Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Paleface

WOKE | Viime vuosina nähdyt yhden asian joukkoliikkeet kuten Black Lives Matter ja ilmastoaktivistit ovat kieltäytyneet tavoittelemasta mahdollisimman laajaa kannattajapohjaa aaterajojen yli. Sen sijaan liikkeet nojaavat vahvasti äärivasemmalle ja havittelevat radikaalia ainesta. Tunnetun brittiläisen ajatushautomo Institute of Economic Affairsin tutkija Kristian Niemietz analysoi fanatismin roolia uusvasemmiston strategiana. Hänen mukaansa äärivasemmistolainen maailmankuva antaa aktivisteille suuremman mission, herättää intohimoja ja tuo enemmän poliittista vaikutuspotentiaalia. Yhden asian liikkeet kiinnostavat vain, jos ne voidaan valjastaa suuremmille poliittisille päämäärille.

Amerikkalainen politiikantutkija David Horowitz <a href="https://www.goodreads.com/quotes/1144588-an-sds-radical-once-wrote-the-issue-is-never-the">kertoi</a> aikoinaan osuvan anekdootin: &#8221;Eräs opiskelija-aktivisti julisti: &#8217;Kyse ei ole siitä, mistä nyt puhutaan. Kyse on aina vallankumouksesta.&#8217; Toisin sanoen, olipa kyse kaupunkien mustasta väestöstä tai naisten asemasta, se ei ole varsinainen huolenaihe. Se on vain keino edistää varsinaista päämäärää, eli vallan tavoittelua ja vallankumousta.&#8221;
Tämä kiteytys tunnetaan suuressa maailmassa nykyään nykyään Issue is never the issue -periaatteena.
<blockquote>&#8221;On paljon tehokkaampaa saada muutaman tuhannen aktiivisen ja intohimoisen kannattajan joukko, mieluiten joitain vasemmistojournalisteja ja Twitter-persoonia, kuin miljoonia kannattajia, jotka eivät ole valmiita mihinkään.&#8221;</blockquote>
Kuvitellaanpa maailma, jossa Black Lives Matter, Elokapina ja valtavirtaisempi ilmastoliike olisivat oikeasti sitä, miltä ne näyttävät päältä päin: yhden asian liikkeitä. Tuolloin Black Lives Matter olisi puhtaasti pelkkä rasismin vastainen liike. Se ei kurottaisi mihinkään muuhun aatteelliseen suuntaan kuten äärivasemmistolaiseen antikapitalismiin. Elokapina ja ilmastoaktivistit Greta Thunbergin johdolla olisivat puhtaasti ympäristöliikkeitä vailla kiisteltyä äärivasemmistolaista agendaa.
Tuolloin nämä liikkeet olisivat laajoja, perinteisiä poliittisia rajoja ylittäviä liittoumia. Ne pyrkisivät rakentamaan siltoja ja olemaan aatteellisesti mukaan ottavia, inklusiivisia. Tämä edellyttäisi muiden poliittisten näkökulmien siirtämistä taka-alalle. Äärivasemmistolaiset toki saattaisivat yhä olla niissä yliedustettuina. Liikkeiden riveistä löytyisi kuitenkin lisäksi laaja kirjo poliittista keskikenttää ja oikeistolaisia, konservatiiveiksi ja liberaaleiksi itseään luonnehtivia kannattajia – sekä tietysti aivan epäpoliittisia ihmisiä.
Kuten on huomattu, näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Elokapinan perustaja Roger Hallam <a href="https://stage.sudev.fi/elokapinan-perustaja-roger-hallam-kansanedustajia-ja-yritysten-omistajia-pitaisi-ampua/">hekumoi</a> yritysjohtajien tappamisella, ja Black Lives Matterin Chicagon jaosto <a href="https://stage.sudev.fi/black-lives-matterin-sakea-ulostulo-tyrmistyttaa-osoittaa-tukeaan-hamasin-julmalle-hyokkaykselle/">osoitti</a> tuoreeltaan tukea Hamasin terroristeille.
