Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Oula Silvennoinen

PÄIVÄN POINTTI Yleisradio hakee mieluusti julkaisemaansa aineistoon haastateltavaksi poliittista vasemmistoa edustavia tai vasemmiston hankkeita ajavia aktivisteja. Haastateltavien henkilöiden taustat ja sidonnaisuudet jätetään kertomatta. Käytäntö ei suinkaan ole Yleisradiossa uusi.
 
Esimerkkejä Yleisradion harjoittamasta poliittisten taustojen peittelystä löytyy jatkuvasti, nostetaan tässä kärkeen muutama tuore tapaus.
Marraskuussa Yle kertoi <a href="https://yle.fi/a/74-20061017">mielenosoituksesta</a> Lappeenrannassa. Tuolloin vastustettiin Suomen päätöksiä sulkea rajanylityspisteitä itärajalla. Haastateltavaksi Yle oli haalinut vasemmistoliiton kuntapoliitikon, turvapaikka-aktivisti Katja Marovan, jonka <a href="https://www.esaimaa.fi/paikalliset/5780276">sidonnaisuuksia</a> Yle ei jutussaan kertonut. Sen sijaan Marova esiteltiin ”mielenosoituksen järjestäjänä”, joka kokee murhetta siitä, ettei pääse tapaamaan läheisiään Venäjällä.
Kun hallitus äskettäin päätti sulkea myös Inarin Raja-Joosepin rajanylityspaikan vastauksena Venäjän viimeaikaiseen toimintaan rajalla, Yle raahasi <a href="https://arenan.yle.fi/1-67307414">aamuohjelmaansa</a> haastateltavaksi ”erikoistutkijaksi” esitellyn Erna Bodströmin, joka tunnetaan ensisijaisesti Right to live ja Stop Deportations -liikkeiden aktivistina.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Turvapaikanhakija teki itsemurhan Joutsenon säilöönottokeskuksessa. Muut säilöönotetut eivät ymmärrä, miksi heitä pidetään vangittuna, kun he eivät ole tehneet rikosta. <a href="https://t.co/JSWJtiF6jl">https://t.co/JSWJtiF6jl</a>
&mdash; Erna Bodström (@ernabodstrom) <a href="https://twitter.com/ernabodstrom/status/957909895264825345?ref_src=twsrc%5Etfw">January 29, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Bodströmiä komppaamaan Yle oli kutsunut toiminnanjohtaja Pia Lindforsin Pakolaisneuvonta ry:stä. Sen sijaan maamme sisäministerin Mari Rantasen <a href="https://stage.sudev.fi/sisaministeri-rantanen-a-studiossa-koko-itaraja-voidaan-tarvittaessa-sulkea-mikaan-kansainvalinen-sopimus-ei-ole-itsemurhasopimus/">linjaa</a> edustavaa henkilöä Yle ei ollut onnistunut saamaan tv-studioon.
Haastateltavien taustojen ja sidonnaisuuksien kertomatta jättäminen ei suinkaan ole Yleisradiossa uusi käytäntö vaan vuosikausia jatkunut ”talon tapa”.
Yleisradio hakee mieluusti juttuihinsa haastateltavaksi vasemmistopoliitikkoja tai muuten vasemmiston hankkeita ajavia aktivisteja. Nämä henkilöt saatetaan esitellä esimerkiksi ”tutkijoina” tai ”asiantuntijoina”.
Muutama vuosi sitten Yle <a href="https://stage.sudev.fi/yle-kutsui-studioon-sanna-marinin-puoluetoverin-selittelemaan-parhain-pain-paaministerin-bilekohua-ylessa-on-turha-itkea-etta-luottamus-rapautuu/">kutsui</a> aamuohjelmaansa SDP:n paikallispoliitikon ja eduskuntavaaliehdokkaan Jukka Kekkosen selittelemään parhain päin silloisen pääministerin Sanna Marinin bilekohuja. Kekkosen demaritaustasta ei kuitenkaan kerrottu mitään, vaan tv-katsojille Kekkonen esiteltiin ”oikeushistorian emeritusprofessorina”.
Yle myös <a href="https://stage.sudev.fi/eduskuntavaalit-lahestyvat-vihervasemmiston-aloittama-natsittelu-kiihtyy-sosiaalisessa-mediassa/">tarjoaa usein</a> alusta- ja puheaikaa vihreiden eduskuntavaaliehdokkaalle ja paikallispoliitikolle Oula Silvennoiselle, joka mielellään vyöryttää puhetta oikeistoradikalismista, ekstremisteistä sekä maalailee uhkakuvia tällaisten ryhmittymien alttiudesta käyttää väkivaltaa. Silvennoinen esitellään tavallisimmin ”dosenttina” tai ”tutkijana”, mutta sitä Yle ei kerro, että Silvennoinen todellisuudessa on <a href="https://vaalit.yle.fi/ev2023/tulospalvelu/fi/electoral-districts/1/candidates/233/">aktiivinen vihreä toimija ja poliitikko</a>.
Päivän pointti -sarjassa julkaistaan Suomen Uutisten kokoamia kommentteja ajankohtaisista poliittisista aiheista.

Päivän pointti: Ylen juttuihin päätyy toistuvasti haastateltavia, jotka lähemmässä tarkastelussa paljastuvat vasemmistopoliitikoiksi tai turvapaikka-aktivisteiksi

Jyväskyläläinen demari ahdistui perussuomalaisten vaalitilaisuudesta niin paljon, että ilmoitti aikovansa boikotoida hotellia, jossa tilaisuus oli järjestetty. Boikottijulistus sai somessa osakseen niin paljon kritiikkiä, että demariaktivisti poisti alkuperäisen twiittinsä, jossa hän maalitti perheyrityksen omistaman hotellin. Mutta oikeudestaan demonisoida perussuomalaisia ei demari aio tinkiä. 
Lauantaina jyväskyläläinen Jarkko Veijanen kirjoitti <a href="https://pbs.twimg.com/media/Fp4jhmgWYAAPjmx?format=png&amp;name=small">twiitin</a>, jossa hän kertoi pöyristyneensä siitä, että paikallisessa hotellissa oli järjestetty hänelle epämieluisan puolueen vaalitilaisuus. Veijanen kertoi aikovansa jatkossa boikotoida kyseistä perheyritystä.
&#8211; Olen aikaisemmin suosinut hotelli Versoa Jyväskylässä, Veijanen kirjoitti.
&#8211; Verso toimii tänään rasistisen äärioikeistopuolueen vaalikahvilana, joten suosin jatkossa muita paikkoja.
&#8211; Yrittäjällä on vapaus valita asiakkaansa. Vapaus tuo mukanaan vastuun. Arvovalintoja.
Veijasen &#8221;rasistiseksi äärioikeistopuolueeksi&#8221; kutsuma puolue oli perussuomalaiset. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen oli lauantaina tunnin ajan tavattavissa hotelli Verson aulassa. Paikalla oli myös Keski-Suomen eduskuntavaaliehdokkaita.
Tulitukea vihreältä tutkijalta
Median usein &#8221;puolueettomana tutkijana&#8221; esittelemä Oula Silvennoinen (vihr.) riensi heti komppaamaan Veijasen boikottia hotelli Versoa kohtaan.
&#8211; Jaha. No eipä tarvitse enää mennä, Silvennoinen kirjoitti.
Ei ole tiedossa, onko tohtori Silvennoinen tätä ennen kovinkin usein majoittunut hotelli Versossa vieraillessaan synnyinkaupungissaan Jyväskylässä.
Jarkko Veijanen kertoo olleensa yhteydessä hotelli Versoon ja saaneensa vastauksen, että kyse on yksityishenkilön varauksesta. Veijasen mukaan kyseessä on &#8221;täysin arvovalinta ja yrityksen valinta tekee vähän surulliseksi&#8221;.
Pitäisikö maalittaminen kriminalisoida?
Nettikielellä Veijasen toiminta on maalittamista. Maalittaminen tarkoittaa sitä, että joku tai jotkut yrittävät usuttaa suuren joukon ihmisiä hyökkäämään tietyn ihmisen tai yrityksen kimppuun somessa ja kehottavat esimerkiksi boikotoimaan yrityksen palveluja. Tässä tapauksessa kohteena oli perheyritys.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on ollut erityisen huolissaan poliitikkoihin ja virkamiehiin kohdistuvasta maalittamisesta. Oikeusministeriön laatimaan <a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1410853/maalittamisen-rangaistavuutta-selvitetty">selvitykseen</a> sisältyy lakiluonnos, jonka mukaan maalittamisen tulisi tietyissä tapauksissa olla virallisen syytteen alainen rikos.
Vapaus valita vai velvollisuus syrjiä?
Yhdenvertaisuuslaki <a href="https://syrjinta.fi/syrjinta">kieltää</a> syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Veijanen <a href="https://twitter.com/JSVeijanen/status/1629820837581799427">väittää</a> moneen kertaan puolustavansa yrittäjän vapautta valita asiakkaansa, vaikka hän aikoo nimenomaan boikotoida hotelli Versoa siksi, että hotelli ei syrji asiakkaitaan.
Veijasen logiikan mukaan yrittäjällä on vapaus valita asiakkaansa, mutta tuohon vapauteen sisältyy jollakin kummallisella tavalla &#8221;vastuu&#8221; tai jopa velvollisuus syrjiä perussuomalaisia.
&#8211; Nostin huomioksi nimenomaan sen, että tuohon vapauteen sisältyy vastuu, Veijanen kirjoittaa.
&#8221;Kyllä mä demonisoin äärioikeiston&#8221;
Yksityishenkilö huomauttaa, että Veijanen kategorisoi ja demonisoi ihmisiä.
&#8211; Perussuomalaiset ovat ihan yhtä iso ryhmittymä kuin te demarit. Et sä voi demonisoida heitä, vaikka olet eri mieltä heidän politiikastaan, ja antaa ymmärtää, että heidän takia jotain hotellia pitäisi boikotoida.
&#8211; Kyllä mä demonisoin äärioikeiston ihan niin reilusti ja selkeesti kuin haluan. Siinä ei sijun mielipidettä kavata tai kysellä, Veijanen <a href="https://twitter.com/JSVeijanen/status/1629828466647416840">vastaa</a> (kirjoitusvirheineen).
Jarkko Veijanen on ollut sosialidemokraattien ehdokkaana ainakin kuntavaaleissa 2021 ja aluevaaleissa 2022. Hän ei tullut valituksi.
Veijanen poisti twiittinsä myöhemmin
Veijasen provosoiva twiitti sai tietenkin paljon palautetta. Myöhemmin hän <a href="https://twitter.com/JSVeijanen/status/1629897082575175680">kertoo</a> poistaneensa paikallista yrittäjää maalittaneen twiittinsä.
&#8211; Poistin twiittini, koska ketjuun tuli niin paljon loukkaavaa sisältöä ja koska työnantajani tägättiin siihen, Veijanen kirjoittaa.
Ehkä Veijasen pitäisi noudattaa <a href="https://twitter.com/oula_silver/status/1426527796873007106">neuvoa</a>, jonka Oula Silvennoinen taannoin antoi henkilölle, jota Silvennoinen oli ensin maalittanut tämän työnantajalle.
&#8211; Tässä on sinulle ilmainen vinkki: jos sinun pitää huolestua siitä, että touhusi tulee työnantajasi tietoon, kannattaa miettiä kestääkö touhusi ylipäänsä arvostelua.

