Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

päihdepolitiikka

Rintamäki: Turvallisempi Suomi ei synny päihteiden saatavuutta lisäämällä – kannabis ei ole harmiton päihde

PS-kansanedustajat: Päihdepalveluiden tavoitteena on päihteettömyys, ei käytön edistäminen

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään kannabiksen käytön, hallussapidon, omatarveviljelyn, valmistuksen ja myynnin laillistamista vaativaa kansalaisaloitetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew antoi esitykselle täystyrmäyksen.

&#8211; Vihervasemmiston ideologisella hulluudella ei ole rajoja. Näin pitkälle nyt ollaan menty, että halutaan huumeet lailliseksi keinolla millä hyvänsä, kansanedustaja Kaisa Garedew kauhisteli.
&#8211; Kannabista ei missään nimessä tule laillistaa, eikä huumepolitiikkaan tule muutenkaan tehdä minkäänlaisia höllennyksiä. Niistä ei tule seuraamaan mitään hyvää!
Käsittämättömän vastuutonta
Torstain täysistunnossa käsiteltävänä olleessa nipin napin eduskuntaan edenneessä kansalaisaloitteessa haluttiin sallia kannabiksen käyttö, hallussapito, omatarveviljely, valmistus ja myynti. Haittojen kustannukset voitaisiin aloitteen mukaan kustantaa kannabiksesta saatavilla verotuotoilla.
Aloite antaa lisäksi ymmärtää, että kannabis ei oikeastaan ole kovin haitallistakaan. Väitettä perusteltiin aloitteessa siten, että kannabiksen käytöstä johtuvien haittojen on arvioitu olevan lievempiä kuin tupakan ja alkoholin ja kannabiksen arvioidaan aiheuttavan vähemmän riippuvuutta kuin kahvissa olevan kofeiinin.
&#8211; Aivan käsittämättömän vastuutonta tekstiä! Kannabis on äärimmäisen haitallista, eikä etenkään nuorille tulisi antaa minkäänlaisia kuvitelmia muusta, Garedew pöyristyi.
Eniten kannabista käyttävät nuoret
Ylilääkäri Margareeta Häkkisen mukaan kannabis voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistuneisuutta, paniikkituntemuksia ja harhoja sekä vaikuttaa hedelmällisyyteen. Se voi tehdä käyttäjänsä apaattiseksi ja kyvyttömäksi keskittymään tai oppimaan uusia asioita. Muisti heikkenee ja tarkkaavaisuus kärsii.
Kannabis voi myös laukaista psykoosin. Vaikka se on itsessään yleensä tilapäinen, puolet kannabispsykoosipotilaista saa myöhemmin skitsofrenian tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin. Kyse ei siis Garedewin mielestä ole harmittomasta hupiaineesta, vaan vaarallisesta huumeesta.
&#8211; Nuorten kehittyville aivoille vaikutukset ovat tietysti kaikkein tuhoisimmat. Eniten kannabista käyttävät nuoret aikuiset, Garedew muistutti.
Kanadassa laillistamiskokeilu epäonnistui
Kannabiksen laillistaminen ei tuota sellaisia tuloksia, joita aloitteessa maalaillaan, Garedew kertoi ja mainitsi esimerkin Kanadasta. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2022 selvityksen mukaan Kanada laillisti kannabiksen vuonna 2018. Käyttö oli runsasta jo ennen sitä ja laillistamisen jälkeen yleistyi entisestään.
&#8211; Yksi syy laillistamiselle oli huoli nuorten kannabiksen käytöstä. Laillistamisen jälkeen nuorten kannabiksen käyttö ei ole vähentynyt ja käytön yleisyys herättää edelleen huolta. Myös talouden ja turvallisuuden kannalta uudistus selvästi epäonnistui, koska laittoman kannabiksen osuus markkinoista on Kanadassa edelleen merkittävä, Garedew kertoi.
Saatavuuden lisääminen lisää kulutusta
Garedew muistutti myös Poliisihallituksen esiin nostamista näkökulmista edellisen kannabiksen rangaistavuuden poistamista vaatineen kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä:
“Kannabiksen käytön ja vähäisen kasvattamisen dekriminalisointi ei poistaisi tai vähentäisi huumausainekauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Kasvava huumausaineiden kysyntä luo aina tarjontaa, jota järjestäytynyt rikollisuus kykenee hyödyntämään. Poliisin havaintojen mukaan järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää elämänhallintansa menettäneitä henkilöitä esim. kannabiksen kasvattamisessa.”
&#8211; Kuten kaikessa päihdepolitiikassa, saatavuuden lisääminen siis lisää kulutusta ja kulutuksen lisääntyminen lisää haittoja. Näitä haittoja emme tarvitse yhtään enempää, vaan huumepolitiikan tulee jatkossakin tähdätä ennaltaehkäisyyn ja hoitoon pääsyn parantamiseen, Garedew totesi puheenvuoronsa lopuksi.
&nbsp;