Edellä mainitut liikkeet eivät ole mahdollisimman laajoja, aaterajoja ylittäviä yhden asian liittoumia. Ne huutavat jo päältä päin jyrkkää äärivasemmistolaisuutta. Niiden epävirallisena tehtävänä on koota aatteellisia radikaaleja yhteen.
<h4>Kuulostaako tutulta?</h4>
Pakolaiskriisin aikaan vuosina 2015-2016 nähtiin kansanliikkeitä kuten &#8221;Meillä on unelma&#8221; ja &#8221;Peli poikki&#8221;. Ne julistautuivat päällisin puolin yleishumaaneiksi monikulttuurisuuden ja ääriliikkeiden vastaisiksi mielenilmauksiksi. Unelmafestareiden ohjelma <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000968008.html">koostui</a> ylikorostuneesti vasemmistolaisten poliitikkojen kuten Erkki Tuomiojan (sd.), Paavo Arhinmäen (vas.) ja Ozan Yanarin (vihr.) puheista ja näitä tukeneiden kulttuurivaikuttajien kuten Maija Vilkkumaan ja Karri &#8221;Paleface&#8221; Miettisen esityksistä.
Festarit huipentuivat farssiin, kun yleisö <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015072720095830">mylvi</a> epäkunnioittavasti ja yritti estää Suomen uutisten päätoimittaja Matias Turkkilan puheen ennen kuin se oli edes ehtinyt alkaa. Seuraavana vuonna samanhenkisen Peli poikki -mielenosoituksen huomion varasti puolestaan punainen banderolli, jossa murskattavaksi oli <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015072720095830">kuvattu</a> Suomen valtion vaakuna ja poliisin logo.
Tosiasia kuinkin on, että Suomen eduskunnasta ei löydy yhtäkään äärioikeistolaisia aatteita kannattavaa tai sen mukaista liikehdintää tukevaa puoluetta. Käytännössä koko Suomi vastustaa natsismia ja voisi siten olla otollista yleisöä liberaalidemokratiaa puolustavalle kansanliikkeelle. Silti vuosi toisensa jälkeen järjestettävissä natsismin vastaisissa mielenosoituksissa kokoontuu lähinnä toinen toistaan aggressiivisempia vasemmistolaisia anarkisteja usein vieläpä kasvot peitettynä. Edellisenä itsenäisyyspäivänä &#8221;Helsinki ilman natseja&#8221; -liikkeen anarkistit <a href="https://yle.fi/a/74-20063762">hakeutuivat</a> tuttuun tapaan konfliktiin poliisin kanssa.
Myös aiemmin yleisenä sateenkaariliikkeen äänitorvena tunnettu Helsinki Pride on radikalisoitunut. Vuoden 2023 keväällä Helsinki Pride <a href="https://yle.fi/a/74-20032944">irtisanoutui</a> yhteistyöstä kokoomuksen ja keskustan kanssa. Syyksi ilmoitettiin, että puolueet eivät olleet yksiselitteisesti translain uudistamisen takana. Tempauksella pride-yhteisö asettui jyrkästi vasemmistopuolueiden taakse ja pyrki leimaamaan muut &#8221;ihmisoikeuksien&#8221; kannalta kyseenalaisiksi.
<h4>Mistä tämä johtuu?</h4>
Aiemmin konservatiiviset politiikankommentaattorit ovat pitäneet yllä kuvatun kaltaisia liikkeitä marxilaisina eturyhminä. Yhden asian teemat on nähty lähinnä Troijan hevosina, joilla suurempaa ideologiaa hivutettaisiin massoille.
