Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Palkkatuki

Irtonainen raha houkuttelee pomminvarmasti ammattirikollisia. Työvoimapalvelut ovat pääosin tukiperusteisia ja siksi ne kiinnostavat vilunkivetoista kansanosaa Ruotsissa. Rikolliset ovat Svenska Dagbladetin mukaan uineet sisälle jo itse järjestelmäänkin.

&#8211; Jos jossain on irtonaista rahaa, niin järjestäytynyt rikollisuus ilmestyy satavarmaan paikalle, <a href="https://www.svd.se/af-kriminella-infiltrerar-arbetsformedlingen">totesi</a> valtion TE-palveluiden (Arbetsförmedlingen) yksikönpäällikkö Eva-Lena Edberg jo viime syyskuussa.
Rikollisia kiinnostavat erityisesti suora palkkatuki sekä erilaiset neuvonta- ja tukipalvelut. Eli ylipäänsä kaikki mahdolliset keinot yhteiskunnan palveluiden täysimittaiseksi hyödyntämiseksi. On myös käynyt ilmi, että työvoimapalveluiden oma henkilökunta on tavalla tai toisella myötävaikuttanut avustusten ohjaamiseen rikollisjärjestöille.
Edberg ei yksilöi rikollisia auttaneiden virkahenkilöiden menettelytapoja mutta toteaa, että toiminta on yhä edistyneempää ja ammattimaista.
Hiljaa hyvä tulee
Vaikka viranomaiset eivät siitä ääneen puhukaan, tukien väärinkäyttö on erittäin monisyinen ongelma, joka koskettaa Ruotsin koko maahanmuutto- ja työvoimapolitiikkaa. Siksi lausunnot ovat ympäripyöreitä ja niissä vedotaan usein myös salassapitopykäliin.
&#8211; Oletan, että työvoimaviranomaiset toteuttavat tarvittavat toimenpiteet. Viranomaisten yhteistyö on erittäin tärkeää rikollisuuden torjunnassa, kommentoi työministeri Eva Nordmark.
Vuoden 2020 lokakuussa tulikin voimaan uusi lainsäädäntö, joka antaa TE-toimistoille entistä paremmat keinot puuttua huijauksiin yleensäkin ja erityisesti tekaistuin perustein tehtyihin tukimaksatuksiin.
&#8221;Kansankoti on entinen&#8221;
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1372928550404251650">ihmettelee</a> Twitterissä Ruotsin nykymenoa:
&#8221;Mitäköhän #Ruotsin (entisessä) kansankodissa EI pyrittäisi nykyään hyväksikäyttämään?
Järjestäytynyttä rikollisuutta soluttautunut julkiseen työvoimapalveluun tavoitteenaan oppia hyväksikäyttämään entistä paremmin tukijärjestelmää, esim. palkkatukea.”
Purran twiittiä on kommentoitu lohdullisesti toteamalla, että Ruotsissa on paljon törkeää rikollisuutta sellaisessa mittakaavassa, jota Suomesta ei ainakaan toistaiseksi löydy.
&nbsp;

Ammattirikolliset soluttautuivat työvoimapalveluihin Ruotsissa

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan merenkulkualan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Korona on kurittanut risteilyalaa pahemman kerran. 

