Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Palkkakehitys

SDP esiintyy kotimaisen duunarin puolustajana – samaan aikaan puolueen uusi ohjelma tukee ulkomaisen halpatyövoiman määrän kasvattamista

Maahanmuutto painaa alas matalasti koulutettujen kantasuomalaistenkin palkkoja monilla ammattialoilla

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ihmetteli vappupuheessaan, miksi työllisyyskeskustelu Suomessa keskittyy yhä enemmän tarpeeseen saada kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia tekemään töitä, joihin oma kansa tai edes maassa jo olevat ulkomaalaiset eivät taivu. &#8211; Mikäli haluamme säilyttää nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet, tarvitsemme taloutta vahvistavia toimia eikä meidän pidä tuottaa maahan ihmisiä, joiden työllisyys jää tai päätyy heikoksi ja osaaminen ja ansiot alhaisiksi.

Riikka Purra huomautti puheessaan, että Suomeen ei tällä hetkellä synny riittävästi työpaikkoja.
&#8211; Talouden noidankehät, kannustamattomuus, verokiilat ja lyhytnäköisyys heikentävät tulevaisuuden näkymiä. Se, että Suomeen syntyy uutta yrittämistä, yritykset voivat kasvaa, investoida ja palkata työvoimaa, on kaiken perusta. Tämä edellyttää taloudellista kasvua ja järkevää vero-, yritys-, ilmasto- ja koulutuspolitiikkaa.
Purra ihmettelikin, miksi työllisyyskeskustelu Suomessa keskittyy yhä enemmän välttämättömään tarpeeseen saada Suomeen kymmeniä tuhansia, satoja tuhansia, kovimmissa väitteissä vieläkin suurempia määriä ulkomaalaisia tekemään maamme töitä, joihin oma kansa – tai edes maassa jo olevat ulkomaalaiset – eivät syystä tai toisesta taivu.
&#8211; Kouluttamattoman työvoiman haaliminen kehitysmaista on suuri virhe, myös kansantalouden kannalta. Sosiaalisen maahanmuuton ohella tällainen työperäinen maahanmuutto lisää huono-osaisuutta, pienituloisuutta ja eriarvoisuutta. Suomi väittää vähentävänsä eriarvoisuutta, mutta niin kauan kuin maahanmuuttopolitiikka on tällaista, se lisää sitä. Voimakkaasti. Vieraskielisyys on yhä olennaisempi tekijä huono-osaisuuden ja eriarvoisuuden taustalla, katsoimmepa kouluun, asuinalueille, tulotasoon tai sosiaalisten ongelmien kertymiseen. Ja se maksaa, vietävästi.
Maahanmuuton kustannukset lankeavat kaikille
Purra sanoi, että halpamaahanmuuton ongelmat kohdistuvat koko yhteiskuntaan ja sen perusrakenteisiin, koska kustannukset lankeavat kaikille.
&#8211; Jatkuvat vaatimukset kouluttamattoman ulkomaalaisväestön lisäämisestä ovat täydellisessä ristiriidassa myös sen kanssa, että haluamme Suomeen korkean osaamisen ja teknologian työpaikkoja, pääomaintensiivisyyttä ja innovaatioita. Samoin se on ristiriidassa rakennemuutoksen kanssa, sillä Suomesta, kuten muistakin länsimaista, on kadonnut satojatuhansia alhaisen osaamisen työpaikkoja ja katoaa koko ajan lisää.
&#8211; Suomalaisissa kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa on hyväksyttyä sanoa, että kunta haluaa houkutella hyviä veronmaksajia. Valtakunnan tasolla Suomen eduskunnassa ei kuitenkaan saa sanoa, että Suomen pitäisi houkutella hyviä veronmaksajia, ilman että tulee haukutuksi milloin kylmäsydämiseksi, milloin köyhien vihaajaksi. Sama data, samat luvut ovat kuitenkin kaikkien saatavilla. On vaikea ymmärtää, miten vähän niitä luetaan ja käsitetään.
Kuin sammakon keittämistä
Purra nosti esille kummallisen suomalaiseen työllisyyskeskusteluun juurtuneen uskomuksen.
&#8211; Merkillisin hokema Suomessa 2020-luvulla kuuluu näin: mikäli haluamme säilyttää hyvinvointivaltion, tarvitsemme satojatuhansia maahanmuuttajia EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta, siis lähinnä kehitysmaista, koska muualta heitä ei juuri tule, tekemään niitä töitä, joihin meneminen ei suomalaisille tai maassa oleville ulkomaalaisille ole kannattavaa.