Garedew tyrmää ehdotuksen kannabiksen laillistamisesta: ”Vihervasemmiston ideologisella hulluudella ei ole rajoja”

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen ei kannata huumeiden käyttötiloja eikä sallivampaa huumausainepolitiikkaa, jolla ylläpidetään järjestäytynyttä rikollisuutta ja mahdollistetaan päihdeongelman jatkuminen veronmaksajien rahoilla.

Kansanedustaja Mira Nieminen osallistui asiantuntijana lauantaina 4.11. ja toisen kerran 11.11. Triplassa järjestettyihin ensimmäisiin kansalaisparlamentin keskustelutilaisuuksiin, joiden aiheena oli huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistavan lainvalmistelun aloittaminen. Huumausainepolitiikkaan liittyvissä keskusteluissa haettiin näkemyksiä puolesta ja vastaan huumausaineiden käyttötilat sallivalle kokeilulle.
Puoltajat perustelivat näkemyksiään muun muassa sillä, että huumausaineiden käyttäjien terveysriskit ja yliannostuskuolemat vähenisivät ja että käyttötilat vähentäisivät julkisilla paikoilla tapahtuvaa huumausaineiden käyttöä ja siihen liittyviä haittoja sekä häiriöitä ympäristölle ja muille ihmisille.
&#8211; En kannata huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistavan lainvalmistelun aloittamista. Olen kriittinen huumausaineiden käyttötiloja, yleisesti sallivampaa huumausainepolitiikkaa ja kannabiksen laillistamisen edistämistä kohtaan. Koen, että aikaisemmassa poliisin työssäni ja muun elämänkokemuksen kautta olen nähnyt tarpeeksi sitä, mihin päihteet ja huumeet sekä niiden ympärille liittyvä elämäntapa vievät, enkä halua olla edistämässä mitään niistä muodoista, Nieminen sanoo.
&#8211; En koe moraalisesti oikeaksi, että sallimalla laittomien huumausaineiden käytön ylläpidämme järjestäytynyttä rikollisuutta ja mahdollistamme päihdeongelman sekä rikollisen elämäntavan jatkumisen veronmaksajien rahoilla. Lisäksi edesautamme myönteisen ja sallivan mielikuvan luomisessa nuorille huumeista sekä yhteiskunnallisesta palveluverkostosta, jossa huumeiden käyttöä tuetaan.
Nuorten huumekuolemien määrä huolestuttaa
Suomessa on verrattain paljon huumekuolemia, ja etenkin kasvavasta nuorten huumekuolemien tilastosta tulee olla huolissaan. Asia ei kuitenkaan korjaannu perustamalla huumeidenkäyttöhuoneita tai uutta palvelumuotoa tämän ympärille, sillä ei ole selkeää näyttöä siitä, että käyttöhuoneet vaikuttaisivat yliannostuskuolemien määrään.
&#8211; Suomessa päihdekulttuuri poikkeaa muista maista, joihin käyttötiloja on aikanaan perustettu runsaan suonensisäisen heroiininkäytön ja siihen liittyvien epäpuhtaiden käyttövälineiden ja terveysriskien takia.
Nyt tähän ainejoukkoon ovat nousseet vahvat synteettiset opioidit, fentanyylit, joiden vaikutus on myös nopea, sekä niihin liittyvät yliannostuskuolemat.
&#8211; Suomessa yleisimmin käytetyt päihdyttävät aineet ovat pidempivaikutteisia ja lamaannuttavia, kuten buprenorfiini, rauhoittavat lääkkeet ja alkoholi, joiden yhteiskäytön jälkivaikutuksena saattaa seurata hengenvaarallisen tilan aiheuttava hengityslama, joka tapahtuu paljon myöhemmin käytön jälkeen. Käyttötiloilla ei siten saada aikaiseksi sellaista apua kuin olisi tarkoitus kuolemien välttämiseksi, Nieminen kertoo.
