Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Pakkorokotukset

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 2021. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi paikalla olleelta oikeuskanslerilta näkemystä erityisesti hoitajiin kohdistuneista korona-ajan toimenpiteistä.

Valtioneuvoston oikeuskansleri toimii ylimpänä laillisuusvalvojana. Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toiminnan lainmukaisuutta. Lisäksi oikeuskansleri valvoo, että viranomaiset noudattavat lakia ja tekevät velvollisuutensa. Kansalaiset voivat tehdä oikeuskanslerille kantelun viranomaisen toiminnasta, jota epäilevät lainvastaiseksi.
Juha Mäenpää huomautti oikeuskanslerin kertomuksen vuodelta 2021 käsitelleen myös koronaepidemiaa.
Tartuntatautilakia muutettiin vuoden aikana 13 kertaa. Lakiin lisättiin uusia säännöksiä muun muassa ravintoloiden ja elinkeinotoiminnan, kokoontumisten ja liikennepalvelujen rajoituksista, EU:n digitaalisen koronatodistuksen käytöstä rajaliikenteessä sekä pääsyssä ravintoloihin, muihin tiloihin ja tilaisuuksiin, varmuusvarastojen käyttöönotosta ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuksista.
Kritiikkiä perustuslakivaliokunnalle
Mäenpää näkee hoitajien pakkorokottamisen loukanneen yhdenvertaisuutta kansalaisten keskuudessa. Mäenpää kysyi oikeuskansleri Tuomas Pöystin kantaa eduskunnan istunnossa.
&#8211; Silloin Pauli Rautiainen, joka on valtiosääntöoikeuden dosentti, kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta.
&#8211; Olisin halunnut kysyä teiltä, mikä ei tästä kirjasta oikein selviä, että mikä teidän kantanne tähän oli ja puidaanko sitä vielä jatkossa, ja menikö se oikein? Mäenpää kysyi.
Oikeuskansleri haluaisi kattavia arviointeja
Oikeuskansleri Pöysti viittasi puheenvuorossaan muun muassa Mäenpäähän ja hänen esille ottamaansa tartuntatautilakiin. Pöystin mukaan lakia täytyisi nyt parantaa, jotta toista kertaa ei ajauduttaisi hätälainvalmistelutilanteeseen. Lisäksi hän otti kantaa yleisemmin korona-ajan toimiin liittyen.
&#8211; Olen itse pitänyt tärkeänä sitä, että tästä korona-ajasta tehtäisiin kattavat arvioinnit. Joitakin arviointeja on tehty, mutta nyt kun muut murheet ovat päällimmäisenä, niin se on ehkä sitten jäänyt vähän muiden kiireiden alle, mikä on ymmärrettävää, mutta pitäisin kokonaisarviointia tärkeänä, Pöysti totesi.
”Joitakin juttuja on vireillä”
Pöysti korosti, että suomalaisessa järjestelmässä perustuslakivaliokunta ensisijaisesti arvioi lakien perustuslainmukaisuuden ja että tartuntatautilain muutokset, mukaan lukien rokotussääntely, oli käsitelty siellä.
&#8211; Oikeuskansleri seuraa näissä asioissa sitä perustuslakivaliokunnan linjaa, mutta yksittäistapausten oikeudenmukaistamiseksi näiden hoitajien aseman osalta joitakin juttuja on vireillä. Ja sehän riippuu sitten siitä, miten itse kussakin tilanteessa on menetelty, hän avasi kuviota.
Pöysti ei kuitenkaan pitänyt asianmukaisena yksittäisten asioiden tämän tarkempaa käsittelemistä salikeskustelun yhteydessä.
Osa hoitajista jäi ilman palkkaa
Keskustelun loppupuolella oikeuskansleri toi muistinvaraisesti esille lainsäädännön ajatuksen olleen sen, että koronarokotteista kieltäytyneille hoitajille tarjottaisiin muuta työtä. Mäenpää muistutti vastauksessaan kuitenkin siitä, millaisia käytännöt olivat todellisuudessa.
&#8211; Niin kuin oikeuskansleri äsken nosti esiin, varmasti tarkoitus oli näin, että näille rokottamattomille hoitajille etsitään jotain muuta työtä, mutta kuitenkin on hyvin paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät työtä saaneet ja olivat sitten ilman palkkaa, kansanedustaja huomautti.
&#8211; Tämä on ollut mielestäni ihan kohtuutonta ja toivon, että kun te perehdytte tähän asiaan, niin otatte tämän huomioon ja käytte sen tiukalla kammalla lävitse.