Demaripoliitikko yritti maalittaa hotellin – maalittikin itsensä

Eduskuntavaaleja kohti kuljettaessa poliittinen kielenkäyttö kovenee. Vuoden lopussa media-alustoilla puolueisiin ja poliitikkoihin pyritään iskemään jos jonkinlaisia leimoja. Erityisen aktiivisia leimojen lätkijöitä ovat vihervasemmistolaiset toimijat, joiden mielikuvituksella ei näytä olevan rajoja, kun eteen tarjoutuu tilaisuus retorisella vääntelyllä ja assosioimalla vetää poliittiset opponentit mukaan kielteiseksi koettuun asiayhteyteen.

Vuoden 2022 lopussa etenkin vihervasemmiston natsittelu on tehnyt paluun. Näyttävän pelinavauksen viime viikolla teki vihreiden eduskuntavaaliehdokas Oula Silvennoinen, jolle Yle tarjosi tv-puheaikaa Ylen aamussa.
Suorassa lähetyksessä Silvennoinen vyörytti tv-katsojille puhetta oikeistoradikalismista, ekstremisteistä sekä maalaili uhkakuvia tällaisten ryhmittymien alttiudesta käyttää väkivaltaa. Silvennoinen ei nimennyt esimerkkejä suomalaisista oikeistoekstremistisistä liikkeistä, mutta hänen mielestään perussuomalaiset edustaa ”oikeistoradikalismia”.
Silvennoinen päästeli antaumuksella puhetta ”dokumentoiduista yhteyksistä” oikeistoekstremismiin, joka Silvennoisen mielestä muodostaa jonkin ”ison kuvion”. Yle osallistui Silvennoisen mielikuvapeliin, sillä kuin varmemmaksi vakuudeksi, Silvennoisen puhuessa kuvaruudussa oli esillä vaaleanpunainen planssi ”äärioikeisto” -tekstillä.
Yle taas mukana juonessa
Yle ei kuitenkaan kertonut tv-katsojille, että ruudussa äänessä oli vihreiden eduskuntavaaliehdokas ja aktiivinen vihreä toimija. Sen sijaan Silvennoinen esiteltiin Ylessä tittelillä ”Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti”.
Asetelmassa ei ollut mitään varsinaisesti uutta, sillä Ylellä on vuosikausia ollut tapana raahata ohjelmiinsa vieraiksi poliittisia aktivisteja ja <a href="https://stage.sudev.fi/yleisradio-kayttaa-jatkuvasti-puolueellisia-asiantuntijoita-uutislahetyksissaan-eika-mainitse-naiden-taustoja/">puolueellisia</a> ”asiantuntijoita” kertomatta yleisölle näiden taustoja tai <a href="https://stage.sudev.fi/yle-kutsui-studioon-sanna-marinin-puoluetoverin-selittelemaan-parhain-pain-paaministerin-bilekohua-ylessa-on-turha-itkea-etta-luottamus-rapautuu/">sidonnaisuuksia</a>.
Somessa tuoreinta tapausta on kuitenkin pidetty pohjanoteerauksena.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee myös, miksi Yle päästää Silvennoisen kertomaan perussuomalaisvastaista poliittista propagandaa ilman vastaväitteitä. Silvennoisen väitteet perussuomalaisten ”kytköksistä” Purra kuittaa perusteettomiksi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Epäilemättä hänellä on akateemiset ansionsa, mutta sen lisäksi hän on vihreiden eduskuntavaaliehdokas ja kokenut propagandisti, joka pelaa politiikkaa. Tällä kertaa &#8211; jälleen kerran &#8211; areenana oli Ylen studio somen sijaan. <a href="https://t.co/32IdpzxSDD">pic.twitter.com/32IdpzxSDD</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1601178609321844742?ref_src=twsrc%5Etfw">December 9, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Natsiretoriikkaa hyödynnetään taitekohdissa
Vihervasemmiston natsiretoriikka usein nostaa päätään vaalien lähestyessä tai muuten hankalissa paikoissa. Myös vuoden 2020 keväällä Suomen siirryttyä poikkeusoloihin koronan vuoksi, vihreät hyödynsi tilaisuuden julkaisemalla natseista varoittelevaa <a href="https://stage.sudev.fi/suomi-on-kiinni-ja-kansalaiset-eristyksissa-koronan-vuoksi-vihervasemmisto-ryhtyi-heti-torjumaan-natseja-ja-ilmastonmuutosta/">viestintää</a> somekanavillaan.
Natsittelusta ovat saaneet osansa useat ei-vasemmistolaiset poliitikot. Viime aikoina myös perussuomalaisten kansanedustaja ja kevään eduskuntavaaliehdokas Sanna Antikainen, joka on hiljattain joutunut erittäin alatyylisen viestittelyn kohteeksi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vihreän <a href="https://twitter.com/freelanceSane?ref_src=twsrc%5Etfw">@freelanceSane</a> ”persut on natseja” -jutusta tuli mieleen vastikään saamani sähköpostin tervehdys. En valita näistä yleensä julkisesti, mutta kun <a href="https://twitter.com/vihreat?ref_src=twsrc%5Etfw">@vihreat</a> riveistä kerrotaan kaikkien perussuomalaisten olevan natseja, niin tässä yksi esimerkki toiveittenne toteutumisesta: <a href="https://t.co/cEY1XpGr97">pic.twitter.com/cEY1XpGr97</a>
&mdash; Sanna Antikainen 🇫🇮 🇺🇦 (@SannaAntikainen) <a href="https://twitter.com/SannaAntikainen/status/1601963459889057793?ref_src=twsrc%5Etfw">December 11, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Antikainen myös nostaa esille tamperelaisen vihreiden kuntapoliitikon Santeri Kärjen natsittelua hyödyntävän Facebook-avautumisen viime viikolla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vihreiden &quot;tietokirjailija&quot; Santeri Kärki luo Putinin luomaa mielikuvaa natseista _kaikkialla_ &#8211; myös Suomessa. Ymmärrätkö <a href="https://twitter.com/freelanceSane?ref_src=twsrc%5Etfw">@freelanceSane</a> miten vakavasta asiasta on kyse? Haluatko Putinin poistamaan mainitsemasi &quot;natsit&quot; Suomesta samalla lailla kuin Ukrainassa? 1/2 <a href="https://t.co/NersVVKrdm">pic.twitter.com/NersVVKrdm</a>
&mdash; Sanna Antikainen 🇫🇮 🇺🇦 (@SannaAntikainen) <a href="https://twitter.com/SannaAntikainen/status/1601868366494547969?ref_src=twsrc%5Etfw">December 11, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Nimittely jää jäljelle, kun muuta sanottavaa ei ole
Natsittelu ja rasistiksi nimittely kohdistuu tyypillisesti ei-vasemmistolaisiin toimijoihin eri hallinnon tasoilla ja jopa yksityishenkilöihin. Kansanedustajien ylle leimojen lätkiminen on yleistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Antikainen sanoo, että natsittelu on valitettavasti yleistynyt sosiaalisen median kanavilla.
&#8211; Vaalien lähestyessä natsittelua näkee ja kuulee eri yhteyksissä. Nähdäkseni se kertoo siitä, että kun keinot on käytetty eikä mitään muuta sanottavaa enää ole, jäljelle jää natsiksi nimittely. Pidän ilmiötä huolestuttavaa. Esimerkiksi me perussuomalaiset olemme toiseksi suurin eduskuntapuolue, ja meitä on äänestänyt yli puoli miljoonaa suomalaista ja toimimme laillisesti ja demokratian puitteissa, Antikainen sanoo.
Hän kertoo havainneensa, että etenkin sosiaalisessa mediassa poliittinen keskustelu on valitettavasti pitkälti luisunut asiattomaan leimaamiseen.
&#8211; Jos vertaa tilannetta vaikka Juha Sipilän hallituksen aikoihin – jolloin en vielä itse ollut kansanedustaja – niin kansalaiskeskustelu oli silloin kipakkaakin, mutta erimielisyydet liittyivät enimmäkseen politiikan asiakysymyksiin. Puhuttiin asiasisällöistä, mutta kyllä Sipilää sai silti arvostella, kuten muitakin ministereitä, huumoriakin heitettin, mutta yleisesti keskustelu oli asiallisempaa.
Vihreiden puoluesihteeri: Yliampuvaa kieltä
Antikainen pitää natsittelua huolestuttavana ilmiönä erityisesti tällä hetkellä siksi, että Venäjän johtaja Vladimir Putin hyödyntää natsiretoriikkaa ja on perustellut sillä hyökkäyssotaa Ukrainassa.
&#8211; Luotan suomalaisten medialukutaitoon. Suuri osa kansalaisista varmaankin näkee tällaisten provokaatioiden läpi. Silti venäjämieliset toimijat voivat nähdä tilaisuuden käyttää natsipuheita hyväkseen, Antikainen sanoo.
Suomen Uutisten tavoittama vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen kommentoi kuntapoliitikko Santeri Kärjen Facebook-kirjoittelua lyhyesti Suomen Uutisille. Liikanen pitää valitettavana sitä, että suomalaisessa poliittisessa keskustelussa kuullaan eri puolueiden riveistä välillä valitettavan yliampuvaa kieltä.
&#8211; Niin tässäkin. Tulemme olemaan Kärkeen yhteydessä aiheesta, Liikanen sanoo.
Politiikan toimijoiden keskuudessa monet toki osaavat jo jättää natsitteluilmiön ja natsiretoriikan omaan arvoonsa, kuten kokoomuksen kansanedustaja, ääri-islamia tutkinut Atte Kaleva.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Missä muualla natsit muka pyrkivät valtaan kuin Putinin mukaan Ukrainassa? Vai onko taas se aika vaalikaudesta kun punavihreät alkavat nähdä joka puolella natsikulkueita?
&mdash; Atte Kaleva (@AtteKaleva) <a href="https://twitter.com/AtteKaleva/status/1599418586631532544?ref_src=twsrc%5Etfw">December 4, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Eduskuntavaalit lähestyvät – vihervasemmiston aloittama natsittelu kiihtyy sosiaalisessa mediassa

Historiantutkija Oula Silvennoisen tökerö kuvajulkaisu kummastuttaa. Perussuomalaisia mediassa usein arvioiva Silvennoinen <a href="https://twitter.com/oula_silver/status/1313516298945658882">julkaisi meemikuvan</a>, jossa perussuomalaisia ivataan karkealla tavalla. Ivaava alatyyli herättää jälleen kerran kysymyksen siitä, kykeneekö Silvennoinen arvioimaan perussuomalaisia neutraalin tutkijan roolissa. 