Tunnetun brittiläisen markkinataloushenkisen ajatushautomo Institute of Economic Affairsin tutkija Kristian Niemietz <a href="https://iea.org.uk/why-are-so-many-successful-social-movements-anti-capitalist-part-2/">ei tyydy</a> pelkästään tähän selitykseen. Suomalaisen ajatushautomo Liberan kansainvälinen yhteistyökumppani on kuluneen vuoden aikana kunnostautunut <a href="https://iea.org.uk/on-woke-anti-capitalism/">analysoimalla</a> nk. woke-kapitalismia ja uusvasemmiston liikehdintää.
Niemietzin mukaan eturyhmiltä voisi odottaa paljon kurinalaisempaa koordinointia ja viestinnällistä suunnittelua. Hajanaiset ruohonjuuritason liikkeet eivät kuitenkaan toimi niin systemaattisesti.
Voisi kuvitella, että yhden asian ajamiseen keskittyvät liikkeet pyrkisivät ensin kokoamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja sitten hivuttaisivat varovasti muita agendoja. Tällainen strategia varoisi menemästä liian pitkälle liian nopeasti. Rationaaliset yhden asian liikkeet yrittäisivät suorastaan hillitä ylilyöntejä ja huolehtia uskottavuudestaan.
<blockquote>&#8221;Jos haluat herättää intohimoja, ja jos haluat vaikuttaa eliitiin, sitä ei saa aikaiseksi pelkällä ympäristöliikkeellä. Sitä ei saa aikaiseksi pelkällä rasisminvastaisuudella. Tarvitset salaisen ainesosan, jotain suurempaa, joka herättää intohimoja ja tuo yhteiskunnallista statusta.&#8221;</blockquote>
Niemietz nostaa esille esimerkin: Elokapinan kansainvälinen franchise-konsepti Extinction Rebellion pyysi anteeksi vasemmistoyleisöltään otettuaan yhden kerran etäisyyttä sosialismista.
Tutkija arvioi, ettei mm. Black Lives Matter tai ilmastoaktivistit varsinaisesti pyri maksimoimaan tukijakuntansa määrää. Ratkaisevaa on aineksen aatteellinen palo sekä yhteiskunnan avainpaikkojen taivuttelu ja institutionaalinen tuki.
Tätä ei Niemietzin mukaan pystyisi saavuttamaan vilpittömällä yhden asian liikehdinnällä. Vaikka kannatus olisi laajaa, siitä puuttuisi tärkein polttoaine – fanaattisuus.
&#8221;On paljon tehokkaampaa saada muutaman tuhannen aktiivisen ja intohimoisen kannattajan joukko, mieluiten joitain vasemmistojournalisteja ja Twitter-persoonia, kuin miljoonia kannattajia, jotka eivät ole valmiita mihinkään.&#8221;
Tavallisilla keskitien tukijoilla ei olisi halua ottaa henkilökohtaisia riskejä liikkeen puolesta, eivätkä he välttämättä sietäisi edes muiden kannattajien kansalaistottelemattomuutta. Liikkeen tukemiseen ei liittyisi erityisyyden ja pioneerihenkisyyden kokemusta.
&#8221;Jos haluat herättää intohimoja, ja jos haluat vaikuttaa eliitiin, sitä ei saa aikaiseksi pelkällä ympäristöliikkeellä. Sitä ei saa aikaiseksi pelkällä rasisminvastaisuudella. Tarvitset salaisen ainesosan, jotain suurempaa, joka herättää intohimoja ja tuo yhteiskunnallista statusta.&#8221;
Vastaus on yleisempi vasemmistolainen maailmankuva, kapitalismin vastainen taistelu. Vähemmistöasiat ja ympäristöasiat kiinnostavat vasta, kun ne on kytketty osaksi suurempaa aatteellista liittoumaa.