&#8211; Hokema on levinnyt läpi yhteiskunnan, mutta sen viesti on väärä. Matalapalkkamaahanmuuton voimakkaalla lisäämisellä tuhoamme koko hyvinvointivaltion ja sen mukana muutakin omaa ja tärkeää.
Purra kysyi, miksi niin harva puolustaa enää Suomea.
&#8211; Miksi vasemmistokin on nielaissut tämän syötin? Ne, joiden piti puolustaa sekä hyvinvointijärjestelmää että suomalaista työtä, työllisyyttä ja työntekijää, ovat oikeiston ja elinkeinoelämän rinnalla vaatimassa edullisempaa ja nöyrempää työvoimaa Suomeen. Lisää hoidettavia ongelmia julkiselle sektorille. Tästä kärsivät eniten juuri duunarit ja ihan tavallinen pieni- ja keskituloinen kansa.
&#8211; Miksi ne tekevät niin? Siksi että maahanmuuton huutaminen avuksi on helpompaa kuin järjestelmän uudistaminen. Siis päätöksentekijälle, joka haluaa varmistaa uudelleenvalintansa. Maahanmuuton vaikutus yhteiskuntaan ja kustannukset veronmaksajalle eivät näy kansalaiselle niin selvästi, että he osaisivat sitä vastustaa. Varsinkaan kun ongelmasta puhuu vain yksi puolue. Kyse on kuin sammakon keittämisestä. Vesi kuumenee vähitellen, ja lopulta sammakkoparka ei enää voi hypätä pois.
Kannustinongelmat haittaavat työllistymistä
Purra huomautti, että julkiselle sektorille on syntynyt valtava kokonaan maahanmuuttoon keskittynyt voimakas lonkero, jolla on jo omia byrokraattisia intressejä.
&#8211; Paljon siitä eivät eroa maahanmuuttoa ja ulkomaalaisten ihmisoikeuksia syleilevät kansalaisjärjestöt, jotka tekevät samaa samalla, veronmaksajan, rahalla. Puhumattakaan bisneksestä, esimerkiksi asuntosijoittamisessa, joka kukoistaa tämän ilmiön päällä. Ja kaikki veronmaksajan rahalla.
Matalapalkkamaahanmuuton suhteen työn kannustinongelmat muodostavat pirullisen noidankehän.
&#8211; Yhtäältä merkittäviin reformeihin ei ole mielekästä ryhtyä niin kauan kuin maahanmuuttajien virta maahan jatkuu. Toisaalta ongelma ei milloinkaan lähde purkautumaan, mikäli maan sisällä olevien kannustimia ottaa vastaan sosiaaliturvan kanssa kilpailevaa työtä ei paranneta – eli siis mikäli sosiaaliturva näyttäytyy etenkin kouluttamattomille tai vähän koulutetuille niin helposti houkuttelevampana vaihtoehtona kuin työnteko.
&#8211; Mikäli haluamme säilyttää nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet, tarvitsemme taloutta vahvistavia toimia eikä meidän pidä tuottaa maahan ihmisiä, joiden työllisyys jää tai päätyy heikoksi ja osaaminen ja ansiot alhaisiksi. Maahanmuuttajavaltaisten alojen heikko palkkakehitys ja imago entisestään vaikeuttavat kantaväestön halua hakeutua niille. Tämä nähdään vuorotellen alalta toiselle. Puhumattakaan räikeistä rikkomuksista ja hyväksikäytön vakiintumisesta kaikilla maahanmuuttajavaltaisilla aloilla, Purra sanoi.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Purran vappupuhe 2022" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/MRDkJcV0sJI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Vieraskielisyys yhä olennaisempi tekijä huono-osaisuuden ja eriarvoisuuden taustalla – ”Kouluttamattoman työvoiman haaliminen kehitysmaista on suuri virhe”

SDP on aiemmin luvannut, että työvoiman saatavuusharkintaan eli ainoaan esteeseen EU-alueen ulkopuolelta saapuvan vapaan siirtolaisuuden tiellä ei tämän hallituskauden aikana tule muutoksia. Nyt lupaus on unohtunut ja samalla matalapalkka-alojen kasvun ongelmat kohdistuvat koko yhteiskuntaan ja sen perusrakenteisiin, koska kustannukset lankeavat kaikille.
 
