Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Outokumpu

Hallitus muisti Pohjois-Karjalaa budjettiriihessä merkittävillä panoksilla – Antikainen: Hallitus osoittaa vahvaa sitoutumista Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden parantamiseen

Moni puolue puhuu nykyään kansallisten sähköverkkojen puolesta ja vastustaa niiden myymistä ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Asiasta on puhunut muiden muassa ainakin keskustan yksi kansanedustaja, ja myös vasemmistoliitto on ottanut sen eduskunnassa monta kertaa esille. Samat puolueet tuntuvat kuitenkin toimivan kuntatasolla täysin päinvastaisella tavalla.

Kansanedustaja ja Outokummun kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Sanna Antikainen muistuttaa pari vuotta sitten tapahtuneesta Outokummun Energia Oy:n myynnistä kansainväliselle sijoitusyhtiölle Aberdeen Standard Investmentille, jota kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta voimakkaasti ajoivat. Outokummun Energiaa yritettiin myydä ensimmäisen kerran silloisten sinisten valtuustoaloitteen pohjalta jo vuonna 2017, mutta sillä kerralla esitys äänestettiin valtuustossa nurin.
&#8211; Myyntiä ajoi voimakkaasti myös Outokummun kaupunginvaltuuston keskustalainen puheenjohtaja Hanna Huttunen. Ainakin minusta itsestäni valtuutettuna tuntui, että meitäkin painostettiin muiden puolueiden taholta siitä, että asiaa ei saisi kritisoida. Kuntavaaleissa me nostimme kannatusta ja kaikki muut menettivät. Paikkaneuvotteluissa kaikki muut puolueet sitten liittoutuivat meitä vastaan ja meiltä vietiin sellaisia paikkoja, jotka olisivat meille vaalituloksen perusteella kuuluneet, Antikainen kertoo.
Teot ja puheet eivät kohtaa
Nyt ovat viime aikoina muut puolueet kiillottaneet kilpeään tuomitsemalla jyrkästi sähköverkkojen yksityistämisen ja myymisen ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Esimerkiksi keskustan Mikko Kärnä piti lokakuisessa <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/1584103085177475072?s=20&amp;t=rUkNOZcCng62PcKvoY-qZw">twiitissään</a> monopolissa toimivia sähkönsiirtoyhtiöitä suomalaisen yhteiskunnan syöpänä ja peräsi sähköverkkojen täyskansallistamisen nostamista keskusteluun.
&#8211; <a href="https://twitter.com/SannaAntikainen/status/1584162667693936641?s=20&amp;t=rUkNOZcCng62PcKvoY-qZw">Haastoin</a> Kärnän keskustelemaan Outokummun sähkönsiirrosta hallintovaliokunnassa kollegansa Huttusen kanssa. Teot ja puheet eivät kohtaa, ja mikäli nämä puolueet ovat oikeasti huolissaan huoltovarmuudesta ja tosissaan haluavat pitää sähköverkot suomalaisten käsissä, niin miksi ne sitten toimivat eri tavalla? Ihmettelen sitä, että tehdään yhtä ja puhutaan toista, Antikainen moittii.
Outokummussa peiliin katsomisen paikka
Moni kuntalainen oli julkisuudessakin sitä mieltä, että Outokummun Energian myynnistä ei tiedotettu tarpeeksi. Perussuomalaisten valtuustoryhmä varoitti, että Outokummussa sähkönsiirtohinnat tulevat kaupan jälkeen nousemaan, koska sijoitusyhtiöt tietysti pyrkivät kasvattamaan voittojaan. Seuraavana vuonna myynnin jälkeen siirtohinta nousikin jo 6,5 prosentilla.
&#8211; Otin asian pari vuotta sitten esille myös <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2021+2.2.aspx">eduskunnassa</a>, jossa kysyin siitä elinkeinoministeri Mika Lintilältä. Lintilä vastasi, että jos te olette Outokummussa tehneet tällaisen päätöksen, niin se on kunnallista päätöksentekoa eikä se ole tämän hallituksen vika. Lisäksi hän sanoi, että ”kyllä te joudutte Outokummussa sitten katsomaan peiliin”, Antikainen kertoo.
Painostusta ja takinkääntöjä
Toisin kuin muut puolueet, perussuomalaiset ajaa kansallisen turvallisuuden asiaa kaikilla tasoilla, niin eduskunnassa, kuntatasolla kuin hyvinvointialueillakin, oli kyse sitten maahanmuutosta tai muista kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeistä asioista.
Antikainen on hyvin pettynyt muiden puolueiden toimintaan Outokummussa, jossa perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään sähköverkon myynti muiden puolueiden mukana.
&#8211; Minulle jäi siitä huono maku suuhun, kun oli niin tärkeästä asiasta kyse erityisesti tässä maailmantilanteessa, jossa virheet näkyvät vielä selvemmin. Haluaisin tietää myös, onko vasemmistoliiton edustajille tullut siitä jotain seuraamuksia, kun myös vasemmistoliitto on ollut hyvin vahvasti sen puolella, että sähköverkkojen on pysyttävä kansallisissa käsissä eikä niitä saa myydä varsinkaan ulkomaisille sijoitusyhtiöille, Antikainen sanoo.
Kärnä ei ota kantaa
Keskustan kansanedustaja Kärnä ei halunnut ottaa kantaa Outokummun Energian myyntiin tuntematta tapausta ja sen taustoja tarkemmin. Kärnän henkilökohtainen mielipide on, että ennen kaikkea sähkönsiirtoverkot on pidettävä kansallisessa omistuksessa silloin kun toimitaan luonnollisessa monopolissa. Esimerkiksi Caruna-kauppa oli hänen mielestään valtava virhe.
&#8211; Energiayhtiöt eivät samalla tavalla monopolissa toimi. Katson kuitenkin, että valtiolla on hyvä omistuksia olla, ja esimerkiksi Fortum-seikkailu pörssissä oli aivan hullua. Mutta Outokummun Energian tapausta en tunne sen tarkemmin, Kärnä sanoo.
Valtuuston puheenjohtaja Hanna Huttusta ei tavoitettu kommentoimaan asiaa.
&nbsp;