Taannoin uutisoitiin, että Suomen lipun alla seilaava M/s Silja Serenade jää rantaan ja korvataan virolaisella laivalla. Tämä on suuri takaisku merenkulkualalle ja johtaa satojen laivoilla elantonsa ansaitsevien suomalaisten jäämistä kortistoon.
&#8211; Hiljaiseksi vetää tällaisten uutisten lukeminen. Olen itsekin työskennellyt aikanaan vuosikausia laivoilla ja voin hyvin kuvitella kuinka karmea tilanne on kaikille työnsä menettäville ihmisille, Ritva ”Kike” Elomaa sanoo.
Matkustajalaivalla satoja työntekijöitä
Suomessa on enää 6 700 merenkulkijaa, joista valtaosa työskentelee matkustajalaivoilla. Muut ansaitsevat leipänsä muun muassa rahtilaivoilla, jäänmurtajilla, saaristolautoilla ja losseilla.
&#8211; Nyt kun suomalainen laiva jää rantaan odottamaan parempia aikoja lomautetaan miehistö ja tämä tarkoittaa maallemme tuntuvaa verotulojen menetystä ja työttömyydestä koituvien kustannusten kasvua.
&#8211; On muistettava myös, että yksi matkustajalaiva tarjoaa työtä sadoille henkilöille mukaan lukien muusikot ja muut viihteen parissa työskentelevät. Laivat ovatkin myös viihdealan kannalta tärkeässä roolissa. Lisäksi risteilytoimintaan liittyy iso määrä alihankintayrityksiä, joten taloudelliset vaikutukset ovat mittavat, Elomaa selventää.
Merenkulkuala ahdingossa
Viking Line on perunut loppuvuoden lähdöt Helsingistä Tukholmaan ja suunnittelee kalustomyyntejä.
&#8211; Tämä kuvaa suomalaisen merenkäynnin ahdinkoa, Elomaa harmittelee.
&#8211; Kotimaista merenkulkualaa on nyt tuettava kriisin keskellä. Muuten edessä on taas ulosliputuksia ja suuri riski koko merenkulkualan näivettymiseen.
Elomaa pitää äärimmäisen tärkeänä, että Suomessa on tulevaisuudessakin merenkulkualan osaamista kotimaisten varustamojen myötä.
&#8211; Nyt pitää kipeästi miettiä erilaisia ratkaisuja, jotta selvitään vaikeiden aikojen yli. Palkkatuki voisi olla yksi tapa auttaa merenkulkualaa. Pitää muistaa, että laivaliikenne on Suomelle äärimmäisen tärkeää ja sitä tarvitaan matkustajaliikenteen lisäksi muun muassa vientiteollisuuden ja pakettiliikenteen toimesta, Elomaa muistuttaa.
Suomalaisia autettava hädässä
Huoltovarmuuskeskus tuki keväällä virolaista ja ruotsalaista alusta, kun Suomen lipun alla purjehtiva M/s Mariella seisoi satamassa. Tämä on herättänyt kritiikkiä merenkulkualalla toimivien suomalaisten keskuudessa.
&#8211; Huoltovarmuuskeskuksen toiminta vaikeassa tilanteessa oli muutenkin kuin maskikauppojen osalta todella kyseenalaista, Elomaa lataa.
&#8211; Kyllä suomalaisia toimijoita on ensisijaisesti pyrittävä auttamaan tällaisessa tilanteessa. Muutenkin vaikeina aikoina pitää tehdä sinivalkoisia päätöksiä, jotta Suomen talous saadaan elpymään ja ihmisten työpaikat turvattua. Jos ei nyt toimita, niin pian siniristilipun alla seilaavat alukset ovat harvinaisuus.

Elomaa: Suomalaisen merenkulkualan hukkuminen on estettävä

Tasan ei käy eläkeläisten onnenlahjat Pohjolassa: suomalaisilta vietiin vappusatanen mutta tanskalaiseläkeläiset saavat koronatonnin. Tanskan hallitus haluaa monilla toimillaan elvyttää maan taloutta koronakriisin jälkeen.

Elvyttää kulutusta
Tuhannen kruunun (134 euroa) veroton kertalaaki on <a href="https://jv.dk/artikel/pensionister-får-skattefri-check-på-1000-kroner">tarkoitettu</a> kaikkein pienimpien eläkkeiden ja tulonsiirojen varassa eläville kansalaisille. Tanskan hallitus haluaa vauhdittaa yksityisen kulutuksen elpymistä pandemian jälkeen ja luoda uskoa tulevaisuuteen.
&#8211; Täytyy tietty rehellisesti sanoa, ettei tämä kansan elämää mullista. Kyseessä on tuki, jolla osaltaan saadaan talouden pyörät pyörimään, sanoi valtiovarainministeri Nicolai Wammen hallituksen tiedotustilaisuudessa.
&#8211; Meillä on kansaneläkkeen varassa eläviä, vammaisia ja köyhyydessä eläviä perheitä. Heille 1 000 kruunua ylimääräistä on valtava summa. Olen vain pahoillani siitä, etteivät rahat ehdi maksuun ennen kesälomia, purki tuntojaan kansanedustaja Pernille Skipper.
Talouskriisi ei ole ohi
Koronatonni tulee maksuun viimeistään lokakuussa ja siihen on budjetoitu 1,8 miljardia kruunua. Jo maaliskuussa hallitus <a href="https://www.yrittajat.fi/uutiset/621595-tanska-ja-saksa-ottavat-kayttoon-massiiviset-tukipaketit-yrityksille-saksassa-550#631dd07f">ilmoitti</a> 75 prosentin palkkatuesta yksityisellä sektorilla niille henkilöille, jotka ovat koronan takia irtisanomisuhan alla.
&#8211; Tanskan talouskriisi ei ole ohi ja meillä on paljon tehtävää sillä edessämme on todellakin maraton, ministeri Wammen muistutti.
&nbsp;