Mäenpää oikeuskanslerille: Korona-ajan toimenpiteitä käytävä perusteellisesti läpi

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää vaati tiistaina vauhtia hoitajien pakkorokotuslain purkamiseen.

Juha Mäenpää ihmetteli, miksi hänen tekemäänsä lakialoitetta pakkorokotusten purkamiseksi ei ole otettu käsittelyyn, ja miksi rokottamattomia hoitajia ei haluta töihin työvoimapulan keskellä.
&#8211; Hoitoalalla on pula työntekijöistä ja joitakin osastoja joudutaan sulkemaan. Tällä hetkellä rokottamattomia hoitajia on kotona, koska he eivät voi mennä töihin.
Tilanne saattaa pahentua
Kansanedustajan mukaan tilanne vain pahenee lähikuukausina.
&#8211; Siellä on myös rokottamattomia hoitajia töissä, jotka ovat sairastaneet taudin, mutta heinäkuussa heistä ensimmäiset ovat jäämässä kotiin tämän teidän lakinne mukaan, koska heille tulee täyteen kuusi kuukautta koronan sairastamisesta. Miten aiotte selvitä tästä, ja miksi ette ole tuoneet sitä lakia käsittelyyn? Mäenpää kysyi hallitukselta.
Vastavalmistuneita pelotellaan pakolla
Mäenpää toi esille erityisen huolensa vastavalmistuneiden hoitajien tilanteesta.
&#8211; Olen saanut tästä lukuisia viestejä, että nyt alkaa kuusi kuukautta sitten taudin sairastaneita hoitajia taas joutumaan lakiasetuksen takia sivuun omasta työstään. Ja on tullut myös sellaista viestiä, että juuri opintonsa päättänyttä, hoitajaksi vakituiseen työsuhteeseen päässyttä henkilöä sitten ruuvataan tällä lailla, että rokotteet pitää ottaa tai saat lopputilin.

Mäenpää hoitajien pakkorokotuslain purkamisesta: ”Tämä pitäisi saada nopeasti hoidettua”

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa ehdotetaan hallitukselle ravintolarajoitusten purkamista, koronapassin käytön lopettamista ja hoitohenkilöstön pakkorokottamisesta luopumista.

&#8211; Hallitus on päättänyt jo koronarajoitusten asteittaisesta purkamisesta. Purkaminen tulee kuitenkin toteuttaa heti, kun välttämättömyysedellytys ei enää täyty. On myös aika luopua tartuntatautilain pykälistä, joiden oikeudellinen perusta on poistunut tai vanhentunut, Mari Rantanen kertoo.
Koronapassilla ei merkitystä
Toimenpidealoitteen sisältöä perustellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijakannoilla.
&#8211; THL:n mukaan koronapassin käyttöä tai sen laajentamista ei voi perustella tartuntojen leviämisen seurauksena eikä hoitohenkilöstön koronarokotusvelvollisuutta voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella. Siksi pykälien kumoaminen olisi tuotava pikaisesti eduskuntaan, Rantanen perustelee.
Yhteiskuntaa normalisoitava
Rantasen mukaan ihmisten perusoikeuksia koskevat rajoitukset ovat aiheellisia ainoastaan välttämättömässä tilanteessa.
&#8211; Tartuntojen määrä ja tehohoidon kuormitus ovat lähteneet laskuun eikä rajoitustoimille ole enää perusteita. Hallituksen tulisi osata nyt luopua rajoitusten tuomasta vallasta sekä pyrkiä normalisoimaan yhteiskuntaa, jotta ihmiset uskaltaisivat taas palata epidemiaa edeltävään elämään, Rantanen sanoo.

Rantanen esittää ravintolarajoituksista, koronapassista ja hoitajien pakkorokotuksista luopumista

Eduskunnan lähetekeskustelussa käsiteltiin keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_1+2022.aspx">lakialoitetta</a> sote-alan työntekijöiden pakkorokotusten kumoamiseksi. Mäenpää pelkää, että uuden lain aiheuttamat irtisanoutumiset vaarantavat jopa potilasturvallisuuden työntekijäpulasta jo ennestään kärsivällä sote-alalla. Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_6+2022+8+1+1.aspx">puhui</a> istunnossa aiheesta perusteellisesti.