Yhden asian agendat on teoretisoitu osaksi suurempaa maailmankuvaa. Aktivistit näkevät kapitalismin juurisyynä kaikelle näkemälleen pahalle, ilmastonmuutokselle ja rasismille. Tämä näkyy julistuksissa, jotka <a href="Why%20Anti-Racism%20Must%20be%20Anti-Capitalist">nimeävät</a> antirasismin avoimesti antikapitalistiseksi, <a href="https://www.jstor.org/stable/10.5749/jcritethnstud.1.1.0076">puhuvat</a> &#8221;rodullisesta kapitalismista&#8221;, <a href="https://tribunemag.co.uk/2021/04/paper-straws-are-not-enough">edellyttävät</a> kapitalismin murskaamista ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi ja <a href="https://www.versobooks.com/books/3973-climate-change-as-class-war">kutsuvat</a> ilmastonmuutosta luokkasodaksi.
Jyrkkä vasemmistolainen maailmankuva herättää intohimoja, antaa suuremman merkityksen ja on aktivisteille portti suurempaan yhteiskunnalliseen statukseen. Yksittäiset ilmiöt ja yhden asian teemat ovat kiinnostavia vain sitä vasten, miten ne tukevat tätä kokonaisuutta.
Niemietz näkee tämän dynamiikan 2020-luvulle päivitettynä versiona Robert Conquestin <a href="https://www.nationalreview.com/corner/conquests-laws-john-derbyshire/">toisesta politiikan laista</a>: &#8221;Mikä tahansa organisaatio, joka ei selväsanaisesti ja perustamissäännöissään nojaa oikeistolaisuuteen, on tuomittu taipumaan vasemmistolaiseksi.&#8221;
Sama periaate tunnetaan myös O&#8217;Sullivanin lakina, jota Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/media-kirkko-ja-yliopistot-politisoituvat-vauhdilla-osullivanin-laki-ennusti-jo-30-vuotta-sitten-etta-kaikki-organisaatiot-jotka-eivat-ole-oikeistolaisia-muuttuvat-ajan-myota-vasemmistolaisiksi/">käsitteli</a> jo vuonna 2020.

Miksi yhden asian fanaattiset joukkoliikkeet paljastuvat aina lopulta äärivasemmistolaisiksi puuhakerhoiksi?

Koneen säätiö myösi viime vuonna 50 500 € arvoisen apurahan Suomen Rauhanpuolustajat ry:n Tottelemattomuusakatemialle. Äärivasemmistolaisista kouluttajista koottu ohjelma tarjosi 10-20 nuorelle lukuvuoden mittaisen koulutuskokonaisuuden. Sen tarkoituksena oli edistää osallistujien verkostoitumista eri alojen vasemmistoaktivistien kanssa. Osa heistä tunnetaan lain rajamailla olevista vaikuttamiskeinoista ja niihin yllyttämisestä. Kouluttajina oli mm. Elokapina, Paleface, Syksy Räsänen ja Pontus Purokuru. Teemat vaihtelivat ilmasto- ja eläinoikeusaiheisesta katuaktivismista antikapitalismiin, antimilitarismiin ja wokeen. Koneen säätiön tuki on kouriintuntuva esimerkki suurpääoman ja vasemmistoaktivismin epäpyhästä liitosta.

Kesällä 2021 vasemmistolainen Maailma.net-nettilehti <a href="https://www.maailma.net/tiedotteet/hae-mukaan-tottelemattomuusakatemiaan">ilmoitti</a> sivuillaan Rauhanpuolustajat ry:n Tottelemattomuusakatemian hakevan lukuvuoden mittaiseen koulutukseen 10-20 &#8221;noin 18-29v. nuorta&#8221;. Tottelemattomuusakatemian tarkoituksena oli edesauttaa nuoria verkostoitumaan yhdellä kertaa erilaisten tunnettujen vasemmistoradikaalien kanssa, ammentaa heiltä maailmankuvaa ja oppia erilaisia aktivismin keinoja.