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sanoo, että demarien lupaus näyttää olevan pyörretty, sillä saatavuusharkintaan – siihen vähään, mitä siitä on enää jäljellä – on kohdistumassa romutus.
&#8211; Esimerkiksi saatavuusharkinnan ”alueellinen sujuvoittaminen” tarkoittaa sitä, että liberaaleimmat linjaukset eri aloilta otetaan käyttöön koko maassa eli esimerkiksi, että Uudenmaan ely-keskuksen päätökset ravintolatyöntekijöistä levitetään kaikkiin maakuntiin.
&#8211; Tämä päätös tekee täysin naurunalaiseksi pääministerin vappupuheessaan tekemät lupaukset työmarkkinoista. Mikäli demarit olisivat kiinnostuneita duunareista ja suomalaisten työmarkkinoiden balanssista, puolue ei tekisi tällaista takinkääntöä. Huomion keskittäminen siihen, mitä tapahtuu vientialoilla, joilla työntekijän neuvotteluasema on aina ollut huomattava, jättää tyystin varjoonsa sen keikauksen, jossa yhä kiihtyvämmällä tahdilla yksi matalapalkka-ala toisensa jälkeen siirretään pois suomalaisilta, Purra sanoo.
Kyse on kouluttamattomasta matalapalkkamaahanmuutosta
Purra korostaa, että aina kun puhutaan saatavuusharkinnasta, kyse on EU:n ulkopuolelta saapuvasta kouluttamattomasta matalapalkkamaahanmuutosta, ei mistään muusta.
&#8211; Saatavuusharkinta ei koske osaajia, ei asiantuntijoita, ei EU:n väestöä, ei kausityöntekijöitä. Kun hallitus väittää, että ”työllisyyden edistämisen ministeriryhmä linjaa saatavuusharkinnasta”, voitte olla sataprosenttisen varmoja, mistä puhutaan ja mitä ollaan tekemässä. Ja tämä on nyt siis tapahtumassa sosiaalidemokraattijohtoisen hallituksen aikakaudella.
&#8211; Ei ihme, että kotouttamiseen pitää saada lisää varoja. Täytyyhän uudet duunarit saada ymmärtämään, mitä puoluetta pitää äänestää.
Hallitus tahtoo myös laskea toimeentuloedellytyksiä
Käytännössä tapahtuvan saatavuusharkinnan purkamisen ohella hyvin ongelmallinen on myös kehysriihessä tehty kirjaus siitä, että hallitus tarkastelee mahdollisuuksia entisestään laskea toimeentuloedellytyksiä eri maahanmuuttajaryhmillä.
&#8211; Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jo ennestään hyvin alhaalla olleita perheenyhdistämisten tulorajavaatimuksia lasketaan. Suomi on jo nyt tässä omassa sarjassaan, ja tilanne tulee heikkenemään. Maahanmuuton, niin sosiaalisen kuin työperäisen, vaikutus julkiselle taloudelle tulee koko ajan olemaan negatiivisempi, Purra sanoo.
Hän painottaa, että matalapalkka-alojen kasvun ongelmat kohdistuvat koko yhteiskuntaan ja sen perusrakenteisiin, koska kustannukset lankeavat kaikille.
&#8211; Jatkuvat vaatimukset kouluttamattoman ulkomaalaisväestön lisäämisestä ovat täydellisessä ristiriidassa myös sen kanssa, että haluamme Suomeen korkean osaamisen ja teknologian työpaikkoja, pääomaintensiivisyyttä ja innovaatioita. Samoin se on ristiriidassa rakennemuutoksen kanssa, sillä Suomesta, kuten muistakin länsimaista, on kadonnut satojatuhansia alhaisen osaamisen työpaikkoja ja katoaa koko ajan lisää.
Suomeen ei pitäisi tuoda lisää heikosti työllistyviä ihmisiä
Niinpä tosiasia maahanmuuton ja julkisen talouden kestävyyden kanssa on aivan toinen kuin meille on esitetty.
Purra sanookin, että mikäli haluamme säilyttää nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut ja etuudet, tarvitsemme ennen kaikkea taloutta vahvistavia toimia eikä meidän pidä tuottaa maahan ihmisiä, joiden työllisyys jää tai päätyy heikoksi ja osaaminen ja ansiot alhaisiksi.