Yleisradion usein käyttämän, äärioikeistotutkijaksi tituleeratun tutkija Oula Silvennoisen tänään julkaisema meemikuva herätti kummastusta. Silvennoinen ivasi tunnettuja perussuomalaisia kansanedustajia ja meppejä manipuloidulla kuvalla, jonka logona toimi peräsuoleen viittava teksti.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/10/oula_silvennoinen.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-67817" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/10/oula_silvennoinen.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/10/oula_silvennoinen.png 635w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/10/oula_silvennoinen-270x300.png 270w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/10/oula_silvennoinen-90x100.png 90w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/10/oula_silvennoinen-34x38.png 34w" sizes="(max-width: 635px) 100vw, 635px" /></a>
Silvennoisen julkaisemassa manipuloidussa kuvassa &#8221;esiintyvät&#8221; vasemmalta lukien Jussi Halla-aho, Mauri Peltokangas, Mika Niikko, Laura Huhtasaari, Teuvo Hakkarainen, Sebastian Tynkkynen ja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa. 
<hr />
Silvennoinen on syyttänyt toistuvasti perussuomalaisia somehäiriköinnistä ja keskusteluilmapiirin heikentämisestä. Tätä taustaa vasten on erikoista, että hän itse julkaisee räävittömyyksiä.
Verkossa on aiemminkin julkaistu samantyyppisiä kuvia. Helsinkiläinen demarivaltuutettu Husu Hussein julkaisi aikaisemmin <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006541371.html">vastaavantyyppisen kuvan</a>, mutta päätyi poistamaan sen kohun saattelemana.
Husseinin kuvan iva osui erityisen ikävästi kansanedustaja Sebastian Tynkkyseen (ps.), joka oli kuvassa puolisonsa kanssa.
&#8211; Julkaisin postauksen, jossa oli kuva, jota en tarkastellut sen tarkemmin. Myöhemmin ilmeni, että tämä kyseinen kuva oli loukkaava. Päätin poistaa sen, tajuttuani mistä oli kyse, Hussein kirjoitti.
<h4>Taisteleva tutkija?</h4>
Palataan takaisin Silvennoiseen. Hän on useita kertoja vakuutellut julkisuudessa tutkijan roolissa, että perussuomalaiset olisi äärioikeistolainen toimija. Hän vetelee usein yhtäläisyyksiä 1930-luvun fasismin ja perussuomalaisuuden välille.
Mutta onko peräsuoli-meemejä postailevan Silvennoisen oma uskottavuus kunnossa? Onko hän neutraali akateeminen arvioija vai niinsanottu taisteleva tutkija, jonka näkemyksiä värittää vahva poliittinen suuntautuneisuus?
Pohditaan asiaa hetki.
Silvennoinen on ensinnäkin vihreiden eduskuntavaaliehdokas. Vihreän poliitikon arvio toisen puolueen jäsenestä on yhtä akateeminen kuin vaikkapa perussuomalaisen arvio Anni Sinnemäestä (vihr.).
Silvennoinen toimii läheisessä yhteistyössä helsinkiläisen A-ryhmän kanssa. Poliisin ammattikorkeakoulun <a href="https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151953/ON_Saarinen.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">materiaalissa</a> A-ryhmä on listattu vasemmistoekstremististen toimijoiden joukkoon. Silvennoinen muun muassa <a href="https://twitter.com/ilmannatseja/status/1313474748450508801">luennoi</a> A-ryhmälle fasismista.
Turun terrori-iskun vuosipäivänä Silvennoinen toimi <a href="https://stage.sudev.fi/junnila-hyssyttelya-turun-islamilaisesta-terrori-iskusta-voitava-puhua/">muistotilaisuutta häiriköineen</a> vasemmistotaustaisen vastamielenosoituksen pääpuhujana.
Äärioikeistotutkija löytää toki fasismia muualtakin. Ilta-Sanomien toimittajan Timo Haapalan pohdinnat <a href="https://stage.sudev.fi/oula-silvennoinen-tekee-torkean-rinnastuksen-veteraanitoimittajasta-satu-hassi-peukuttaa-tietenkin-samana-paivana-jona-hassi-aanestaa-maenpaata-oikeuteen-vaaranlaisen-rinnastuksen-takia/">toivat Silvennoiselle mieleen</a> Mein Kampfin ja Breivikin.
<h4>Politisoitunut tutkimus?</h4>
Varsinkin Yle on usein sovitellut Oula Silvennoista analyytikon rooliin.
Ei ole epätavallista, että poliittisten rintamalinjojen yli kuullaan joskus kärkkäitäkin puheenvuoroja. Mutta jotain kummallista on suomalaisen median tavassa nostaa julkisuuteen asiantuntijoita, jotka tunnustavat vahvaa poliittista väriä, ja päästää nämä arvioimaan tutkijan roolissa poliittisia opponenttejaan.
Politisoituneille tutkijoille asetelma on luonnollisesti äärettömän kiitollinen. Mutta kuinka hyvin suurta yleisöä palvelee se, että neutraaliksi tieteentekijäksi naamioitunut poliitikko haukkuu toista?
Suomen Uutiset ei tavoittanut Silvennoista kommentoimaan kuvajulkaisua.
<hr />
Lue lisää: <a href="https://stage.sudev.fi/yhteiskuntatieteiden-politisoituminen-suomessa-tabu-yhdysvaltalaistutkimus-osoittaa-sosiologien-tieteenalan-ideologiset-motiivit-varittyneisyyden/">Humanististen tutkijoiden vasemmistolainen suuntautuneisuus välittyy tutkimustyöhön</a>. &gt;

Keskusteluilmapiirin heikentymistä moittiva ”taisteleva tutkija” Oula Silvennoinen julkaisi perussuomalaisia ivaavan alatyylisen meemikuvan

Veteraanitoimittaja Timo Haapala kommentoi päivän uutistapahtumia. Äärivasemmistosta hyökätään toimittajan kimppuun rinnastamalla tämän Breivikiin ja Hitleriin. Suuren valiokunnan puheenjohtaja, eduskunnan puhemiesneuvoston jäsen Satu Hassi (vihr.) osoittaa hyökkäykselle julkista hyväksyntäänsä peukuttamalla. Toiminta vaikuttaa lievästi sanottuna epäloogiselta. Vai käykö järkeen, että Satu Hassi äänestää ensin eduskunnassa Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan purkamisesta, koska tämä on tehnyt epämääräisen rinnastuksen vieraslajieista. Ja heti perään Hassi innostuu peukuttamaan äärimmäisen törkeää twiittiä, jossa rinnastetaan työtään tekevä toimittaja lähihistorian pahimpiin joukkomurhaajiin? 