Kansanedustaja Juha Mäenpää perusteli aloitteessaan ehdottamaansa lakimuutosta lyhyesti:
&#8211; Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek totesi mediassa olleiden tietojen mukaan tammikuun 2022 lopussa, että hoitohenkilöstön koronarokotusvelvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella. Suoja omikrontartuntaa vastaan putoaa 2—3 kuukauden kuluttua kolmannesta annoksesta alle 50 prosenttiin. Hänen mukaansa omikronin jyllätessä yhteiskunnassa ei hoitajien rokotevelvoitetta voi enää perustella potilaiden suojaamiseen pohjaten.
&#8211; Tämä terveydenhuoltohenkilökunnan pakkorokottaminen on keskeyttänyt palkansaannin hyvin monilta sekä saanut lukuisan määrän alan työntekijöitä irtisanoutumaan työstään. Jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden, kansanedustaja jatkoi.
Rokottamattomia hoitajia jouduttu kutsumaan töihin
&#8211; Ylen uutinen tänään iltapäivällä kertoo seuraavasti: &#8221;Rokottamattomia hoitajia jouduttu kutsumaan jo takaisin töihin — rokotettuja ei ollut tarpeeksi.&#8221; Tämä oli jo ennalta tiedossa, valaisi Mäenpää puheenvuorossaan ajankohtaista ja hyvin sekavaa tilannetta.
&#8211; Arvostelin sote-alan pakkorokotuksia voimakkaasti jo joulun alla. Huomautin, että Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kirjoitti hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta, muistutti Mäenpää eduskuntaa viime vuoden puheenvuoroistaan.
Karuja kertomuksia kentältä
Mäenpää kertoi saaneensa lukuisia viestejä terveydenhuollon arkitodellisuudesta rokotevelvoitteen astuttua voimaan:
&#8211; Viestejä on tullut niin julkiselta puolelta kuin yksityiseltä, niin lääkäreiltä kuin hoitajilta, niin lastensuojelusta kuin vanhuspalveluista, mutta myös palo- ja pelastustoimesta. Useissa nostetaan esille paheneva työvoimapula ja korvaavien töiden puute, mikä on johtanut rokottamattomien palkanmaksun keskeyttämiseen.
Pitkässä puheessaan hän luki useamman kansalaisen palautteen ja katsauksen alan tilanteesta. Monissa viesteistä kerrottiin ihmisten joko jo irtisanoutuneen tai harkinneen irtisanoutumista uuden lain aiheuttaman tilanteen vuoksi. Jopa potilasturvallisuudesta oltiin huolissaan, kun väki vähenee ja tilalle palkataan viestien mukaan kouluttamattomia töihin.
Huoli alan houkuttelevuudesta tulevaisuudessa
Mäenpää yritti kaikesta huolimatta valaa toivoa tulevaisuuden suhteen. Hän arvioi, että jos laki kumottaisiin heti, ehkä osa ammattilaisista vielä palaisi alalle. Edustaja päätti puheensa kuitenkin huolestuneena:
&#8211; Miten arvelette tämän vaikuttavan alalle hakeutuvien opiskelijoiden intoon hakeutua tälle alalle?
&nbsp;

Mäenpää vaatii sote-alan pakkorokotuslakia kumottavaksi: ”Jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti tiistaina lakialoitteen, jossa hän vaatii kumottavaksi ns. ”pakkorokotuslakia”, joka koronan vuoksi säädettiin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille.

Niin sanotuksi &#8221;pakkorokotuslaiksi&#8221; kutsutaan tartuntatautilain pykälää 48a: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden suojaaminen covid-19-taudilta”, joka on väliaikaisesti voimassa 1.1.2022–31.12.2022.
THL:n ylilääkärin mukaan perusteet laille vanhentuneet
Kansanedustaja Juha Mäenpää perustelee lakialoitetta THL:n edustajan viimeaikaisella lausunnolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek totesi mediassa olleiden tietojen mukaan tammikuun 2022 lopussa, että hoitohenkilöstön koronarokotusvelvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella.
&#8211; Suoja omikrontartuntaa vastaan putoaa 2–3 kuukauden kuluttua kolmannesta annoksesta alle 50 prosenttiin. Nohynekin mukaan omikronin jyllätessä yhteiskunnassa ei hoitajien rokotevelvoitetta voi enää perustella potilaiden suojaamisella.
&#8211; Terveydenhuoltohenkilökunnan pakkorokottaminen on saanut lukuisan määrän alan työntekijöitä irtisanoutumaan työstään, ja jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan hoitohenkilökunnan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden, Mäenpää huomauttaa.
&nbsp;

Mäenpää: Sote-alan pakkorokotuslaki kumottava

Hallitus on vihdoinkin heräämässä todellisuuteen koronavirustilanteen kanssa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen. Ennen joulua hallitus päätti poistaa koronapassin käytöstä leviämisalueilla ”kohtalaisen ja korkean riskin” tilaisuuksista ja tiloista.

