mutta nöyryys on unohtunut!
(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 6/2013 -lehdessä)
&nbsp;
KUKA?  
Nimi: Ossi Sandvik 
Syntymäaika ja paikka: 16.4.1953 Jalasjärvellä 
Perhesuhteet:vaimo Päivi, kolme aikuista poikaa ja koira 
Kotikunta: Jalasjärvi 
Koulutus: kansalaiskoulu, useita ammattikursseja 
Puoluetoiminta: Perussuomalaiset rp: puoluehallitus, puoluesihteeri 2007-, puoluevaltuuston jäsen (1997-2000), 2004-, Etelä-Pohjanmaan piirin sihteeri (1997-2001, 2004-2006), Etelä-Pohjanmaan piirin vpj. (1995-1996), Jalasjärven Perussuomalaiset ry:n pj. 2007-, Jalasjärven Perussuomalaiset ry:n sihteeri (1995-1997), Perussuomalaiset rp:n perustajajäsen (1995) 
 Kunnalliset luottamustehtävät: Jalasjärven kunta: kunnanvaltuutettu (1993-1996), 2009- varavaltuutettu (1997-2000,  2005-2008), sosiaalilautakunnan jäsen (1993-1996), valtuuston ja vaalilautakunnan jäsen (1993-1996),  terveyslautakunta valvontajaoston jäsen (1989-1992), kunnanhallituksen varajäsen (1991-1992, 2001-2004), terveyslautakunnan varajäsen (1987-1988) 
Eduskuntatoiminta: kansanedustaja Raimo Vistbackan avustaja (2003-2004)

Puoluesihteeri Ossi Sandvik – periksiantamaton pohjalainen

Puoluesihteeri Ossi Sandvik kiistää, että hänen ja työmies Matti Putkosen välit olisivat tulehtuneet. Demokraatti-lehti väitti, että Putkonen on saamassa potkut, koska hän ei nauti enää Sandvikin tai puheenjohtaja Timo Soinin luottamusta.
&#8211; Lehden tiedot eivät pidä paikkaansa. Teen Matin kanssa puoluetoimistolla töitä joka päivä ja homma toimii, Sandvik painottaa.
Myös Timo Soini painottaa plokissaan, että Putkosen työt jatkuvat.
&#8211; Jos joku menettää luottamukseni, hän ei lue sitä lehdestä. Tänään on työpäivä – myös työmiehelle.
Sekä Sandvik että Soini uskovat, että perussuomalaisia koskevat spekulaatiot johtuvat lähestyvästä puoluekokouksesta.

