Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

pakkoremontit

Rakennusalan yrittäjä Jorma Piisinen nousi 7 118 äänen rytinällä eduskuntaan Uudeltamaalta. Osana laajempaa perussuomalaisten vaalikampanjaa Piisinen rakensi oman vaalityönsä kolmen t:n varaan, eli talous, terveys ja turvallisuus. Myös EU-parlamentin päätöksestä asettua tukemaan energiatehokkuusdirektiivin uudistamista puhuttiin paljon vaaliteltoilla.

Jorma Piisinen sanoo, että ottaa vastaan kansanedustajan paikan nöyrän kiitollisena. Hän muistuttaa, että eduskuntaan nouseminen vaatii kuitenkin kovaa jalkatyötä jokaiselta ehdokkaalta.
&#8211; Aiemmasta televisiotyöstä minulla oli jonkin verran tunnettavuutta, mutta vaalikampanjan eteen olen tehnyt todella paljon. Melkein joka viikonloppu olen ollut jossain päin Uudenmaan alueella tapaamassa äänestäjiä. Kenttätyötä siis ja myös somea, sen verran kuin sitä osaan. Äänestäjiltä saatiin nyt puolueelle huikea luottamuksen osoitus.
EU-asioissa pitäisi olla ajoissa hereillä
Piisinen rakensi oman kampanjoinnin kolmen t:n varaan, eli talous, terveys ja turvallisuus. Näiden lisäksi maaliskuussa mukaan puheenaiheeksi tuli myös EU-parlamentin päätös asettua tukemaan energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta.
&#8211; Siitä olen saanut puhua oikeastaan koko ajan, eli mitä päätös merkitsee kotimaiselle omakotitaloasujalle ja ylipäätään suomalaisille, Piisinen sanoo.
Hän pitää EU-parlamentin hyväksymää ehdotusta järjettömänä muun muassa siksi, että ehdotus merkitsisi toteutuessaan aivan valtavia pakkoremontteja sellaisillekin rakennuksille, joille ei jatkossa ole mitään käyttöä.
&#8211; Näissä asioissa pitäisi olla tarkempana ja hereillä oikeaan aikaan. Viestiä pitäisi viedä reippaammin EU-parlamenttiin Suomen mepeille, että he paneutuisivat paremmin asioihin ja ajattelisivat suomalaisten etua. Ettei kävisi aina niin, että suomalaisille epäedulliset päätökset hyväksytään kauniisti hymyilemällä.
Ympäristövaliokunta kiinnostaisi
Piisinen on jo Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu sekä myös Järvenpään valtuuston jäsen. Kansanedustajan tehtävä on uusi. Piisinen ei ole miettinyt tulevaa eduskunnassa muuten kuin että toiminta ympäristövaliokunnassa kiinnostaisi häntä.
&#8211; Omaa vahvaa osaamisaluettani on tietenkin rakentamiseen ja remontointiin liittyvät asiat. Asiat kuitenkin selviävät ajallaan, ja nähtäväksi myös jää, onko perussuomalaiset mukana hallituksessa vai jäämmekö oppositioon. Jos jäämme hallituksen ulkopuolelle, sitten aletaan vääntämään hallituksen esitysten sisällöstä.

Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen: ”Äänestäjiltä saatiin huikea luottamuksen osoitus”

Talous kuntoon, enemmän kansallista päätösvaltaa Suomeen, tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja järjellisempää ilmastopolitiikkaa, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi Iltalehden vaalitentissä, kun häneltä kysyttiin, mitä asioita hän ensiksi haluaisi Suomessa muuttaa.

Iltalehden vaalitentissä tänään vieraillut perussuomalaisten Riikka Purra sanoo, että kaikki tärkeät uudistukset nojaavat siihen, että valtion talous saadaan kuntoon, ja että Suomella on taloudellinen päätösvalta omissa käsissä.
Osa perussuomalaisten vaatimuksista ja tavoitteista on mahdollista toteuttaa hyvinkin nopeasti. Purra sanoo, että hän haluaisi ensiksi peruuttaa uuden maahanmuuttajien kotoutumislain, jota voitaisiin kutsua myös hyysäämislaiksi.
&#8211; Hallitus vei kotouttamislain läpi kauden loppusuoralla. Kotouttamislaki on epäonnistunut laki, joten peruuttaisin sen. Suomen kotouttamispolitiikkaa tulee päin vastoin viedä velvoittavampaan suuntaan Tanskan mallin mukaisesti.
Suomen etua valvottava paremmin EU:ssa
Purra sanoi myös että keskeistä seuraavalla kaudella olisi valvoa Suomen etua paremmin EU:ssa.
&#8211; EU:sta tulee meille pakkoremonttia, ennallistamisasetusta, energian vähennysdirektiiviä ja paljon muuta. Suomen tulisi EU:ssa toimia vähintään yhtä terävästi kuin Ruotsi, joka omalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan on ilmoittanut, että ei hyväksy tällaisenaan kaikkea EU-lainsäädäntöä.
Purran mukaan suurimmat ongelmat EU:ssa liittyvät elvytyspaketin ja suvereniteettirahaston kaltaisiin toimiin ja raskaisiin vastuisiin, joita Suomella on suhteessa unioniin.
Purra huomautti myös, että Suomen EU-politiikan suurin ongelma on tällä hallituskaudella ollut se, että hallitus ei ole kyennyt ajallaan muodostamaan yhtenäisiä kantoja EU-asioihin.
&#8211; Se on aiheuttanut sen, että Suomi ei ole Brysselissä voinut edistää kantojaan. Kuulemma virkamiehistössäkin on oltu ymmällään, koska Suomen kanta ei ole ollut tiedossa.
Haitallista maahanmuuttoa on rajoitettava
Perussuomalaisille kynnyskysymys on se, että haitallista maahanmuuttoa on selvästi rajoitettava. Perussuomalaiset haluaakin viedä suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa Tanskan suuntaan, eli tavoitteena on edelleen nolla turvapaikanhakijaa.
&#8211; Tavoitteen toteutuminen riippuu monesta asiasta. Nyt esimerkiksi me autamme ukrainalaisia, he saavat täällä tilapäistä suojelua. Tilapäinen suojelu tulisi olla mahdollista myös muille turvapaikkaa hakeville, koska tällä hetkellä turvapaikka johtaa lähes aina pysyvään siirtolaisuuteen.
Perussuomalaiset ei myöskään kannata EU:n ulkopuolelta tulevaa, sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa eli kouluttamattoman tai vähän koulutetun väestön maahanmuuttoa.
Suomalaiset töihin kannustimilla
Suomessa on satojatuhansia vailla työtä olevia ihmisiä ja vajaatyöllistettyjä, jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä. Iso määrä suomalaisia ei osallistu työelämään. Heidät perussuomalaiset haluaisi ottaa takaisin työelämään laajalla keinovalikoimalla.
&#8211; Tässä tulee puuttua kohtaanto-ongelmaan ja työn heikkojen kannustimien ongelmaan. Tarvitaan kannustavaa sosiaali- ja veropolitiikka. Sitä, että ihminen tulee palkallaan toimeen.
Perussuomalaiset haluaa myös alentaa verotusta, mutta Purran mukaan se on mahdollista vasta sen jälkeen kun julkisia menoja on saatu leikattua.
Suomen ammatillinen koulutusjärjestelmä on tyhjäkäynnillä ja vaatii tehostamista, jotta Suomessa on jatkossa saatavilla kotimaisia osaajia.
&#8211; Tärkeää on myös kehittää järjestelmää siihen suuntaan, että Suomessa koulutetaan nuoria niille aloille, joilla on työvoiman tarvetta, Purra sanoi.

