Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

päästökauppatulot

Inflaatio syö Suomessa rahan arvoa kovaa vauhtia. Inflaatio laukkaa lähes kuuden prosentin tasolla ja haja-asutusalueella rahan arvo on laskenut jopa yli 10 prosenttia. Erityisesti polttoainehintojen raju kasvu nakertaa ostovoimaa.

Perussuomalaiset on pitkään vaatinut helpotusta hintoihin muun muassa veronalennuksiin. Helmikuussa perussuomalaiset jätti välikysymyksen, jossa eduskuntaryhmä esitti lukuisia toimia hintojen laskemiseksi ja kuluttajien ostovoiman sekä yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Hallitus ei ole toteuttanut esityksiä.
Moni maa on reagoinut
Lukuisat muut EU-maat ovat reagoineet rajuihin polttoainehintoihin. Viimeisimpänä Saksa päätti madaltaa polttoaineveroa EU:n sallimaan minimiin kesän ajaksi. Bensiinin hinta laskee Saksassa jopa 35 senttiä litralta ja dieselin vajaat 17 senttiä.
Aiemmin muun muassa Ruotsi, Puola ja Italia ovat laskeneet polttoaineiden verotusta tuntuvasti.
Helppo ja vaikutuksiltaan ennustettavin keino vaikuttaa polttoainehintoihin olisi puheenjohtaja Riikka Purran mukaan laskea polttoaineverotusta lukuisten muiden maiden tapaan. Purran mukaan mahdolliset valtion tulonmenetykset voi kattaa valtion turhista ja haitallisista menoista.
&#8211; Polttoainehintojen noustessa valtion arvonlisäverotuotto on noussut huomattavasti, joten reilukin alennus vain palauttaisi valtion tulot vuoden takaiseen tilanteeseen.
Dieselvero kokonaan pois
Lisäksi perussuomalaiset on ehdottanut dieselin käyttövoimaveron poistoa.
&#8211; Kyseinen vero ei ole järkevä dieselin nykyhinnoilla. Sen poistolla olisi selvä vaikutuksensa myös kuluttajahintoihin. Verotuksen keventäminen tätä kautta olisi teko myös suomalaisen työn puolesta, Purra sanoo.
Purra huomauttaa, että veronalennukset lisäävät yritysten kilpailukykyä ja kuluttajien ostovoimaa. Nämä luovat lisää verotuloja.
&#8211; Kun ihmisille jää enemmän käyttövaraa, he ostavat enemmän hyödykkeitä ja palveluita. Tästä seuraa, että yritykset voivat paremmin ja investoinnit sekä työllisyys kasvavat. Nämä asiat luovat lisää verotuloja dynaamisina vaikutuksina. Vasemmistopropagandassa nämä vaikutukset usein unohtuvat mainita, Purra kuittaa.
Jakeluvelvoite nollaan
Lisäksi valtion pitäisi Purran mukaan luopua väliaikaisesti niin sanotusta biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta kokonaan.
&#8211; Suomi loistaa biopolttoaineiden jakeluvaatimuksissa omassa luokassaan eli muiden maiden edellä. Varaa on todellakin peruuttaa, Purra muistuttaa.
&#8211; Pelkästään veroalella ja jakeluvelvoitteen poistolla voidaan polttoainehintoja laskea kymmeniä senttejä litralta. Halua ei vain tunnu olevan. Hallitus kehottaa kiristämään vyötä. Vain silloin, kun perussuomalaiset ehdottaa toimia kansalaisten arjen helpottamiseksi, hallitus valittelee rahapulaa.
&#8211; On lisäksi muistettava, ettei hallitus ole vieläkään lopullisesti luopunut tavoitteistaan tuoda liikenteeseen merkittäviä lisärasitteita tulevaisuudessa polttoaineiden päästökaupan, kilometriveron ja ruuhkamaksujen muodossa, Purra muistuttaa.
Missä viipyy ammattidiesel?
Ammattiliikenteen kustannusten helpottamiseksi perussuomalaisten on vuosia esittänyt niin sanottua ammattidieseliä eli veronpalautusjärjestelmää ammattiautoilijoille. Purra huomauttaa, että jopa 90 prosenttia tavaroista liikkuu Suomessa kumipyörillä ja logistiikan kustannukset siirtyvät kuluttajahintoihin.
&#8211; Hallitus lupasi valmistella ammattidieseliä helmikuussa, mutta mitään ei ole kuulunut. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valmistelussa on kapuloita rattaissa eikä asia etene. Vihreätkö on taas se kapula? Purra kysyy.
Hiilineutraalisuustavoitteiden on joustettava
Perussuomalaiset esitti jo viime syksynä, että hallituksen ajamaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa pitää maltillistaa niin, että hiilineutraalisuustavoite siirretään EU:n suosimaan vuoteen 2050.
&#8211; Liian kovasta kunnianhimosta seuraa ylimääräisiä kustannuksia yrityksille ja kuluttajille eivätkä tavoitteena olevat imagovoitot näitä kompensoi. Tavoitteen maltillistamisesta olisi saatavissa säästöjä, joita voitaisiin nyt käyttää kansalaisten tukemiseen, Purra sanoo.
Purran mukaan EU:n hiilineutraalisuustavoite vuonna 2050 on sekin jo vesittymässä.
&#8211; Etenkin Saksan päätös lisätä merkittävästi kivihiilen käyttöä aiheuttaa tämän. Kun Eurooppa on energiakriisin partaalla, hiilineutraalisuustavoitteiden pitää joustaa. Saksa maksaa nyt kovaa hintaa typeristä energiapoliittisista päätöksistään, Purra huomauttaa.
Suomen tulot suomalaisten hyväksi
Menojen priorisoinnin lisäksi perussuomalaiset on esittänyt, ettei Suomen pidä antaa päästökauppatulojaan EU:lle, vaan käyttää niitä ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen.
&#8211; Suomen päästökauppatuloja on ohjattava Suomen ja suomalaisten hyväksi, Purra vaatii.
&#8211; Lisäksi olemme puhuneet päästöoikeuksien määrän lisäämisen puolesta. Oikeuksien lisääminen tai edes ennallaan pitäminen vaikuttaisi energian hintaan alentavasti, ilman että EU:n tyylin mukaisesti pohjoisen maat pääsevät taas maksumiehiksi tukipakettien ja rahastojen kautta. Valitettavasti uusia tukipaketteja suunnitellaan kaiken aikaa.