&#8211; Maahanmuuttajista ainoastaan ne, joiden tuottavan työn panoksesta jää jotakin viivan alle, olisivat siis tältä kantilta katsoen tervetulleita. Lisäksi meidän pitäisi käydä arvokeskustelua siitä, mitä ne suomalaiset, jotka eivät halua tai kykene opiskelemaan pitkälle, tulevat tekemään tulevaisuudessa. Maahanmuuttajavaltaisten alojen heikko palkkakehitys ja imago entisestään vaikeuttavat kantaväestön halua hakeutua niille.
Hallitus pitää vain pulleana omia lempiryhmiään
Purra huomauttaa, että viimeistään perjantaina tuli kaikille selväksi, että hallituksen riihen työllisyystoimien vaikutuksiin oli pumpattu huomattavasti tyhjää, kun ne erosivat jopa valtiovarainministeriön arvioista nelinkertaisesti. Vastaavaa fuskua löytyi myös esimerkiksi velkaantumisen taittamiseen liittyvistä haaveista
&#8211; Toiveet valtiolaivan kurssin kääntymisestä eivät olleet korkealla, mutta nyt ne toiveet ovat sammuneet. Tämä hallituskausi menee tällä tavalla – vahvan vasemmistolaisen talousopin mukaan. Velalla ei ole väliä, noususuhdanteeseen edelleen lisätään menoja, kaikki on yhtä tärkeää eikä mitään voida priorisoida. Epidemia toimii sekä hyvänä syynä että vielä parempana tekosyynä. Hallituksen yhteinen liima tarkoittaa jokaisen puolueen lempiryhmien pulleana pitämistä. Kaikki muu on retoriikkaa, poliittista kieltä, jota singotaan median kautta suuntaan ja toiseen.
Purra katsoo, että koko riiheen liittyvä kriisi oli enemmän tai vähemmän keskustan puoluetoimistolla käsikirjoitettua.
&#8211; Samaan aikaan eduskunnan valiokunnat, kuten hallintovaliokunta, runnoivat sote- ja maakuntauudistusta uudella erittäin tiukalla deadlinella, joka sattumoisin määrättiin samaan aikaan, kun riihi alkoi. Tästä oli sovittu demarien ja keskustan välillä. Sote harppasi tuon riihiviikon aikana melkoisesti, ja kunhan joku hoitaa vielä perustuslakivaliokunnan, tie on auki sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnölle – ja siis keskustan historialliselle maakuntauudistukselle. Sellaiseen keskustapuolueella ei enää tämän kauden jälkeen ole mahdollisuuksia.
Keskusta on jo lyyhistynyt kanveesiin
Purra arvioi, että yhtäkään hallituspuoluetta ei haittaa, että sotesäätö on jäänyt lehdistössä täysin marginaaliin.
&#8211; Keskustan kieli roikkuu jo siinä hetkessä, että sotesta saadaan vauhtia surkeaan kuntavaalikampanjaan. Demareita lähinnä näyttää hävettävän, että tuollainen kaupunkeja paiskova maakuntahäkkyrä on menossa läpi. Keskusta huomasi sen – ja sen että esitys ei eduskunnassa lupauksista huolimatta edennyt. Nyt etenee ja maali häämöttää.
&#8211; Keskusta kaipaa vanhaa punamultaa, joka kykeni tekemään muutakin. Mutta silloin keskusta ei ollut kanveesissa kuten nyt – ja toisaalta demarit osasi tehdä muutakin kuin identiteettipolitiikkaa ja ottaa uutta velkaa.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 03.05.2021 12:00" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iflGllSS6jk?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Pääministeripuolue demarit käänsi takkinsa – pyrkii romuttamaan työvoiman saatavuusharkintaa – Purra: ”Yhä kiihtyvämmällä tahdilla yksi matalapalkka-ala toisensa jälkeen siirretään pois suomalaisilta”