Perussuomalaiset haluaa viedä suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa Tanskan mallin suuntaan – ”Tavoitteena nolla turvapaikanhakijaa”

Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko esiintyivät eilisessä puoluejohtajien vaalitentissä yllättäen EU-velkapakettien vastustajina, mikä ei välttämättä näyttäydy kovin uskottavana äänestäjille. Perussuomalaisten Riikka Purra moitti EU-keskustelun tasoa heikoksi ja huomautti puheiden ja tekojen ristiriidasta.

Eduskunta hyväksyi pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla kesällä 2021 EU:n elvytyspaketin, jonka väitettiin muun muassa nostavan EU-alueen taloutta ja vahvistavan Suomen vientiä. Yhteisvelasta Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia, mutta Suomelle itselleen tuleva osuus on pienentynyt useamman kerran. Järjestelystä kertyy suomalaisille tappiota ainakin 4 miljardia euroa korkoineen.
Helsingin Sanomien eilisessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalitentissä Marin esiintyi kuitenkin yllättäen EU-kriitikkona ja ilmoitti topakasti vastustavansa uusia EU-tason yhteisvelkapaketteja.
&#8211; Olen ollut aika tiukka Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja olen ilmoittanut, että Suomi ei tule hyväksymään minkäänlaista uutta yhteisvelkapakettia. Olemme valmiita käyttämään nykyisiä järjestelyjä, katsomaan, mitä siellä voitaisiin tehdä fiksummin niin, että kaikki maat suoriutuvat, Marin väitti.
Myös keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ilmoitti vastustavansa uutta EU-yhteisvelkaa.
Kepu kuittaa kaiken mitä eteen tuodaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti puoluejohtajakollegoilleen tekojen ja puheiden ristiriidan heikentävän uskottavuutta.
&#8211; Keskustelu EU:sta on surkeaa. Samat ihmiset täällä ovat sitä mieltä, että EU:n tulee olla vahva ja tehdä vahvoja toimia, mutta ei kuitenkaan yhteisvelkaa tai tulonsiirtoja eikä kansallisen päätösvallan murenemista, vaikka koko ajan juuri näitä asioita tapahtuu.
&#8211; Nyt päätösvallan heikentämistä ja tulonsiirtoja tullaan tekemään erityisesti vihreä siirtymä edellä ja valtiontukisääntöjen löysennykset tulevat johtamaan siihen, että eteläisen Euroopan maat haluavat uusia tulonsiirtoja ja yhteistä velkaa. Kaikki täällä kertovat vuorotellen vastustavansa tällaista kehitystä, mutta eivät ole valmiita tekemään sille mitään. Se ei vain ole uskottavaa, Purra sanoi.
Saarikko <a href="https://stage.sudev.fi/kokoomus-ja-sdp-sumuttivat-taas-aanestajia-molempien-puolueiden-mepit-aanestivat-eussa-suomalaiskotien-pakkoremonttien-puolesta/">yritti puolustautua</a> sillä, että keskustan mepit hiljan vastustivat EU-parlamentissa energiatehokkuusdirektiiviä, joka on johtamassa suomalaiskotien pakkoremontteihin.
Purra kuitenkin huomautti Saarikolle, että hallituksessa kepu on antanut tukensa kaikille hallituksen viherhankkeille.
&#8211; Teidän hallitusohjelmanne alkaa sanalla ilmastonmuutos ja te olette kuitanneet kaiken sen mitä Euroopan unionista tulee.
Nasan mukaan Suomi on hiilinielu
Liike nytin Harry Harkimo moitti Marinin hallitusta siitä, että Suomen kansallinen edunvalvonta EU:ssa on hoidettu huonosti, muun muassa metsäpolitiikan osalta.
&#8211; Kyllä me osataan hoitaa omat metsämme, Harkimo sanoi.
Marin vastasi tutun kuuloisilla lauseilla, joissa hän toisti, että päästöt pitää saada alas ja totesi myös, että hiilinieluista on Suomessa pidettävä huolta.
&#8211; Kun me katsomme tätä päästömäärää, mikä ilmakehään on pumpattu, niin se lämmittää maapalloa tulevaisuudessa. Jos meillä ei ole hiilinieluja, olemme kaikki pulassa, Marin sanoi.
Purra huomautti Marinille, että USA:n avaruushallinnon Nasan tuoreen satelliittimittauksen mukaan Suomi kuitenkin on hiilineutraali jo nyt, eli Suomi sitoo enemmän hiiltä kuin tuottaa päästöjä. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehotti äskettäin <a href="https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.suomenuutiset.fi%2Fmaailman-ilmatieteen-jarjeston-paasihteeri-petteri-taalas-kehottaa-luottamaan-nasan-tutkimukseen-suomi-on-sitonut-enemman-hiilta-kuin-tuottanut-paastoja%2F&amp;data=05%7C01%7C%7Cd12fa04cfb6c4c0a1e9508db2fcdd564%7C852af8e638fc4d39b76c7d725c400bf4%7C0%7C0%7C638156333309541622%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&amp;sdata=vKCj8wmIQFfl4UI71g19CFlglHMB9prfKgx0zMxDm88%3D&amp;reserved=0">luottamaan</a> Nasan mittauksen tuloksiin. Myös Taalas on korostanut, että suomalainen metsäteollisuus ei aiheuta metsäkatoa.
Ei suuria vaikutuksia ilmastoon
Nasan satelliittimittauksessa Suomi erottuu kartalla vaaleanvihreänä <a href="https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa-space-mission-takes-stock-of-carbon-dioxide-emissions-by-countries">hiilinieluna</a>. Suurimpien hiilipäästöjen maita ovat mittauksen mukaan Kiina ja Yhdysvallat. Odotetusti myös Intian, Brasilian ja eräiden Afrikan maiden valtioalueet on kuvattu tummemmalla värillä.
&#8211; Hiilidioksiditonneja kannattaa vähentää siellä, missä vähentäminen on järkevää. Juuri tätä perussuomalaiset on pitkään tuonut esille, Purra sanoi.
Hän korosti, että ilmastonmuutos on globaali ongelma
&#8211; Globaalille tasolle sillä ei ole vaikuttavuutta, että Suomi yrittää suorittaa ilmastotoimia nopeammin kuin muut maat. Sen sijaan näillä ilmastotoimilla on suuria vaikutuksia kotitalouksien ostovoimaan ja esimerkiksi vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Parhaiten Suomi voi vaikuttaa viemällä ympäristöteknologiaa muualle.