Keskustalla ja vasemmistoliitolla teot ja puheet ristiriidassa: Perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään Outokummun sähköverkon myynti ulkomaisille sijoittajille

Teräsyhtiö Outokumpu Oyj antoi osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä ilmoituksen päätöksestä vähentää henkilöstä Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Yhtiö perustelee päätöstään säästösyillä. 
 

Yhteensä vähennysten kohteena on enintään 1 000 työntekijää vuoden 2021 loppuun mennessä. Määrä vastaa 10 prosenttia yhtiön henkilöstön kokonaismäärästä. Suomessa vähennys koskee 270 työntekijää.
Pääosa Outokummun noin 2 500 työntekijästä työskentelee Tornion terästehtaalla ja Kemin kaivoksella, joten myös suurimpien vähennysten voidaan odottaa kohdistuvan sinne. Laskelmien mukaan Torniossa ja Kemissä vähennys tulee olemaan yhteensä 250 henkilöä Outokummun tehtaalta ja kaivokselta.
&#8211; Tornion ja Kemin alueen asukaslukuun suhteutettuna Outokummun ilmoittama työntekijämäärän vähentämien on todella mittava ja massiivinen. Lasketaan, että yksi teollisuuden työpaikka tuo mukanaan kaksi työpaikkaa palvelualoille. Irtisanomisilla on vaikutusta työntekijöiden lisäksi heidän perheidensä tilanteeseen, alueelliseen työttömyystilanteeseen, työvoimapalvelujen kysyntään, ammatilliseen liikkumis- ja koulutustarpeeseen ja jopa kunnan verokertymään. Vaikutuksia voi seurata myös erilaisten palvelujen kysyntään, kunnan väkimäärään ja jopa asuntomarkkinoihin. Asiasta on syytä olla huolissaan, sanoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
Valtio tukenut muitakin alueita 
 