Radikaalivasemmiston kokoontumisajot
Rahoituspäätökseen liitetyn kuvauksen mukaan akatemian tarkoituksena oli mm. &#8221;parantaa asioiden keskinäisriippuvuuden ymmärrystä&#8221;, edesauttaa löytämään &#8221;oma polku aktiivisena kansalaisena&#8221;, &#8221;verkostoitumaan muiden aktiivisten kansalaisten ja eri teemojen asiantuntijoiden kanssa&#8221;, &#8221;löytää uusia toimijoita kansalaisvaikuttamistyöhön&#8221;, &#8221;luoda verkostoja eri näkökulmaisen aktivismin kesken, esimerkiksi rauhantyön ja ympäristöliikkeen välille&#8221;.
Järjestäjien mukaan koulutus piti sisällään luentoja, työpajoja, &#8221;kansalaisvaikuttamisaktioita&#8221;, tutustumiskäyntejä ja opinto- ja lukupiirejä. Oppisisällöt ja kouluttajat edustivat yksinomaan jyrkän vasemmistolaisia ja radikaaleja suuntauksia eri aloilta.
Kouluttajina oli ilmoituksen mukaan mm. Elokapina, vasemmistotaiteilijat Jani Leinonen ja Paleface, kapitalismikriitikko Pontus Purokuru, woke-aktivisti Mona Eid, vasemmistonaisten feminismipalkinnon <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004620075.html">saanut</a> sekä vapaakaupan vastustajana tunnettu maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, kapinallisuutensa vuoksi pappisvirkansa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12063551">menettänyt</a> Kai Sadinmaa, Israel-vastaisesta <a href="https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/kosmologi-syksy-rasanen-puolustaa-palestiinaa-ja-kirjoittaa-israelin-apartheidista/">palestiinalaisaktivismista</a> ja <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/syksy-rasanen-kutsui-ukrainan-sotaa-sisallissodaksi-kritiikkia-satelee-twitterissa-vain-venaja-ja-putin-myonteiset-kutsuvat-sisallissodaksi/8483686#gs.8qm4k2">Venäjän myötäilystä</a> tunnettu tähtitieteilijä Syksy Räsänen sekä kapitalismikriitikko Antti Jauhiainen.
Teemoihin kuului kulttuurivaikuttamista, &#8221;suoraa toimintaa&#8221;, mielenosoitusten masinointia ja mediapeliä, woke-vaikuttamista, kansanliikkeiden kansainvälisen yhteistyön rakentamista, kapinallisuutta kirkon sisällä, vaihtoehtojen hakemista vasemmistolaisista talousjärjestelmistä sekä mustamaalaavan &#8221;vastamainonnan&#8221; suunnittelua.
Tottelemattomuusakatemian ohjelmalistalla ollut Pontus Purokurun &#8221;Suoraa toimintaa!&#8221; viittaa vuonna 2018 ilmestyneeseen <a href="http://pontuspurokuru.fi/suoraa-toimintaa/">kirjaan</a>, jonka hän on kirjoittanut yhdessä apulaispormestari Anni Sinnemäen puolison Anton Montin kanssa. Kirjan sivuilla <a href="http://pontuspurokuru.fi/suoraa-toimintaa/">kerrotaan</a> avoimesti &#8221;jännittävämmästä tavasta tehdä politiikkaa&#8221;. Esittelyssä mainitaan mm. itsenäisyyspäivän Kuokkavierasjuhlat, kakun lyöminen Maailmanpankin johtajan päähän, katuvandalismi ja &#8221;sota&#8221; poliisia vastaan sekä aktivistien siirtyminen puoluekoneistoihin.
Käytännössä Tottelemattomuusakatemia oli siis eri aloille ja instituutioihin hivuttautuneiden vasemmistoaktivistien yhteistyöverkoston kasvattamisesta ja yhtenäistämisestä. Samalla nuorille osallistujille iskostettiin yksipuolista poliittista maailmankuvaa sekä perinteisiä parlamentaarisia vaikuttamisihanteita kiertäviä vaikuttamismuotoja. Avokätisen rahoituksen lisäksi Koneen säätiö on antanut siunauksensa kyseenalaiselle, demokratian ja oikeusvaltion ihanteille haistattelevalle ulkoparlamentaariselle vaikuttamiselle.
