palautukset

Kevään myötä ihmissalakuljettajat aktivoituvat Ranskassa ja ensimmäinen aalto tästä nähtiin keskiviikkona Britanniassa. Englannin kanaalin ylitti pienveneillä ennätykselliset yli 500 laitonta maahanpyrkijää. Hallitsemattoman maahantulon jatkuminen tietää lisää vaikeuksia sosialistihallitukselle ja varmistanee kansallismielisten puolueiden menestyksen paikallisvaaleissa.

Perussuomalaisten kansanedustaja, perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kiittää sisäministeri Mari Rantasta (ps.) kovasta työstä palautusten edistämiseksi ja nostaa esiin, että ministeri matkustaa ensimmäistä kertaa koskaan Irakiin neuvottelemaan palautuksista. Palautusluvut kasvavat nyt useiden kymmenien prosenttien vauhdilla, ja tätä kehitystä on Vigeliuksen mielestä jatkettava voimakkaasti, vaikka yhdenvertaisuusvaltuutettu valittaa HS:lle lakien kiristyvän "liikaa".

Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen vieraili alkuviikosta Irakissa ja tapasi siellä maan pääministerin, sisäministerin sekä muuta valtiojohtoa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen sisäministeri vierailee Irakissa. Kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää vierailua tärkeänä askeleena kohti rakentavaa palautusyhteistyötä.

Sisäministeri Mari Rantanen pitää äärimmäisen tärkeänä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tai muutoin Suomessa laittomasti oleskelevat ulkomaalaiset palautetaan takaisin kotimaihinsa. Irakissa juuri vierailleen Rantasen mukaan maan turvallisuustilanne on parantunut niin, että se luo irakilaisille paluumahdollisuuksia.

Sisäministeri Mari Rantanen vierailee Irakissa ja tapaa matkansa aikana pääministeri Mohammed Shia al-Sudanin, sisäministeri Abdul Amir al-Shammarin sekä muuta maan johtoa. Keskustelujen tavoitteena on syventää maiden välistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden kysymyksissä ja edistää yhteistyötä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksissa.

Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossaan Strasbourgissa tiistaina 10. helmikuuta kaksi lainsäädäntöesitystä, jotka merkittävästi kiristävät EU:n turvapaikkapolitiikkaa. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps./ECR) pitää hyväksyttyjä esityksiä ensiaskeleena kohti maahanmuuttopolitiikan järkevöitymistä koko EU:n tasolla.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen iloitsee EU:n turvapaikkapolitiikan historiallisista kiristyksistä: Euroopan parlamentti äänestää ensi viikolla neuvoston sopimista uudistuksista, joita sisäministeri Mari Rantanen on voimakkaasti ajanut. Uudistukset mahdollistaisivat turvapaikkahakemusten käsittelyn ulkoistamisen täysin EU:n ulkopuolelle, eli EU saisi viimein oman Ruanda-mallinsa. - Hyvä alku, Tynkkynen linjaa.

EU alkaa viimein itse päättämään siitä, kuka unioniin saapuu ja miten laittomasti täällä oleskelevat saadaan palautetuksi lähtömaihinsa. Kaikki keinot otetaan käyttöön ja viisumit aiotaan jatkossa sitoa palautusten onnistumiseen. - Vuosikausia tämä on ollut perussuomalaisten vaatimus, kommentoi puheenjohtaja Riikka Purra.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee kovin sanoin EU:n kehitysavun tehottomuutta Ghanassa. Hän kertoo vierailleensa Accrassa sijaitsevassa rokotehankkeessa, jossa ei ollut rokotevalmistuksesta tietoakaan, vaikka EU on sijoittanut projektiin kymmeniä miljoonia euroja. - En tule ikinä unohtamaan tätä kusetusta. Jälleen esimerkki kehitysavun toimimattomuudesta, Tynkkynen lataa viestipalvelu X:ssä.

Perussuomalaisen sisäministeri Mari Rantasen mukaan EU on tehostamassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia. Jatkossa EU voisi käsitellä turvapaikkahakemuksia myös ulkopuolisessa turvallisessa maassa.

EU-maiden maahanmuuttolinja on kokenut muutoksen. EU-sisäministerien uudessa asetusehdotuksessa avataan mahdollisuus siirtää turvapaikkaprosessit EU:n ulkopuoliseen kolmanteen maahan ja perustaa erityisiä paluukeskuksia niihin.

Turvapaikkahakemusten määrä on kääntynyt laskuun paitsi Suomessa myös koko EU:ssa. Suomessa turvapaikanhakijat jättivät tammi–syyskuussa 2025 yhteensä 1 504 ensimmäistä hakemusta, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana 2024. EU-tasolla hakemuksia oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 399 000 eli 23 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Tiistaina uutisoitiin Joutsenon säilöönottoyksikön asukkaiden ryhtyneen nälkälakkoon. Asukkaiden joukossa on esimerkiksi palautusta kotimaahansa Irakiin odottava katujengirikollinen Milan Jaff.

Pohjoismaiden maahanmuutosta vastaavat ministerit kokoontuivat tiistaina Helsinkiin etsimään keinoja turvapaikanhakijoiden palautusten tehostamiseksi. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen pitää Ylessä julkaistun uutisen mukaan palautusten suurimpana ongelmana sitä, että vain viidennes palautuspäätöksistä toteutuu, vaikka päätös palauttamisesta olisi jo tehty.