Mittavan irtisanomisen vaikutus kohdistuu välillisesti ja kerrannaisvaikutuksineen laajalti koko alueelle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Outokumpu on käynyt Torniossa ja Kemissä jo lukuisia yt-neuvotteluja ja tehnyt henkilöstövähennyksiä. Suomen valtio omistaa Outokummun osakkeista noin 25 prosenttia.
Valtio on usein suurten irtisanomisten yhteydessä tukenut paikkakuntia rakennemuutosohjelmalla ja rakennemuutostuella.
&#8211; Tämä nyt tullut ilmoitus on sikäli verrattavissa Jämsän tapaukseen, että pienellä paikkakunnalla yhdellä kertaa on iso joukko työntekijöitä menettämässä työpaikkansa. Kun Jämsän Kaipolassa paperiyhtiö antoi ilmoituksen 450 työntekijän työsuhteen lakkaamisesta, kahden päivän kuluttua paikalle kiirehti joukko ministereitä kertomaan tukitoimista. Pääministerin johdolla ministerikolmikko tapasi työntekijöiden ja kaupungin edustajia ja kertoi koonneensa 4,5 miljoonan euron elvytys- ja tukipaketin kaupungille. Samalla pääministeri lupasi, että valtio on sitoutunut etsimään korvaavia työpaikkoja paikkakunnalle, Juuso toteaa.
&#8211; Kun nyt Outokumpu on pienellä Tornio-Kemi alueella kertonut yhdellä kertaa 250 henkilön menettävän työpaikkansa, niin luonnollisesti voisi odottaa, että hallitus osoittaisi jotakin toimenpiteitä myös tälle alueelle. Rakennemuutostuki olisi nyt paikallaan. Olen tehnyt tästä kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille.

Tornion terästehdas Outokummulta mittava väenvähennys – Juuso vaatii hallitukselta tukitoimenpiteitä

Ylen päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan ilmastoepäilijöistä voisi tehdä enemmän juttuja. Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen toteaa, että ilmastopaniikki on vain vahingollista. Outokummun toimitusjohtaja Roeland Baan vaatii hiilitulleja EU:hun tuotavalle ruostumattomalle teräkselle. Nämä kolme uutista vain parin päivän sisällä osoittavat, että perussuomalaisesta ympäristörealismista on tulossa valtavirtaa.

