Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Päivi Leino-Sandberg

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jyrähtävät EU:lle: ”Näpit irti koulutuksesta!”

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi lausuntonsa varhaiskasvatusta koskevaan komission ehdotukseen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ja valiokunnan kuulemat asiantuntijat kritisoivat ehdotusta monelta kantilta. Varhaiskasvatus ei kuulu EU:n toimivaltaan, vaan se on Suomen oma asia. Kyseinen paperi oli kaiken lisäksi jo hyväksytty EU:ssa joulukuussa ennen kuin sivistysvaliokunta oli ehtinyt sitä käsitellä. Suomi pitkälti täyttää jo siinä esitetyt vaatimukset.

Perussuomalaisten mielestä hiljainen hivutus kansallisvaltioiden rapauttamiseksi jatkuu EU:ssa eduskuntavaalienkin alla. Esimerkiksi perussuomalaiset nostaa tällä viikolla sivistysvaliokunnassa käsitellyn asian valtioneuvoston selvityksen: komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi varhaiskasvatusta koskevien Barcelonan tavoitteiden tarkistamisesta.
Suosituksen tavoitteena on nimellisesti kannustaa jäsenvaltioita lisäämään varhaiskasvatukseen osallistumista, jotta naiset saataisiin työmarkkinoille ja heikompiosaisten lasten kehitystä edistettäisiin. Perussuomalaisten mielestä on perheiden oma asia, miten he haluavat alle kouluikäisten lasten hoidon järjestää.
Suomessa perheet valitsevat
Ehdotuksessa suositellaan jäsenmaita tarjoamaan varhaiskasvatuspalveluita niin, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 45 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja vähintään 96 prosenttia sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista.
&#8211; Sivistysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat huomauttivat, että Suomessa alle kolmivuotiaiden osallistumisaste on nyt jo 35,5 prosenttia ja yli kolmivuotiaiden noin 88 prosenttia. Maassamme kaikilla lapsilla on myös laissa säädetty oikeus varhaiskasvatukseen, joten osallistumisasteeseen vaikuttavat juuri perheiden omat valinnat varhaiskasvatuspalveluiden käytöstä, sanoo sivistysvaliokunnan jäsen Sanna Antikainen.
Väsytystaistelua kansanvallan nakertamiseksi
Suomessa varhaiskasvatus on osa koulutuspolitiikkaa ja kuuluu kansallisvaltioiden toimivallan ydinalueisiin. Unionin toimivalta kyseisillä aloilla on vähäinen. Sivistysvaliokunnalle asiantuntijalausunnon antanut professori Päivi Leino-Sandberg huomautti, että EU on tosiasiassa viimeisen kymmenen vuoden aikana jatkuvasti ulottanut valtaansa kansallisen toimivallan aloille.
&#8211; Käytännössä tällaisia ”suosituksia” ja muuta ”pehmeää sääntelyä” tuupataan Brysselistä kotimaisten päättäjien painostamiseksi ihan tauotta. Tällaisia ovat erilaiset ohjeet, tekniset ja tulkinnalliset asiakirjat, päätöslauselmat ja tiedonannot. Tämä on tällaista väsytystaistelua kansanvallan nakertamiseksi, napauttaa edustaja Ari Koponen.
Suomalaisten etuja on valvottava paremmin
Koko paperi hyväksyttiin ilman Suomen eduskunnan sivistysvaliokunnan näkemystä. Suosituksen 29.11.2022 päivätty versio hyväksyttiin EU:n työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuluttaja-asiain neuvostossa 8.12.2022. Asia saapui eduskuntaan niinkin myöhään kuin 30.11.2022 ja edelleen sivistysvaliokuntaan vasta 1.12.2022. Sivistysvaliokunnalla ei siis ollut edes mahdollisuutta vaikuttaa siihen valmisteluvaiheessa.
&#8211; Jos tällaisiin toimivallan ylityksiin ei Suomessa reagoida, saattaa se johtaa siihen, että Suomen kantaa ei jatkossa edes kysytä vaan ajatellaan, että pelkkä tiedoksianto riittää. Suomalaisten edunvalvontaa on tehostettava, edustaja Kaisa Juuso linjaa.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Brysselin komissaarit koettelevat jälleen kansallisvaltion kestävyyttä

Eduskunnan talousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat pitävät rahastoa Suomelle ongelmallisena.