Perussuomalaiset vaatii autoilun kustannusten laskua – Saksassa suuri veroale: ”Suomessa hallitus levittelee käsiään”

EU-komissio on tehnyt ehdotuksen uusiksi suomalaisten maksettavaksi tuleviksi EU-veroiksi. Suomen hallituksen kanta uusille veroille on &#8221;alustavan myönteinen&#8221;, mutta perussuomalaiset vastustaa tiukasti Suomen talouspoliittisen itsemääräämisoikeuden siirtämistä EU:n alaisuuteen.

Suomen hallitus suhtautuu uusiin veroihin “avoimesti ja rakentavasti” ja muun muassa kansallisten päästökauppatulojen osittaiseen siirtämiseen EU:lle “alustavan myönteisesti”. Valtiovarainvaliokunnan lausunto puolestaan suhtautuu “valtioneuvoston tavoin alustavan myönteisesti” päästökauppatulojen luovuttamiseen.
Käytännössä puhutaan päästöoikeuksien hinnasta riippuen 200-400 miljoonan vuotuisesta maksusta EU:lle pelkästään päästökauppatulojen osalta.
Perussuomalaiset jättivät perjantaina 6.5. eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon uusista EU-veroista. Eriävässä mielipiteessä moititaan lausunnon voimatonta suhtautumista EU:n suorittamaan Suomen talouspoliittisen itsemääräämisoikeuden kaappaamiseen.
&#8211; Tämä paketti siirtää Suomen kansallista verotusoikeutta ja päätäntävaltaa varojen käytöstä EU:lle. Sekä eduskunta että puolueet ovat jo pitkään julistaneet, että taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta on pidettävä kiinni. Tässä näkyy sanojen ja tekojen sovittamaton ristiriita puhtaimmillaan, edustaja Ville Vähämäki sanoo.
Suomalaisten etua se ei taatusti edistä
Sitran tuoreessa selvityksessä kiinnitettiin huomiota Suomen EU-päätöksenteon puutteisiin. Selvityksen mukaan kansallinen valmisteluvaihe ei ole avointa ja eduskunnassakin asiat käsitellään valiokunnissa suljettujen ovien takana. Selvitys muistuttaa, että demokratian kannalta on oleellista kysyä, mitä mahdollisuuksia kansalaisella on osallistua EU:n päätöksentekoon.
Suomen EU-lainsäädäntöprosessista saa usein tietoa vasta kun valtioneuvosto esittää eduskunnalle Suomen jo muodostetun kannan Euroopan komission valmistuneeseen säädösehdotukseen.
&#8211; Tilaisuus vaikuttaa oli nyt. Jos esitysluonnokseen ei ole jo tässä vaiheessa esittää muutosehdotuksia tai vahvaa kielteistä kantaa, ne tulevat pian konkreettisina esityksinä eduskunnan käsiteltäväksi, ja silloin niiden vastustaminen tulee olemaan poliittisesti mahdotonta, kuten on nähty jo monta kertaa. Herää kysymys, onko hallitus vain näennäiskriittinen. Kenen etuja vaikeneminen ja päätöksien läpi runnominen palvelee, sillä suomalaisten etua se ei taatusti edistä, edustaja Vilhelm Junnila kysyy.
Kyseessä on verotusoikeuden siirtäminen EU:lle
Sekä hallituksen kanta että valiokunnan lausunto kertoivat, että kantoja päivitetään esityksien täsmentyessä. Perussuomalaiset suhtautuvat asiaan epäilevästi.
&#8211; Jo nyt tiedämme, että kyseessä on verotusoikeuden siirtäminen EU:lle, ja osaamme arvioida, että kyseessä on satojen miljoonien eurojen vuotuinen lisämaksu suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille. Yksityiskohtien täsmentyminen ei tätä asiaa muuksi muuta, edustaja Jari Koskela toteaa.
&#8211; Sekä EU että hallitus perustelivat esitystä elpymispakettiin otettujen lainojen takaisinmaksutarpeella, mutta miksi sitten nyt ehdotetut verot ovat pysyviä eikä keräämistä keskeytetä, kun takaisinmaksu olisi suoritettu? On selvää, että elpymispakettia käytetään tekosyynä. Eihän EU ja hallituksemme kehtaa edes puhua veroista, vaan kutsuu näitä EU:n omiksi varoiksi ja ympäristömaksuiksi.
Tätä on kokoomuslainen EU-politiikka
Valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä lausuntoon jättivät eriävät mielipiteensä vain perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Kokoomus ei jättänyt eriävää mielipidettä. Kokoomus siis käytännössä kannatti valtioneuvoston kantaa ja valiokunnan lausuntoa.
&#8211; Kokoomus on useasti ilmoittanut vastustavansa tulonsiirtoliittovaltiota, yhteisvelkaa ja epäsymmetristä tulonsiirtounionia. Kuitenkin se oppositiostakin käsin päätyi kannattamaan elpymispakettia viime keväänä, aiheuttaen suomalaisille miljardien laskun, edustaja Sami Savio kertoo.
&#8211; Ja nyt kun hallitus nyökyttelee innokkaasti tuleville EU-veroille, kokoomus ei korkeiden kannatuslukujensa sokaisemana jättänyt valtiovarainvaliokunnassa edes eriävää mielipidettä asiasta. Tätä on kokoomuslainen EU-politiikka niin hallituksessa kuin oppositiossa.
&nbsp;