Perussuomalainen ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi kesällä kirjasen <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ymparistorealistin-kasikirja/">Ympäristörealistin käsikirja</a>. Siinä kritisoitiin ilmastopaniikin lietsontaa ja sellaisia ympäristöpoliittisia toimia, jotka edistävät tavoitettaan vähän mutta maksavat paljon.
Perussuomalaiseen ilmastopolitiikkaan ei ole kuulunut ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kiistäminen. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on moneen otteeseen todennut, että liian kunnianhimoinen, yksipuolinen ilmastopolitiikka ei ole haitallista vain Suomelle tai Euroopalle, vaan myös ilmastolle.
&#8211; Jos Suomi savustaa liiallisella kunnianhimolla teollisuuden Kiinaan, siinä häviävät sekä Suomi että ilmasto, Halla-aho totesi <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-varoittaa-liiasta-kunnianhimosta-ilmastopolitiikassa-suomen-teollisuus-savustetaan-kiinaan-siina-haviavat-seka-suomi-etta-ilmasto/">Suomen Uutisten</a> mukaan työmiehen tuumaustunnilla vuosi sitten.
– Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä on tuettava paitsi suojaamalla markkinoita saastuttajamaiden tuonnilta, myös madaltamalla kotimaisten toimijoiden energia- ja kuljetuskustannuksia, puolusti Halla-aho ilmastotulleja.
<h4>Outokumpu vaatii hiilitulleja</h4>
Samalla linjalla on ruostumattoman teräksen valmistamiseen erikoistunut Outokumpu. Yhtiön toimitusjohtaja Roeland Baan vaatii <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/e7fe3885-6c29-4ee3-a256-f66ed89966e4?">Tekniikka&amp;Talous</a> -lehdessä Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta EU:hun tuotavalle ruostumattomalle teräkselle hiilitullit pikimmiten.
Lehden mukaan terästuottajat ovat puhuneet hiilivuodon ongelmasta ainakin vuosikymmenen, mutta enää ala ei niinkään arvostele EU:ta liian kireästä ilmastopolitiikasta vaan vaatii hiilitulleja tuontiteräkselle.
&#8211; Jos joku tuo Eurooppaan tavaraa kuten terästä, sen hiilijalanjälki on noin yhdeksän-kymmenkertainen Euroopassa tuotettuun verrattuna. Me maksamme Euroopassa päästökaupan kautta, mutta tuonnilla ei ole tätä hinnoissaan.
Baanin mukaan terästeollisuus Euroopassa pyrkii hiilineutraaliuteen.
&#8211; Me Outokummussa olemme täysin sitoutuneet leikkaamaan hiilidioksidipäästöjämme 50 prosenttia vuoteen 2030. Tarvitsemme kuitenkin tukea politiikalta ja sellaista kauppapolitiikkaa, jolla selviämme investoinneista.
Aasialaisia pitäisi joko vaatia investoimaan hiilineutraaliin tuotantoon tai maksamaan tuonnista hinta, siis tullit. Ilmasto hyötyisi, koska Euroopassa ilmastopäästöt ovat selvästi pienemmät kuin Aasiassa, Tekniikka&amp;Talous summaa. Ongelmana on, että maailmankaupan WTO-säännöt eivät vieläkään anna lupaa puolustaa omaa tuotantoa ympäristö- tai ilmastoystävällisyyden takia.
<h4>Aasialaisen tuotannon hiilipäästöt kymmenkertaiset</h4>
Aasiasta tuodaan terästä Eurooppaan yhä enemmän, mutta ruostumattoman teräksen tuotanto Aasiassa aiheuttaa Tekniikka&amp;Talouden mukaan keskimäärin kymmenkertaisen määrän hiilidioksidipäästöjä Euroopassa tehtyyn teräkseen verrattuna.
&#8211; Ulkomaiset yhtiöt eivät investoi kestävyyteen ja matalapäästöisyyteen. Niiden kustannukset ovat siten pienemmät ja ne ovat siksi kilpailukykyisempiä”, Baan sanoi Tekniikka&amp;Taloudelle Maailman energianeuvoston tapahtumassa Helsingissä.
<h4>Juhana Vartiainen: Ilmastopaniikki on vain vahingollista</h4>
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan ilmastotoimia tarvitaan, ja ne ovat ihmiskunnalle kollektiivisen päätöksenteon haaste, <a href="https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-ilmastopaniikki-on-vain-vahingollista/">Verkkouutiset</a> kertoo.
– Paniikki on vain vahingollista, koska se johtaa hätiköityihin ja tehottomiin ratkaisuihin tutkijoiden suositusten sijasta, kokoomuksen kansanedustaja Vartiainen jatkaa Twitterissä.
Vartiaiselta kysytään Twitterissä, miten paniikki hänestä ilmenee. Vartiaiselle huomautetaan, että sanaa käytetään koodisanana sille, että yrityksiä tehdä ilmastotoimia pidetään liioiteltuina, Verkkouutiset kertoo.
– Minulle se ei ole sitä. Vaan sitä, että halutaan lopettaa kasvu, demokratia, markkinatalous ja vapaakauppa. Ja keskustellaan irrelevanteista pisteveroista. Ja että jotkut miettivät, uskaltavatko edes lapsia koettaa saada, Juhana Vartiainen sanoo.
– Jos ilmastohuoli johtaa huonoihin politiikkaratkaisuihin, ne uhkaavat muutenkin haurasta talouskasvua. Ja pelkään, ettei demokratia kestä miinuskasvua.
Vartiaisen mukaan kriisitietoisuus on hyvä asia.
– Mutta toisaalta ihmiskunnalla on aina ollut taipumusta lopunajan kultteihin, ja niitäkin piirteitä tässä on mukana.
<h4>Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen haluaisi lisää juttuja ilmastoepäilijöistä</h4>
Ylen uutis- ja ajankohtaispomo Jouko Jokinen luki taloustoimittaja Matti Virtasen kiistellyn kirjan Ilmastopaniikki ja sanoo, että sieltä löytyy hyviä haastateltavia. Yle voisi tehdä nykyistä enemmän juttuja niin sanotuista ilmastonmuutoksen epäilijöistä, Jokinen sanoi <a href="https://www.verkkouutiset.fi/ylen-paatoimittaja-ilmastoepailijoista-voisi-tehda-enemman-juttuja/">Verkkouutisten</a> mukaan.
– Siellä oli pari sellaista henkilöä, jotka haluaisin meille joko nettijuttuna tai ihan studioon. Ehkä kuuluu journalismin perusolemukseen, että meidän pitää kysyä ja mennä vähän vastavirtaan sekä pystyä riepottelemaan yleisiä totuuksia. Siinä Virtanen on ihan oikeassa, Jokinen sanoo.
Tiedetoimittaja Marko Hamilo arvioi Virtasen Ilmastopaniikin <a href="https://stage.sudev.fi/ilmastopaniikin-hoito-opas-ehdottaa-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-hillitsemisen-sijaan/">Suomen Uutisissa</a> keväällä.
<h4>&#8221;Tuotanto Suomessa on ekoteko&#8221;</h4>
Kriittisiä ääniä paniikinomaiseen, kohtuuttomaan ja uskonnollista kulttia muistuttavaan ilmastopoliittiseen linjaan on kuultu viime aikoina muiltakin tahoilta.
<a href="https://stage.sudev.fi/ilmastotutkija-talouselaman-haastattelussa-ilmastokeskustelussa-uskonnollisen-aariliikkeen-piirteita-ipccn-raportteja-luetaan-raamattua/">Suomen Uutiset</a> kertoi syyskuussa ilmastotutkija, Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksesta, joka näki &#8221;ilmastokeskustelussa uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä&#8221;.
Huhtikuussa eduskuntavaalien alla <a href="https://stage.sudev.fi/metsateollisuuden-tavoitteet-perussuomalaisten-ohjelmasta/">Suomen Uutiset</a> raportoi Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatisesta, joka sanoi lähes sanasta sanaan kuin Halla-aho, että &#8221;Tuotanto Suomessa on globaali ekoteko”.