Päivän puheenaihe on politiikassa ollut kansanedustaja Juha Mäenpään vieraslajirinnastus. Asiaa on vatvottu jo vuoden ajan, ja tänään sille saatiin päätepiste. Eduskunta äänesti <a href="https://stage.sudev.fi/eduskunta-ei-antanut-suostumusta-maenpaan-syyttamiseksi/">selvin luvuin</a>, ettei Mäenpään syytesuojaa pureta. Asia näyttää olevan tuskallinen monelle äärivasemmiston kannattajalle, ja puheenvuorot somessa ovat sen mukaisia.
Poliittisia opponenttejaan oikeuteen marssittanut valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on antanut päivän aikana eriskummallisia, syyttömyysolettaman ohittavia <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-valtakunnansyyttajan-ulostulosta-toiviainen-nayttaa-vaittavan-etta-maenpaa-syyllistyi-rikokseen-suomessa-on-syyttomyysolettama/">lausuntoja</a>. Hän on Ylen ja MTV:n haastatteluissa purkanut pettymystään sen edessä, että perustuslaki kieltää kansanedustajien asettamisen syytteeseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä valtakunnansyyttäjä näyttää Ylen haastattelussa väittävän, että Mäenpää olisi tehnyt politiikkaa laittomin keinoin, ts. syyllistyneen rikokseen.
– Suomessa on syyttömyysolettama, jonka mukaan henkilö on syytön, ellei tuomioistuin ole katsonut häntä syylliseksi. Se, että tuomioistuin ei prosessuaalisen esteen vuoksi kykene arviointia tekemään, ei muuta syyttömyysolettamaa, Halla-aho toteaa ja jatkaa:
– Toiviainen väittää haastattelussa totuuden vastaisesti, että perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeusoppineet olisivat vaatineet syytesuojan purkamista. Ainoastaan kaksi kuultavaa teki näin. Muut eivät ottaneet kantaa siihen, mitä pitäisi tehdä, vaan totesivat, että argumentteja kummankin kannan puolesta on olemassa.
Myäös Ilta-Sanomien veteraanitoimittaja Timo Haapala oudoksuu Toiviaisen toimintaa. Hän kirjoittaa:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ja oltakoon Mäenpään tapauksesta mitä mieltä tahansa, ja Räsäsen, niin joka tapauksessa myös valtakunnansyyttäjän syytelinja esimerkkeineen tulee käydä läpi, kun hän nostaa itsensä eduskunnan yläpuoliseksi moraalivartijaksi. Kuka valvoo syyttäjää?
&mdash; TH (@TimoHaapala) <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1276398408127918080?ref_src=twsrc%5Etfw">June 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Haapala pui syytesuojan purkamisasiaa Risto Volasen kanssa. Keskustataustainen Volanen on julkishallinnon dosentti ja entinen pääministerin valtiosihteeri. Volanen <a href="http://www.ristovolanen.fi/118302917/6924973/posting/vaaran-vuodet-arkadian-mäellä">ottaa vahvasti kantaa</a> syytesuojan säilyttämisen puolesta <a href="http://www.ristovolanen.fi/118302917/6924973/posting/vaaran-vuodet-arkadian-mäellä">kirjoituksessaan</a> &#8221;Vaaran vuodet Arkadian mäellä&#8221;:
&#8221;Kansalaisena torjun esityksen murtaa parlamentaarisen demokratian perustana oleva vallan kolmijako ulottamalla oikeushallinnon valta eduskunnan sisälle sekä murtaa sen mukainen kansanedustajan puheoikeus eduskunnassa sekä siihen liittyvä eduskunnan itsehallinto, joka on tässä tapauksessa jo toteutunut. Kyseessä on nyt yritys murtaa vuodelta 1906 peräisin oleva yksi maailman vanhimmista voimassa olevista demokraattisen perustuslain säädöksistä, jotka on tähän asti kestänyt mm. vuosien 1918-1919 vallankumous- ja -kaappausyritykset. &#8221; .. &#8221;Jos tämä nykyinen hanke toteutuisi, se olisi historiallinen ennakkotapaus ja pään avaus samanlaisiin hankkeisiin myös tulevaisuudessa. Kansalaisena olen huolissani, että pelkkä perustuslakivaliokunnan kantakin avaa tietä samaan suuntaan pitemmälle kuin mihin lapualaisetkaan koskaan pääsivät.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Juuri näin! Herra Volanen on jälleen kirjoittanut täyttä asiaa! Muutama mutka oikaistuna nykyinen valtakunnansyyttäjä ja eduskunta tuo mieleen Stalinin näennäisoikeudenkäynnit 1936-38.
&mdash; TH (@TimoHaapala) <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1276400346743652353?ref_src=twsrc%5Etfw">June 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Neuvostoliitossa syyttäjä ja oikeuslaitos olivat diktaattorin tahdottomia käypäläisiä, kuten koko poliittinen kone. Onneksi Suomessa on vapaa eduskunta toistaiseksi, tosin vähemmistö, joka ei juokse syyttäjän tai ajan muotivirtausten mukana, vrt 30-luku ja vasemmiston kohtelu.
&mdash; TH (@TimoHaapala) <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1276441081517834243?ref_src=twsrc%5Etfw">June 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Asia ei minulle kuulu, mutta alan yhtyä mielipiteeseen, että joku alkaisi tutkia valtakunnansyyttäjän toimintaa.
&mdash; TH (@TimoHaapala) <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1276471580089110533?ref_src=twsrc%5Etfw">June 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Andrei Januarjevitš Vyšinski harjoitti oikeutta tilaustyönä ja toimi syyttäjänä 1936-38. Silloinkin rikos tiedettiin etukäteen. Kukaan ei puhunut edustajan oikeuksista. Maa ei ollut Suomi vaan Neuvostoliitto. Raamattua siteeraaneelle Räsäselle olisi tullut nappituomio tuolloin.
&mdash; TH (@TimoHaapala) <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1276509708434771969?ref_src=twsrc%5Etfw">June 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Räyhävasemmistoon kuuluva &#8221;rasismitutkija&#8221; Oula Silvennoinen aktivoituu Haapalan kirjoituksista. Silvennoinen kirjoittaa:
&#8221;Jos politiikan erikoistoimittaja on näin tietämätön historiasta, herää tietysti kysymys, mitä hän mahtaa politiikastakaan ymmärtää?&#8221;
Silvennoinen <a href="https://twitter.com/oula_silver/status/1276408447270113280">jatkaa</a>:
&#8221;Vain muutama mutka oikaistuna Haapalan twiitit tuovat mieleen Mein Kampfin ja Breivikin manifestin.&#8221;
Sadat tykkäävät Silvennoisen törkeästä rinnastuksesta. Heidän joukkossaan ovat kansanedustaja Satu Hassi sekä äskettäin potkut saanut, tappamiskehoituksia <a href="https://stage.sudev.fi/vasemmistoliiton-toiminnanjohtajan-tili-yllyttaa-tappamaan-puoluesihteeri-lakaisee-asian-maton-alle-tallaisia-tuhoamiskehotuksia-verkkoon-ladattiin/">nettiin kylvänyt</a> vasemmistoliiton toiminnanjohtaja Miska Dellinger.
Satu Hassi on suuren valiokunnan puheenjohtaja ja eduskunnan puhemiesneuvoston jäsen.
Olemme erikoisen äärellä.
Vain hetkeä aikaisemmin Satu Hassi äänesti koko muun punavihreän hallituskoalition ohella siitä, että kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuoja pitää purkaa. Mäenpään rinnastus oli hyvin epämääräinen, eikä se edes kohdistunut mihinkään ihmisryhmään.
Heti perään <a href="https://www.vihrealanka.fi/essee/senkin-taistolainen-miksi-vihreitä-haukutaan-aikoja-sitten-hajonneen-kommunistiryhmän">kommunistitaustainen</a> Hassi innostuu äärimmäisen törkeästä twiitistä, jossa rinnastetaan työtään tekevä toimittaja lähihistorian pahimpiin joukkomurhaajiin. Rinnastus on paljon vakavampi kuin Mäenpään tekemä.
Timo Haapala on tuttu kasvo eduskunnassa. Miltä mahtaa Haapalasta tuntua, kun Eduskuntatalon työrauhasta osaltaan vastaava Satu Hassi pitää häntä Hitlerinä? Sen vuoksi, että Haapala kommentoi valtakunnansyyttäjän vähintäänkin arveluttavaa toimintaa?
Punavihreät ovat monista asioista huolissaan. Erityisen huolissaan he näyttävät olevan erilaisten kollektiivien asioista, yksilöiden asioista eivät niinkään. Ehkä tämä selittää Timo Haapalankin raa&#8217;an kohtelun. Abstrakti uhriryhmä on punavihreille kelpoisa suojelun kohde, valkoinen heteromies ei. Juha Mäenpää ei tällaisen ajattelun perusteella ole selvästikään suojelun kohde, eikä ansaitse perustuslain suomaa kansanedustajan immuniteettia. Vaikka immuniteettia ei ole purettu sataan vuoteen minkään asian takia, se olisi nyt pitänyt purkaa kökön vitsin takia.
Timo Haapala ei Satu Hassin ja Oula Silvennoisen &#8221;uudessa ajattelussa&#8221; myöskään ansaitse suojaa. Vaikka Haapala on toimittaja, joiden maalittamisen pitäisi olla <a href="https://www.journalisti.fi/artikkelit/2018/8/koko-yhteiskunnan-asia/">koko yhteiskunnan asia</a>, hänen syntymäpiirteensä (siis valkoisuus ja miessukupuoli) määrittelevät, minkälainen on hänen asemansa lain edessä.
Hallitus muuten <a href="https://stage.sudev.fi/sisaministeri-ohisalo-ilmoitti-juuri-tasa-arvon-kasitteen-radikaalista-muutoksesta-intersektionaaliseksi-halla-aho-hierarkiassa-alimpana-on-tietysti-valkoinen-heteromies/">ilmoitti juuri äsken</a> muuttavansa tasa-arvokäsitetteen merkitystä. Uuden ajattelun mukaan tasa-arvosta saavat ensisijaisesti nauttia ne, jotka kuuluvat mahdollisimman monen uhrikategoriaan. Ja toissijaisesti ne, jotka eivät uhriryhmiin kuulu.