Maahanmuuton mukanaan tuomiin ongelmiin on kyllästytty jo koko Euroopassa, ja muun muassa Iso-Britanniassa keskustellaan jo kansainvälisistä sopimuksista irtautumisesta. – Kansainvälisen oikeuden paletti pitää muuttaa. Jos järjestelmä ei jousta määrättyjen ihmisoikeusprofessorien aika jyrkänkin tulkinnan vuoksi, niin järjestelmä uhkaa katketa, kansanedustaja Onni Rostila sanoo.

Euroopan maat ottavat parhaillaan uutta maahanmuuttopoliittista suuntaa, ja esikuvana on Tanska. Vielä muutamia vuosia sitten juuttien toimia haittamaahanmuuton kitkemiseksi ja palautusten vauhdittamiseksi mulkoiltiin alta kulmain mutta nyt on toinen ääni kellossa.

Saksan ja Puolan suhteita hämmentää yhä selvemmin laittomien siirtolaisten palautuksista syntynyt kiista. Väki osoittaa mieltään ja aktivistien mielestä kyse on tavallisten puolalaisten turvallisuudesta sekä paikallisyhteisön suojelemisesta. Puolan pääministeri olisi valmis palauttamaan osittaiset rajatarkistukset maiden rajalle mahdollisimman pian.

Hallituksen esitys laittomasti maassa olevien palveluiden rajoittamisesta heijastelee vihreiden kansanedustajan Bella Forsgrénin mielestä empatian puutetta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kuitenkin korostaa, että rajoitukset liittyvät ulkomaalaislainsäädännön laajempaan uudistukseen, jolla pyritään myös vähentämään laittomasti maassa oleskelevien aiheuttamia lieveilmiöitä, kuten rikollisuutta ja ihmisten hyväksikäyttöä.

Sisäministeri Mari Rantanen varoittaa, mitä seurauksia olisi sillä, jos nykyisen hallituksen jälkeen valtaan palaisi jälleen vihervasemmistolaista politiikkaa toteuttava hallitus. Yleisen löysäilyn ja hyveposeerauksen lisäksi suomalaiselle veronmaksajalle tiedossa olisi kylmää kyytiä. Kaikille kansalaisille edessä olisi heikennyksiä esimerkiksi alenevien palkkojen ja asumisen hinnan nousemisen vuoksi.

Perussuomalaiset on jo kauan ajanut lakimuutoksia, joilla rajoitetaan laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten oikeutta saada terveydenhuollon palveluja suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu hallituksen esityksestä, jolla kyseistä oikeutta rajoitetaan.

Hallitus tukee Euroopan komission ehdotusta uudeksi paluuasetukseksi, jonka tavoitteena on tehostaa EU:ssa laittomasti oleskelevien henkilöiden palautusta ja estää luvatonta liikkumista Schengen-alueella. Esitys korvaisi nykyisen paluudirektiivin ja loisi yhteisen eurooppalaisen palautusjärjestelmän, jonka avulla jäsenvaltiot voisivat hallinnoida palautuksia tehokkaammin.

Paluukeskuksen tavoitteena on tehostaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta ja sujuvoittaa poliisin toteuttamien palautusten täytäntöönpanoa.

Vuonna 2023 kaikkiaan 480 000 henkilöä oleskeli EU:ssa kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen ja vain viidesosa heistä poistui unionin alueelta. Euroopan unionin maailmaa syleilevä maahanmuuttopolitiikka on ajautunut umpikujaan ja ratkaisut eivät enää voi odottaa. Poliittinen paine vauhdittaa oikeita päätöksiä.

Perussuomalaiset jatkaa hallituksessa johdonmukaista linjaansa kehitysyhteistyön sitomisesta selkeisiin ehtoihin, vastavuoroisuuteen ja avun tehokkaaseen hyödyntämiseen. Hallitus vähentää kehitysyhteistyön määrärahoja asteittain sekä kytkee kehittyville maille annettavan tuen kansainvälisen sääntöperustaisen järjestyksen vahvistamiseen ja palautettavien kansalaisten vastaanottamiseen lähtömaissaan.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen, jossa kiristetään ulkomaalaislakia turvapaikanhakijoiden ja suojelua saaneiden osalta. Jatkossa muun muassa lähtömaassa lomailu johtaisi lähtökohtaisesti ulkomaalaisen suojeluaseman lakkauttamiseen.

Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.

Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Sisäministeri Mari Rantanen vieraili toissa viikolla Somaliassa ja tapasi pääministeri Hamza Abdi Barren ja sisäisen turvallisuuden ministerin Abdullahi Sheikh Ismailin. Rantanen kommentoi matkaa Vantaan PS-forumin turvallisuusaiheisessa keskustelutilaisuudessa tänään.

Suomen eduskunnassa kesällä hyväksytty rajalaki mahdollistaa jatkossa väliaikaisesti turvapaikanhaun keskeyttämisen Suomen rajalla ja tulijoiden käännyttämisen esimerkiksi turvapaikanhakijoita välineellistävän hybridioperaation aikana. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen katsoo, että vastaava lainsäädäntö tarvitaan myös muissa Euroopan maissa. Suomen omaksuma turvallisuusperusteinen rajakontrolli herättääkin jo positiivista kiinnostusta EU:ssa.

Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen vieraili Somaliassa tiistaina 21.1. ja tapasi siellä pääministeri Hamza Abdi Barren ja sisäisen turvallisuuden ministeri Abdullahi Sheik Ismailin. Rantanen kertoo Somalia-maaohjelman saavan uutta rahoitusta sen jälkeen, kun maiden välisissä paluujärjestelyissä on tapahtunut kehitystä.