Perussuomalainen ympäristörealismi saa peesaajia – ilmastopaniikkia kritisoidaan nyt jo Ylessä ja kokoomuksessakin

Outokummun kaupunki haluaa vastaanottaa lisää pakolaisia, vaikka kaupungin talousarvio on kaksi miljoonaa euroa alijäämäinen. Tuore perussuomalaisten kansanedustaja, Outokummun kaupunginvaltuutettu Sanna Antikainen ihmettelee päätöstä.

Outokumpu otti jo aiemmin vuonna 2016 vastaan kolmekymmentä pakolaista, joista parin vuoden jälkeen enää kuusi asuu Outokummussa, valtaosa on muuttanut muualle. Jäljelle jääneille puolelle tusinalle palkattiin vastikään oma pakolaisohjaaja.
Pakolaisista kuntaan rahaa valtiolta
Nyt pakolaisia halutaan kuntaan neljäkymmentä lisää, vaikka kaupungin budjetti on kaksi miljoonaa euroa punaisella.
&#8211; Jotenkin tuntuu, että eikö omat asiat voisi laittaa kuntoon ensin? Päätöstä on perusteltu muun muassa siten, että Outokumpu toivoo saavansa pakolaisten avulla valtion kassasta lisää rahaa kuntakorvausten muodossa, mutta ihan samoja veronmaksajien rahoja nekin ovat.
&#8211; Kun kaupungin talousarvio on roimasti alijäämäinen ja edellisistäkin vain kuusi jäljellä, niin pitää kysyä, onko tässä enää järkeä? ihmettelee kansanedustaja Sanna Antikainen.
Vain perussuomalaiset vastustivat
Pakolaisasia oli esillä viikko sitten Outokummun kunnanhallituksessa, jossa kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Antikainen ainoana vastusti esitystä. Kun asiaa käsiteltiin valtuuston kokouksessa maanantaina, perussuomalaisten varavaltuutettu Paavo Lehikoinen esitti, ettei uusia kiintiöpakolaisia otettaisi.
Äänestyksen tulos oli se, että vain perussuomalaiset Lehikoinen ja Antikainen vastustivat uusien pakolaisten ottamista, kaikkien muiden puolueiden edustajat olivat pakolaisten ottamisen kannalla.
&#8211; Olen saanut kaupungin asukkailta paljon yhteydenottoja, joiden mukaan moni kokee erittäin epäoikeudenmukaiseksi sen, että näille kuudelle Outokumpuun jääneelle palkattiin oma pakolaisohjaaja, vaikka kaupungissa olisi monia omiakin avun tarpeessa.
&#8211; Neljänkymmenen uuden pakolaisen ottaminen sai alkunsa kokoomusvaltuutetun tehtyä asiasta aloitteen perustellen sitä muun muassa Syyrian sodan jatkumisella. Sitäkin minä vähän ihmettelen, koska käsittääkseni Isiksen valtaamat alueet on saatu jo takaisin ja sota alkaa siellä olla ohi, Antikainen sanoo.