Suomen huumekuolemat Euroopan kärkiluokkaa
Kuolemat Suomessa ovatkin useimmiten siis moniainemyrkytyksiä, ja ne liittyvät usein samalla mielenterveysasioihin tai itsemurhiin. Tämän lisäksi nuorten käytössä on viime aikoina esiintynyt esimerkiksi hyvin matalan kynnyksen vahva rauhoittava lääkeaine Ksalol, jota tavataan jopa alakouluikäisillä. Lääke on Suomessa kielletty, halpa ja helposti saatavilla katukaupasta ”itsehoitolääkkeenä”.
&#8211; Näiden Suomessa kiellettyjen lääkkeiden sisällöstä ei aina ole tietoa, ja niihin kohdistuu myös epäilyjä fentalyynistä, joka on saattanut aiheuttaa kuolemantapauksia tässä ikäryhmässä.
&#8211; Suomessa huumausainekuolemat ovat Euroopan kärkiluokkaa, mutta tilastoja ei voida suoraan verrata maittain, koska Suomessa tehdään jokaisessa epäselvässä kuolemansyyssä poliisin tutkinnan aikana hyvin tarkka oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja kuolemansyyntutkinta, jotka nostavat näitä lukuja tilastoissa, Nieminen toteaa.
Huumausainepolitiikassa on epäonnistuttu
Suomen huumausaine- ja päihdepolitiikassa on epäonnistuttu hoidon saatavuuden osalta. Nyt tätä yritetään paikata käyttöhuoneilla, mikä ei poista itse hoitopaikkojen ja avun saamisen akuutimpaa ongelmaa. Maassa on aikanaan ajettu alas kuntien päihdepalveluja ja karsittu hoitopaikkoja. Apua ja oikeanlaista hoitoa ei ole osattu tarjota huumeidenkäyttäjille tai lääkeriippuvaisille, koska päihdekulttuuri on ollut hyvin vahvasti sidoksissa alkoholiin ja keskittynyt aikuisiin.
&#8211; Päihdehuollon hoitopaikkoja ja matalan kynnyksen palveluja tarjoavia tahoja on liian vähän, ja usein terveyden- ja sosiaalihuollon tarjoamaa ja järjestämää paikkaa joutuu odottamaan jopa viikkoja. Kun huumeongelmainen tarvitsee apua ja haluaa hakeutua hoitoon, olisi mahdollisuus ja palvelu tarjottava heti.
&#8211; Tilaisuus auttaa ei kestä odotusta, sillä useimmiten henkilö hakeutuukin takaisin huumeiden ja käyttäjäkavereiden pariin. On mielestäni hyvin erikoista tarjota myös apua käyttötiloissa oleville henkilöille, jotka ovat huumeiden vaikutuksen alaisena. En koe tästä olevan vastaavaa hyötyä, koska tiedon vastaanottaminen on kyseisessä päihdetilassa heikkoa, Nieminen kritisoi.
Huumeita käytetään siellä, mistä sopiva paikka löytyy
Huumausaineiden käyttöhuoneita on perusteltu terveydenhuollon säästöillä ja sillä, että infektioita ja tartuntatauteja voidaan niissä estää tarjoamalla hygieenisiä tiloja ja puhtaita käyttövälineitä sekä turvallisella tilalla etenkin naiskäyttäjien hyväksikäyttöjen estämiseksi. Huumausaineen käyttäjä ei katso tilaa, aikaa tai paikkaa, jos on tarve saada käyttöannos. Kaikkia pistoksia ja huumeita ei hakeuduta koskaan käyttämään näissä huoneissa etenkään, jos käyttötilaverkosto on harva.