Suomen EU-vaikuttamisen taso järkyttää – perussuomalaiset vastustavat uusia EU-veroja

Päästökaupasta saatavat tulot lihottivat valtion kirstua viime vuonna 409 miljoonalla eurolla, joka oli liki kaksinkertainen potti edellisvuoteen verrattuna. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa päästökauppatulojen ohjaamista turvealan tueksi.

&#8211; Kuluvan hallituskauden aikana koko turvealalta on vedetty matto jalkojen alta. Tämä on ollut virhe, joka toivottavasti hallituksessakin nyt myönnetään. Turpeen merkityksestä Suomelle on kuluvana talvena jouduttu oppimaan kantapään kautta. Kylmän talven seurauksena turvetta on Suomessa poltettu suunniteltua enemmän, ja koska turpeen nostotoimintaa on jo ajettu alas, on paikoin jopa poltettu varastoja tyhjiksi, toteaa Sebastian Tynkkynen.
&#8211; Nykyisessä maailmantilanteessa turvetuotannon alasajo ja varastojen tyhjentyminen asettuvat vielä aiempaakin synkempään valoon. Turvealan toimintamahdollisuuksia on nyt parannettava, johon päästökauppatulot olisivat yksi keino.
Päästöoikeuksien kallistuminen romahduksen taustalla
Turvealan romahduksen taustalla on päästöoikeuksien raju kallistuminen EU:ssa. Kolikon toisella puolella on tästä seuraava päästökauppatulojen kasvu, joka on vahvistanut jäsenmaiden budjetteja. Jos komissio saisi luvan päättää, jatkossa EU haukkaisi tästäkin osan itselleen. Tynkkynen tyrmää viime vuonna annetun ehdotuksen, joka toisi EU:lle 12 miljardin euron vuosittaisen osuuden päästökauppatuloista.
&#8211; On äärimmäisen tärkeää pitää kiinni siitä, että päästökaupasta saatavat tulot pysyvät jatkossakin EU:n talousarvion sijaan omassa budjetissamme. Sen lisäksi niitä tulisi ohjata paikkaamaan niitä seurauksia, joita päästöjen vähentämisestä kansallisesti aiheutuu. Koska turveala on joutunut kunnianhimoisten ilmastotoimien tallomaksi, olisi oikeudenmukaista käyttää kasvaneita päästökauppatuloja ahdinkoon ajautuneen turvealan tukemiseksi. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa se olisi myös Suomen kokonaisedun kannalta enemmän kuin perusteltua, Tynkkynen huomauttaa.
Turvealalla ollaan edelleen aaltoliikkeessä. Tuotantokoneiden romutustuki aukesi haettavaksi helmikuussa, mutta hetkeä myöhemmin Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Tästä on seurannut venäläisenergiasta irtautuminen, joka tulee kasvattamaan myös turpeen roolia Suomen energiapaletissa.
&nbsp;

EU havittelee päästökauppamiljardeja itselleen – Tynkkynen tyrmää aikeet ja vaatii euroja Brysselin sijaan turvepelloille

Työssäkäynti on monelle kannattamatonta, maatalous on hätätilassa, kuluttajahinnat – kuten ruuan hinta – kasvavat ja yritysten kilpailukyky heikkenee. Polttoaine- ja energiahintakriisi on iskenyt syvälle.