Huhut Putkosen potkuista tuulesta temmattuja

Perussuomalaisten jäsenmäärä jatkaa hurjaa kasvuaan eduskuntavaalien huiman jytkyn jälkeen. Keväällä 2011 oli jäseniä noin 5 000, kun nyt niitä on jo melko tarkkaan 8 000. Asia selviää Turun Sanomien tekemästä mittauksesta.
&#8211; Hyvässä tahdissa on määrä kehittynyt, enkä näe mitään syytä, miksei suotuisa kehitys jatkuisi. Veikkaanpa, että parin vuoden päästä vaalien aikaan olemme jo reippaasti toisella kymmenellä, puoluesihteeri Ossi Sandvik myhäilee.
Sandvik toteaa, että 8 000 jäsentä on lukuna vielä pieni, kun sitä verrataan keskustan 150 000, SDP:n 46 000 tai kokoomuksen 40 000. Mutta vanhat puolueet ovat kasvattaneet joukkojaan jo 100 vuotta, kun perussuomalaiset aloittivat 500 jäsenestä vuonna 1995, Sandvik muistuttaa.
&#8211; Meidän valttinamme on suora demokratia: jokainen jäsen pääsee päättämään mm. henkilövalinnoista puoluekokoukseen. Joensuun kokoukseen 28.-30.6. odotamme taas suurempaa joukkoa kuin toissa kesän Tampereen kokoukseen, johon osallistui 1 000 perussuomalaista, Sandvik toteaa.
Hän aprikoi kuitenkin, että jäsenyyden mallia pitää miettiä väkimäärän kasvaessa: kohtahan täytyy ruveta vuokraamaan stadionia kokouspaikaksi.
&#8211; Asiaa pitää miettiä viimeistään, kun jäsenten määrä liikkuu 150 000, Sandvik naurahtaa.
Perussuomalaisten kovin kasvinkumppani on vihreät, joka kasvoi viime vaaleista 3 500 jäsenellä niin, että vihreiden jäsenmäärä on nyt suunnilleen sama 8 000 kuin perussuomalaisillakin. Vihreitä on siivittänyt nimenomaan perussuomalaisten pelko, joka nousi viime eduskuntavaalien suuresta jytkystä. Sandvikin mukaan puolueiden jäsenmäärät ovat seuranneet toisiaan jo pitkään. Kansanedustajienkin määrissä siirryttiin eri luokkaan vasta viime vaaleissa.
Sandvik kertoo, että ihan kaikki eivät pääse puolueen jäseniksi. Puoluehallitus ei perustele kielteisiä päätöksiään, eikä Sandvik kerro lukuja, ei sitäkään, onko kielteisten päätösten määrä kasvanut sen jälkeen, kun puolueen työmies Matti Putkonen kertoi puolueen ryhtyvän karsimaan jyrkkiä rasisteja hakijoiden joukosta. Sandvikin mukaan mahdollinen karsinta ei hidasta puolueen kasvua, pikemminkin päinvastoin.
&nbsp;

Perussuomalaisten jäsenmäärä kasvaa hurjasti

Perussuomalaisten puoluesihteeri Ossi Sandvik tulkitsee aamun Helsingin Sanomien otsikkoa &#8221;Hallituksella ei ole varaa uusiin vaaleihin&#8221;, että hallitusta pitää kasassa perussuomalaisten pelko.
&#8211;   Meillä taas menee mukavasti &#8211; tällaisia gallup-käppyröitä on mukavaa seurata, Sandvik myhäilee.
Sandvikin mukaan Hesarin tuore gallup, joka nostaa perussuomalaiset kokoomuksen jälkeen kakkoseksi, merkitsee kauhua niille, jotka kuvittelivat perussuomalaisten kannatuksen olevan kunnallisvaalien tuloksen tasolla.
&#8211; Nouseva linja merkitsee palkintoa pitkäjänteiselle linjalle. Perussuomalaiset on ja pysyy kasvavana voimana Suomen politiikassa!
Miksi kokoomus sitten roikkuu ykkösenä? Sandvikin mukaan kokoomus on huolehtinut imagopolitiikastaan pitkään hyvin. Mutta tuskin sekään jatkuu loputtomiin. Muuta selitystä hän ei kokoomuksen menestykselle löydä.
&#8211; Kokoomus on hyvinvoivien puolue, mutta tuskin tässä maassa on niin paljon hyvinvoivia. Ehkä monet sitten haluavat samaistua hyvinvoiviin. Kokoomuksen politiikasta ei menestys voi johtua, Sandvik toteaa.
Kokoomuksen heikkouksina hän pitää hurmahenkistä europolitiikkaa ja ylimielisyyttä, joka henkii SDP:stäkin.
&#8211; Korvat kuuntelee, mutta nöyryys on unohtunut!