Hallitus katsoi, että koronapassi ei riitä takaamaan ihmisten turvallisuutta muun muassa baareissa, karaokeravintoloissa, kuorolaulutilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa, joissa ei ole nimettyjä istumapaikkoja. Hallituksen mukaan koronapassia voi käyttää vain matalan riskin toiminnassa.
&#8211; Tässä kohtaa on kysyttävä, että pitääkö hallitus sote-toimintoja vähäisen riskin alana, kun hallitus tässä käsiteltävänä olevassa esityksessä esittää, että hoitohenkilökunnan osalta koronapassi riittää turvaamaan hauraiden potilaiden ja asiakkaiden turvallisuuden? Jos näin ei ole, vaan hoitotilanteisiin liittyy hallituksen mielestä merkittävä tai edes kohtuullinen riski, miksi hallitus katsoo, että hoitotilanteissa pelkkä koronapassi riittää turvaamaan asiakkaat, kun samaan aikaan ravintolat ja yleisötilaisuudet pitää riskeihin vedoten jälleen kerran sulkea? Jari Ronkainen kysyy.
Hallituksen linjaukset ristiriitaisia
Hallituksen koronalinjaukset ovat ristiriitaisia eikä niissä ole Ronkaisen mielestä päätä eikä häntää. Suhtautuminen maskeihin on muuttunut riippuen siitä, onko hallitus kyennyt hankkimaan riittävää määrää maskeja.
&#8211; Vielä kuluvan vuoden maalis-huhtikuussa koronasta aiheutuva uhka terveydenhuollon kantokyvylle arvioitiin niin vakavaksi, että maamme oli poikkeusoloissa liki kahden kuukauden ajan. Kiireettömän hoidon määräajoista luovuttiin, ja vuotta aiemmin jopa työntekijöiden lepoaikoja, ylitöitä, vuosilomaa ja irtisanomisaikaa koskevista säännöksistä piti poiketa poikkeuslaeilla.
Missä ammattilaisten arvostus?
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että arviolta noin 55 000 sote-alalla työskentelevää on vailla suojaa covid-19-tautia vastaan. Noin 31 000 on sellaisia, joilla ei ole ensimmäistäkään rokotetta eikä sairastetun taudin antamaa suojaa.
&#8211; Tällä hetkellä ilmaantuvuus ja tartuntaluvut ovat maassamme korkeimmalla koko pandemian aikana. Samaan aikaan osa hoitohenkilökunnasta on poissa töistä influenssan takia, Ronkainen sanoo.
&#8211; Hallituksen pitäisi nyt päättää, onko maassamme ylimääräisiä sote-ammattilaisia, joiden työpanosta koronapandemian hoidossa ei tarvita, vai haluaako se tilanteen käydessä tukalaksi pakottaa kaikki kynnelle kykenevät sote-alojen koulutuksen saaneet töihin, vuosilomista ja lepoajoista välittämättä. Selvää tässä tilanteessa on ainoastaan se, että hallituksen arvostus sote-ammattilaisia ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kohtaan on hyvin vähäinen. Henkilöstö ei ole teille muuta kuin resurssi, jota voi pompotella pakkolaeilla ihan kuinka huvittaa.
Testaamista pakkorokotusten sijaan
Perussuomalaiset suhtautuu vakavasti käsillä olevaan pandemiaan.
&#8211; Olemme kannustaneet ihmisiä hankkimaan heille tarjolla olevan rokotussuojan. Me emme kuitenkaan usko pakkoon ja arvostamme sote-alan ammattilaisia silloinkin, jos he syystä tai toisesta eivät ole voineet ottaa täyttä rokotesuojaa, Ronkainen painottaa.
Perussuomalaiset katsovat, että sote-toiminnot ovat korkean riskin ala, ja tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, ettei hoitohenkilökunnalla ole koronatartuntaa, jota he levittäisivät. Koronapassi ei tätä takaa, sen sijaan varmuus voidaan saada henkilökunnan säännöllisellä testaamisella.
&#8211; Testaaminen ei teille kelpaa, ainakaan vielä. Syynä lienee se, että vastaavalla tavalla kuin maskien kanssa, ette saa hankittua riittävästi testejä. Näkemys varmaankin muuttuu pian, kun testejä saadaan tarpeeksi. Tämä esityksenne on kuitenkin susi jo syntyessään, se ei ratkaise mitään, vaan luo väärää turvallisuudentunnetta ja pahentaa hoitajapulaa.
&#8211; Esitän, että käsittelyssä oleva hallituksen esitys hylätään, ja hallitus valmistelee pikaisella aikataululla esityksen hoitohenkilökunnan säännöllisestä testaamisesta koronavirustartuntojen varalta, Ronkainen sanoo.