&#8211; Satunnainen käyttäjäkunta jää siis vähäiseksi, eivätkä käyttöhuoneet ole tarkoituksenmukaisia, kun tarkastellaan niihin liittyviä kustannuksia. On käyttäjien itsensäkin kertomaa, että huumeita käytetään siellä, mistä sopiva paikka löytyy tai yhteisissä asunnoissa kaveripiirissä, myös kaduilla ja käytävissä.
&#8211; Huumekämpissä käynyt tietää, että hygienia, siisteys tai järjestelmällisyys ovat toissijaisia huumemaailmassa. Tarvetta käyttäjien mukaan on nopeasta hoitoon pääsystä, riittävistä hoitopaikoista sekä oikeista hoitomuodoista, Nieminen sanoo.
Yksi käyttötila maksaa jopa miljoona euroa
Yhden huumausaineiden käyttötilan on arvioitu maksavan jopa lähemmäksi miljoona euroa. Herääkin kysymys, onko yhteiskunnalla taloudellisia resursseja luoda ja ylläpitää tällaista verkostoa tilanteessa, jossa mietimme muun terveydenhuollon sopeuttamista hyvinvointialueilla valtakunnallisesti. Käyttötilakustannukset eivät myöskään jää yksin sotepuolelle, vaan niihin liittyy lisäksi monia muita menoeriä eri sektoreilta.
&#8211; On muistettava, että yksin hoitohenkilöstöstä on valtava pula eikä hoitajia riitä edes perusterveydenhuoltoon tai vanhusten kotihoitoon eikä poliiseja tarkoituksenmukaisempiin valvontatehtäviin. Siksi onkin tehtävä vaikuttavampia toimenpiteitä; on edistettävä hoitopaikkojen saatavuutta sekä matalan kynnyksen jo valmiina olevia palveluja eikä rakentaa uutta palvelumuotoa, johon liittyy paljon lainsäädäntöä, toimivaltakysymyksiä, tulkintaongelmia sekä lisäkustannuksia.
&#8211; Taloudellista hyötyä huumausainekäyttöhuoneille ei juurikaan voi lasketa, kun käyttöhuonetoiminnalla ei voida korvata muita kysynnän vähentämisen toimenpiteitä, kuten ehkäisyä ja hoitoa, Nieminen toteaa.
Rikollisuus ei poistu huumeiden ympäriltä
Huumeet ovat jatkossakin laittomia, etenkin vaarallisiksi luokiteltavat huumeet, joita tutkitaan törkeinä huumausainerikoksina jo vähäisen määrän hallussapidosta. Kyse on niiden käytön sallimisesta valvotusti. Huumeisiin liittyy paljon muuta oheisrikollisuutta, ja pitkälle mennyttä huumeidenkäyttöä rahoitetaan pääosin rikollisin keinoin. Järjestäytynyttä rikollisuutta ei tule tukea ylläpitämällä riippuvuuksia suomalaisten veronmaksajien rahalla.
&#8211; On selvää, että missä on käyttäjiä, siellä on huumekauppaa, rikollisuutta ja häiriöitä. Avoimia kysymyksiä tuleekin paljon liittyen poliisin tehtäviin, vastuisiin ja toimivaltuuksiin, jos käyttöhuoneessa tai sen läheisyydessä epäillään rikosta tai havaitaan yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavaa toimintaa tai rikollisuuden lisääntymistä.
&#8211; Puuttumisen ja huumausainerikosten tutkinnan kannalta on kysyttävä esimerkiksi, miten rajataan matkat ja etäisyydet laittomien huumausaineiden hallussapidolle käyttötilaan mentäessä tai sieltä poistuttaessa. Miten estetään huumausaineiden leviäminen tai millä puututaan saatavuuteen, jos perusteena on laillinen käyttö näissä tiloissa? Nieminen kysyy.
INCB suhtautuu käyttöhuoneisiin varauksella