Oula Silvennoinen tekee törkeän rinnastuksen veteraanitoimittajasta, Satu Hassi peukuttaa – tietenkin samana päivänä, jona Hassi äänestää Mäenpäätä oikeuteen vääränlaisen rinnastuksen takia

Suomen Uutiset haastatteli irakilaista turvapaikanhakijaa, israelilaista juutalaista ja palestiinalais-egyptiläistä ruotsalaista. Artikkelissa etsitään syitä Lähi-idän antisemitismille.

Lähi-idän muslimien antisemitismi on rantautunut näkyvänä ilmiönä Eurooppaan. Suomessa esimerkiksi Yle ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole käsitellyt ongelmaa lainkaan. Hyvänä esimerkkinä oli Ylen Ykkösaamu -ohjelma (23.1.), jossa historian dosentti Oula Silvennoinen kertoi <a href="https://areena.yle.fi/1-50379869?utm_medium=social&amp;utm_campaign=areena-ios-share">antisemitismiasiantuntijan</a> roolissa vain äärioikeiston roolista tämän päivän juutalaisvihassa. Häneltä olisi pitänyt kysyä myös Lähi-idän maista Eurooppaan suuntautuneen maahanmuuton tuomasta antisemitismistä.
Euroopan perusoikeusviraston tekemä laajin tähän mennessä tehty tutkimus vuodelta 2018 todensi, että kolmasosa tunnistetuista juutalaisvihatapauksista oli radikaalien muslimien tekemiä. Myös 27.1. lähetetty Ylen keskusteluohjelma Roman Schatzin Maamme-kirja toisti samaa kaavaa. Tunnin <a href="https://areena.yle.fi/1-50398219?utm_medium=social&amp;utm_campaign=areena-ios-share">jaksossa</a> dosentti Silvennoinen esiintyi jälleen asiantuntijana. Hän ei maininnut Lähi-idän maista Eurooppaan levinneestä antisionistisesta antisemitismistä lainkaan. Suomen Uutiset pyysi Silvennoiselta kommenttia aiheesta, mutta hän kieltäytyi haastattelusta.
Kattava analyysi antisemitismistä sen sijaan saatiin 29.1. Ylen Brysselin Koneessa, jossa haastateltiin yleisen historian dosenttia Eero Kuparista. Hän avasi <a href="https://areena.yle.fi/1-50398219?utm_medium=social&amp;utm_campaign=areena-ios-share">antisemitismin historiaa</a> ja sitä, kuinka se on muuttunut vuoden 2000 jälkeen. Tätä aiemmin antisemitismi oli vanhaa perusvihaa, jota harjoitti pääosin äärioikeisto. 1960-luvulta mukaan tuli näkyvämmin myös vasemmisto. Suomen Uutiset haastatteli dosentti Kuparista ja kysyi tarkemmin mistä Lähi-idän antisemitismissä on kyse ja siitä, miten se eroaa aiemmasta “perusvihasta”. Hän avaa myös Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2018 tutkimusta aiheesta.
Kuparinen kertoo esimerkiksi, että antisemitismin voimakas nousu Ranskassa on kärjistynyt maan suuren muslimiväestön tuella. Ranska on yksi vaarallisimmista maista juutalaisille Euroopassa.
&#8221;Harkitsen, kenelle kerron kotimaastani&#8221;
Suomen Uutset kysyi Suomessa työskentelevältä, Israelista kotoisin olevalta juutalaiselta Avivilta (nimi muutettu), miten hän kokee antisemitismin.
&#8211; Harkitsen tarkkaan kenelle kerron, mistä olen kotoisin. Nykyään Suomessa on vaikea eritellä, mistä Lähi-idän maasta on kotoisin, joten sulaudun katukuvaan, hän sanoo.
Avivin mukaan antisemitismin nousu tuntuu maailmanlaajuisesti.
&#8211; Muslimit ovat lisänneet selvästi juutalaisvihaa. On olemassa perusvihaa ja nyt tätä uutta kytevää lisävihaa, hän sanoo.
Dosentti Kuparisen mukaan tämä pitää kyllä paikkansa.
&#8211; Kun antisemitismi on ollut Euroopassa alun perin äärioikeistolainen ilmiö, saaden 1960-luvulla antisionismin kautta tuekseen myös äärivasemmiston, niin Eurooppaan muuttanut muslimiväestö on tuonut tähän lisätukea omalla Israel-vastaisella asennoitumisellaan, mikä on tullut käytännön tasolla esille juutalaisvihana.
Onko Avivi kokenut vieroksuntaa muslimien suunnalta?
&#8211; Kuten sanoin: harkitsen tarkkaan, kenelle kerron kotimaastani. Kerran kävin tosin Helsingin Itäkeskuksen halal-kaupassa ja minulta kysyttiin, mistä olen kotoisin. Vastasin ja myyjä vastasi vain &#8221;ahaa, okei&#8221;, hän tarkentaa.
Antisemitismi elää ajassa
Hänen mukaansa antisionistinen antisemitismi on pahinta.
&#8211; Mitään muuta maata ei käytetä samoin sen kansalaisia vastaan. Esimerkiksi iranilaisia ei vihata sen vuoksi, mitä maa tekee. Eikä venäläisiä siksi, mitä Putin tekee. Tämä tuntuu pahalta, hän sanoo.
Dosentti Kuparinen kommentoi Israelin maan käyttämistä vihan polttoaineena.
&#8211; Antisemitismistä on sanottu, että se elää aina ajassa. On selitetty, että toisen maailmansodan jälkeen antisemitismi on sotaa edeltävässä muodossaan poliittisena ja rodullisena liikkeenä holokaustin johdosta moraalisesti niin tuomittavaa, että se on ottanut uudeksi ilmiasukseen antisionismin. Antisemitismi ikään kuin verhotaan antisionismin kaapuun. Julistetaan Israel-vastaisuutta, vaikka se on pohjimmiltaan juutalaisvastaisuutta. Iraniin ja Venäjään ei liity samanlaista menneisyyden asenteiden painolastia. Ei ole latenttia Iran-vihaa tai latenttia Venäjä-vihaa, hän selventää.
Eurooppa suojelee ekstremistejä maahanmuuttajia
Suomen Uutiset haastatteli egyptiläis-israelilais-palestiinalaista Ruotsissa asuvaa Al-Jabari Ahmedia. Hän eli lapsuutensa Gazassa, josta muutti Länsi-Jerusalemiin ja sieltä Ruotsiin.
&#8211; Voimakkaat ensikokemukseni antisemitismistä ajoittuvat lapsuuteen. Gazassa poliittiset ja uskonnolliset voimat vihaavat juutalaisia. Julkisesti se on sionistivihaa, mutta yksityisesti juutalaisvihaa. Antisemitismi on kyllä standardi ongelma arabialaisissa ja islamilaisissa yhteiskunnissa ja siten se on myös maahanmuutto-ongelma. Se on myös Euroopan itse aiheuttamaa, koska se suojelee ekstremistejä maahanmuuttajia, kuin he olisivat sorrettuja vähemmistöjä, joita ei saisi kritisoida. Minulla on paljon ystäviä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, joilla on positiivisempi kuva Israelista kuin Euroopasta, hän kuvailee.
Ahmed sanoo, että Lähi-idän antisemitismi on aina uskonnollista. Hän muistuttaa, että on olemassa aina myös äärioikeiston sekä -vasemmiston antisemitismiä.
&#8211; Täytyy katsoa myös menneisyyteen. Hitler tuki radikaali-islamisteja Brittien Palestiinassa. Tämän hetken arabinationalismin perusti Egyptin Gamal Abdel Nasser Hussein (Egyptin toinen presidentti 1954–1970), joka ihannoi Hitleriä, hän sanoo.
Irakilaismies odottaa vapauttajaa Palestiinaan
Italiasta turvapaikan saanut ja Suomessa parhaillaan lomaileva irakilainen Wahab Abbas sanoo, etteivät he pidä Israelista.
&#8211; Meille ei ole olemassa Israelia, on vain Palestiina.
Mihin israelilaisten sitten tulisi hänen mielestään muuttaa?
&#8211; He voisivat asua Palestiinan valtiossa. Monet italialaiset eivät pidä Israelista. Israel tuhosi Palestiinan ja se haluaa tuhota Lähi-idän, hän sanoo ja näyttää puhelimestaan italialaista Palestiina Libre Facebook-ryhmää, johon hän kuuluu.
Hän ohjaa keskustelun Irakiin.
– Miksiköhän Amerikka tuhosi Saddamin&#8230;Saddam ei tunnustanut Israelia vaan pelkän Palestiinan. Uskon, että tulee vahva johtaja, kuten suuri Saladin (muinainen egyptiläis-syyrialainen sulttaani) ja vapauttaa Palestiinan. Odotamme sitä, hän sanoo ja myöntää olevansa harras muslimi.
&#8211; Mutta minulla ei ole mitään ongelmia muiden uskontojen kanssa. Vaimoni on kristitty.
Kuparisen mukaan on muistettava, että paitsi palestiinalaisten muslimiveljien tukeminen Israelia vastaan oman valtion saamiseksi, muslimeille on tärkeää myös saada Jerusalem hallintaansa.
– On muistettava, että Mekan ja Medinan jälkeen Jerusalem on islamin kolmanneksi pyhin kaupunki. Paitsi profeetta Muhammedin omaan historiaan, niin se liittyy myös Koraanissa mainittujen Muhammedia edeltäneiden profeettojen Aabrahamin, Daavidin, Salomonin ja Jeesuksen historiaan, hän selventää.
Lähi-idän imaamit vaikenevat
Miksi Lähi-idän islamilaiset seurakunnat ovat niin hiljaisia antisemitismin tuomitsemisessa tai onko mahdollista, että ne olisivat eri linjoilla kuin eurooppalaiset islamilaiset seurakunnat? Esimerkkinä Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006390145.html">artikkeli</a> (30.1.) Turun synagogan tukimielenilmauksesta, jossa mukana oli ainoastaan Turun islamilaisen seurakunnan bosnialaistaustainen imaami. Myöskään muualla Euroopassa Lähi-idän imaamien kannanottoja ei ole mediassa juuri näkynyt.
&#8211; Pitää paikkansa. Tämä näkyy myös asennetutkimuksissa. Aiemmin mainitsemani vuoden 2014 maailmanlaajuisen asennemittauksen mukaan antisemiittisiä asenteita oli Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän muslimien keskuudessa noin 75 prosentilla, kun esimerkiksi Länsi-Euroopan osalta vastaava luku oli 29 %. Tätä eroa on selitetty sillä, että Euroopassa muslimit saavat paremmin tietoa juutalaisista sekä ovat jonkin verran näiden kanssa tekemisissä. He ovat tutumpia. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä valtiollinen antisemiittinen propaganda on niin voimakasta, että se vaikuttaa asenteisiin, Kuparinen sanoo.