Sanna Marin ilmoitti topakasti vastustavansa EU-yhteisvelkapaketteja – Purra: ”Ei ole uskottavaa”

EU-parlamentissa äänestettiin eilen rakennusten energiatehokkuutta koskevasta direktiiviehdotuksesta. Kanta hyväksyttiin äänin 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää. Direktiivin puolesta äänestivät kokoomuksen ja SDP:n mepit, vaikka molempien puolueiden johdosta direktiiville näytettiin viime viikolla punaista valoa.

Direktiiviehdotuksen tavoitteena ovat vihreän siirtymän hankkeet: energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen sekä asumusten peruskorjausten lisääminen.
Käytännössä energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa pahimmillaan jopa kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin entistä tiukempien energiatehokkuusvaatimusten takia.
Kiinteistöliiton arvion mukaan mukaan direktiivi tarkoittaisi, että määräaikaan mennessä Suomessa olisi tehtävä energiaremontti noin 1,5 miljoonaa asuntoon.
Eri ääni kellossa viime viikolla
Vihreiden mepit Heidi Hautala, Ville Niinistö ja Alviina Alametsä luonnollisesti äänestivät direktiivin puolesta, mutta kantaa tukivat myös kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natri.
Kokoomus- ja demarimeppien äänestyskäyttäytyminen on yllättävää, sillä aiemmin molempien puolueiden johdosta direktiivi on tyrmätty selvin sanoin. Vielä <a href="http://viikolla https://www.is.fi/politiikka/art-2000009445788.html">viime viikolla</a> kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto lausui, että kokoomus ei hyväksy ehdotettua direktiivia. Autto myös ilmoitti pitävänsä sääntelyä epätarkoituksenmukaisena.
Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan sanoi pitävänsä mallia toteuttamiskelvottomana ja arkielämälle vieraana.
Perussuomalaiset vastustaa kaikkea sekä EU:sta tulevaa että kansallista ylikunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Perussuomalaisten edustaja EU-parlamentissa Teuvo Hakkarainen äänesti direktiivia vastaan.
Seuraavan hallituksen ei ole pakko hyväksyä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ottaa jyrkän torjuvan kannan uudelle EU-sääntelylle ja toteaa, että seuraavan hallituksen ei tule hyväksyä pakkoremontteja. Tavion mielestä EU:n energiatehokkuusvaatimus on sekä kohtuuton että oikeudellisesti kyseenalainen.
Tavio huomauttaa, että vaikka jatkossa EU velvoittaisikin remontteihin, Suomessa voidaan jättää tekemättä remonttien toteutumisen valvonta.
&#8211; Suomessa on liian pitkään noudatettu pilkuntarkasti EU:n vaatimuksia. Seuraavan eduskunnan tulee tarkastella EU-asioita Suomen edun näkökulmasta. Pakkoremonttivaatimuksen pitää jäädä kuolleeksi kirjaimeksi vähän samaan tapaan kuin nykyään asuntojen myynti-ilmoituksissa todetaan usein, että lain vaatimaa energiatodistusta ei ole.

Kokoomus ja SDP sumuttivat taas äänestäjiä – molempien puolueiden mepit äänestivät EU:ssa suomalaiskotien pakkoremonttien puolesta

EU-parlamentti äänesti tiistaina energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Uudistusehdotus hyväksyttiin selvin lukemin ja myös osa suomalaismepeistä äänesti direktiivin hyväksymisen puolesta.