Ronkainen: Hallituksen pitäisi nyt päättää, onko maassamme ylimääräisiä sote-ammattilaisia, joiden työpanosta koronapandemian hoidossa ei tarvita

Maanantaina 20.12.2021 käsiteltiin eduskunnassa hallituksen esitystä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Tartuntatautilakiin ehdotettiin väliaikaista uutta pykälää, jolla sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä voitaisiin edellyttää koronarokotusta. Rokotteista kieltäytyvältä hoitajalta voitaisiin viime kädessä keskeyttää palkanmaksu. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti asiasta monta puheenvuoroa arvostellen voimakkaasti esitystä.

Juha Mäenpää huomautti, että Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta.
&#8211; Onko todella niin, että työsuhteisessa työssä itsensä elättävän ihmisen tiputtaminen tällä tavoin perusturvajärjestelmän läpi toimeentulotuelle ei nosta esiin ainuttakaan perusoikeuskysymystä? kysyi Rautiainen kirjoituksessaan.
Laki saattaisi pahentaa hoitajapulaa rajusti
Mäenpää kantoi huolta hoitajien riittävyydestä jo ennestään kuormittuneella alalla:
&#8211; Miten ihmeessä tämmöinen epidemian odotettu kasvu ja mahdollinen hoitajien hyllyttäminen samanaikaisesti toimii? Miten tämä yhtälö toimii? Minä valitettavasti pahoin pelkään, että tämä johtaa sairaanhoidon ja tämän terveysalan kriisiytymiseen.
Hoitajapulasta uutisoitu pitkin syksyä
Mäenpää viittasi puheissaan myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajaan Silja Paavolaan. Paavola on aiemmin marraskuussa todennut:
&#8211; Koronapassi tai pakkorokottaminen on sama asia. Siinä pakotetaan ihminen ottamaan rokote. Tässä tilanteessa, jossa hoitajia on tosi vähän tarpeeseen nähden, se on aika riski.
Mäenpää huomautti, että hoitajapulasta on uutisoitu jo pitkin syksyä:
&#8211; Lokakuussa kerrottiin Ylellä, kuinka sairaalat ja terveyskeskukset pyörivät henkilöstön joustoilla. Työntekijöistä on pula, ja hoitajia pyydetään usein jäämään tuplavuoroihin. THL:n mukaan vuonna 2020 vain 13 prosentilla kunnista ei ollut sairaanhoitajien osalta rekrytointiongelmia. 57 prosentilla kunnista ongelmia oli ajoittain ja jopa 30 prosentilla rekrytointiongelmia oli jatkuvasti.
Nosti esiin sosiaalietiikan professorin näkemykset
Mäenpää ei jättänyt pohdintaa vain lukujen tasolle, vaan otti puheessaan kantaa myös filosofisemmalla tasolla koko koronapandemiaan. Pohdinnoissaan hän lainasi vastikään televisiossa esiintynyttä sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaata.
&#8211; Hallamaa painottaa, että rokotekriittisten pakottaminen koronarokotuksiin lisää epäluottamusta ja jakolinjoja yhteiskunnassa. Hänen mukaansa pakon käyttäminen yhteiskunnassa on aivan äärimmäinen keino. Hallamaan mielestä sen hinta voi olla luottamuksen rapautuminen, vastakkainasettelun syventyminen ja vihollisuuksien luominen. Lopuksi hän toteaa vielä, että jos pakolla suljetaan yhteisön ulkopuolelle, me vääjäämättä syrjäytämme ihmisiä ja teemme kuiluja ihmisten välille.
&nbsp;

Mäenpää huolissaan hoitajien riittävyydestä: Hoitajien pakkorokotukset saattaisivat johtaa sairaanhoidon kriisiytymiseen

Eduskunta käsitteli tänään hallituksen esitystä koskien hoitajilta edellytettäviä rokotuksia. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat tapaa, jolla hallitus yrittää painostaa rokottamattomia hoitajia.