Ekstremistimuslimien Israel-viha kasvattaa antisemitismiä Euroopassa

Suomen Akatemia kustantaa tänä vuonna tieteellistä tutkimusta 413 miljoonalla eurolla. Suomen Uutiset tarkasteli eräitä tutkimusprojekteja, joihin Akatemia on viime vuosina myöntänyt rahoitusta.

Tieteen politisoituminen on alkuvuodesta noussut valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Perussuomalaiset on nostanut erityisesti tieteellisen tutkimuksen rahoituspäätökset kriittisen tarkastelun kohteeksi. Merkittävä tutkimusrahoittaja Suomessa on Suomen Akatemia (Akatemia), joka tänä vuonna rahoittaa tieteellistä tutkimusta 413 miljoonalla eurolla.
Vuonna 2017 Akatemia myönsi 430 000 euron rahoituksen historiantutkija Oula Silvennoiselle monivuotiseen tutkimushankkeeseen ”Suomi ja lopullinen ratkaisu”, joka pyrkii selvittämään Suomen ”suhdetta” holokaustiin, eli Natsi-Saksan suorittamaan juutalaisten kansanmurhaan toisen maailmansodan aikana. Silvennoinen on vihreiden aktiivipoliitikko, ja oli viime keväänä myös vihreiden eduskuntavaaliehdokas.
Miten valetutkijoihin pitäisi suhtautua?
Silvennoisen tutkimusprojektia on kritisoitu muun muassa siitä syystä, että holokaustia on tutkittu ja selvitetty kattavasti jo vuosikymmenien ajan, ympäri maailmaa. Vastaavasti Silvennoisen poliittinen aktivismi on herättänyt epäilyjä hänen tutkimustyönsä laadusta. Usein mediassa esiintyvä Silvennoinen on toistuvasti muun muassa pyrkinyt leimaamaan perussuomalaiset ”äärioikeistoksi.” Kansanedustaja Jani Mäkelä kutsui äskettäin Silvennoisen tutkimusta pelleilyksi. Päivän lehti -verkkolehden päätoimittaja Kari Kallonen puolestaan nosti viime vuonna esille <a href="https://www.paivanlehti.fi/kansallisarkistosta-loytyi-todiste-tutkijat-mustasivat-lauri-tornin-mainetta-keksityilla-vaitteilla/">epäselvyydet</a> ja asiavirheet Silvennoisen sotasankari Lauri Törnistä kirjoittamassaan kirjassa.
Kansanedustaja Ville Tavio kirjoitti Twitterissä yleisemmällä tasolla siitä, että yliopistoihin on <a href="https://twitter.com/villetavio/status/1214549876815679488">pesiytynyt</a> agitaattoreita, jotka hyödyntävät järjestelmää omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä ja propagandan tuottamiseen.
&#8211; He yrittävät naamioida propagandansa tieteeksi ja pyrkivät yleiseksi auktoriteetiksi. Miten valetutkijoihin pitäisi suhtautua? Tavio kysyi.
Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa
Suomen Akatemia on tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan. Toimintaa valvoo Akatemian hallitus, jonka puheenjohtajana toimii tällä hetkellä professori Johanna Myllyharju Oulun yliopistosta.
Akatemian toiminnasta säätää laki Suomen Akatemiasta. Lain mukaan rahoituspäätöksiä myöntävät tieteelliset toimikunnat, jotka samalla suunnittelevat tutkimuksen edistämistoimintaa yhdessä Akatemian muiden toimielinten kanssa.
Tällä hetkellä Akatemiassa on kolme tieteellistä toimikuntaa: biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta.
Valtion talousarviossa päätetään vuosittain Akatemian tutkimusrahoituksen myöntövaltuuden määrä. Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen jakamistaan varoista myös rahapelitoiminnan voittovaroista.
Kontrolloiko biovalta tulevaisuutta?
Merkittävä osa Akatemian jakamasta rahoituksesta kanavoituu yliopistoissa tehtävään tutkimukseen. Suomen Uutiset tarkasteli joitakin tutkimusprojekteja, joihin Akatemia on viime vuosina myöntänyt rahoitusta.
Toukokuussa 2019 Akatemia myönsi Oulun yliopistolle 477 350 euroa dosentti Markku Hokkasen vetämään hankkeeseen, jossa tutkitaan Saharan autiomaan eteläpuolisten alueiden liikkuvia parantajia sekä näiden vaikutusta paikalliseen politiikkaan. Hankkeen nimi on Liikkuvat parantajat, politiikka ja kehitys Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa 1870-2000: muutokset, kamppailut ja keksinnöt. Julkisen kuvauksen mukaan tutkimusprojekti tuottaa uuden kokonaiskuvan Saharan etelänpuoleisen Afrikan terveyshistoriasta. Hankkeen rahoituskausi alkoi viime vuoden syyskuussa ja päättyy elokuussa 2023.
Syyskuussa 2019 Akatemia myönsi 205 828 euroa Helsingin yliopistolle filosofian tohtori Julian Honkasalon tutkimukselle nimeltä Trans-tulevaisuudet Yhteisöllisyyden Rakentaminen Biopolitiikan Vastarintana.
Tutkimuksen puitteissa on tarkoitus tutkia ”vaihtoehtoisia käsityksiä tulevaisuudesta trans-ihmisten yhteisöissä.” Hanke väittää, että ”trans-ihmisten elämää hallinnoi tulevaisuutta kontrolloiva biovalta, joka ilmenee esimerkiksi sterilisaatiolainsäädännöissä ja erilaisissa väkivallan muodoissa. Tutkimushankkeen on tarkoitus tuottaa uutta tietoa alueilla, jotka ovat jääneet pimentoon niin sukupuolentutkimuksessa kuin queer-teoreettisessa tulevaisuuden teoretisoinnissakin.” Transtutkimushankkeen rahoituskausi päättyy elokuussa 2022.
Rasismin haastamista hybridissä mediaympäristössä
Akatemia on myöntänyt rahoitusta myös erilaisille rasismi- ja monikulttuuritutkimushankkeille.
Vuonna 2016 Tampereen yliopistolle myönnettiin vuosille 2016-2018 yhteensä 190 644 euroa tohtori Kaarina Nikusen vetämälle projektille nimeltä Rasismit ja julkinen keskustelu hybridissa mediamaisemassa. Kuvauksen mukaan tutkimushanke ”tarkastelee, kuinka rasismia tuotetaan, kierrätetään ja haastetaan nykyisessä transnationaalissa, hybridissä mediaympäristössä.”
Hankkeen tavoitteena on ”lisätä ymmärrystä rasismia koskevista uudentyyppisistä tiedontuottamisen, affektiivisten kokemusten ja julkisen keskustelun muodoista. Projektin luvataan lisäksi tuottavan tietoa erityisesti siitä, kuinka rasismin ja anti-rasismin muodot ovat kietoutuneet osaksi jokapäiväisiä mediakäytäntöjä.” Kyseiselle hankkeelle myönnettiin vuodelle 2019 vielä lisärahoitusta yhteensä 43 356 euroa.
Nykyinen vasemmiston kansanedustaja, tohtori Veronika Honkasalo ryhtyi vuonna 2015 tutkimaan seksuaalikasvatusta monikulttuurisuuden näkökulmasta. Tutkimushankkeelle nimeltä Sukupuolten tasa-arvo, etnisyys ja seksuaalisuus: Monikulttuurinen seksuaalikasvatus Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa myönnettiin 280 104 euron rahoitus vuosille 2015-2018.
Uudenlaista metodologiaa affektien tarkasteluun
Tampereen yliopistolle myönnettiin 124 994 euroa vuosille 2019-2020 tutkija Tuula Juvosen tutkimusprojektiin Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa. Hankkeen kuvauksen mukaan ”Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa pyrkii teoretisoimaan tuoreella tavalla sukupuolen ja seksuaalisuuden järjestämisen tapoja ja kehittämään uudenlaista metodologiaa affektien tarkasteluun.”
Edelleen kuvauksen mukaan ”hankkeessa on tarkoitus avata tutkimuskenttää intiimisuhteiden sisäisen eriarvoisuuden tarkasteluun niin heteroseksuaalisissa kuin ei-heteroseksuaalisissakin suhteissa. Kehitämme hankkeessamme ensinnäkin metodologiaa, jolla tavoitetaan aiempaa paremmin affektien kokemisen ruumiillisuus, toiseksi tuotamme tietoa niistä tavoista, joilla sosiaalista eriarvoisuutta tuotetaan affektiivisesti. Kolmanneksi kehitämme heterodynamiikan käsitettä edelleen sekä teoreettisesti että menetelmällisesti. Hanke pyrkii kuromaan umpeen nykyisin vallitsevaa kuilua sofistikoituneen teoreettisen affektikeskustelun ja sen empiiristen sovellutusten välillä.”
Meemien merkityksellistämää maailmanpolitiikkaa
Akatemia myönsi viime vuonna Tampereen yliopistolle myös 262 811 euroa tutkimushankkeelle MEMEPOL &#8211; Meemien merkityksellistämää maailmanpolitiikkaa. Tutkimuksen on tarkoitus jatkua elokuuhun 2022 saakka. Meemejä on ryhtynyt pyörittelemään tutkijatohtori Saara Särmä, joka tunnetaan myös feministisen ajatushautomo Hatun johtajana.
Hankkeen julkisen kuvauksen mukaan ”meemiprojekti keskittyy analysoimaan visuaalista maailmanpolitiikkaa eli sitä, miten erilaiset toimijat valtioista aktivisteihin tuottavat ja levittävät meemejä sosiaalisessa mediassa ja internetissä pyrkiessään vaikuttamaan kansainväliseen politiikkaan.” Projektin tarkoitus on siis pyrkiä ymmärtämään miten meemit leviävät ja miksi jotkut kuvat politisoituvat ja toiset eivät.
Feministitohtori Särmän vetämän projektin akateemisen annin sanotaan liittyvän ”visuaalisuuden ja politiikan monimuotoisten suhteiden teoretisointiin ja syvempään ymmärrykseen. Projektin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on edistää visuaalista poliittista lukutaitoa ja kriittistä ajattelua.”
Intersektionaalisia rajakamppailuja
Lähes puoli miljoonaa, yhteensä 480 000 euroa myönnettiin Helsingin yliopistolle Suvi Keskisen tutkimukseen nimeltä Intersektionaaliset rajakamppailut ja tottelematon tieto aktivismissa. Lähtökohta hankkeelle julkisen kuvauksen mukaan väitetään olevan se, että ”sukupuoleen, maahanmuuttoon ja rasismiin liittyvät kysymykset ovat keskeisiä nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnissa.” Tutkimus on alkanut syyskuussa 2018 ja se jatkuu vuoteen 2022 saakka.
Kyseisessä hankkeessa ”selvitetään sukupuolen, etnisyyden, rodullistamisen, luokan ja iän merkitystä osallistujien välisten suhteiden rakentumisessa ja yhteistoiminnassa. Siinä jäsennetään uutta tietoa, joka syntyy erilaisten toimijoiden kohtaamisesta sekä siirtolaisten ja vähemmistöjen näkökulmien sisällyttämisestä sosiaalisten liikkeiden tavoitteisiin. Hankkeessa yhdistetään useita laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä: osallistavia työpajoja, haastatteluja, havainnointia, kirjoituksia, autoetnografiaa ja kyselyä. Hanke kehittelee osallistavan toimintatutkimuksen menetelmiä.”
Summat ovat käsittämättömän suuria
Taloustieteen professori Matti Virén on aktiivisesti osallistunut julkiseen keskusteluun tiedepolitiikasta. Professori on myös moittinut Suomen Akatemiaa löysästä rahanjaosta. Suomen Uutiset kysyi Viréniltä yleisen tason näkemystä tässä jutussa esiteltyihin tutkimushankeisiin.
Professori kiinnittää heti huomiota siihen, että tutkimuksiin myönnetyt rahasummat ovat korkeita.
&#8211; Summat ovat käsittämättömän suuria, vaikka ottaa huomioon yliopistojen osuuden. Vaikea tässä on enää viestittää kansalaisille, että rahasta on pulaa. Olisikin syytä pohtia perusteellisesti, mikä on järkevä Suomen Akatemian budjetin taso. Nyt jää vaikutelmaksi, että rahaa on liikaa ja huonotkin tutkimukset saavat haluamansa.
&#8211; Tiedepolitiikka ei ole pelkästään tiedeihmisten asia: asioista on päätettävä demokraattisten instituutioiden puitteissa samalla tavalla kuin muistakin budjettitalouden asioista, Virén sanoo.
Itsekeksittyjä sivistyssanoja
Professori Virén arvostelee myös kysymyksenasetteluja ja tutkimushankkeiden sisältökuvausta.
&#8211; Näköjään on lähdetty leikkimään itsekeksityillä sivistyssanoilla ikään kuin asioita ei voisi ilmaista suomen kielellä. Tyypillistä on, että mitään hypoteeseja ei esitetä. Tämä täytynee tulkita siten, että niitä ei olekaan, eli tulokset ovat jo tiedossa. Jäljellä on vain tulosten kuvailu. Vaikuttaa siltä, että tutkimustulokset on tarkoitettu pääsääntöisesti kotimaiseen käyttöön, mikä on tutkimusten laadun ja laadunvertailun kannalta ongelmallista.
&#8211; Asemoituminen keskelle päivänpolttavaa poliittista keskustelua ei sekään ole kovin hedelmällinen lähtökohta, etenkin jos tutkimuksen tekijät ovat jo lähtökohtaisesti sitoutuneet voimakkaasti johonkin poliittiseen agendaan, Virén sanoo.

Nyt tutkitaan trans-tulevaisuutta, rasismia, Afrikan liikkuvia parantajia, rodullistamisen merkitystä ja meemikuvia – Suomen Akatemia rahoittaa

Tieteen politisoituminen on nyt Suomessa tapetilla. Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) esitti sosiaalisessa mediassa ajatuksen, että yliopistomaailmaan on pesiytynyt poliittisia agitaattoreita, joille tiede on väline edistää ideologisia missioita. Tämä aiheutti eri puolilla puolustusreaktioita, ja paikoittain puhutaan jopa yleisestä hyökkäyksestä tiedettä vastaan. Kriittinen keskustelu tieteen politisoitumisesta unohtui poliittisen leimaamisen tieltä. Esimerkiksi sosiologian tieteenalaa on jo pitkään kritisoitu vasemmistolaisesta ideologisesta taipumuksesta, jota on havaittu sekä tutkijoiden henkilökohtaisissa poliittisissa vakaumuksissa että asennoitumisessa varsinaiseen tieteelliseen tutkimustyöhön. Yhdysvalloissa tehdyt akateemiset tutkimukset valottavat tätä ja ovat saman suuntaisia Tavion kommentin kanssa. Sosiologian alalla havaittu poliittinen tunnustuksellisuus on vakava ongelma tieteen puolueettomuuden ja tutkimuksen laadun kannalta.