&#8211; Teimme välikysymyksen, jossa vaadittiin välittömiä toimia tilanteen helpottamiseksi. Olemme huolissamme, miten suomalaiset pärjäävät, ja eiväthän he tahdo pian enää pärjätä, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri totesi tänään eduskunnassa pidetyssä välikysymyskeskustelussa.
Hallituksen toimet riittämättömiä
Hallitus julkaisi perjantaina toimia kriisin helpottamiseksi. Toimet esimerkiksi työmatkavähennyksen parantamiseksi ovat oikeasuuntaisia, mutta kahta asiaa ne eivät tee: ne eivät auta akuutisti eivätkä vaikuta hintoihin.
&#8211; Työmatkavähennyksen enimmäismäärän korottaminen koskee vain pientä osaa työmatkalaisista eikä kilometrikohtaisen vähennyksenkään korottaminen koske läheskään kaikkia. Jos olisitte halunneet auttaa koko työväestöä, olisitte madaltaneet työmatkojen omavastuuta.
&#8211; Työmatkavähennys ei myöskään laske hintoja pumpulla senttiäkään eikä ensi vuonna saatu veronpalautus tai heinäkuussa laskettu veroprosentti nyt lohduta, Meri sanoo.
Hallituksen toimenpidelistassa ei ole toimia, jotka parantaisivat yritysten kilpailukykyä tai alentaisivat esimerkiksi ruuan kuluttajahintoja.
Päästökauppatulot oman kansan hyväksi
Perussuomalaiset painottavat, että ilmastopolitiikassa pitää ottaa järki käteen. Hallituksen ajama maailman kunnianhimoisin hiilineutraalisuustavoite tulee siirtää vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.
&#8211; Pienen maan, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja auto välttämätön, ilmasto kylmä, julkinen talous rapakunnossa ja vientisektori energiaintensiivinen, pitää asiat tehdä vastuullisesti &#8211; vakaalla harkinnalla eikä lähteä poseeraamaan mallimaata.
&#8211; Toiseksi Suomen pitää käyttää päästökauppatulot oman kansansa hyvinvointiin. Tuloja kertyi vuonna 2021 päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa, Meri sanoo.
Komissio hamuaa suomalaisten rahoja
EU-komissio hamuaa näitä rahoja EU:n ilmastososiaalirahastoon ja haluaa kerätä lisätuloja nappaamalla joka vuosi 12 miljardia euroa jäsenmaiden päästökauppatuloista.
&#8211; Olemme esittäneet, että Suomen ei pidä antaa näitä tuloja, vaan käyttää niitä ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen.
&#8211; Lisäksi päästöoikeuksien määrää tulee lisätä. Oikeuksien lisääminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti. Mutta mitä tekee hallitus? Se kirittää komissiota päästöoikeuksien vähentämiseen! Meri ihmettelee.
Puolentoista miljardin lisälasku tulossa
Perussuomalaisten mielestä EU:n ilmastofanatismille pitää sanoa tiukasti ei. Pelkästään EU:n ilmastopaketin esityksistä yksi, päästökaupan laajentaminen, nostaa suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kustannuksia puolellatoista miljardilla vuodessa.
&#8211; Merikuljetusten hinta on nousemassa alkuvaiheen jälkeen yli miljardilla eurolla vuodessa. Tieliikenteessä vuosikustannukset nousisivat sadoilla miljoonilla. Ilmastopaketti tulee iskemään tärkeisiin vientialoihimme, yrityksiin, omakotiasujiin, kansalaisten ostovoimaan. Miettikää.
Välittömät toimenpiteet hintoihin
Välittömänä toimenpiteenä perussuomalaiset esittää polttoaineiden jakeluvelvoitteen tason laskemista. Velvoitteen laskeminen olisi valtiontalouden näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoainehintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään.
&#8211; Hallitus on sen sijaan kiristämässä jakeluvelvoitetta eli korottamassa hintoja. Perjantaina hallituksen esittämät toimenpiteet valuvat näin Kankkulan kaivoon, Meri sanoo.
&#8211; Verotukseen esitämme kolmea välitöntä toimenpidettä: polttoaineveroa on laskettava, sähköveroa on laskettava, dieselin käyttövoimavero on poistettava.
Kehitysavusta voidaan leikata
Mistä sitten otettaisiin rahat polttoaine- ja sähköverojen alentamiseen? Perussuomalaisten mukaan esimerkiksi käyttövoimaveron poisto maksaisi suorina verotuloina yli 400 miljoonaa. Polttoaineveroakin perussuomalaiset esitti laskettavaksi yli 250 miljoonalla eurolla.
&#8211; Ei hätää, perussuomalainen laittaa aina asiat tärkeysjärjestykseen. Suomi maksaa 1,3 miljardia euroa vuodessa kehitysapua, josta suuria summia valuu Maailmanpankin mukaan eliitin veroparatiiseihin ja korruptioon. Siitä kun lohkaisi edes puolet, olisimme poistaneet käyttövoimaveron ja madaltaneet polttoaineveroa.
&#8211; On lisäksi huomattava, että veroalennuksia ei voi laskea vain suorina veromenetyksinä. Kun rahaa jää enemmän käteen, talous voi joka tavalla paremmin ja verotulot nousevat, Meri muistuttaa.
Hallitus ei reagoi riittävästi
Perussuomalaiset esittävät, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.
&#8211; Hallitus ei ole oikeasuuntaisista toimenpide-ehdotuksistaan huolimatta pystynyt reagoimaan riittävillä toimilla polttoaine- ja energiahintakriisin. Liikkumisen ja asumisen hintoihin ei ole tulossa riittävän vaikuttavia nopeita toimia ja näin ollen kuluttajahinnat pysyvät korkeina ja kilpailukyky heikkona, Meri varoittaa.
&#8211; Tästä syytä esitän, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Hallitukselta ei vaikuttavia toimia polttoainehintoihin, maatalouskriisiin, ostovoimaan tai kilpailukykyyn – perussuomalaiset esitti epäluottamusta