Huumausaineyleissopimusten toimeenpanoa valvova Kansainvälinen huumausainevalvontalautakunta (International Narcotics Control Board, INCB) on julkaissut kannanoton käyttöhuoneista ja niiden yleissopimustenmukaisuudesta. Kannanotossa todetaan, että lautakunta on ilmaissut suhtautuvansa varauksellisesti käyttöhuoneisiin, koska niiden toiminta saattaa lisätä huumeiden väärinkäytön ja laittoman kaupan riskiä sekä koska niissä kulutetut aineet voivat olla laittomista lähteistä.
&#8211; Kannanotossaan lautakunta muistuttaa, että kaikkien sopimusosapuolten pitää torjua laitonta huumekauppaa kaikissa sen muodoissa eikä toiminnalla saa rohkaista huumeiden väärinkäyttöön tai huumekauppaan.
Lain ja sen tulkinnan haasteellisuus
Huumausainekäyttötilat tulisivat aiheuttamaan monia tulkinnallisia lainkäytön ongelmatilanteita. Olisi epätodennäköistä, että lainsäädännöstä saataisiin niin tarkkarajaista tai selkeää, että niiltä vältyttäisiin. Tämä lisäisi jo ennestään kuormitusta poliisin tutkinnassa, syyttäjillä ja tuomioistuimissa. Eettisiltä kysymyksiltä ei voitaisi myöskään välttyä käyttäjien tai hoitajien osalta, sillä miten rajataan käyttäjien sallitut ikärajat tai se, kenellä on oikeus käyttää palvelua?
&#8211; Henkilökunnan tehtävät, vastuut tai velvollisuudet toimia esimerkiksi pistostilanteessa avustajina tai käsiteltäessä aineita, joiden vaarallisuudesta ei ole tietoa, on kyseenlaista. Kenet siihen voitaisiin pakottaa? Palveluiden antaminen anonyymisti ei ole mahdollista. Näissä kysymykseen tulevat ongelmat myös esimerkiksi täysi-ikäisyyden varmistamisesta ja potilasrekisterivelvoitteista. Uutta ja muutettavaa lainsäädäntöä olisi merkittävästi, ja se veisi myös yhteiskunnan varoja.
&#8211; Hallitusohjelmassa ei ole tuotu esille huumausaineiden käyttöhuoneita, eikä niiden edistäminen ole todennäköisesti tämän hallituksen agendalla. Katson, että Suomen tulee olla huumausainepolitiikassa vahvasti mukana ennalta estävässä työssä ja priorisoida käytettävissä oleva raha varmistamalla riittävät hoitopaikat ja -muodot eri kohderyhmille ikään ja käyttöaineisiin liittyen, ei lisäämällä huumeidenkäyttöä, Nieminen sanoo.
Kansalaisparlamentti on uusi demokratiakokeilu
Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto ja deliberatiivisen eli keskustelevan demokratian kokeilu, joka järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran marraskuussa 2023. Sen tarkoituksena on kehittää suomalaista demokratiaa, edistää julkista keskustelua ja osallistaa kansalaisia päätöksentekoon.
Kansalaisparlamentissa tavalliset ihmiset pääsevät keskustelemaan ristiriitoja herättävistä kysymyksistä, kuulemaan asiantuntijoita ja muodostamaan mielipiteensä yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Osallistujien mielipiteiden pohjalta koostettu raportti luovutetaan vastaavalle eduskunnan valiokunnalle päätöksentekoon käytettäväksi. Kansalaisparlamenttiin lähetettiin kutsu 30 000 suomalaiselle, joista valittiin 600 henkilöä, jotka edustavat eri väestöryhmiä sekä erilaisia näkemyksiä. Kansalaisparlamentti toteutetaan Åbo Akademin, Sitran, eduskunnan, Tampereen ja Standfordin yliopiston yhteistyönä.
&nbsp;