&#8211; Tätä täytyy ihmetellä, sillä jo keväällä 2022 Suomi antoi ehdotukseen vastauksensa, jossa korostettiin tarvetta päättää asiasta kansallisella tasolla eikä kaikkia jäsenmaita samoin velvoittavalla direktiivillä, kirjoittaa rakennusalan yrittäjä, perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Jorma Piisinen.
&#8211; Syntyy väkisinkin sellainen kuva, että arvon meppimme eivät nyt ole ihan kartalla – tai sitten on vain ollut pakko äänestää muun ryhmän mukana ideologisin perustein. Näin EU-parlamentti ampuu meitä kaikkia omaan jalkaan. Ideologia ei saa mennä terveen järjen edelle.
Ehdotus on pähkähullu
Piisisen mielestä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on lähtökohtaisesti hyvä asia.
&#8211; Parlamentin nyt hyväksymä ehdotus on kuitenkin pähkähullu. Energiatehottomin kolmannes rakennuskannasta olisi korjattava hyvin pian, muutamassa vuodessa jopa kahta energialuokkaa paremmaksi, muista korjaustarpeista riippumatta.
&#8211; Tutkimuksissa on kuitenkin todettu moneen kertaan, että esimerkiksi ikkuna- ja julkisivuremontit pelkän energiatehokkuuden parantamiseksi eivät ikinä ole kannattavia. Parlamentin hyväksymä ehdotus merkitsisi toteutuessaan aivan valtavia pakkoremontteja sellaisillekin rakennuksille, joille ei jatkossa ole mitään käyttöä. Mistä rahat, mistä tekijät &#8211; ja ennen muuta minkä ihmeen vuoksi? Hölmöläisten hommaa! Piisinen lataa.
Piisinen muistuttaa, että huonoinkin kolmannes suomalaisesta rakennuskannasta peittoaa energiatehokkuudessa muun EU:n jäsenmaiden suuren osan kaikki talot.
&#8211; Niissä on kehnot ikkunat ja kehnot eristykset. Lämmitykseen ja varsinkin jäähdytykseen tuhlataan yleisesti ottaen paljon energiaa. Kyllä parannettavaa riittää, mutta ei meillä niinkään.
Toimitaan nyt järkevästi!
Suomessa viranomaiset ovat ajaneet linjaa, jonka mukaan energiatehokkuutta on parannettava, jos rakennusta muutenkin korjataan. Tämä on Piisisen mielestä järkevää.
&#8211; Silloin energiakorjausten hinta asettuu tasolle, jossa niiden takaisinmaksuaika – siis aika jossa korjauksen tuoma energiansäästö on niin suuri, että se kattaa kustannukset – mitataan vuosissa, eikä sadoissa vuosissa.
&#8211; Onneksi parlamentin äänestyspäätös ei vielä merkitse direktiivin toteutumista sellaisenaan. Voi toivoa, että kun EU:n komission on joka tapauksessa otettava huomioon jäsenmaiden antamat vastaukset ja sovitettava direktiivi niihin, lopputulema olisi sentään järkevä, Piisinen toteaa.
Piisinen huomauttaa, että kansanedustajien – ja tulevien sellaisten – on nyt syytä olla tarkkana.
&#8211; Jos kyse olisi ns. täysharmonisoivasta direktiivistä, sellainen ei juuri jätä kansallista liikkumavaraa soveltamiseen. Jos liikkumavaraa on eli kyse on ns. vähimmäissääntelystä, kaikki pitää hyödyntää. Ihan kaikki.

Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen tyrmää EU:n suunnitelmat rakennusten pakollisista energiaremonteista: ”Hölmöläisten hommaa”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio linjaa, että seuraavan hallituksen ei tule hyväksyä EU:n pakkoremontteja.

EU-parlamentin hyväksymä energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa jopa kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin entistä tiukempien energiatehokkuusvaatimusten takia.
Jätettävä kuolleeksi kirjaimeksi
Ville Tavio huomauttaa, että vaikka EU velvoittaisi remontteihin, Suomessa voidaan jättää tekemättä remonttien toteutumisen valvonta.
&#8211; Suomessa on liian pitkään noudatettu pilkuntarkasti EU:n vaatimuksia. Seuraavan eduskunnan tulee tarkastella EU-asioita Suomen edun näkökulmasta, Tavio linjaa.
&#8211; EU:n pakkoremonttivaatimuksen pitää jäädä kuolleeksi kirjaimeksi vähän samaan tapaan kuin nykyään asuntojen myynti-ilmoituksissa todetaan usein, että lain vaatimaa energiatodistusta ei ole.
Asia ei edes kuulu EU:lle
Tavion mielestä EU:n energiatehokkuusvaatimus on sekä kohtuuton että oikeudellisesti kyseenalainen. Eduskunta jätti jo aiemmin toissijaisuusilmoituksen osaan direktiivistä.
&#8211; Tämä asia ei edes kuulu EU:lle. Energiatehokkuusvelvoite on samaa jatkumoa kuin taannoin metsäpolitiikassa nähty yksityiskohtainen käskytys siitä, miten metsiä saa hyödyntää. EU astuu toistuvasti jäsenmaiden varpaille, Tavio sanoo.