Sähkön ja liikennepolttoaineiden kustannusten nousu heikentää kansalaisten ja monien yrittäjien toimeentuloa. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja liike nyt jättivät viime viikolla asiasta hallitukselle vastattavaksi välikysymyksen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra patistaa hallitusta pikaisiin toimiin kansalaisten auttamiseksi.
&#8211; Monessa maassa erilaisia tukitoimia on jo aikoja sitten tehty. Jokainen päivä ja viikko heikentää suomalaisten tilannetta. Liian monelta on rahat loppu. Töissä ei kannata välttämättä käydä, kun matkoihin kuluu liikaa rahaa, Purra sanoo.
Purran mukaan on hyvä, että hallitus on nyt luvannut etsiä keinoja helpottaa kansalaisten pärjäämistä.
&#8211; Nyt on aika toimia. Perussuomalaiset on esittänyt useita erilaisia vaihtoehtoja lähestyä ongelman ratkaisua. Toivottavasti niistä jokin kelpaa hallitukselle, Purra sanoo.
Hiilineutraalisuustavoitetta maltillistettava
Perussuomalaiset esitti viime syksynä, että hallituksen ajamaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa pitää maltillistaa niin, että hiilineutraalisuustavoite siirretään vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.
&#8211; Liian kovasta kunnianhimosta seuraa ongelmia ja ylimääräisiä kustannuksia eivätkä tavoitteena olevat imagovoitot näitä kompensoi. Tavoitteen maltillistamisesta olisi saatavissa säästöjä, joita voitaisiin nyt käyttää kansalaisten tukemiseen, Purra sanoo.
Pääministeri totesi viikonloppuna, että mahdolliset tukitoimet eivät saa heikentää ilmastotoimia.
&#8211; Näkisin, että tässä tilanteessa itse aiheutettu ongelma on parempi tunnustaa. Huomion pitäisi kohdistua suomalaisten auttamiseen eikä siihen, saako pääministeri paistatella parrasvaloissa maailman kunnianhimoisimpana ilmastopääministerinä, Purra toteaa.
Veronalennuksia ja ammattidieseliä
Perussuomalaiset on esittänyt veronalennuksia polttoaineiden ja kotitalouksien sähkön verotukseen. Taloustutkimus on laskenut veronalennusten vaikutukset kansalaisten laskuihin ja valtiontalouteen.
&#8211; Olemme esittäneet kuljetusdieselin käyttöönottoa kuljetusyrittäjille. Asiasta on maininta myös hallitusohjelmassa, joten sitä luulisi olevan helppo edistää, Purra sanoo.
Lisäksi perussuomalaiset on ehdottanut dieselin käyttövoimaveron poistoa.
&#8211; Kyseinen vero ei ole järkevä dieselin nykyhinnoilla. Sen poistolla olisi selvä vaikutuksensa myös kuluttajahintoihin. Verotuksen keventäminen tätä kautta olisi teko myös suomalaisen työn puolesta, Purra sanoo.
Päästökauppatulot suomalaisten hyväksi
Päästökauppatulot ovat nousseet erittäin merkittävästi. Perussuomalaiset on esittänyt, että Suomen ei pidä antaa päästökauppatulojaan EU:lle, vaan käyttää niitä ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen.
&#8211; Suomen päästökauppatuloja on ohjattava Suomen ja suomalaisten hyväksi, Purra vaatii.
&#8211; Lisäksi olemme puhuneet päästöoikeuksien määrän lisäämisen puolesta. Oikeuksien lisääminen tai edes ennallaan pitäminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti, ilman että EU:n tyylin mukaisesti pohjoisen maat pääsevät taas maksumiehiksi tukipakettien ja rahastojen kautta. Valitettavasti hallitus on kirittänyt komissiota päästöoikeuksien vähentämiseen, Purra ihmettelee.
Jakeluvelvoitteen tasoa laskettava
Purran mukaan polttoaineen pakkojakeluvelvoitteen laskeminen olisi valtiontalouden näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoainehintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään. Tosin toimenpide ei ole käyttövoimaneutraali kohdistuessaan erityisesti dieseliin.
&#8211; Jakeluvelvoitteeseen aiottujen kiristysten uusi aikatauluttaminen on ollut esillä joissain hallituksen ulostuloissa. Sitä voidaan pitää vähimmäistoimenpiteenä. Suomi loistaa biopolttoaineiden vaatijanakin omassa kunnianhimossaan eli siis muiden maiden edellä. Varaa on siis todellakin peruuttaa, Purra muistuttaa.
Tiukkaa EU-politiikkaa, ei ilmastososiaalirahastoa
Purra huomauttaa, että vaikka hallitus sanoo suhtautuvansa EU:n ilmastososiaalirahastoon ”erittäin kriittisesti”, se näyttää kuitenkin etenevän.
&#8211; Hallitukselta vaaditaan selkeä ja yksimielinen kanta asiaan, ei sivuille pälyilyä tai epävarmuutta. Euroopan tasolta on etsittävä samanmielisiä kumppaneita ja vastustettava uusia unionin tukivälineitä ja tulonsiirtoja, Purra vaatii.
Ruuhkamaksut ja kilometriverot unohdettava
Perussuomalaiset on huolissaan myös monista muista hallituksen kaavailemista ilmastotoimista, jotka toteutuessaan entisestään heikentäisivät ihmisten ostovoimaa ja osuisivat haitallisesti moniin elinkeinoelämän sektoreihin.
&#8211; Viimeistään nyt olisi aika unohtaa huikentelevaiset ideat kansallisesta liikenteen päästökaupasta, ruuhkamaksuista tai autoilijoiden kyttäysjärjestelmästä ja kilometriverosta, Purra sanoo.