Vuosi sitten läpi runnotun EU:n elvytyspaketin piti olla kertaluontoinen. Eduskunta painotti tuolloin vahvasti, että jatkossa tämän kaltaisia järjestelyjä ei tulla hyväksymään. Aiemmista puheista huolimatta uusi paketti, sosiaalinen ilmastorahasto, tekee kuitenkin tuloaan. Siinä Suomen maksut olisivat vuosien 2025—2027 välisenä aikana noin 330 miljoonaa euroa, joista Suomelle ”maksettaisiin” 109 miljoonaa euroa.
Sosiaalinen ilmastorahasto luotiin, koska EU haluaa tukea heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja pienyrityksiä energiasiirtymässä. Komission esityksessä rahaston budjetti olisi 72,2 miljardia euroa ja se olisi voimassa vuodesta 2025 vuoteen 2032. Se kuuluu Fit for 55 -lainsäädäntöpakettiin, jonka avulla on määrä saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Jokaisesta lainsäädäntöpaketin osasta päätetään erikseen.
Jos Suomi kieltäytyisi sosiaalisesta ilmastorahastosta, se ei vaikuttaisi muihin Fit for 55 -paketin osiin.
PS tenttasi hallitusta eduskunnan kyselytunnilla
Kansanedustaja Mauri Peltokangas peräsi keskiviikkona hallitukselta vastausta siihen, antaako Suomi kyllä- vai ei-äänen sosiaalirahastolle. Vastaukseksi hän sai seuraavaa:
&#8211; Me emme kannata sitä, että luotaisiin EU-väline, jossa annettaisiin suoria tulotukia kotitaloudelle. Suomi vastustaa sitä, meidän kantamme on tähän hyvin kriittinen, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi ja lisäsi:
&#8211; Tämä ilmastotoimien sosiaalirahasto sellaisena kuin sitä komissio esitti — sitä esitystä ei enää ole. Nyt keskustellaan aivan uudesta tilanteesta, keskustellaan siitä, millä tavalla irtaudutaan venäläisestä fossiilienergiasta, miten se tehdään tavalla, joka rakentaa aiempaa omavaraisempaa Eurooppaa.
Myös pääministeri Sanna Marin vastasi. Hän sanoi, että alkuperäinen esitys on siivottu pois pöydältä.
&#8211; Me olemme sitä vastustaneet, mutta me emme sinänsä vastusta solidaarisuuselementtejä, mitä tulee vaikkapa päästökauppajärjestelmän laajentamiseen. Eli kysehän on siitä, että jos päästökauppajärjestelmää laajennetaan, millä tavalla varmistetaan se, että tavalliset ihmiset pärjäävät.
Suuri valiokunta kertoi tällä viikolla EU-puheenjohtajamaa Ranskan laativan kompromissiesitystä asiaan, jossa rahoituslähde olisi EU:n budjetin ulkopuolinen. Tässä esityksessä EU:n seitsenvuotista rahoituskehystä ei tarvitsisi avata.
Suomen osallistumiselta puuttuvat taloudelliset perusteet
VTT:n ylijohtajan Mikael Collanin mukaan hallituksen U-kirjelmästä ei käy ilmi, miksi Suomen olisi edullista kierrättää rahaa kolmannen osapuolen (ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston) kautta, kun vastaava raha voitaisiin niin haluttaessa käyttää samaan tarkoitukseen Suomessa myös suoraan – ilman, että investoitavasta rahasta ”leikkautuisi” järjestelyssä kaksi kolmasosaa pois.
&#8211; Kirjelmästä ei myöskään käy ilmi, että osallistuminen sosiaalirahastoon olisi kiistatta kustannustehokkaampi tapa vaikuttaa itse asian eli ilmastotavoitteiden saavuttamiseen kuin esimerkiksi vastaavat suorat investoinnit kotimaahan. Taloudellisin perustein katsottuna Suomen osallistuminen ilmastotoimia koskevaan sosiaalirahastoon ei ole perusteltua.
Valtioneuvoston U-kirjelmällä valtioneuvosto saattaa eduskunnan käsittelyyn eduskunnan toimivaltaan kuuluvan Euroopan unionissa päätettäväksi tulevan asian (U-asian).
Yhteisvastuu veloista
Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg kysyy, onko no bailout -periaatteella enää merkitystä.
&#8211; Oikeudellisesta näkökulmasta on kysyttävä myös, onko toimivallanjaolla ja no bailout -periaatteella enää merkitystä, mikäli käytännössä mitkä tahansa jäsenvaltion budjeteista tähän asti maksetut kulut voidaan jatkossa kuitata maksettaviksi EU-budjetista riippumatta siitä, kenen toimivaltaan niiden toteuttaminen kuuluu.
No bail out -periaatteessa on kyse siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan, kuten veloistaan, ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Sosiaalipolitiikka tulisi säilyttää jäsenmaiden vastuulla
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä pitää rahastoa ongelmallisena useasta syystä.
&#8211; Ensinnäkin rahasto antaa komissiolle vaikutusvaltaa maiden sosiaalipolitiikan toteuttamiseen. Sosiaalipolitiikka on kuitenkin lähtökohtaisesti jäsenmaiden vastuulla, eikä ole mitään ilmeistä vahvaa perustetta muuttaa tätä asetelmaa, vaikka hallitus toteaakin, ettei esitys ole ristiriidassa niin sanotun läheisyysperiaatteen kanssa.
&#8211; Jäsenmailla, erityisesti Suomen kaltaisen kattavan sosiaaliturvan maalla, on todennäköisesti komissiota parempi kyky arvioida, miten eri kansalaisryhmien kokemiin taloudellisiin vaikeuksiin on parasta reagoida.
&#8211; Vielä merkittävämpi ongelma on, että rahasto luo jälleen uuden tulonsiirtomekanismin Suomen kaltaisilta mailta maille, joiden tulostaso on pienempi ja jotka useissa tapauksissa ovat kiinnittäneet vähemmän huomiota köyhyyden vähentämiseen ja tulojen tasaukseen maan sisällä.
NÄITÄ MAKSETAAN:
&#8211; Energiaverojen ja muiden maksujen vähentäminen tai muu suora tuki, joka kohdistuu tieliikenteessä ja lämmityksessä käytettävien polttoaineiden hintojen nousuun. Tuista luovuttaisiin asteittain vuoteen 2032 mennessä. 
&#8211; Tukia rakennusten remontoimiseen ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtymiseen rakennusalalla. 
&#8211; Kannustimia siirtyä yksityisistä liikennevälineistä julkisiin, kimppakyyteihin ja pyöräilyyn. 
&#8211; Tukea käytettyjen sähköajoneuvojen markkinoiden luomiseen.
&nbsp;