Tanska piristää talouttaan: Eläkeläisille koronatonni verottomana käteen

Hallituksen esitys ravintolatoimintojen rajoittamisesta tuotiin ensimmäiseen käsittelyyn eilen kymmenen aikaan illalla. Perussuomalaisten kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila toivoi yhteistyön henkeä yritysten ja henkilöstön aseman turvaamiseksi. Laki sulkee ravintoloiden ulko- ja sisätilat.
&#8211; Toivon, että jatkossa pystytään toivottavat ja tarvittavat taloudelliset toimet saamaan mahdollisimman pikaisesti yritysten ja heidän henkilöstönsä aseman turvaamiseksi, Vilhelm Junnila totesi.
Sisäistä liikehdintää vältettävä
Junnila kiitti perustuslakivaliokuntaa ja talousvaliokuntaa asian nopeasta käsittelystä. Talousvaliokunta sai kehut taloudellisten vaikutusten arvioinnista. Hän kuitenkin ihmetteli puheenvuorossaan yhteiskunnan kyvyttömyyttä poikkeustilanteessa.
&#8211; Miten voi olla mahdollista, että voimassa oleva valmiuslaki ja tartuntatautilaki eivät taivu tällaisessa poikkeustilanteessa, vaan virus ja sen kumppanina byrokratia ehtivät jo solmia liiton ja eduskunta joutuu sitten väliaikaisesti muuttamaan tällaista erillislakia? Junnila kysyi.
Myös muissa puheenvuoroissa kiinnitettiin asiaan huomiota.
&#8211; Tässä mietinnössä mainitaan alueelliset ratkaisut, ja ne eivät välttämättä ole kauhean suositeltavia, vaikka olisivatkin mahdollisia. Jos toisella puolella maata ravintolat toimivat eri tavalla kuin vaikka täällä, niin sehän aiheuttaa myös sisäistä liikehdintää, mikä tässä tilanteessa on tietenkin yritettävä välttää, Junnila jatkoi.
”Kylävara” toimii kotivaran tukena
Viranomaisten ja järjestöjen laatima suositus 72 tunnin kotivarasta on osoittautunut pitkäkestoisessa kriisissä vähäpätöiseksi. Junnila piti tärkeänä, että ravintoloiden ulosmyynti sallitaan.
Hän haluaa ulosmyyntioikeuden myös yli 5,5 % alkoholille, kuten viineille. Siten jonot Alkon myymälöissä jäisivät pienemmäksi ja asiakkaita saataisiin hajautettua ympäri maakuntaa. Junnila nimesi ravintoloiden ulosmyyntioikeuden ”kylävaraksi”.
&#8211; Ulosmyynti mahdollistaa tällaisen ”kylävaran”. Omassa kotikylässäni huoltamo, joka on pääosin normaaleja huoltamopalveluja toimittanut, reagoi aloittamalla toimittamaan ruokaa koteihin ikäihmisille ja muille tarvitsijoille, ja tämä on tietenkin tässä tilanteessa hyvin tärkeää, kun normaali elämä joka tapauksessa tulee rajoittumaan, Junnila totesi.
&#8211; Olisi kuitenkin hyvä päästä tilanteeseen, jossa myös yhteiskunta pystyisi hiukan paremmin ennalta ehkäisevästi toimimaan. Nyt monet esitykset ovat reagointeja joko siihen, mitä muut maat ovat tehneet, tai sitten vallitsevaan tilanteeseen, joka Suomea kulloinkin koskettaa.
Palkkatukimalli pienten yritysten tukemiseksi
Lopuksi Junnila otti jälleen esiin Iso-Britannian, Saksan ja Tanskan mukaiset poikkeukselliset palkkatukimallit ja lisätalousarvioaloitteensa, jossa alle 250 henkilöä työllistäville yrityksille korvattaisiin Koronaviruksen aiheuttamaa kärsimystä.
&#8211; Samassa yhteydessä tulee toteuttaa Suomen Yrittäjien ehdottama yksinyrittäjien kriisituki, Junnila vaati.

Eduskunta keskusteli ravintoloiden sulkemista yömyöhään – Junnila: Yritysten ja henkilöstön asema turvattava

Perussuomalaisten kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila on jättänyt lisätalousarvioaloitteen, jossa hän vaatii 5,9 miljardin euron tukipakettia työpaikkojen ja työntekijöiden toimeentulon pelastamiseksi. 
 