Puolen miljoonan paluumuuttajan vaikutus Portugalin työmarkkinoihin ei vastannut taloustieteellisen tutkimuksen valtavirran käsityksiä, kävi ilmi tuoreesta väitöstutkimuksesta. Sen sijaan työmarkkinat reagoivat talousteorian perusperiaatteiden kysynnän ja tarjonnan mukaan: työntekijöiden määrän lisääntyminen alensi keskimääräistä työn tuottavuutta sekä palkkatasoa.

Turun yliopistossa perjantaina väitellyt Erik Mäkelä käsitteli <a href="http://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/143773/Annales%20E%2021%20M%C3%A4kel%C3%A4%20DISS%20%28002%29.pdf">väitöstutkimuksessaan</a> ajankohtaisia teemoja menetelmällä, jonka avulla pyritään arvioimaan harjoitetun politiikan vaikutuksia talouteen.
– Uusien tilastollisten menetelmien avulla on mahdollista parantaa empiirisen analyysin laatua ja tarjota aiempaa luotettavampia tutkimustuloksia yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi, Mäkelä sanoo Turun yliopiston <a href="http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/voimakkaalla-maahanmuutolla-voi-olla-merkittavia-vaikutuksia-tyomarkkinoilla-vaitos-erik-makela.aspx">väitöstiedotteessa</a>.
Mäkelä analysoi väitöstutkimuksessaan yli puolen miljoonan paluumuuttajan suuruisen maahanmuuton vaikutuksia Portugalin työmarkkinoihin 1970-luvulla. Mäkelä havaitsi maahanmuutolla olevan taloustieteellisen tutkimuksen valtavirrasta poiketen merkittävä negatiivinen vaikutus työmarkkinoiden lopputulemiin.
Tutkimustulosten mukaan Portugalin työmarkkinat reagoivat työvoiman tarjonnan kasvuun talousteorian mukaisesti: työntekijöiden määrän lisääntyminen alensi keskimääräistä työn tuottavuutta sekä palkkatasoa.
‒ Maahanmuuton negatiivinen vaikutus palkkoihin näkyy erityisen voimakkaana matalan koulutustason ammateissa maatalous- ja rakennussektoreilla. On kuitenkin syytä muistaa, että talouden rakenne 1970-luvun Portugalissa poikkeaa merkittävästi nykyisistä teollisuusmaista, Mäkelä huomauttaa.
&#8211; Lisäksi entisistä siirtomaista, Angolasta ja Mosambikista, muuttaneet ihmiset puhuivat äidinkielenään portugalia ja olivat keskimäärin kantaväestöä koulutetumpia. Tässä mielessä tutkimustulokset eivät ole suoraan yleistettävissä Euroopan tämän hetkiseen maahanmuuttokriisiin. Portugalin tapaus tarjoaa kuitenkin ainutlaatuisen asetelman suurimittaisen maahanmuuton vaikutusten ymmärtämiseksi, Mäkelä toteaa.
Työperäisen maahanmuuton vaikutuksista tuottavuuteen ja palkkatasoon on käyty hiljattain keskustelua muun muassa professori Matti Virénin kirjoittamassa, heinäkuussa julkaistussa Suomen Perustan <a href="https://stage.sudev.fi/taloustieteen-emeritusprofessori-maahanmuutto-ratkaisu-huoltosuhdeongelmiin/">raportissa</a>, jota kommentoi syyskuisessa keskustelutilaisuudessa myös kokoomuksen kansanedustaja, taloustieteilijä Juhana Vartiainen.
<iframe loading="lazy" title="Keskustelutilaisuus maahanmuutosta 26.9.2017 - Matti Viren ja Juhana Vartiainen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Vjh-bgILNzo?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Mäkelän väitöskirjan tulokset tukevat Virénin pohdintoja, kun Vartiainen edustaa enemmän taloustieteellisen tutkimuksen valtavirtaa.

Tutkimus: voimakas maahanmuutto voi alentaa keskimääräistä työn tuottavuutta sekä palkkatasoa

Turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen ei yleensä ryhmänä ole positiivinen, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen entinen johtaja, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.). Kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei ole hyväksi vastaanottavan maan taloudelle, Vartiainen myöntää.