Talousvaikeuksissa oleva Outokumpu haluaa 40 uutta pakolaista – kansanedustaja Antikainen: ”Onko tässä enää järkeä?”

Outokummun kaupunki vastaanotti 30 pakolaistaustaista ihmistä vuonna 2016. Tällöin pakolaisohjaaja toimi kokonaispäiväisesti.
Tämän hetkisten tietojen mukaan pakolaistaustaisia henkilöitä on Outokummussa yhden perheen verran.

&#8211; Outokummun kaupunginhallitus päätti 7.1.2019 pidetyssä kokouksessaan, että se jatkaa puolipäiväistä pakolaisohjaajan palveluiden käyttöä. Tämä tulee maksamaan kaupungille 20 000 euroa, kirjoittaa perussuomalaisten Outokummun kaupunginvaltuutettu Sanna Antikainen blogissaan.
Pakolaisohjaaja ohjaa yhtä jäljelle jäänyttä perhettä hiukan yli kahden työpäivan ajan viikossa. Palvelun kaupunki ostaa Siun Sotelta.
Jo kaksi vuotta yksilöohjausta
Kaupungin 2019 talousarvio on 2,1 miljoonaa alijäämäinen. Alijäämäiseen talousarvioon vedoten kaupunki ei tarjonnut vanhusväestölleen liukuesteitä kenkiin. Liukuesteet olisivat maksaneet 40 000 euroa.
&#8211; Tein esityksen kaupunginhallituksen kokouksessa, ettei 20 000 määrärahoja ja sopimusta pakolaisperheen ohjauksesta hyväksytä. Se kaatui kannattamattomana.
&#8211; Mielestäni kahden vuoden jälkeen yksilöohjausta yhdelle perheelle ei enää tarvita. Heille on tarjolla sama apu kuin muille outokumpulaisille. Kaupungin päättäjien tulisi muistaa, että päätöksenteko tulee olla tasaveroista kaikkia kuntalaisia kohtaan, Antikainen toteaa.

Outokumpu

Hallitus muisti Pohjois-Karjalaa budjettiriihessä merkittävillä panoksilla – Antikainen: Hallitus osoittaa vahvaa sitoutumista Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden parantamiseen

Keskustalla ja vasemmistoliitolla teot ja puheet ristiriidassa: Perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään Outokummun sähköverkon myynti ulkomaisille sijoittajille

Tornion terästehdas Outokummulta mittava väenvähennys – Juuso vaatii hallitukselta tukitoimenpiteitä

Perussuomalainen ympäristörealismi saa peesaajia – ilmastopaniikkia kritisoidaan nyt jo Ylessä ja kokoomuksessakin

Talousvaikeuksissa oleva Outokumpu haluaa 40 uutta pakolaista – kansanedustaja Antikainen: ”Onko tässä enää järkeä?”

Outoa päätöksentekoa Outokummussa: Vanhusten kenkien liukuesteille ei riitä rahaa, mutta kaupungin ainoalle pakolaisperheelle löytyy oma ohjaaja

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025