Tavio: Suomen ei tule hyväksyä EU:n pakkoremonttivaatimuksia

Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Kansanedustaja Mauri Peltokangas on tyytyväinen puolustusmäärärahoihin sekä Rajavartiolaitokselle myönnetystä lisärahoituksesta, mutta sisäiseen turvallisuuteen, kansalaisten pärjäämiseen ja maatalouden kriisiin kohdistetut toimenpiteet eivät häneltä kiitosta saa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas ei ole tyytyväinen sisäisen turvallisuuden rahoitukseen tällä hetkellä, koska ilmassa leijuu poliisien yt-neuvottelujen uhka. Huomattavaa on, että hallituksen tärkeysjärjestyksessä tulevat jälleen ensimmäisenä ihan muut asiat kuin suomalaisten ostovoima ja pärjääminen tavallisessa arjessa kriisitilanteen keskellä.
– Muualla Euroopassa on lähdetty massiivisiin energian ja autoilun hintojen kompensaatioihin kansalaisille, mutta Suomen hallituksen prioriteettina on jälleen kerran lähinnä vihreä siirtymä. Euroopassa on asetettu hintakattoja ja laskettu tiettyjä veroja minimitasolle, jotta hinnat pysyisivät siedettävinä kuluttajille, Peltokangas sanoo ja kysyy:
– Miksi Suomen hallitus ei kykene samaan? Puuttuuko kenties tahtotila, rohkeus vai jopa osaaminen?
<h4>Hiilineutraalisuustavoite saa odottaa</h4>
Kriisitilanteet vaativat nopeita ratkaisuja. Nyt ei ole Peltokankaan mielestä aika tuijotella mahdollisiin hiilineutraalisuustavoitteisiin. Sähköautojen latausinfraan satsaaminen tai öljykattiloiden poistoremontit eivät ole Peltokankaan mukaan vastaus tämän hetken käsillä olevaan kriisiin.
– Vihreä siirtymä ei tule tapahtumaan Euroopan unionissa vuoteen 2050 mennessä eikä Suomessa vuoteen 2035 mennessä, Peltokangas ennustaa ja jatkaa:
– Nyt on aika laittaa tämä tavoite jäihin ja priorisoida suomalaiset ensin.
Peltokankaan mukaan Suomessa olisi täydet mahdollisuudet hyödyntää kotimaista turvetta ja energiapuuta, kunnes tekniikka kehittyy omaa tahtiaan siihen pisteeseen, että hiilineutraalisuus voidaan jossain kaukaisessa tulevaisuudessa järkevästi tavoittaa.
– Sen sijaan, että hallitus olisi toiminut huoltovarmuutemme eduksi, on se tuhonnut omilla toimillaan elinkeinoja. Tämä on kylmä totuus, Peltokangas toteaa.
<h4>Välttämättömien elinkustannusten nousuun ei varauduta</h4>
– On vain pieniä kohdennettuja toimia maataloudelle sekä kuljetusalalle, jotka sinällään ovat hyviä, ja pieniä korotuksia sosiaaliturvaan. Näillä muutaman kympin tukikorotuksilla ei kyllä paikata sitä, että hinnat ovat nousseet päivittäistavarakaupoissa peräti 6,4 prosenttia vuoden takaiseen nähden, Peltokangas laskee.
Peltokankaan mukaan hallituksen olisi nyt jo aika ymmärtää, miten tärkeää mahdollisimman suuri omavaraisuusaste ruuantuotannossa on Suomelle. Suomen maatalous tarvitseekin kohdennettuja toimia, mutta ihan eri mittakaavassa kuin hallitus nyt esittää.
&#8211; Suomessa on valtava määrä tiloja lopettamisuhan alla. Ne tarvitsevat apua välittömästi. Nyt esitetyillä rahoilla ei tiloja pelasteta, vaikka maa- ja metsätalousministeri jonglööraa kuinka paljon talousarvioesityksessä olevien numeroiden kanssa, koska nämä esitykset ovat toimimatonta tekohengitystä, Peltokangas painottaa ja toteaa:
&#8211; Täytyy ymmärtää, että todellinen kriisi on käsillä siellä Suomen maataloudessa ja maaseudulla.
<h4>Alueuudistus on farssi</h4>
Perussuomalaiset varoittelivat alueuudistuksen hintalapusta jo aluevaalien alla. Hyvinvointialueiden valmistelutyöhön ja esimerkiksi it-järjestelmiin uppoaa valtavat summat rahaa.
&#8211; Miksi se on ylipäätään tehty, kun se näyttää olevan lähinnä pohjaton kaivo? Peltokangas kysyy ja jatkaa:
&#8211; Nämä varat olisi pitänyt kohdentaa suoraan sote-palveluiden laadun parantamiseksi esimerkiksi kuntien kautta. Nyt rahat menevät hallinnolliseen pyörittelyyn ja johtajien valtaviin palkkoihin eivätkä esimerkiksi palveluiden laatuun ja hoitajien palkkauksen tai työolojen kohentamiseen.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas varoittaa: Suomen maataloudessa ja maaseudulla on käsillä todellinen kriisi – vihreä siirtymä laitettava jäähylle

Eduskunta käsitteli tiistaina hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviossa esitettyjä määrärahoja enimmäkseen perusteltuina, mutta on huolissaan jatkuvasta menojen siirtämisestä kehysten ulkopuolelta ja hallituksen kyvyttömyydestä tehdä minkäänlaisia taloutta tasapainottavia toimia.

Lisätalousarvio sisältää määrärahoja 2,3 miljardin edestä ja nostaa tämän vuoden nettolainanoton tarpeen noin 9 miljardiin. Valtion velka on vuoden lopulla kokonaisuudessaan näillä näkymin ainakin 138 miljardia.
&#8211; Lisätalousarvion tulopuolella on noin yksi miljardi, joka koostuu yhteisö- sekä ansio- ja pääomatuloverojen arvioitua suuremmasta saannosta. Tämä nousu on kuitenkin väliaikaista. Kasvanut verokertymä kertoo menneestä, ei nykyhetkestä saati tulevasta, huomauttaa Jari Koskela.
Energiakriisi suurena huolenaiheena
Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja energian hintojen nousun takia tehtäviin toimiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ollaan tekemässä ylimääräinen indeksitarkistus. Esimerkiksi kansaneläke nousee 24 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa 18 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti päivittäistavarakaupan hinnat ovat 6,4 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten, ja lisää nousua on luvassa viimeistään syksyllä.
&#8211; Esitetyillä indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia. Kotitalouksilla on vastassaan ruoan hinnan nousun lisäksi samaan aikaan myös liikkumisen ja asumisen hinnan nousuja sekä energiatehokkuutta lisääviä asuntojen pakkoremontteja. Mistä pieni- ja keskituloisilla riittää raha tähän kaikkeen? Koskela kysyy.
Yhdessä asiassa Suomi ei seuraa muuta Eurooppaa
Muualla Euroopassa tehdään mittavia veronalennuksia polttoaineille. Veroja lasketaan EU:n sallimalle minimitasolle. Koskelan mielestä on todella erikoista, että Suomi ei seuraa tässä muuta Eurooppaa. Poikkeava linja haittaa vain Suomen omaa kilpailukykyä.
&#8211; Nousevat energiakustannukset joudutaan joka tapauksessa ainakin osittain kattamaan kasvavilla toimeentulotukimenoilla. Järkevämpää olisi tehdä tuki suoraan veronalennuksilla, joilla olisi myös talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvia dynaamisia vaikutuksia, ja ne helpottaisivat muidenkin kuin toimeentulotukea hakemaan pakotettujen elämää, Koskela huomauttaa.
Hyvinvointialueuudistus parantaa vain puolueiden asemaa
Lisätalousarviossa esitetään myös rahoitusta hyvinvointialueiden valmisteluun. Esimerkiksi ICT-kustannuksiin on ehdotettu 150 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueuudistus näyttää lisäävän kustannuksia paljon enemmän kuin uudistusta suunniteltaessa ajateltiin.
&#8211; Miten tämä uudistus lopulta muuttaa sote-palveluita paremmiksi? Nyt nimittäin näyttää siltä, että uudistus on vain loputon rahareikä ja ainoat voittajat ovat puolueiden piirijärjestöt, joille valuu uutta puoluetukea. Miten tämä uudistus parantaa hoidon määrää ja laatua? Ei mitenkään. Tätä on syytä miettiä ja virheistä ottaa opiksi myös tulevia uudistuksia suunniteltaessa, Koskela ehdottaa.