&#8211; Perussuomalaiset kantavat vakavaa huolta terveydenhuoltojärjestelmämme kantokyvystä. Niin kantoi hallituskin aikaisemmin, kun hoitajia painostettiin töihin lepoajoista ja vuosilomista välittämättä sekä kiireettömän hoidon määräajoista luovuttiin valmiuslailla. Nyt hallitus on kuitenkin valmis sulkemaan jopa 55 000 sote-alan ammattilaista pois töistään puutteellisen rokotesuojan perusteella, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kuvailevat tilannetta.
Myös rokotettu voi tartuttaa virusta
Perussuomalaiset esittivät valiokunnassa suunnitelmia pakkorokotuksista hylättäviksi ja niiden tilalle henkilöstölle pikatestejä.
&#8211; Nostimme esiin asiantuntija-arviot siitä, että myös rokotettu voi kantaa virusta, tartuttaa ja saada itse tartunnan. Itse asiassa oireettomat ja diagnosoimattomat tartunnat ovat vaarallisimpia, koska ilman testausta henkilö voi omasta tartunnastaan tietämättä tartuttaa muita. Koronapassi ei suojaa ketään tartunnalta, vaan luo väärää turvallisuuden tunnetta. Ainoastaan koronatestit tuovat varmuuden siitä, kenen on turvallista työskennellä hauraiden potilaiden ja asiakkaiden kanssa, Juvonen, Juuso ja Reijonen kritisoivat.
Perussuomalaiset tulevat esittämään joulun jälkeisen tiistain (28.12.) täysistunnossa hoitohenkilökuntaa rokotuksiin painostavan hallituksen esityksen hylkäämistä.
&nbsp;

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hoitajien painostaminen rokotuksiin vaarantaa terveydenhuollon kantokyvyn eikä estä viruksen leviämistä

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen madaltaisi verotuksen keinoin kynnystä kotona tehtäville koronapikatesteille. Tynkkynen on jättänyt tänään eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän esittää mahdollisuutta vähentää pikatesteistä aiheutuvia kuluja verotuksessa.

&#8211; Kotona tehtävät pikatestit olisivat halpa ja yksinkertainen keino taistella pandemiaa vastaan. Jotkut niitä jo tekevät, mutta 5-6 euron kappalehinta on monelle este. Valtion olisi järkevää tukea niiden laajempaa hyödyntämistä. Niillä voitaisiin ehkäistä tehokkaasti laajojen tartuntaketjujen muodostumista. Siten voitaisiin keventää terveydenhuollon työtaakkaa, jonka kantokyky on ollut jo pitkään koetuksella, Sebastian Tynkkynen toteaa.
Pakkorotkotukset eivät sovi
Verohallinto linjasi viime vuonna, että palkansaaja voi vähentää verotuksessaan työpaikalla tai työmatkoilla käytetyistä kasvomaskeista aiheutuvia kuluja. Tynkkysen mukaan vastaava mahdollisuus tulisi saada väliaikaisesti käyttöön myös pikatestien osalta.
&#8211; Tällainen porkkana on pakkoja ja rajoituksia taloudellisempi ja tehokkaammin taudin leviämistä ehkäisevä vaihtoehto. Kun kansalaiset voisivat tehdä testejä omatoimisesti, voitaisiin yhteiskuntaa pitää avoinna ja samalla varmistaa työpaikkojen terveysturvallisuus. Tällainen keino on myös kaikkien kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävä.
&#8211; Vaatimukset pakkorokotuksista eivät suomalaiseen yhteiskuntaan sovi, eikä pandemia niilläkään poistuisi. Koronan läpäistessä rokotteet on löydettävä keinoja näiden aukkojen tilkitsemiseen, Tynkkynen huomauttaa.
Testaamisella keskeinen rooli
Maailmalla nopeasti leviävä omikron-variantti on saanut valtiot tukeutumaan jälleen erilaisiin rajoitustoimiin.
Tynkkynen kirjoittaa aloitteessaan, että riippumatta uuteen varianttiin liittyvistä avoimista kysymyksistä, tulee testaaminen olemaan edelleen keskeisessä roolissa.