Sähkön ja polttoaineiden hinnat syövät toimeentuloa – Purra: Missä viipyvät hallituksen toimenpiteet?

Päästöoikeuden hinta on noussut EU:ssa varsin voimakkaasti ja äkillisesti. Monissa muissa EU-maissa rajuihin hinnannousuihin on jo reagoitu esimerkiksi väliaikaisilla helpotuksilla sähkölaskujen ja sähkön verotukseen sekä kotitaloustuilla. Suomessa vastaavaa valmistelua ei ole käynnissä, vaikka jopa EU-komissio on esittänyt tukitoimia jäsenmailleen. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen vaatii hallitukselta vastauksia.

Joulukuussa 2021 Helsingin Sanomat uutisoi, että kaikki ennusteet ylittänyt nousu on liki kolminkertaistanut päästöoikeuden hinnan vain vuoden aikana. Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat markkinoilla monet tekijät, mutta kasvava päästöoikeuden hinta tarkoittaa käytännössä myös ennen pitkää suomalaisille koituvan energialaskun kallistumista.
&#8211; Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat osaltaan myös muutokset energian markkinahinnoissa. Esimerkiksi kallistunut maakaasu on ohjannut energiayhtiöitä turvautumaan hiilen käyttämiseen, joka on kasvattanut päästöoikeuksien kysyntää. Maakaasun kallistuminen puolestaan kytkeytyy maailmanlaajuisesti koettavaan energian hintojen nousuun, kertoo Sebastian Tynkkynen.
&#8211; Kallistuvista energian hinnoista on maalailtu uhkakuvia koko talouskasvulle, mutta varmaa on se, että kotitalouksien tilanteeseen se vaikuttaa jo nyt. Tästä ovat osoituksena Suomessa esimerkiksi viime vuoden loppupuolella nähdyt uutiset ennätyssuurista sähkölaskuista tai polttoainepumpuilla nähtävät yli kahden euron litrahinnat.
Suomessa energiahintojen merkitys korostuu
Kun otetaan huomioon Suomen kylmät olosuhteet ja pitkät etäisyydet, korostuu energian hintojen merkitys enemmän moneen muuhun maahan verrattuna. Monelle suomalaiselle pelkästään kodin lämmittäminen ja työmatkat omalla autolla aiheuttavat niin suuren laskun, etteivät tulot riitä kattamaan muita pakollisia menoja. Pidemmällä aikavälillä tämä on laajempi ongelma työnteon kannustavuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, mutta akuutissa tilanteessa on kyse kotitalouksien toimeentulosta.
&#8211; Jopa Euroopan komissio on esittänyt ratkaisuehdotuksia kallistuviin energialaskuihin puuttumiseksi. Viime lokakuussa komissio julkaisi välineistön, jota jäsenmaat voisivat hyödyntää vastatakseen nouseviin hintoihin. Ehdotukseen sisältyi muun muassa kotitalouksien hätätuki, valtiontuki yrityksille ja kohdennetut veroalennukset. Komission tavoitteena oli, että heikossa asemassa olevia kuluttajia voitaisiin suojella nousevilta hinnoilta, joihin ei odotettu saatavan helpotusta kuluvan talvenkaan aikana.
&#8211; Käytännössä jäsenvaltioiden tuki voisi näkyä suorana tukena energiaköyhille kuluttajille esimerkiksi arvoseteleinä tai siten, että osa energialaskusta maksetaan valtion toimesta, sanoo Tynkkynen.
Muissa EU-maissa on jo reagoitu
Näille lyhyen aikavälin toimille esitettiin rahoitusvaihtoehtona kasvavia päästökauppatuloja. Suomen valtion saamat päästökauppatulot lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2021 ollen viime vuonna yhteensä noin 409 miljoonaa euroa. Nousua tuloissa on odotettavissa myös vuodelle 2022. EU:n energiasta vastuussa oleva komissaari Kadri Simonson totesi, ettei ole mitään rajaa sille, kuinka suuri osa kasvavista päästökauppatuloista voitaisiin käyttää heikossa asemassa olevien kotitalouksien tukemiseen.
&#8211; Monissa EU-maissa on jo reagoitu rajuihin hinnannousuihin. Esimerkiksi Puola lähti taklaamaan korkean inflaation seurauksia väliaikaisilla helpotuksilla polttoaineiden ja sähkön verotukseen sekä kotitalouksille annettavalla tuella, Tynkkynen mainitsee.
Suomessa &#8221;rima korkealla&#8221; kompensaatiotuille
Tammikuussa 2022 puolestaan uutisoitiin Ruotsin valtion tulevan kansalaisten tueksi kasvavien sähkölaskujen maksamisessa. Maan hallitus suunnitteli helpotuksia kotitalouksien sähkölaskuihin yhteensä noin 585 miljoonalla eurolla. Pian tämän jälkeen Suomessa uutisoitiin, ettei meillä vastaavaa valmistelua ole käynnissä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että rima tällaiselle kompensaatiolle on Suomessa korkealla.
&#8211; Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti suomalaisten kotitalouksien tukemiseen? kysyy asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi jättänyt Tynkkynen.
&nbsp;

Tynkkynen: ”Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja suomalaisten kotitalouksien tukemiseen?”