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Eduskunta keskusteli tänään hallituksen uusimmasta lisätalousarviosta. Perussuomalaiset nosti useissa puheenvuoroissaan esille sen, että lisätalousarviosta ei löydy huojennusta valtavasti nousseiden elinkustannusten kanssa painiville ihmisille. Hallitus ottaa velkaa ennätysvauhtia, mutta sitä ei tälläkään kertaa riittänyt kohdennettuihin tukitoimiin tai veronalennuksiin.

Lisätalousarviossa tarjotaan aikaistettu pieni indeksikorotus sosiaalitukiin, kuten 18 euroa toimeentulotukeen, mutta ei muuta. Samaan aikaan useimmat Euroopan maat tukevat autoilijoita ja energialaskuista kärsiviä kotitalouksia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti jälleen kerran, että ennätyspaljon nousseet kustannukset eivät rokota vain pienituloisia vaan myös monia työssäkäyviä ihmisiä, etenkin suurten etäisyyksien alueilla.
&#8211; Leijonanosa ihmisten tuloista menee nousseisiin bensan, dieselin ja energian kustannuksiin. Tällä sosiaaliturvan aikaistetulla indeksikorotuksella ei asiaa paikata, ja te tiedätte sen kyllä aivan hyvin itsekin, Purra sanoi valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk.).
Työssä ei enää kannata käydä
&#8211; Miten kansalaiset voivat vastata asumisen, pakkoremonttien, lämmön, sähkön, ruoan ja liikenteen kallistumiseen sillä, ette teette sosiaaliturvaan aikaistetun indeksikorotuksen? Miten tämä auttaa työssäkäyviä kansalaisia ja perheitä? Purra kysyi.
Perussuomalaiset ovat tuoneet esille, että korkea liikkumisen hinta heikentää jo voimakkaasti työn kannustimia. Työssä ei vain enää kannata käydä, kun käteen ei jää juuri yhtään enempää.
Perussuomalaiset vaatii hallitukselta tehokkaita toimia, joilla kansalaisten maksurasitusta voidaan alentaa.
&#8211; Hallitus neuvoo kiristämään vyötä ja laskemaan elintasoa. Monet eivät enää voi kiristää vyötä, sillä se on jo niin kireällä kuin mahdollista, perussuomalaiset totesivat keskustelussa.
&nbsp;

Hallitus neuvoo kiristämään vyötä ja laskemaan elintasoa – Purra: 18 euroa lisää sosiaaliturvaan ei auta hintojen kanssa kärvisteleviä työssäkäyviä

Kriisien uhka leijuu yllämme kuin joukko ukkospilviä: korkea inflaatio, työttömyys, korkojen nousu ja lama. Siinäkö Euroopan kohtalo? PS-meppi Laura Huhtasaari puntaroi ”Peruslinjalla”-haastattelussa, mitä meillä oikein on edessämme. 

Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta. Ovelle kolkuttavat pankki-, energia- ja ruokakriisi, – kaikki yhtä aikaa.
– Anarkia on vain kolmen lämpimän ateria päässä, pohdiskelee Laura Huhtasaari.
Katso Peruslinjalla-haastattelu (juttu jatkuu videoikkunan alla):
<iframe loading="lazy" title="Laura Huhtasaari: Anarkia on vain kolmen lämpimän aterian päässä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/EU-saFk-WSs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Toimittaja Maria Asunnan haastattelussa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari. Kuvattu sunnuntaina 29.5. Youtube, 25 min 25 sek. 
<h4>Laittaako EU meidät pakkoremontoimaan kotimme?</h4>
Vihreä siirtymä on kaikessa kunnianhimossaan tiputtamassa monta pommia suomalaisten niskaan. On puhuttu <a href="https://stage.sudev.fi/puisto-eun-sosiaalinen-ilmastorahasto-on-torjuttava-emme-voi-lahtea-mukaan-eurooppalaisen-sosiaaliturvan-maksamiseen/">sosiaalisesta ilmastorahastosta</a> ja kättä väännetään <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/valiokuntien-julkiset-kuulemiset-ja-avoimet-kokoukset/19112021_suv">hiilitullirajamekanismista</a>. EU-valiokunnan mukaan <a href="https://www.mtk.fi/-/metsaenergia">metsäenergia ei olisikaan uusiutuvaa</a> ja tämä tulisi huomioida maankäytön ilmastotavoitteissa.
EU:n suurenmoinen visio on myös <a href="https://stage.sudev.fi/eun-energiatehokkuusdirektiivi-ajaa-suomalaiset-kotitaloudet-taloudelliseen-ahdinkoon-tata-on-eun-niin-sanottu-vihrea-siirtyma/">energiatehokkuusdirektiivi</a>. Se tarkoittaisi, että suomalaisten olisi pakko remontoida jopa arvottomia kiinteistöjä. Moinen älyttömyys tulisi erittäin kalliiksi suomalaisille ja velkaantuneille kunnille. Lue: se ajaisi maamme kiihtyvällä nopeudella kohti katastrofia.
– Rakennusten peruskorjauksiinkaan ei aina saa lainaa, miten tähän sitten, Huhtasaari kysyy ja pitää pakkoremonttiprojektia toistaiseksi varsin epäselvänä ja mielivaltaisena ideana.
<h4>Kokoomus on komission taskussa</h4>
Laura Huhtasaari on nuuhkinut EU-tunnelmia meppinä kolmisen vuotta, vuodesta 2019.
– Me ei enää kumarreta itään, onneksi, mutta me kumarramme länteen. Toki yhteistyötä tulee tehdä, mutta yhteistyö ei ole sanelua, Huhtasaari sanoo ja harmittelee sitä, että Suomen etua lähestytään toistuvasti jonkun muun edun kautta, mutta ei ikiomista lähtökohdista.
Vuosi sitten perussuomalaiset <a href="https://www.youtube.com/watch?v=53LQkWiuMTo">varoittivat</a> miljardien Eu-elvytyspaketista, ja siinä he olivat <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">kaukaa viisaita</a>. Suomen oikeistopuolueita kuitenkin määritteli epäyhtenäisyys asiassa. Miksi esimerkiksi Kokoomus ei ottanut vaaria perussuomalaisten varoituksista?
– Kokoomus on komission taskussa, Huhtasaari sanoo ja miettii, johtuuko moinen ideologisesta halusta vahvistaa liittovaltiokehitystä vai jopa painostuksesta.
<h4>Tyynenä hulluuden keskellä</h4>
Koti-Suomeen pian palaava, eduskuntavaaliehdokkaaksi pyrkivä Laura Huhtasaari on kuvannut Euroopan Unionia ”hulluuden katedraaliksi”.
Miten ihmeessä hän on kestänyt sellaisen todellisuuden keskellä, edelleen iloisena ja tyynenä? Huhtasaari korostaa kristinuskon ja Jumala-suhteen merkitystä itselleen.
– Rauhasta käsin tulee tehdä päätöksiä, hän sanoo ja toivottaa kaikkien elämään paitsi rauhaa myös iloa.