EU-pakko on viemässä Suomea maksajaksi sosiaaliseen ilmastorahastoon

Suomen Pankin entinen osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä kommentoi tulikuumana käyvää keskustelua euroalueen yhteisvastuusta. Koskenkylä muistuttaa, etteivät jäsenmaat vastaa toistensa veloista. EU:n perussopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jösenmaan taloudellisia vastuita. Niin ikään tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti viikonlopun kultarantakeskusteluissa voimakkaan kriittisen kannan yhteisvastuun kasvattamiseen. 

Liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Emmanuel Macron yllättivät pari viikkoa sitten. He ehdottivat 500 miljardin elvytysrahaston perustamista. Komissio ottaisi lainaa, jonka vakuutena olisi EU:n budjetti, joka kattaa vuodet 2021-2028. Tästä rahastosta annettaisiin suoria tulonsiirtoja erityisesti koronasta pahiten kärsineille maille. Ehdotus on herättänyt valtavasti keskustelua. Saksa on tähän saakka vastustanut tiukasti yhteisvastuullisia lainoja, mutta nyt Merkel yllättäen muutti linjaa.
The Economist -talouslehti arvioi numerossa 23.-29.5.2020, että Merkel tämän lisäksi yllättää vielä uudelleenkin. Hän on jo viitannut EU:n perussopimusten uusimisen tarpeeseen. Hän saattaa ehdottaa vielä poliittisen unionin luomista eli EU-liittovaltion perustamista.
<h4>Suomen linja epäselvä</h4>
Suomen hallituksen linja on edelleen täysin epäselvä elvytysrahaston perustamiseen. Pääministeri ja muutkin ministerit vain hokevat, että Suomi suhtautuu ehdotuksiin joustavasti ja rakentavasti. Ns. uuden Hansa-liiton maat Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska vastustavat elvytysrahaston kautta jaettavia suoria tulonsiirtoja. Ne saattaisivat hyväksyä lainamuotoista tukea tiukoilla ehdoilla.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11362637">muistuttanut</a> viime päivinä useaan kertaan no bailout -säännöstä, jonka mukaan jäsenvaltioita ei pelasteta muiden jäsenmaiden tuella. Niinistön mukaan kunkin maan tulisi vastata omista veloistaan. Presidentti näyttää olevan aivan eri linjalla kuin hallitus.
Professorit Päivi Leino-Sandberg ja Vesa Vihriälä ehdottavat yhteisessä blogissaan, että kaavailtuun elvytysrahastoon osallistuisivat vain halukkaat maat. Heidän <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006517688.html">mielestään</a> elvytysrahasto ei ole EU:n nykyisten sopimusten mukainen. Perussopimuksen artikla 125 nimenomaan kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenvaltion taloudellisia sitoumuksia. He toteavat myös, että tällaisilla ehdotuksilla rakennetaan unioniin oikeudellista korttitaloa, jossa sopimusten tulkintoja venytetään äärimmilleen. Rahasto kasvattaisi Suomen vastuita noin 8,5 miljardilla eurolla.