Perussuomalaiset esitti jo viime syksynä, että hallituksen ajamaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa pitää maltillistaa niin, että hiilineutraalisuustavoite siirretään vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.

Liian kovasta kunnianhimosta seuraa ongelmia ja ylimääräisiä kustannuksia eivätkä tavoitteena olevat imagovoitot näitä kompensoi, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
&#8211; Pienen maan, jossa etäisyydet ovat pitkiä, ilmasto kylmä ja julkinen talous rapakunnossa, pitäisi tehdä asiat vakaalla harkinnalla eikä lähteä keulimaan kansainvälisten lisäpisteiden toivossa. Varsinkaan kun itse ongelmaan eli ilmastonmuutokseen Suomen muita suuremmalla ”kunnianhimolla” ei ole vaikutusta.
Sähkön ja polttoaineiden hinta jo yli kipurajan
Aiheesta Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan kirjoittava Purra toteaa, että sähkön ja liikennepolttoaineiden hinta on ylittänyt aikoja sitten monien ihmisten kipurajan. Yhä useampi pitkiä etäisyyksiä töihin ajava joutuu miettimään, kannattaako työnteko.
&#8211; Hiilineutraalisuustavoitteen maltillistamisesta on saatavissa säästöjä, joita voidaan käyttää esimerkiksi veronalennuksiin, joilla kansalaisten selviämistä koko ajan kallistuvien elinkustannusten kanssa voidaan helpottaa.
EU hamuaan Suomen päästökauppatuloja
Suomelle kertyi vuonna 2021 päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa tuloja. Päästöoikeuksien voimakkaasti nousseen hinnan vuoksi huutokauppatulot lähes kaksinkertaistuivat verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin huutokauppatulot olivat 220 miljoonaa euroa.
&#8211; Todennäköisesti päästökauppatulot ovat tänä vuonna vielä selvästi enemmän, vaikka turpeen osuus vähenee.
&#8211; Näitä rahoja komissio haluaa rahoittamaan ilmastososiaalirahastoa. EU haluaa kerätä lisätuloja nappaamalla joka vuosi 12 miljardia euroa jäsenmaiden päästökauppatuloista. Suomen hallitus on sanonut suhtautuvansa ilmastorahastoon ”hyvin kriittisesti”, mutta kuinka pitkälle tällä päästään? Purra kysyy.
Tulot ohjattava suomalaisten hyväksi
Purra painottaa, ettei Suomen pidä antaa päästökauppatulojaan EU:lle, mutta ei myöskään käyttää niitä mihinkään muuhun kuin ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen. Suomen päästökauppatuloja on ohjattava Suomen ja suomalaisten hyväksi.
&#8211; Suomen hallitus peesaa komissiota päästökaupan kovempaan kiristämiseen vetämällä oikeuksia pois markkinoilta. Päästöoikeuksien määrä vähenee 2,2 prosenttia vuodessa vuodesta 2021 alkaen. Tämä osaltaan lisää nousupainetta päästöoikeuden hintaan – ja niinhän sen on tarkoituskin.
&#8211; Päästöoikeuksien lisääminen tai edes ennallaan pitäminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti, ilman että EU:n tyylin mukaisesti pohjoisen maat pääsevät taas maksumiehiksi tukipakettien ja rahastojen kautta, Purra varoittaa.
Muut maat tukevat kansalaisiaan sähkölaskujen kanssa
Purran mielestä hallitus ei voi jatkaa ihmisten ostovoiman tuhoamista sekä ilmastokurjistamisella että kansalaisia ja Suomen suhteellista kilpailukykyä romuttavalla EU-politiikalla.
&#8211; Ruotsi aloitti kotitalouksien liikaa kallistuneiden sähkölaskujen tukemisen 585 miljoonalla eurolla. Myös Norja ja moni muu Euroopan maa maksaa kansalaisilleen energiatukea liikaa kallistuneiden sähkölaskujen takia.
&#8211; Valtiovarainministeri Annika Saarikko muistutti kyselytunnilla, että Suomessa voi hakea toimeentulotukea. Elinkeinoministeri Mika Lintilä komppasi, ettei hallitus ole suunnittelemassa sen paremmin suomalaisten sähkö- kuin bensalaskujenkaan tukemista. Kyllä kannattaisi, Purra toteaa.

Purra: Pienen maan, jonka julkinen talous on rapakunnossa, ei pitäisi lähteä keulimaan ylikunnianhimoisilla ilmastotoimilla

Sote-uudistuksessa hupenee rahaa paitsi terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen myös työntekijöiden palkkojen yhdenmukaistamiseen eli palkkojen harmonisointiin, kun työntekijöitä siirtyy kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta uusille hyvinvointialueille. Harmonisoinnista saattaa tulla liki puolen miljardin euron hintalappu kaikkien muiden kustannusten päälle.