<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006368202.html">Keskustelu</a> tieteen politisoitumisesta nousi äskettäin otsikoihin, kun perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio <a href="https://twitter.com/VilleTavio/status/1214549876815679488">kirjoitti</a> sosiaalisessa mediassa huolensa akatemiaan yliopistomaailmaan pesiytyneistä agitaattoreista, joille akateeminen status on keino edistää omaa ideologista maailmankuvaa naamioiden sen tieteeksi. Samoihin aikoihin useampi perussuomalaisten kansanedustaja oli kyseenalaistanut Suomen akatemian vuoden 2017 päätöksen tukea yli 430 000 eurolla Helsingin yliopiston dosentin Oula Silvennoisen tutkimushanketta Suomen kytköksistä holokaustiin. Dosentti Silvennoinen, entinen vihreiden eduskuntavaaliehdokas, on tuttu sosiaalisen median aktivismistaan ja televisioesiintymisistään, joissa hän on pyrkinyt <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/aarioikeistoa-tutkijan-sanat-a-studiossa-kuohuttavat-perussuomalaisia/e1808e38-95d7-3270-b0f1-2f9a49bd8411">leimaamaan perussuomalaiset ”äärioikeistoksi”</a> ja näkemään nyky-Suomessa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11104772">yhtäläisyyksiä fasistiseen 30-lukuun</a>. Silvennoisen aktivismi on saanut perussuomalaiset skeptiseksi hänen tutkimustyönsä laadusta.
Tutkijaksi mediassa tituleeratulle Silvennoiselle ei tee pahaa esimerkiksi vaatia &#8221;ääriliikkeeksi&#8221; katsomansa perussuomalaisten <a href="https://twitter.com/oula_silver/status/1195616396706746368">eristämistä</a> poliittisesta päätöksenteosta. Vastaavaan <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002549312.html">ylsi</a> aikoinaan vasemmistoliiton räyhäsiiven Dan Koivulaakso, joka on sittemmin maltillistunut huomattavasti.
Siitä, kuinka paljon on järkevää maksaa Suomen käytännössä olemattomien natsikytkösten setvimiseen, voidaan toki keskustella. Valitettavasti voimakkaasti politisoituneen tutkijan valjastaminen tällaiseen tehtävään ei ole omiaan rakentamaan luottamusta maamme tutkimuslaitoksiin. Puolen miljoonan rahoituksella moni toki lienee valmis löytämään historiasta aivan mitä tahansa. Verrokkina toimivat myös vaikkapa <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ce9cfffa-7d19-4e77-a401-23da660ff541">surkuhupaisat löydökset</a> &#8221;Suomen synkästä siirtomaaherrojen salaisuuksista&#8221; sekä <a href="https://koneensaatio.fi/vuoden-tiedekyna-2017-palkinto-miika-tervoselle/">pohdinnat</a> siitä, että &#8221;Suomen yhtenäiskulttuuri on vahingollinen myytti&#8221;.
Hevosella pääsee ja rahalla saa, nimittäin mieleistään maailmankatsomusta.
<h4>Ryhmäajattelun ongelma</h4>
Sosiologian tieteenalaa on pitkään kritisoitu ideologisesta taipumuksesta vasemmistolaiseen ryhmäajatteluun ja poliittisesta tavoitteellisuudesta mm. sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Jo 1990-luvun alussa tehty <a href="https://link.springer.com/article/10.1007/BF02691906">tutkimus</a> antoi viitteitä sosiologian politisoitumisesta ja tutkijoiden omien poliittisten vakaumusten vaikutuksesta tieteelliseen työhön. Nämä piirteet ovat vastoin tavanomaisia tieteen ihanteita, jotka ovat jo vuosisatojen ajan korostaneet puolueettomuutta, avoimuutta uudelle tiedolle ja ymmärryksen lisäämiselle.
<blockquote>Sosiologiaan on aina liittynyt sosiaalisen oikeudenmukaisuuden missio</blockquote>
Tunnettu sosiaalipsykologi ja eettisen johtamisen professori Jonathan Haidt <a href="https://books.google.fi/books/about/The_Righteous_Mind.html">on havainnut</a> sosiologien suhtautuvan yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin &#8221;pyhinä uhreina&#8221;. Uhreiksi miellettyjä ihmisryhmiä rajataan näin kriittisen tarkastelun ulkopuolelle. Myyttinen lähestymistapa estää siis tarkastelemasta ihmisryhmiä ja niihin vaikuttavia olosuhteita tasapuolisesti ja objektiivisesti.
Professoreiden Benjamin Winegardin ja Bo Winegardin <a href="https://www.researchgate.net/publication/319096818_Paranoid_Egalitarian_Meliorism_An_Account_of_Bias_in_the_Social_Sciences">mukaan</a> sosiologian alaa vaivaa &#8221;pyhä kosminen egalitarismi&#8221;, joka uskonnon lailla olettaa kaikki ihmisryhmät lähtökohtaisesti samalle viivalle sisäisten ominaisuuksiensa puolesta. Tutkimus, joka pyrkisi perinteisen tieteen hengessä tarkastelemaan tuon oletuksen realistisuutta todellisuudesta kerätyllä tiedolla, kohtaisi tieteenalan harjoittajien ihanteita vasten inhoa ja paheksuntaa.
<h4>Henkilökohtaisen vakaumuksen vaikutus tutkimustyöhön</h4>
Kolme yhdysvaltalaisprofessoria päätti tutkia aihetta pidemmälle. Mark Horowitz ja Anthony Haynor Seton Hallin yliopistosta sekä Kenneth Kickham Keski-Oklahoman yliopistosta suorittivat akateemisen kyselytutkimuksen, joka kartoitti henkilökohtaisten näkemysten ja joidenkin ominaisuuksien vaikutusta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimustyöhön.
<blockquote>Professoreista peräti 67% piti sosiologiaa sekä tieteellisenä että moraalisena yhteiskunnallisena liikkeenä</blockquote>
Tutkimukseen osallistui 479 amerikkalaista sosiologian professoria. Tutkimusraportti Sociology&#8217;s Sacred Victims and the Politics of Knowledge: Moral Foundations Theory and Disciplinary Controversies <a href="https://link.springer.com/article/10.1007/s12108-018-9381-5">julkaistiin</a> vertaisarvioidussa The American Sociologist -journaalissa viime vuodenvaihteessa.
Tutkimukseen osallistuneista professoreista naisia oli 40% ja miehiä 60%. Vaikka sukupuolijakauma on jokseenkin tasainen, erilaiset yhteiskunnalliset ajattelutavat ovat epätasaisemmin edustettuina sosiologien keskuudessa. 21% ilmoittautui poliittisesti äärivasemmalle, 62% vasemmalle, 13% keskelle, 2% konservatiiviksi, ja 2% libertaariksi.
Sosiologiaan on aina liittynyt sosiaalisen oikeudenmukaisuuden missio, mutta sen vaikutus on vaihdellut ajasta ja paikasta riippuen. Uuden tutkimuksen mukaan professoreista peräti 67% piti sosiologiaa sekä tieteellisenä että moraalisena yhteiskunnallisena liikkeenä. Enemmistön mukaan sosiologian tehtävänä olisi analysoida ja vaikuttaa kaikkiin sosiaalisen sortamisen muotoihin. Vielä suurempi enemmistö vastaajista ei nähnyt sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelua ongelmallisena tutkimuksen tarkkuudelle.
Sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyy olennaisesti myös ajatus monimuotoisuudesta (engl: diversity). Sosiologien parissa monimuotoisuus näkyy yleisenä kiinnostuksena sukupuolia ja etnisyyksiä kohtaan. Moninaisuuden määritelmä näyttäytyy itsessään poliittisena, sillä suhtautuminen mm. ajattelun moninaisuuteen jakaa sosiologeja jo enemmän. 50% allekirjoitti väitteen, jonka mukaan tieteenalalla äärimmäisen pienessä marginaalissa olevien konservatiivien suhteellisesti suurempi määrä edistäisi sosiologiaa ja sen objektiivisuutta.
<blockquote>Tutkijoilla on huoli sosiologian tulevaisuudesta uskottavana tieteenalana</blockquote>
Tutkimuksessa havaittiin, että mm. professorin sukupuoli, poliittinen vakaumus ja asenteet tieteenalansa yhteiskunnallista missiota kohtaan ennustivat merkittävästi myös tieteellisen lähestymistavan erinäisiin teemoihin. Tutkimuksessa käytettiin kolmea näkemyksiä jakavaa teemaa: kaupungissa asuvien mustien köyhyyttä, sukupuolieroja uravalinnoissa sekä yleisemmin maahanmuuttoa.
Peräti 79% professoreista uskoi, että sosiologian alalle kuuluvat sosiaaliset ja syrjintään liittyvät ilmiöt selittäisivät sukupuolittuneita uravalintoja enemmän kuin biologiset tekijät.
Vain 12% vastanneista uskoi, että muslimiväestön maahanmuutto voisi uhata ihmisoikeuksia tai sukupuolten tasa-arvoa. Vajaa kolmannes (30%) näki, että koko keskustelu muslimien aiheuttamasta uhasta länsimaisille arvoille olisi islamofobista. Lähes puolet professoreista (49%) allekirjoitti väitteen, jonka mukaan huoli kulttuurin eheydestä edustaa ilmeisimmin muukalaispelkoa.
Tutkijat muistuttavat, etteivät akateemiset identiteetit ole mitenkään immuuneja tunteellisille sidonnaisuuksille. Samalla he peräänkuuluttavat, ettei heidän motiivinaan ole osallistua poliittiseen vastakkainasetteluun. Tutkijoilla on huoli sosiologian tulevaisuudesta uskottavana tieteenalana:
&#8221;Esitellessämme tiedeyhteisömme kollegojen näkemyksiä emme pyri tuomitsemaan heidän ideologiaansa. Analysoimme näkemyseroja parantaaksemme tietoisuutta meistä kaikista, tunteille alttiiden tutkijoiden muodostamasta tiedeyhteisöstä.&#8221;
<h4>Esimerkkejä tieteen politisoitumisesta ja sen vaaroista</h4>
Jos tiede valjastetaan erilaisten poliittisten, uskonnollisten tai kaupallisten eturyhmien välineeksi, sen laatu ja uskottavuus kärsivät. Poliittinen asennoituminen tutkimukseen voi korruption lailla vääristää tasapuolista tiedon hankkimista, käsittelyä, ja potentiaalisten selittävien tekijöiden kartoittamista. Ääritapauksessa poliittisesti motivoitunut tutkimus on haluttua lopputulosta tukevan tiedon etsimistä ja valikoimista.
Viime vuonna Tekniikan Maailma <a href="https://tekniikanmaailma.fi/hitlerin-taisteluni-feministisena-manifestina-ruokkivatko-koirapuistot-koirien-raiskauskulttuuria-valetutkijat-tehtailivat-tiedejulkaisuihin-paattomia-tutkimuksia-ja-lapi-meni/">uutisoi</a> maailmalla keskustelua herättäneestä tiedeuutisesta, jossa sosiologiaa lähellä olevaa sukupuolentutkimusta parodioineet valeartikkelit menivät humanististen tiedejulkaisujen seuloista läpi. Kolme tutkijaa Helen Pluckrose, James Lindsa ja Peter Boghossian lähettivät parodia-artikkeleita akateemisiin julkaisuihin. Hassut tutkimusraportit läpäisivät modernin vertaisarvioinnin korkealla onnistumisprosentilla.
Esimerkiksi eräs akateeminen vertaisarvioija oli ylistänyt kolmikon artikkelia, jonka mukaan miesten rohkaiseminen penetratiivisen anaalierotiikan vastaanottamiseen vähentäisi transfobiaa ja lisäisi feministisiä arvoja. Toisen artikkelin mukaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustajien tulisi voida pilkata vapaasti muita, mutta vastaavasti samaa ei pitäisi suoda muille heitä kohtaan. Kahdestakymmenestä artikkelista vain kuusi hylättiin. (Lue myös <a href="https://stage.sudev.fi/sukupuolentutkimusta-parodioineet-valeartikkelit-lapaisivat-humanististen-tiedejulkaisujen-seulan-anaalitappi-auttaisi-miesten-transhysteriaan-liikalihavuus-rinnastuu-kehonrakennukseen/">Suomen Uutisten artikkeli</a> parodia-artikkeleista.)
Ensimmäinen tunnettu postmodernia filosofiaa parodisoiva artikkeli on jo vuodelta 1996, kun fysiikan professori Alan Sokal <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Sokal_affair">lähetti</a> kulttuuritutkimuksen julkaisuun hölynpölytekstin. Artikkeli väitti luonnontieteellistä ilmiötä, kvanttigravitaatiota, sosiaaliseksi ja kielelliseksi konstruktioksi. Ajatus imarteli lehden toimittajien ideologisia ennakkoluuloja ja julkaistiin ilman vertaisarviointia, eli lausuntoa tekstin aiheeseen perehtyneiltä meritoituneilta tutkijoilta. Sokal paljasti jäynänsä julkisesti.
Politisoituminen ja tieteellisen laadunvalvonnan pettäminen eivät ole pelkästään uhkakuvia, vaan potentiaalisia tiedeyhteisöjen ongelmia jo nyt. Esimerkiksi kieli poskella kirjoitetut parodiatekstit ovat paljastuneet vasta, kun tekijät ovat oma-aloitteisesti tunnustaneet jäynänsä. Jäljelle jää kysymys: miten käy niissä tapauksissa, joissa parodiatasoista &#8221;tiedettä&#8221; tuotetaan epäironisesti poliittisella motiivilla?