Koneen säätiön tukemassa Tottelemattomuusakatemiassa Elokapinan koulutusteemaksi oli kirjattu ”Kokouskäytännöt horisontaalisessa liikkeessä, mielenosoittajien oikeudet, lakitarkkailijana ja mediayhteyshenkilönä toimiminen”. Toisin sanoen, Koneen säätiön rahoituksella jalkautetaan kansalaistottelemattomuutta ja tuetaan avoimesti liikettä, joka <a href="https://elokapina.fi/faq/">yllyttää</a> provosoimaan järjestyshäiriöitä piittaamatta toiminnan laittomuudesta.
Koneen säätiö <a href="https://koneensaatio.fi/apurahat-ja-residenssipaikat/tottelemattomuusakatemia-oppimisyhteiso-nuorille-aktiivisille-kansalaisille/">tuki</a> Tottelemattomuusakatemiaa 50 500€ suuruisella apurahalla.
<h4>Vasemmiston ja suurpääoman epäpyhä liitto</h4>
Koneen säätiö on upporikas. Se on Kone Oyj:n <a href="https://www.kone.com/fi/sijoittajat/osakkeenomistajat/suurimmat-omistajat/">neljänneksi suurin omistaja</a> kolmen prosentin osuudellaan. Omistuksen markkina-arvo on 650 miljoonaa euroa. Sen hallussa on noin 5 prosenttia yhtiön äänivallasta.
Koneen säätiö on tukenut viime vuosina systemaattisesti vasemmistolaista vaikuttamista ja ottanut kantaa poliittisesti jakaviin keskusteluihin. Tammikuussa Koneen säätiön Twitter-tili onnitteli Johanna Vehkoota, kun korkein oikeus kumosi hänen saamansa kunnianloukkaustuomion. Säätiön tulkinnan mukaan journalistin oikeus nimitellä toisia yliampuvasti natsipelleiksi puolustaa &#8221;tutkimuksen vapautta&#8221;.
Koneen säätiön Twitter-tili on myös <a href="https://twitter.com/pbyrokraatti/status/1298631764550848512">blokkaillut</a> herkästi kriitikoitaan ja <a href="https://twitter.com/KoneenSaatio/status/1298517123732582400">leimannut</a> heitä lonkalta &#8221;kiusaajiksi&#8221;. Kirsikkana kakun päällä Koneen säätiö <a href="https://netn.fi/fi/artikkeli/ajattelua-veden-kanssa">antoi</a> viime vuonna yli 100 000 euroa kryptiseen hankkeeseen &#8221;Hydrofeminismi: ajattelua veden kanssa&#8221;.
Koneen säätiön toiminta antaa viitteitä jopa jonkinlaisesta suurpääoman ja vasemmistoaktivistien epäpyhästä liitosta. Suomen rikkaimpiin henkilöihin ja Koneen omistajasukuun kuuluva Ilkka Herlin <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008239794.html">ylistää</a> Elokapinaa. Nykyisin pörssiyhtiö Cargotecin suuromistajana ja hallituksen puheenjohtajana toimiva Herlin kommentoi vuosi sitten Suomen Kuvalehden haastattelussa: &#8221;Elokapina on täyttä asiaa.&#8221;
Kone-suvun nuorempi edustaja Jussi Herlin on vastaavasti <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/herlinien-suvun-paattaja-telle-intersektionaalisuus-ja-feminismi-nyt-keskeisia/#8218c3c4">kuuluttanut</a> intersektionaalisuuden, diversiteetin ja feminismin olevan &#8221;tän vuosikymmenen avainkonsepteja&#8221;. Herlin on myös puhunut valkoisuudesta kriittiseen sävyyn. Surullisen kuuluisan Afrikan tähti -kohun aikaan Herlin <a href="https://twitter.com/JussiHerlin/status/1451137477364928514">kommentoi</a>, että kohu oli osoitus suomalaisten rasismista. Hänen mielestään oli &#8221;aivan hullua&#8221;, ettei peliä oltu vielä päivitetty nykypäivään afrikkalaisten ehdoilla.