Laura Huhtasaari videohaastattelussa: ”Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta”

Ison-Britannian pääministerin tapaaminen Suomen tasavallan presidentin kanssa merkitsi suurta murrosta Suomen turvallisuuspoliittisessa asemassa. Pakon edessä Suomi astui merkittävän askeleen länteen. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen kirjoittaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/tosiasioiden-tunnustaminen-on-suomen-turvallisuuden-perusta-hotto-pois/">Uuden Suomen blogissaan</a>, että presidentti Sauli Niinistön sanoin Venäjällä on nyt peiliin katsomisen paikka.

Pääministeri Boris Johnsonin vierailun aikana sovittiin siitä, että Iso-Britannia tukee Suomea Nato-prosessin aikana myös sotilaallisesti. Periaatteessa Suomi siis ei ole yksin.
&#8211; Nyt on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki sopimukset ovat vain paperia. Se todellinen poliittinen halu auttaa meitä ulkoapäin perustuu siihen, että me itse kykenemme itse puolustamaan itseämme, ja siihen, että meidän puoluejärjestelmämme on ”terve”. Että ymmärrämme muuttuneet tosiasiat, kirjoittaa perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen.
Yksimielisyys on tärkeää kriisin aikana
Sanalla ”terve” Luukkanen viittaa entisen sodanaikaisen pääministerin Edwin Linkomiehen muistelmiin ”Vaikea aika. Suomen pääministerinä sotavuosina 1943-1944”.
Muistelmissaan Linkomies kertoi siitä, kun hän kävi 4.6.1942 marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän iltana keskustelun silloisen ulkoministeri Wittingin ja kenraali Paavo Talvelan kanssa suomalaisesta puoluejärjestelmästä. Keskusteltiin siitä, palaisivatko puolueriitaisuudet, kun sota on saatu onnellisesti hoidettua. Sallittaisiinko puolueriitaisuuksia?
&#8211; Linkomiehen käsitys oli, että suuren vaaran uhatessa puolueriidat olivat vaimentuneet, ja se oli todiste meikäläisen poliittisen järjestelmän ”terveydestä”. Vuosien 1943-1944 pääministeri kuitenkin torjui kaikki yritykset luopua demokratiasta ja puoluejärjestelmästä, ”koska ei kaikilla kansalaisilla koskaan voi olla sama mielipide tiettyjen ratkaisujen suunnasta”. Ajatus on syvällinen ja viisas.
Todellisuuden merkitys kriisitietoisuudessa
Kriisissä kansallinen yksimielisyys on tärkeintä. Yhtä tärkeää on se, että tosiasiat ymmärretään niin kuin ne ovat. Edwin Linkomiehen pääministerikauden eräs tärkeimmistä näkökohdista oli antaa ulkomaailmalle kuva täysin yksimielisestä Suomen kansasta. Tässä häntä auttoi se, että silloinen kriisitietoisuus oli korkea. Kansakunta katsoi ulkoista uhkaa silmästä silmään.
Vuoden 1943 tilannetietoisuuden vertaaminen vuoden 2022 poliittiseen tilanteeseen tuottaa kuitenkin hämmentävän kokemuksen. Miltei kaikki puolueet tukevat kansallista turvallisuutta, ja meillä vallitsee tässä asiassa ns. linnarauha. Isänmaa on tärkein.
&#8211; Ongelmana on vain valitettavasti se, että on puolueita, jotka eivät näe todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on. Selkosuomeksi: omat höntsö-pakkoajatukset sanelevat joillain tahoilla todellisuuden ymmärtämisen rajat. On puolueita, jotka eivät kykene näkemään tämän kriisin syvyyttä ja sen merkitystä meille.
Normaalisti oppositio haastaisi hallituksen suuressa salissa. Nyt on kuitenkin kriisi. Luukkanen pitää selvänä, että niitä todellisuuden kultaisia hitusia on alettava imeytymään koko hallituksen sisälle. On muistutettava ja nostettava ääntä. On ymmärrettävä tosiasiat.
Toukokuun lopulla Suomi on energiakriisissä
Luukkanen uskoo Suomen törmäävän hyvin pian karuun todellisuuteen:
&#8211; Kun Venäjän kaasun tulo lakkaa 24. toukokuuta, merkitsee se sellaista taloudellista myllerrystä, joka täristää koko valtakuntaa ylhäältä alas saakka. Sen ja Ukrainan sodan seurauksena Suomessa tulee joukkoirtisanomisia, konkursseja ja taloudellista hätää. Irtisanotut eivät voi maksaa asuntolainojaan ja maahan syntyy ennennäkemätön lama, jonka rinnalla 1990-luvun lama oli pikkujuttu.
&#8211; Samaan aikaan ja valitettavasti – hallitus ei oikein kykene näkemään, miten valtava muutos on tulossa. Se sulkee silmänsä. Se ei esimerkiksi ymmärrä, että polttonesteiden hintojen on oltava sellaisia, että ihmiset pääsevät töihin. Se ei näytä tajuavan ihan aikuisten oikeesti sitä, että ihmisten ostovoima on nyt laskenut niin, että rahaa ei jää käteen. Se unelmoi ja hybernoi.
Hallituksen on herättävä
Luukkanen pitää tilanteen kriittisyyden tunnustamista kansallisen yksimielisyyden ehdottomana edellytyksenä. Tavallisten kansalaisten ostovoimaa ja kykyä käydä töissä on varjeltava kaikin keinoin. Samoin on priorisoitava valtion menot niin, että keskitytään selviämiseen, sillä siltarummut eivät tuota uusia ihmisiä, mutta ihmiset tekevät niin.
&#8211; On huolehdittava kansalaisten jokapäiväisestä elämästä. Kehitysapuun voidaan antaa rahaa mutta vasta sitten kun on ylijäämäinen budjetti – <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1162687340583837696">ei nyt</a>.
Ideologia estää todellisuuden ymmärtämisen
Luukkanen on pohtinut kovasti, miten on mahdollista, että muuten rationaalisesti toimivilla ihmisillä on joissain asioissa vaikeuksia harkita asioita tyynesti ja faktojen kautta.
Puoluesihteeri uskoo, että ulkomailta tulleet henkiset vaikutteet ja ideologiat estävät kriisitietoisuuden ymmärtämistä. Juuri se woke, identiteettipolitiikka ja punavihreä höyrypäisyys estävät ajattelun. Kyse on kummallisesta poliittisesta kognitiivisesta dissonanssista, joka jäytää nyt hallitusta ja sen yksimielisyyttä.
&#8211; Hallituksella on nyt vakava ajatusjähmä. Ajatellahan voi mitä tahansa, mutta näyttää ikävästi siltä, että viisikkohallituksen kriisitietoisuuden vähäisyys vaikeuttaa järjellistä politiikan tekoa.
&#8211; Siirtymä hötöstä realiteettien maailmaan on valitettavasti hidas. Vaikka kriisi lähestyy kuin valtava tsunami, niin hallitus jatkaa fantastisilla vaatimuksilla ”vihreästä siirtymästä”, polttoaineiden hintojen ideologisesta korottamisesta, omakotitalojen ”pakkoremonteista” ja kannattaa innokkaasti sitä, että EU tekisi lisää ”elvytyspaketteja”.
&#8211; Rajalla tapahtuviin pikakäännytyksiin on kyllä poliittista valmiutta valiokuntatasolla, mutta kun kriisi lähenee, niin ei pystytä toimimaan. Ei kertakaikkiaan pystytä. Poliittinen rohkeus puuttuu.
Miten rohkaista pelkäävää?
Luukkasen mukaan Suomi on nyt sillä viimeisellä rannalla, jossa on uskallettava ajatella ja toimia. Kosmeettiset muutokset eivät toimi, kun oma valtiollinen tervahöyrymme kohtaa myrskyn. Luukkanen penää hallitukselta kriisijohtamista.
&#8211; Rohkaisen nyt teitä: Sanna, Annika, Petteri ynnäs muut: olkaa rohkeita ja katsokaa tosiasioita sellaisina kuin ne ovat! Tai vähän kuin lapsia uimakoulussa: kyllä se vesi kantaa!
&nbsp;