Mira Nieminen ei kannata huumausaineiden käyttötilakokeilua – ”Olen nähnyt tarpeeksi sitä, mihin päihteet ja huumeet sekä niiden ympärille liittyvä elämäntapa vievät”

KOLUMNI Vaalikoneiden kysymyksiin vastatessa tuli otettua monen monta kertaa kantaa siihen kuuluvatko viinit ruokakauppojen hyllyille vai ei.
Kysymykset päihderiippuvaisten tai heidän omaistensa auttamisesta loistivat poissaolollaan. Päihdeongelmat ja niiden ratkominen ei ole noussut vaaliteemojen keskinäisessä kilpa-ajossa mukaan kärkikahinoihin.
Mielestäni on kyse niin tärkeästä monia suomalaisia koskettavasta asiasta sekä yhteiskunnallisesti mittavasta haasteesta, että siitä tulisi keskustella enemmän tänäkin keväänä.
Eräs poliitikko sen jo aikanaan sanoi. Kun suomalainen duunari kovan duuniviikon jälkeen ottaa pienen kopsun, niin ei siitä mitään haittaa ole. Kun kopsut alkavat vaikuttaa liikaa elämän kulkuun, niin haitta syntyy vasta silloin. En usko liialliseen holhoukseen, vaan varhaisen vaiheen ongelmiin puuttumiseen ja faktoihin perustuvaan valistukseen, joka uppoaa kuuntelijoihin monotonisen paasauksen sijaan.
Päihdemaailma on paljon monimuotoisempi kuin ennen. Perinteisen alkoholin lisäksi markkinoille on ilmestynyt valtava joukko erilaisia huumausaineita. Kirjoitukset siitä, kuinka alaikäisiä löydetään ostareilta tai asemilta kuljeksimassa huumehöyryissä nostavat väistämättä suuren huolen pintaan. Päihdeongelmat eivät ikää katso.
Huumausaineet ja alkoholi ovat monen karun ihmiskohtalon takana. Päihteiden liikakäytöstä kärsii itse ongelmien kohteen lisäksi myös monet muut tahot. Perheissä tuska on vahvasti läsnä silloin, kun jollain perheenjäsenellä on vakavia päihdeongelmia. Sattuu katsoa vierestä sitä, kuinka rakkaan henkilön elämä rullaa vauhdilla jyrkkää alamäkeä. Auttaminen on kovasta yrityksestä ja vahvasta tahdostakin huolimatta usein kovin vaikeaa. Ennaltaehkäisevien toimien lisäksi tarvitaan toimivaa tukijärjestelmää, jotta lipsuvien jalkojen alle saataisiin pitoa ja matka jatkuisi taas eteenpäin.
Inhimillisellä tasolla menetykset ovat valtavia, mutta myös päihdeongelmien hintalappu yhteiskunnalle on mittava. Tarvitaan panostuksia niin sosiaalipuolelle kuin terveydenhuoltoonkin. Samoin nuorisotyössä lisäresursseille olisi varmasti käyttöä. Poliisiakaan ei saa unohtaa heidän rankassa työssään koittaa pitää laittomat päihteet poissa katumarkkinoilta. Viina tai huumausaineet ovat jollakin tavoin osallisena suurimmassa osassa henkirikoksista sekä lisäävät tuntuvasti onnettomuusriskiä. Näistäkin tapauksista yhteiskunnalle koituu kuluja kaiken muun harmin lisäksi.
Nyt puhutaan tietysti paljon sotesta, maahanmuutosta, perhevapaiden uudistamisesta, mutta toivoisin tulevaisuuden päihdepolitiikan nostamista vahvemmin esille vaalikeskustelussa. Seuraavan hallituksen tulisi laatia suuntaviivat hallinnonrajat ylittävälle päihteiden vastaiselle työlle, jotta hyvät ihmiset eivät eksyisi pahoille teille.
Ritva ”Kike” Elomaa 
kansanedustaja