Elvytysrahasto merkitsisi huomattavaa tulonsiirtoa korkeasti velkaantuneille maille, jotka aiemmin ovat hoitaneet huonosti julkista talouttaan. Useat jäsenmaat eivät ole noudattaneet vakaus- ja kasvusopimusta, jonka mukaan julkinen velka per BKT saisi olla enintään 60 prosenttia. Budjetin alijäämä saisi olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Komissio on ollut hyvin leväperäinen näiden sääntöjen valvonnassa.
<h4>Merkelin oman puolueen taloustyöryhmä vastustaa tulonsiirtoja</h4>
Merkelin ja Macronin ehdotus on herättänyt kiivasta keskustelua myös Saksassa. Kristillisdemokraattien CDU:n talouspoliittinen työryhmä on viikonlopulla kritisoinut elvytysrahastoa. Asiasta <a href="https://www.spiegel.de/politik/merkel-macron-fonds-cdu-csu-wirtschaftsfluegel-pocht-auf-rote-linien-a-3cf71990-720b-4d7f-a106-6173eee7de7f">kertoo</a> Spiegel. Työryhmän mukaan elvytysrahasto ei saisi johtaa tulonsiirtounionin perustamiseen. Rahaston tulisi olla EU:n perussopimusten mukaisen. Työryhmä näyttäisi tukevan lainamuotoista elvytystä.
Komissio esittää tällä viikolla oman ehdotuksensa elvytysrahastosta. Aiemmin komissio on ehdottanut jopa 1000-2000 miljardin suuruista rahastoa. Tuhannen miljardin rahastossa Suomen vastuut olisivat peräti 17 miljardin tasoa. Suomen hallituksen olisi nyt otettava selkeä ja tiukka kanta tulossa olevaan komission ehdotukseen. &#8221;Rakentava ja joustava&#8221; linja ei nyt riitä alkuunkaan. On otettava huomioon, että aiemmin on jo hyväksytty 540 miljardia euroa laina- ja muuta tukea. EVM:n kautta aletaan myöntää noin 240 miljardia lainoja, joiden ehdot ovat hyvin löysät. Tältä osin on jo poikettu EVM:n sääntöjen mukaisesta tiukasta ehdollisuudesta. Lisäksi Euroopan investointipankin luotonantoa yrityksille kasvatetaan 200 miljardilla eurolla. Luotonannon lisäyksen takaavat jäsenmaat. Kolmas jo hyväksytty tuki on SURE-ohjelma, jolla tuetaan työllisyyttä. Komissio vastaa SURE:sta.
Elvytysrahasto ja aiemmin myönnetty tuki ovat yhteensä yli 1000 miljardia euroa. Suomen vastuut kasvaisivat peräti noin 17 miljardilla eurolla. Suomen hallituksen ja eduskunnan on nyt lopultakin otettava kantaa siihen, halutaanko jatkossa noudattaa EU:n perussopimuksia, jotka kieltävät jäsenmaiden pelastamisen. Tällaisilla pelastusohjelmilla luodaan valtavasti moraalikatoa ja romutetaan lopullisesti markkinakurin toimivuus EU-alueella. Tämän seurauksena ylivelkaantuminen ja budjettialijäämät kasvaisivat entisestään. Seurauksena olisi EU:n hajoaminen poliittisten riitojen kasvaessa.

Vimmattu vääntö tukipaketeista – Koskenkylä: Suomen hallituksen ja eduskunnan otettava kantaa siihen, noudatetaanko EU:n perussopimuksia

Päivi Leino-Sandberg

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jyrähtävät EU:lle: ”Näpit irti koulutuksesta!”

Perussuomalaiset: Brysselin komissaarit koettelevat jälleen kansallisvaltion kestävyyttä

EU-pakko on viemässä Suomea maksajaksi sosiaaliseen ilmastorahastoon

Vimmattu vääntö tukipaketeista – Koskenkylä: Suomen hallituksen ja eduskunnan otettava kantaa siihen, noudatetaanko EU:n perussopimuksia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025