Helsingin Sanomien järjestämässä aluevaalitentissä tänään eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelivat sote-uudistuksen rahoituksesta. Uudistukseen kasautuu jo nyt valtavasti taloudellisia paineita. Sote-kulujen on myös arvioitu valtakunnallisesti kasvavan jopa miljardilla eurolla vuodessa nykyisestä runsaan 20 miljardin tasosta.
Sote-uudistuksessa uusilla hyvinvointialueilla hupenee rahaa paitsi terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen myös työntekijöiden palkkojen yhdenmukaistamiseen. Käytännössä puhutaan palkankorotuksista, kun työntekijöitä siirtyy kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta uusille hyvinvointialueille. Tällä tarkoitetaan palkkojen harmonisointia.
Yksistään palkkojen harmonisoinnin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12242629">hintalapuksi</a> on arvioitu jopa 400-500 miljoonaa euroa. Hallituksen oman arvion mukaan palkkojen yhteensovittamisen hintalapuksi tulisi kuitenkin vain 124–434 miljoonaa euroa vuodessa, mikä useiden muiden arvioiden mukaan on satoja miljoonia euroja liian vähän.
Saarikon mukaan korvamerkittyä muutosrahaa järjestyy
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan sote-uudistukseen olisi erikseen olemassa korvamerkittyä muutosrahaa, jota palkkaharmonisoinnin lisäksi kuluu myös ICT-järjestelmiin. Saarikon mielestä on selvää, että palkat pitää yhtenäistää.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, että soten muutoskustannuksiin, joihin siis kuuluvat myös ICT-kustannukset, ei tosiasiassa ole varattu riittävästi rahaa.
&#8211; Useampi hyvinvointialue on jo ilmoittanut huolensa siitä, että uudistus ei käynnisty ajallaan, mikäli rahoitukseen ei tule korjausta. Tietysti on hyvä, että lisäbudjetti on tulossa, mutta se ei tule olemaan riittävä. Esimerkiksi Länsi-Uusimaa on jo kertonut, että hyvinvointialuetta on vaikea saada käyntiin ajallaan.
Kaikki haluavat kaikkea lisää, mutta mistä rahat?
Purra totesi, että kun aluevaalien alla puhutaan palkkojen harmonisoinnista ja samaan aikaan kaikki puoluejohtajat haluavat sote-sektorille lisää resursseja ja parempia palveluja, niin kukaan ei halua puhua siitä, mistä tarvittavia rahoja otetaan.
Soten rahoitus perustuu valtion rahoitukseen, eikä maakuntaveroa ole näillä näkymin tulossa. Purra huomautti, että jos kehysten sisällä halutaan tehdä asioita ilman velanottoa, se ei ole mahdollista ellei rahaa oteta ensin jostain muualta pois.
&#8211; Näistä asioista puheenjohtajapaneeleissa ei haluta puhua. Kun perussuomalaiset esittää omia esityksiään, ne halutaan sivuuttaa, Purra ihmetteli.
Päästökauppatulot ohjattava soteen
Perussuomalaiset esitti viime viikolla, että Suomen <a href="https://stage.sudev.fi/purra-paastokauppatulot-ohjattava-sote-alan-rahoitusvajeen-korjaamiseen/">päästökauppatulot</a> ohjattaisiin sote-alan rahoitusvajeen korjaamiseen. Suomelle kertyi vuonna 2021 päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa tuloja.
&#8211; Miksi me emme voisi tehdä niin? Päästökauppatulojen perässä on esimerkiksi EU-komissio, joka haluaisi käyttää rahoja esimerkiksi sosiaalirahastoon ilmastopolitiikassa, jota onneksi hallitus toistaiseksi vastustaa. Hyvä kysymys kuitenkin on, miksi me emme koskaan puhu siitä, mistä saataisiin lisää rahaa? Purra kysyi.
Mistä rahaa saadaan palkkojen harmonisointiin ja kaikkeen kivaan, mitä puoluejohtajat ovat pitäneet esillä aluevaalien alla, on todellakin hyvä kysymys.
Vihreiden Iiris Suomelan mukaan rahat ”tulevat veronmaksajilta, jota rahaa saataisiin, kun yhteiskunta pyörii”. Pääministeri Sanna Marin (sd) puhui yhtä epämääräisesti, sillä Marinin mukaan ”rahaa riittää, jos tarpeita ilmenee”.
&nbsp;

päästökauppatulot

Perussuomalaiset vaatii autoilun kustannusten laskua – Saksassa suuri veroale: ”Suomessa hallitus levittelee käsiään”

Suomen EU-vaikuttamisen taso järkyttää – perussuomalaiset vastustavat uusia EU-veroja

EU havittelee päästökauppamiljardeja itselleen – Tynkkynen tyrmää aikeet ja vaatii euroja Brysselin sijaan turvepelloille

Hallitukselta ei vaikuttavia toimia polttoainehintoihin, maatalouskriisiin, ostovoimaan tai kilpailukykyyn – perussuomalaiset esitti epäluottamusta

Sähkön ja polttoaineiden hinnat syövät toimeentuloa – Purra: Missä viipyvät hallituksen toimenpiteet?

Tynkkynen: ”Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja suomalaisten kotitalouksien tukemiseen?”

Purra: Pienen maan, jonka julkinen talous on rapakunnossa, ei pitäisi lähteä keulimaan ylikunnianhimoisilla ilmastotoimilla

Purra: Puoluejohtajien sote-paneeleissa puhutaan aivan liian vähän siitä, mistä tarvittavia rahoja otetaan

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025