Tottelemattomuusakatemian kaltainen aktivistiverkoston kehittäminen on radikaalivasemmistolle nokkela keino tavoitella kokoaan suurempaa valtaa yhteiskunnassa. Marxilaisfilosofi Antonio Gramscin ikivanha ajatus kulttuurihegemoniasta on johtanut oppiin kaiken politisoimisesta ja mielipideilmaston hallitsemisesta yhteiskunnan eri osa-alueilla. Lopulta kulttuuri ja arvot heijastuvat myös harjoitettavaan politiikkaan. Ajatusta on jatkettu opilla instituutioiden marssittamisesta, jolla aktivistit saavat myötämielisiä liittolaisia yhteiskunnan eri sektoreilta yliopistoista kansalaisjärjestöihin ja jopa julkisiin viranomaisiin.
Suomen uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/media-kirkko-ja-yliopistot-politisoituvat-vauhdilla-osullivanin-laki-ennusti-jo-30-vuotta-sitten-etta-kaikki-organisaatiot-jotka-eivat-ole-oikeistolaisia-muuttuvat-ajan-myota-vasemmistolaisiksi/">kirjoitti</a> ilmiöstä taannoin artikkelin.
Onko Koneen säätiö on itse yksi esimerkki marssitetusta instituutiosta? Vai käyttääkö suomalainen Herlinin mahtisuku tarkoituksella hyväkseen maailmantuskaan lietsottujen nuorten aktivistien tunnevimmaa omien päämääriensä saavuttamiseen?
Saksalainen kirjailija Oliver Zimski esitti taannoin kysymyksen siitä, miksi sikäläisen äärivasemmistolaisen Antifan väkivaltaiset teot kuitataan olankohautuksella, vaikka maalla on synkkä punaterrorin historia. Hän päätyi toteamaan, että Antifa on vallanpitäjien <a href="https://stage.sudev.fi/parempaa-vakivaltaa-saksassa-kysytaan-onko-antifa-vallanpitajien-katutappeluosasto-ja-kasikassara/">oma katutappeluosasto</a>, jonka toimintaan media ja viranomaiset eivät juurikaan kiinnitä huomiota.
Koneen säätiön, Elokapinan ja katuanarkismiin kallistuvien hahmojen allianssissa saattaa olla samoja kaikuja. Kun suurpääoma liittoutuu vasemmistorähinöitsijöiden kanssa, ei jälkimmäinen välttämättä ole kuskin paikalla.
Suomalainen hyperrikas eliitti edistää globalisaatiota ja vihreää ideologiaa kaikin mahdollisin keinoin, koska se hyötyy siitä taloudellisesti. Sen on helppo valjastaa tunteella käyvät vasemmistoaktiivit omien teemojensa taakse.

Koneen säätiö syytää rahaa koulutukseen, jossa opetetaan Elokapinan suoran toiminnan askelkuvioita – miksi upporikas valtasäätiö pumppaa kymppitonneja radikaalivasemmiston räyhäämiseen?

Tamperelaisen koulun oppilaiden tekemä Suomeen tai kuoleen -kuvakollaasi on käynnistänyt erikoisen syytösryöpyn. Median paheksunnan kohteeksi on yritetty nostaa kansanedustaja Laura Huhtasaarta (ps.), joka twiittasi kuvan eilen seinälleen. Tamperelaiskoulun rehtori sätti Huhtasaarta ilmeisen tietämättömänä siitä, että koulu on itse julkaissut vastaavan kuvan Instagram-tilillään helmikuussa. 