Yhteiskuntatieteiden politisoituminen on Suomessa tabu – yhdysvaltalaistutkimus osoittaa sosiologien tieteenalan ideologiset motiivit ja värittyneisyyden

Turussa järjestetään sunnuntaina 18.8. terrori-iskun vuosipäivänä Kukkavirta-muistokulkue ja kukkien lasku Aurajokeen. Turun terrori-iskun uhrien lisäksi kulkueella halutaan järjestäjien tiedotteen mukaan kunnioittaa terrori-iskujen uhreja kaikkialla Euroopassa. Tänä vuonna muistotilaisuuden juhlapuheen pitää perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila.

Jo toista kertaa järjestettävä muistokulkue on mediassa pyritty leimaamaan ”äärioikeistolaiseksi”. <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4124336-turussa-jarjestetaan-vastamielenosoitus-natsimarssille">Kansan Uutiset</a> luonnehti muistokulkuetta peräti ”natsimarssiksi”.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps) kertoo menevänsä muistotilaisuuteen vain puhujavieraana, eikä hänellä ole mitään tekemistä järjestäjien kanssa.
&#8211; On surullista, että Turun kaupunki ei halua millään lailla noteerata tätä islamilaista terrori-iskua. Siitähän meidän pitäisi puhua, eikä siitä, onko yleisön joukossa muutama tyyppi, joista ei tykätä.
Junnila pitää erikoisena sitä, että äärivasemmisto haluaa järjestää mielenosoituksen muistokulkuetta vastaan. Hän korostaa, että 188 Kukkavirta on nimenomaan terrori-iskun uhrien muistoa kunnioittava muistokulkue, ei mielenosoitus.
&#8211; Hiukan surullista on, että paikalle on jälleen tulossa ”vastamielenosoittajien” huutokuoro, Junnila sanoo.
Vastamielenosoituksen pääpuhujana on vihreiden kansanedustajaehdokkaana kevään vaaleissa näkyvyyttä saanut historiantutkija, dosentti Oula Silvennoinen. Järjestäjät ovat halunneet erikseen korostaa, että ”tilaisuus on väkivallaton ja päihteetön”. Anarkistien nettisivujen mukaan vastamielenosoitukseen järjestetään bussikyytejä ainakin Helsingistä ja Tampereelta.
&#8211; Haluaisin, että puhuttaisiin enemmän siitä, mitä Turussa on tapahtunut ja miksi se on tapahtunut, Vilhelm Junnila sanoo.
<h4>Ei edes hiljaista hetkeä</h4>
Junnilan mukaan Turun kaupungin asenne islamilaisen terrori-iskun uhrien muistamiseen on ollut alusta asti hyvin nihkeä. Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmä olisi halunnut, että valtuustossa olisi pidetty hiljainen hetki uhrien muistolle. Edes tähän ei Turussa suostuttu.
&#8211; Kunnioitamme uhreja ja auttajia työskentelemällä joka päivä turvallisuuden, kulttuurien yhteisymmärryksen ja maahanmuuttajien kotoutumisen parantamiseksi yhdessä muiden viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, perusteli Turun kaupunginjohtaja Minna Arve muistotilaisuuden järjestämättä jättämistä viime vuonna <a href="https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4032115/Turun+puukotusten+vuosipaivana+ei+jarjesteta+muistotilaisuutta+Traaginen+rikos+tai+sen+tekija+ei+sellaista+ansaitse">Turun Sanomissa</a>.
<h4>Junnila syyttää Turun kaupunkia terrori-iskun hyssyttelystä</h4>
&#8211; Nyt jauhetaan äärioikeistosta ja äärivasemmistosta, ja siitä, keitä kulkueessa on mahdollisesti mukana. Sen sijaan meidän pitäisi puhua siitä, että tämä oli ensimmäinen islamilainen terrori-isku Suomessa. Jollei tästä saa puhua, niin mistä sitten, Junnila kysyy.
Kukkavirta-muistokulkue lähtee Vähätorilta Turun pääkirjaston kupeelta sunnuntaina 18.8. kello 12.

Junnila: Ei hyssyttelyä – Turun islamilaisesta terrori-iskusta on voitava puhua

A-studion torstai-illan lähetyksessä oli tarkoitus keskustella siitä, miten &#8221;me vastaan ne&#8221; -kehitys saadaan pysäytettyä. Juontaja Annika Damström rakensi kuitenkin ohjelmasta vastakkainasettelun malliesimerkin, jossa Trumpia ja perussuomalaisia haukuttiin neljä yhtä vastaan asetelmasta.

A-Talkin aihe oli sinänsä ajankohtainen: Yhdysvalloissa kansa jakaantuu, Euroopassa vanhan vallan rakenteet tutisevat. Keskustelua vetäneen toimittaja Annika Damströmin ratkaisumalli kahtiajakautumisen estämiseen oli se, että hän ja kolme vieraista muodostivat &#8221;me&#8221;-ryhmän, syyttäen vuoron perään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia ja perussuomalaisia lähes kaikista maailman ongelmista. Syrjittyä &#8221;Ne&#8221;-ryhmää pääsi tällä kertaa edustamaan PS-nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila, 29, jonka sentään annettiin useimmiten jopa vastata syytöksiin.
Toimittaja Damströmin linja ei jäänyt kenellekään epäselväksi: Trump on vastuussa kirjepommeista, koska niiden lähettäjä on esiintynyt hänen kannattajanaan. Trump on vastuussa Yhdysvaltain kahtiajakautumisesta, koska demokraatit eivät pidä hänestä. Trump on paha. Ja Suomen jakautuminen on perussuomalaisten syytä. Useimmat syytöksensä Damström puki tietenkin näennäisesti kysymyksen muotoon.
&#8211; Oletko sinä Samuli nyt se nuorisopoika, joka selittelee Trumpia, eikä ymmärrä, että hän on paha mies? kysyi toimittaja.
Nuorisopoika-termin Damström poimi Kumpula-Natrin aiemmasta kommentista.
PS-nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila selitti, että hänen mielestään on kunnioitettavaa, että Trump pyrkii täyttämään vaalilupauksensa. Voutila toi esille Yhdysvalloissa tapahtuneen, todellisen muutoksen ja näköalattomuuden: kaikki eivät enää elä &#8221;amerikkalaista unelmaa&#8221;.
Parhaiten toimittaja Damströmiä säesti meppi Miapetra Kumpula-Natri (sd.). Toiseksi parhaiten &#8221;Me&#8221;-puolen keskustelijoista selvisi akatemiatutkija Oula Silvennoinen, joka korosti, että kaikki on äärioikeistoa: ruotsidemokraatit on äärioikeistopuolue ja Vaihtoehto Saksalle on äärioikeistopuolue.
Sen verran historiantutkija Silvennoinen oli valmis antamaan perussuomalaisille armoa, että ei pitänyt vuoden 1918 tapahtumia perussuomalaisten syynä.
&#8211; Se ei ollut persujen vika, että 100 vuotta sitten tapettiin toisiamme, mutta tämän hetken keskusteluilmapiiri on, Oula Silvennoinen sanoi.
Silvennoinen maalaili värikkäästi sitä palautetta, jonka hän arveli itseään odottavan, kun hän avaa sosiaalisen median. Toisaalta Oula Silvennoinen ei itsekään ole tunnettu moitteettomasta somekäytöksestään.
<h4>Globalisaation ongelmat myönnettiin, syyllisestä epäselvyyttä</h4>
Mielenkiintoista oli, että tietyt maailmanlaajuiset kehityskulut ja ongelmat kyllä myönnettiin. Lähes kaikki keskustelijat tuntuivat näkevän ne suunnilleen samalla tavalla. Vain syyllisistä ja ratkaisuista oltiin eri mieltä. John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen myönsi, että ennusteiden mukaan noin 20 vuoden päästä valkoiset ovat Yhdysvalloissa vähemmistö.
Tutkija Oula Silvennoisen mukaan länsimaissa vallitsee systeeminen kriisi, koska talouden hegemonia on siirtymässä muualle. Ihminen ei voi enää laskea sen varaan, että pärjäisi niin hyvin kuin vanhempansa. Suurkaupungeista tulee liian kalliita asua niille, joiden pitäisi siellä työskennellä. Kyseessä ovat siis ihan todelliset pelot. Mutta eniten Silvennoista pelotti, että näihin ongelmiin &#8221;iskevät populistiliikkeet, jotka haistavat siinä paikan&#8221;.
Samuli Voutila näki ongelmat samoin, mutta korosti, että PS:n ja muiden populistisiksi leimattujen puolueiden nousu on seuraus, ei syy. Perinteiset puolueet ovat liian pitkään pyrkineet lakaisemaan eurooppalaisten suurimmat huolet maton alle korostamalla ilmastonmuutosta, kun pitäisi puhua maahanmuutosta. Keskiluokka menettää uskonsa tulevaisuuteen, sanoi Voutila.
Lopussa tutkija Benita Heiskanen kiteytti hyvin tämän hetken ja tämänkin keskusteluohjelman suurimmat ongelmat: peruskommunikointi on hukassa, eikä osapuolten kesken ole edes todellista keskusteluyhteyttä.
Lopuksi otettiin toimittaja Damströmin kehotuksesta iso hali. Tai ainakin kättely. &#8221;Me vastaan PS&#8221; -vastakkainasettelu oli siltä erää päättynyt.
Ohjelma katsottavissa <a href="https://areena.yle.fi/1-4233725">Yle Areenasta</a> &gt;

Oula Silvennoinen

Päivän pointti: Ylen juttuihin päätyy toistuvasti haastateltavia, jotka lähemmässä tarkastelussa paljastuvat vasemmistopoliitikoiksi tai turvapaikka-aktivisteiksi

Demaripoliitikko yritti maalittaa hotellin – maalittikin itsensä

Eduskuntavaalit lähestyvät – vihervasemmiston aloittama natsittelu kiihtyy sosiaalisessa mediassa

Keskusteluilmapiirin heikentymistä moittiva ”taisteleva tutkija” Oula Silvennoinen julkaisi perussuomalaisia ivaavan alatyylisen meemikuvan

Oula Silvennoinen tekee törkeän rinnastuksen veteraanitoimittajasta, Satu Hassi peukuttaa – tietenkin samana päivänä, jona Hassi äänestää Mäenpäätä oikeuteen vääränlaisen rinnastuksen takia

Ekstremistimuslimien Israel-viha kasvattaa antisemitismiä Euroopassa

Nyt tutkitaan trans-tulevaisuutta, rasismia, Afrikan liikkuvia parantajia, rodullistamisen merkitystä ja meemikuvia – Suomen Akatemia rahoittaa

Yhteiskuntatieteiden politisoituminen on Suomessa tabu – yhdysvaltalaistutkimus osoittaa sosiologien tieteenalan ideologiset motiivit ja värittyneisyyden

Junnila: Ei hyssyttelyä – Turun islamilaisesta terrori-iskusta on voitava puhua

Yle pisti parastaan – toimittaja Samuli Voutilalle: ”Oletko sinä nyt se nuorisopoika, joka selittelee Trumpia, eikä ymmärrä, että hän on paha mies?”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025