Elomaa: Päihteet monessa mukana

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Mari Rantasen päälle vyörytettiin torstai-iltana suorassa tv-lähetyksessä väitteitä, joiden mukaan Helsinkiin perustettava huumeidenkäyttöhuone narkomaaneille olisi hyvä idea.

Ylen A-studio: Talk -ohjelmassa käsiteltiin Helsingin vihreiden Kati Juvan valtuustoaloitetta, jossa esitetään valvotun tilan perustamista suonensisäisten huumeiden käytölle. Helsingin kaupunki päätti viime viikolla selvittää mahdollisuutta huumehuoneen perustamiselle.
Valvotun huumehuoneen oletetaan vähentävän huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja, ja samalla edistettäisiin huumeiden käytön lopettamista.
Rantanen: Vihreiden esitys vastoin lakia
Ohjelmassa perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Mari Rantasen ja vihreiden Juvan lisäksi huumehuoneen perustamisesta olivat keskustelemassa poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta sekä sallivan huumausainepolitiikan kannattajana tunnettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.
Rantanen, joka on siviiliammatiltaan ensihoitaja, kertoi perussuomalaisten suhtautuvan kielteisesti aloitteeseen.
&#8211; Ei tätä voi kannattaa, siihen on useampikin syy. Ensinnäkin meillä oli valtuustossa käsittelyssä THL:n lausunto, jossa ei ole selkeitä tutkimustuloksia tällaisten piikitystilojen vaikutuksista. Lausunnossa on konditionaalilauseita kuten &#8221;voi olla&#8221; ja &#8221;saattaa olla&#8221;, mikä osoittaa, ettei ole saatavilla kunnollisia tutkimustuloksia siitä, onko tämä edes riittävän tutkittu tapa auttaa huumeiden haitoista kärsiviä.
&#8211; Toinen syy on lakiperuste: meillä on lausunto poliisilta, että huumehuoneen perustaminen olisi lainvastaista. Helsingin kaupunki ei voi tehdä lainsäädännön yli kävelevää päätöstä, Rantanen sanoi.
Juva: Huumehuoneessa voisi neuvoa pistotekniikkaa
Huumehuonealoitteen tehnyt Juva kertoi saaneensa ajatuksen huumehuoneen perustamisesta havaittuaan, että yleisövessoja on jouduttu sulkemaan, koska käyttäjät hakeutuvat käymälätiloihin piikittämään.
&#8211; Siitä se ajatus lähti, että pitäisi saada Helsinkiin piikityshuone. Idea on se, että koska joka tapauksessa osa ihmisistä käyttää, eli pistää itseään suonensisäisesti, niin heille olisi turvallinen paikka, jossa olisi tarjolla turvallisia neuvoja ja ruiskuja. Siellä olisi myös henkilökuntaa valvomassa, ettei kenellekään tule yliannostusta. Samalla voitaisiin neuvoa pistotekniikkaa, Juva perusteli.
Hän tiedusteli Rantaselta, olisiko Rantanen valmis tukemaan lainsäädännön uudistusta, joka sallisi huumeiden käyttöhuoneet.
&#8211; Arvelinkin, että vihreät tuo esille humaanin päihdepolitiikan. Nyt kuitenkin, jos tuodaan pistotilat, niin seuraavaksi esitetään jo mietojen huumeiden laillistamista, Rantanen vastasi.
&#8211; Tiedän, että Helsingin valtuustossa on ihmisiä, jotka seuraavaksi haluavat, että tällaisessa huoneessa myös jaettaisiin huumausaineita. En ole valmis tällaiseen, koska ei ole olemassa minkäänlaista tutkimustulosta, että huumehuoneet olisi oikea tapa ratkaista huumeongelmaa. Ja paikkoja huumeista vieroittautumiseen ei Helsingissä ole vieläkään tarpeeksi.
Samalla logiikalla ryyppyhuoneita alkoholisteille
THL:n Hakkarainen perusteli huumehuoneen tarpeellisuutta sillä, että huumeiden käyttäjät muuten kuolevat ”palveluiden ulkopuolelle.” Yliannostuksesta aiheutuvia kuolemantapauksia olisi siis hänen mukaansa jatkossa vähemmän, jos käyttäjille osoitetaan oma tila.