Luukkanen: Tosiasioiden tunnustaminen on Suomen turvallisuuden perusta

EU:n komissio on vaatimassa vihreän siirtymän nimissä suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia pakkoremontteja, uutisoi <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntaliitto</a>. Kansanedustaja Ari Koposen mukaan ehdotus pakkoinvestoinneista tulee vain entisestään lisäämään suomalaisten energiaköyhyyttä, erityisesti alimmissa tuloluokissa. 

Uuden direktiiviehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 %:n osuus, joka luokiteltaisiin uudessa järjestelmässä G-luokkaan. Tämä luokka tulisi sitten nostaa peruskorjauksilla muutaman vuoden sisällä F-luokkaan.
&#8211; Energiatehokkuusinvestoinnit ovat toki hyvä asia. Mutta tässä mittakaavassa ja pakotettuna se koskisi kuitenkin lähes joka seitsemättä talonomistajaa. Ei näin iso osa suomalaisista tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen remonttilaskusta, tyrmää kansanedustaja Ari Koponen.
Asuntojen arvot romahtavat erityisesti maaseudulla
Hurja tavoite tulee varmasti nopeuttamaan entisestään myös maaseudun autioitumista. Koponen arvioikin asuntojen arvon romahtavan niiden joutuessa G- eli roskaluokkaan.
&#8211; Kaikkein energiatehottominta 15 %:n kiinteistökantaa saattaa muiltakin osin esimerkiksi huonon kuntonsa, sisäilma- ja homeongelmien tai sijaintinsa vuoksi olla kannattamatonta korjata, päättää Koponen.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntalehti</a>.
&nbsp;

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

pakkoremontit

Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen: ”Äänestäjiltä saatiin huikea luottamuksen osoitus”

Perussuomalaiset haluaa viedä suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa Tanskan mallin suuntaan – ”Tavoitteena nolla turvapaikanhakijaa”

Sanna Marin ilmoitti topakasti vastustavansa EU-yhteisvelkapaketteja – Purra: ”Ei ole uskottavaa”

Kokoomus ja SDP sumuttivat taas äänestäjiä – molempien puolueiden mepit äänestivät EU:ssa suomalaiskotien pakkoremonttien puolesta

Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen tyrmää EU:n suunnitelmat rakennusten pakollisista energiaremonteista: ”Hölmöläisten hommaa”

Tavio: Suomen ei tule hyväksyä EU:n pakkoremonttivaatimuksia

Kansanedustaja Mauri Peltokangas varoittaa: Suomen maataloudessa ja maaseudulla on käsillä todellinen kriisi – vihreä siirtymä laitettava jäähylle

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Hallitus neuvoo kiristämään vyötä ja laskemaan elintasoa – Purra: 18 euroa lisää sosiaaliturvaan ei auta hintojen kanssa kärvisteleviä työssäkäyviä

Laura Huhtasaari videohaastattelussa: ”Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta”

Luukkanen: Tosiasioiden tunnustaminen on Suomen turvallisuuden perusta

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025