&#8211; Ei ole edustavaa maahanmuuttajaa, kiteytti taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén maahanmuuttopoliittisen keskustelun perusongelman Suomen Perusta -ajatuspajan tilaisuudessa. Virén peräänkuulutti omassa <a href="https://stage.sudev.fi/professori-viren-peraankuuluttaa-sofistikoidumpaa-puhetta-maahanmuutosta-tarvitaan-kunnon-selvityksia-eika-toteamuksia-kataisen-tapaan/">puheenvuorossaan</a> analyyttisempaa keskustelua maahanmuutosta.
Väittelyn pohjana oli Suomen Perustan julkaisema, Virénin kirjoittama <a href="https://stage.sudev.fi/taloustieteen-emeritusprofessori-maahanmuutto-ratkaisu-huoltosuhdeongelmiin/">raportti</a> maahanmuutosta talouden ongelmana ja ratkaisuna.
Vartiainen oli Virénin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että maahanmuuttajat on heterogeeninen ryhmä, ja nimenomaan turvapaikanhakijat ja työn perässä tulleet ovat tyystin erilaiset, eri tavoin seuloutuneet ryhmät.
Taloustieteilijät olivat yhtä mieltä siitäkin, että turvapaikanhakijoiden vaikutus vastaanottavan maan talouteen ei ole positiivinen.
&#8211; Turvapaikanhakijoista muutamia alkuperäryhmiä lukuunottamatta harvoin on julkistaloudelle nettohyötyä.
&#8211; Se on enemmän humanitaarinen kysymys, Vartiainen sanoi.
<h4>&#8221;Työmarkkinat ja sosiaaliturva on reformoitava&#8221;</h4>
Vartiaisen pääviesti oli, että Suomen on joka tapauksessa uudistettava työmarkkinansa ja sosiaaliturvansa, tehtiinpä maahanmuutolle mitä hyvänsä.
&#8211; Voi myös saada helposti sellaisia laskentatuloksia, että ihminen on nettokustannus julkiselle taloudelle, mutta se johtuu siitä, että koko meidän julkistalous on kestämätön, Vartiainen huomautti. Suomalainen vauvakin on siksi rasite.
Virénin raportin keskeinen viesti taas on, että ei pidä tuijottaa vain eri ryhmien työllisyysastetta, koska myös pienipalkkaiset työlliset, olivatpa he sitten kantaväestöä tai maahanmuuttajia, ovat julkiselle taloudelle taakka.
<h4>Ruotsissa luovuttiin työvoiman tarveharkinnasta</h4>
Myös Vartiainen myöntää, että kaikki työperäinen maahanmuutto ei ole vastaanottajamaan taloudelle edullista.
&#8211; Ihan selvää on että kaikki ei tee autuaaksi. Jos tänne tulisi vain erittäin huonosti koulutettuja, niin silloinhan meidän pitäisi itse kouluttaa ne.
Vartiaisen mukaan emme kuitenkaan tiedä, missä raja julkisen talouden kannalta nettotuottavan ja nettokustannuksia tuottavan työvoiman välillä kulkee.
Vartiainen kannattaa Euroopan talousalueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista.
&#8211; Ruotsissa siitä on luovuttu ja ei se niin huonolta näytä, Vartiainen perusteli.
&#8211; Jos saatavuusharkintaa ei olisi, niin meille tulisi kuitenkin yhteensä sen verran enemmän työllisiä sellaisella keskimääräisellä tulotasolla että meidän julkistalous hyötyisi siitä, Vartiainen uskoo. 
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/Vjh-bgILNzo" width="460" height="290" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>

Kokoomuksen Juhana Vartiainen myöntää: kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei tee autuaaksi

Palkkakehitys

SDP esiintyy kotimaisen duunarin puolustajana – samaan aikaan puolueen uusi ohjelma tukee ulkomaisen halpatyövoiman määrän kasvattamista

Maahanmuutto painaa alas matalasti koulutettujen kantasuomalaistenkin palkkoja monilla ammattialoilla

Vieraskielisyys yhä olennaisempi tekijä huono-osaisuuden ja eriarvoisuuden taustalla – ”Kouluttamattoman työvoiman haaliminen kehitysmaista on suuri virhe”

Pääministeripuolue demarit käänsi takkinsa – pyrkii romuttamaan työvoiman saatavuusharkintaa – Purra: ”Yhä kiihtyvämmällä tahdilla yksi matalapalkka-ala toisensa jälkeen siirretään pois suomalaisilta”

Tutkimus: voimakas maahanmuutto voi alentaa keskimääräistä työn tuottavuutta sekä palkkatasoa

Kokoomuksen Juhana Vartiainen myöntää: kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei tee autuaaksi

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025