Tynkkynen ehdottaa veroporkkanaa pikatestaamiseen

Perussuomalaisten mielestä pakkorokotukset eivät sovi Suomeen. Tasavallan presidentti ja useat asiantuntijat ovat kommentoineet samansuuntaisesti, puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Perussuomalaiset esittää sen sijaan otettavaksi käyttöön pikatestejä.

Eduskunta keskusteli tänään tartuntatautilain muuttamisesta esityksessä, jossa terveydenhuollon henkilökunnalle käytännössä määrättäisiin pakkorokottautuminen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pani merkille, että kun sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru alkoi esitellä lakimuutosta, muut hallituksen ministerit lähtivät salista.
&#8211; He eivät ilmeisesti halunneet jäädä puolustamaan esitystä. Ei salissa paljon hallituspuolueiden kansanedustajiakaan ollut, Purra ihmettelee.
&#8211; Kyseessä on merkittävä esitys. Perussuomalaisten mielestä pakkorokotukset eivät sovi Suomeen. Tasavallan presidentti ja useat asiantuntijat ovat kommentoineet samansuuntaisesti, Purra sanoo.
Passi antaa väärän turvallisuudentunteen
Perussuomalaiset esitti pikatestejä otettavaksi käyttöön myös terveydenhuollossa.
&#8211; Rokotekattavuus on korkealla, passit ovat käytössä, mutta siitä huolimatta virus leviää ja tartuntamäärät kasvavat, Purra sanoi puheenvuorossaan.
&#8211; Koronapassi antaa väärän turvallisuudentunteen käyttäjälleen.
&#8211; Rokotteet ehkäisevät tehokkaasti vakavaa koronatautia, minkä vuoksi ne ovat suositeltavia, mutta valitettavasti tartuntaa ja tartuttamista ne eivät kykene estämään. Me haluamme, että virus ei leviäisi, ja siksi esitämme pikatestejä, Purra sanoi.
Purra kuvasi, että pikatestien puolesta on tänään liputtanut myös THL.
&#8211; Pikatestit olisivat paljon parempi tapa varmistaa se, että ihmisellä ei ole tartuntaa. Nekään eivät tietenkään ole sataprosenttisen varmoja, mutta kuitenkin toimivia ja hyväksi havaittuja.
Ministerikin toivoi pikatestausta
Purra kertoi, että kansanedustajillekin on tuotu pikatestit käyttöön ja niitä on suositeltu käytettäväksi joka aamu ennen eduskuntaan saapumista.
&#8211; Jos nämä toimivat eduskunnassakin, rokotteiden rinnalla, uskon, että niistä olisi enemmän apua sellaisilla paikoissa, joissa on vielä tarkempaa huolehtia siitä, että henkilöllä ei ole tartuntaa. Kuten siis hoitoalalla, Purra sanoi.
Ministeri Kiuru piti perussuomalaisten esitystä hyvänä ja toivoi, että pikatestaus saataisiin laajemmin käyttöön. Hän lupasi uusia linjauksia asiasta pian.

Pakkorokotukset

Mäenpää oikeuskanslerille: Korona-ajan toimenpiteitä käytävä perusteellisesti läpi

Mäenpää hoitajien pakkorokotuslain purkamisesta: ”Tämä pitäisi saada nopeasti hoidettua”

Rantanen esittää ravintolarajoituksista, koronapassista ja hoitajien pakkorokotuksista luopumista

Mäenpää vaatii sote-alan pakkorokotuslakia kumottavaksi: ”Jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden”

Mäenpää: Sote-alan pakkorokotuslaki kumottava

Ronkainen: Hallituksen pitäisi nyt päättää, onko maassamme ylimääräisiä sote-ammattilaisia, joiden työpanosta koronapandemian hoidossa ei tarvita

Mäenpää huolissaan hoitajien riittävyydestä: Hoitajien pakkorokotukset saattaisivat johtaa sairaanhoidon kriisiytymiseen

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hoitajien painostaminen rokotuksiin vaarantaa terveydenhuollon kantokyvyn eikä estä viruksen leviämistä

Tynkkynen ehdottaa veroporkkanaa pikatestaamiseen

Purra: Pikatestit hoitoalalle, ei pakkorokotuksia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025