Rantanen myönsi, että jokainen huumekuolema on tietysti inhimillinen tragedia.
&#8211; Mutta miksi me emme tällä perusteella ole huolissamme alkoholisteista, joita on olemassa kymmenkertainen määrä, eikö pitäisi ensin perustaa heille ryyppyhuoneita? Rantanen kysyi.
Ylen toimittaja: &#8221;Eikö tätä Mari kannattaisi kokeilla?&#8221;
Keskustelu katkesi inserttiin, jossa Ylen toimittaja esitteli Tanskaan perustettua huumeidenkäyttötilaa. Hyvin huumemyönteisessä pätkässä haastateltiin sekä huumetilan henkilökuntaa että paikallista poliisia. Molemmat suosittelivat avoimesti vastaavan tilan perustamista myös Suomeen.
Ohjelman juontaja Annika Damström ryhtyi suostuttelemaan Rantasta kannattamaan huumeidenkäyttöhuoneen avaamista myös Helsinkiin.
&#8211; Eikö tätä Mari kannattaisi kokeilla? Damström kysyi.
Rantanen vastasi, että tällä hetkellä ei ole edes tarpeeksi vieroitushoitopaikkoja, mihin huumeiden käyttäjät ohjattaisiin.
&#8211; Tässä pitäisi nyt tarkemmin pohtia kokonaisuutta ja mahdollisimman tehokkaasti yhteisten varojen käyttöä. Yhteiskunnassa on kuitenkin reunaehdot, joiden puitteissa toimitaan.
THL:n professori vertasi huumeita puhtaaseen juomaveteen
Rantanen toi useaan otteeseen esille, että huumepolitiikan tulisi tähdätä käytön ennaltaehkäisyyn sekä käyttäjien kohdalla käytön lopettamiseen. Keskustelussa kävi kuitenkin ilmi, että suunniteltujen huumehuoneiden tarkoitus olisi erilainen.
Vihreiden Juvan mielestä piikityshuone olisi tarkoitettu myös niille, jotka eivät olisi lopettamassa huumeiden käyttöä.
&#8211; Meidän pitää pystyä tukemaan myös niitä, jotka eivät ole lopettamassa käyttämistä. Muuten suljemme hoitojen ulkopuolelle ihmisiä, jotka ovat eri mieltä. Korvaushoitoa on oltava tarjolla myös niille, jotka eivät ole valmiita vähentämään käyttöä, Juva sanoi.
Hakkarainen komppasi Juvaa.
&#8211; On paljon ihmisiä, jotka käyttävät huumeita, jopa kymmeniä vuosia ennen lopettamista. Pitäisi luoda turvallisuutta siihen vaiheeseen. Yhteiskunnassa taataan myös turvallinen juomavesi, Hakkarainen sanoi.
Salliva huumepolitiikka ajaa nuoria huumeiden pariin
Rantanen sanoi, että hän näkee sallivamman huumepolitiikan jopa vaarallisena.
&#8211; Huumekeskustelu on laventunut viime aikoina. On puhuttu esimerkiksi kannabiksen laillistamisesta, jolloin nuoret saattavat ajatella, ettei kannabis ole vaarallista. Tällainen keskustelu siis ajaa nuoria huumeiden pariin.
&#8211; Olen itse keskustellut huumeiden käyttäjien kanssa ambulanssissa. Jokainen heistä sanoo aina katuvansa aloittamista, joten käyttäisin tällaisia ihmisiä mukana ennakkovalistuksessa, Rantanen sanoi.

Rantanen Ylen keskusteluohjelmassa: Vihreillä humaania päihdepolitiikkaa – ”Nyt tuodaan pistotilat, seuraavaksi esitetään mietojen huumeiden laillistamista”

päihdepolitiikka

Rintamäki: Turvallisempi Suomi ei synny päihteiden saatavuutta lisäämällä – kannabis ei ole harmiton päihde

PS-kansanedustajat: Päihdepalveluiden tavoitteena on päihteettömyys, ei käytön edistäminen

Garedew tyrmää ehdotuksen kannabiksen laillistamisesta: ”Vihervasemmiston ideologisella hulluudella ei ole rajoja”

Mira Nieminen ei kannata huumausaineiden käyttötilakokeilua – ”Olen nähnyt tarpeeksi sitä, mihin päihteet ja huumeet sekä niiden ympärille liittyvä elämäntapa vievät”

Elomaa: Päihteet monessa mukana

Rantanen Ylen keskusteluohjelmassa: Vihreillä humaania päihdepolitiikkaa – ”Nyt tuodaan pistotilat, seuraavaksi esitetään mietojen huumeiden laillistamista”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025