Sandvik: Hallitusta ylläpitää PS:n pelko

Viimeiset gallupit notkahtivat taas. Näin kävi myös eduskuntavaalien alla. Me perussuomalaiset emme jääneet silloinkaan tuleen makaamaan, vaan rynnistimme loppusuoralla monien ohi. Te teitte sen silloinkin Turuilla ja toreilla, pää pystyssä perussuomalainen pinssi rintapielessä kiiltäen. Tehdään se taas. Näytetään galluppien tekijöille, että kansaa ei ohjata heidän numeroiden kautta. Kansalaiset osaavat päättää itsenäisesti. Kaadetaan gallupit loppurynnistyksellä.
Perussuomalaiset ovat ainoa puolue, jolla on tarjota 299 kuntaan suoraselkäiset ja ryhdikkäät valtuustojäsenet. Perussuomalaisten kautta loppuu hyvä veli-järjestelmä ja virkamiesvalta kunnissa. Suomalaiset sekä paikalliset yrittäjät saavat tasavertaisen kilpailumahdollisuuden kuntalaisten työllistäjinä. Meiltä löytyy todelliset vaihtoehdot lasten- ja vanhustenhoitoon sekä terveydenhuoltoon rahoituksineen. Kertokaamme vaihtoehtomme kuuluvasti ja ryhdikkäästi kuntalaisten tietoisuuteen. Vielä on aikaa. Käytetään se tehokkaasti viestimme levittämiseen.
Vaalivoittoa meiltä ei kukaan enää vie. Mitä suurempi voittomme on, niin sen varmemmin hallitus joutuu muuttamaan niin Eurooppa- kuin myös sisäpolitiikan linjaansa perussuomalaisemmaksi. Suurella vaalivoitollamme pystymme patoamaan valtaapitävien innokkuutta lappaa suomalaisten vero euroja välimerenmaiden kautta Keski-Euroopan pankkien voittojen maksimoitiin.
Taistellaan viime minuuttiin saakka!
Kiitos jo tähänastisesta.
Ossi, Matti ja koko puoluetoimistonväki
&#8212;
P.S. Työmieheltä taistelulaululinkit mielen kohottamiseksi ja mahdolliseen käyttöönne.
<a href="http://www.youtube.com/watch?v=8WjaXjcVRoY" target="_blank">Tätä maata johtaa hyvävelipiiri</a>. Laulajana &#8221;PS-face&#8221; Juho Eerola.
Perussuomalaisten Nuorten vaalibiisi <a href="http://www.youtube.com/watch?v=iVwYhghi7Sk" target="_blank">&#8221;Tätä maata&#8221;</a>. Laulaja on kansanedustaja ja muusikko Pertti Virtanen alias Veltto Virtanen.
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=xqjbdoPwXeE" target="_blank">Utopia</a> &#8211; tarina pienestä valkoisesta autosta.
&nbsp;

Ossi Sandvik

Kun SDP lähti mukaan viherhumppaan, Matti Putkonen siirtyi perussuomalaisiin: ”Sain heinänuhan, enkä voinut olla demareissa enää sen pidempään”

Perussuomalaisten suora jäsenyys on eduskuntapuolueiden joukossa poikkeuksellinen – ”Kokemukset suorasta jäsenyydestä ovat hyviä”

Juhlajulkaisu: 25-vuotias perussuomalaiset on rosoinen kansanliike, ollut alusta asti

Halla-aho johtanut perussuomalaisia jo yli vuoden – Slunga-Poutsalo: Uusi puheenjohtaja käynnisti positiivisen muutoksen

Ossi Sandvik: Perussuomalaiset lujittui nyt yhtenäisemmäksi

Perussuomalaisten sääntöuudistus lähes maalissa – PRH:lta ennakkohyväksyntä

Seurakuntavaalit takana – PS mukaan päätöksentekoon

Ossi Sandvik: Kevät huipentuu eurovaaleihin

Kuvakavalkadi perussuomalaisten kenttäjuhlasta

Ossi Sandvik – joukkuepelaaja

Perussuomalaisten pitkä logokiista ratkesi

Sandvik paljasti puoluesihteerisuosikkinsa

PS:n väistyvä puoluesihteeri Ossi Sandvik kertoo päätöksestään

Puoluesihteeri Ossi Sandvik – periksiantamaton pohjalainen

Huhut Putkosen potkuista tuulesta temmattuja

Perussuomalaisten jäsenmäärä kasvaa hurjasti

Sandvik: Hallitusta ylläpitää PS:n pelko

Tehdään se yhdessä taas

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025