Rehtori <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/c3e37525-d8f1-4306-92bd-c1e14dfc394c_pi.shtml">kommentoi</a> aiemmin tänään Iltalehdelle: &#8221;Jos julisteet tulevat julkiseksi nettiin sivuille, siihen tarvitaan oppilaiden ja huoltajien lupa. Tässä tapauksessa sellaista ei ole ollut, rehtori toteaa Huhtasaaren toimintaan viitaten.&#8221;
Kommentti on mitä ilmeisimmin vailla katetta. Koulu itse julkaisi kuvan helmikuussa. Mukana oli koulun tarkka nimi, luokka-aste sekä lasten nimet.
<h4>Tällä tunnilla: Palefacea</h4>
Kontroversiaalin kuvan yhteydessä on keskustelu, jossa tulipunainen, väkivaltakuvastoja ahkerasti viljelevä artisti Paleface tulee kehumaan oppilaiden Instagram-kuvaa.
&#8221;Kova!&#8221;, Palefacen virallinen Instagram-tili viestittää koululle.
Koulu vastaa: &#8221;Eikö vaan! Nuoret valitsevat pajassa kuudesta teemasta aiheet, joita käsitellään. Teikäläisen Mull&#8217; on lupa -video esimerkkinä taideteoksesta, jossa käsitellään valtaa. Lopuksi tekevät kantaaottavia julisteita, ihan tosi hienoja ovat tehneet!&#8221;
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/10/paleface-1.jpg"><img decoding="async" class="alignleft size-large wp-image-46995" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/10/paleface-1-1024x426.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/10/paleface-1-1024x426.jpg 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/10/paleface-1-300x125.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/10/paleface-1-768x319.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/10/paleface-1-100x42.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/10/paleface-1-60x25.jpg 60w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/10/paleface-1.jpg 1920w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></a> 
Kuvamaailmaa Palefacen <a href="https://vimeo.com/104280276">Mull on lupa</a> -videolta. Lapsille sopivaa? 
Koulu sensuroi Paleface-keskustelun maanantaina iltapäivällä, mutta jättää kuvan edelleen paikoilleen.
<h4>Huhtasaarelta moitteita politisoituville kouluille</h4>
Huhtasaari kommentoi asiaa <a href="http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261856-koulujen-ei-tule-politisoitua-vastustamaan-jotain-puoluetta">blogissaan</a>.
&#8211; Useat opiskelijat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja kertoneet, kuinka koulujen opettajat lietsovat ja kannustavat vihaan demokraattisesti valittuja puolueita ja poliitikkoja kohtaan. Erityisesti presidentivaalien aikana sain tällaista palautetta sekä opiskelijoilta että vanhemmilta.
Huhtasaari painottaa, ettei koulujen ei tule politisoida opiskelijoita vastustamaan perussuomalaisia. Hän muistuttaa, että totalitaristisissa yhteiskunnissa on aiemminkin pyritty aivopesemään pienet lapset kannattamaan tiettyä poliittista aatesuuntaa.

Tamperelainen koulu julkaisi ”Suomeen vai kuoleen”-kuvan itse jo helmikuussa, oppilaille syötetään Palefacea

Paleface

Miksi yhden asian fanaattiset joukkoliikkeet paljastuvat aina lopulta äärivasemmistolaisiksi puuhakerhoiksi?

Koneen säätiö syytää rahaa koulutukseen, jossa opetetaan Elokapinan suoran toiminnan askelkuvioita – miksi upporikas valtasäätiö pumppaa kymppitonneja radikaalivasemmiston räyhäämiseen?

Tamperelainen koulu julkaisi ”Suomeen vai kuoleen”-kuvan itse jo helmikuussa, oppilaille syötetään Palefacea

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025