Ison-Britannian mallin mukainen palkkatuki on suunnattu alle 250 henkilöä työllistäville yrityksille ja mitoitettu 90 vuorokaudelle.
&#8211; Suomalaiset ovat erittäin huolissaan työpaikoistaan ja toimeentulostaan. Aloitteen jättöaikaan mennessä yli 100 000 ihmiselle on jo ilmoitettu lomautuksista, ja monet yritykset harkitsevat lakkauttavansa toimintansa kokonaan. Tuen avulla yritykset pitäisivät työntekijänsä ja ostovoima säilyisi, vaikka heillä ei väliaikaisesti olisi varaa palkanmaksuun, Vilhelm Junnila toteaa.
Jopa 2 600 euron palkkatuki
Junnilan lisätalousarvioaloitteella mahdollistetaan palkkatuki yritysten henkilöstölle 2 600 euroon saakka kolmen kuukauden ajaksi. Vastaava malli on jo käytössä Saksassa sekä iso-Britanniassa. Aloitteessa esitetyt tukimallit mahdollistettaisiin vain koronaviruksen vuoksi kärsiville toimijoille, jotka pitävät työntekijät palkkalistoillaan ja joilla ei ole selvittämättömiä verovelkoja.
&#8211; Hallituksen on reagoitava nyt, jotta työllistäviä yrityksiä ei menetetä vain siksi, ettei asiaan reagoitu riittävän ajoissa. Muutoin joudumme paljon kalliimpiin toimiin työttömyysturvajärjestelmän kantokyvyn heikentyessä, Junnila kertoo.
Poikkeustoimia poikkeusoloissa
Perussuomalaisten kansanedustajat Veikko Vallin ja Jari Koskela tukevat aloitetta. Heidän mukaansa poikkeukselliset toimet ennaltaehkäisevät kriisin pahenemista.
&#8211; Nyt tarvitaan ennennäkemättömiä ja erittäin poikkeuksellisia toimia. Tuki vähentäisi merkittävästi lomautusten ja irtisanomisten määrää ja pelastaisi pk-yritysten toimintaedellytykset, talousvaliokunnan jäsen Vallin sanoo.
&#8211; Olen tyytyväinen myös siihen, että aloitteeseen on sisällytetty Suomen Yrittäjien yksityisyrittäjille ehdottama kriisituki, valtiovarainvaliokunnan jäsen Koskela kertoo.
Aloite on historiallisen suuri ja eduskunnan tietopalvelu on osallistunut sen laskentaan. Muiden maiden toimiin verrattuna se on kuitenkin maltillinen ja kohdistettu suoraan pk-yrityksiin. Ruotsin hallitus on ohjannut kriisinhoitoon peräti 28 miljardia euroa.

Junnila esittää 5,9 miljardin euron tukipakettia pk-yrityksille

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo keskustelivat tänään Helsingissä Politiikan toimittajat ry:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa aiheeksi nousi myös talous ja työllisyys.
Jussi Halla-aho sanoi, että julkista taloutta ja kansantaloutta ei saa voimaan hyvin pelkästään poliitikkojen toimilla.
&#8211; Talouden ainoa peruste on se, että meillä on tuottavaa työtä, josta saatavilla verotuloilla voidaan sitten rahoittaa myös yhteiskunnan julkisia toimintoja. Kaiken politiikan pitäisi tähdätä siihen, että yritykset voivat hyvin ja ne työllistävät ihmisiä.
Työtä ja yrittämistä ei saa yliverottaa
Halla-aho korosti, että työn tekemisestä ja yrittämisestä voidaan tehdä kannattamatonta yliverottamalla.
&#8211; Vasemmistolaisella politiikalla joutuu helposti sellaiseen kierteeseen, jossa rahoitetaan äänestäjille luvattuja julkisia palveluja ja menonlisäyksiä verottamalla yhä ankarammin tuottavaa työtä ja yrittämistä, mikä sitten vähentää niitä molempia. Tällöin yhä suurempi veropotti joudutaan keräämään yhä pienemmältä maksajajoukolta.
&#8211; Pitäisi päätyä päinvastaiseen, positiiviseen kierteeseen, pitäisi pystyä ottamaan myös riskejä ja ajatella verokysymyksiä pitkällä tähtäimellä.
Halla-ahon mukaan työn ja yrittämisen verottamista pitäisi päinvastoin keventää.
&#8211; Pitää luottaa siihen, että verotuksen keventämisellä on dynaamisia vaikutuksia ja että se luo uutta työtä jolloin ensinnäkin veropohja laajenee ja toisaalta verotettavaa rahaa tarvitaan vähemmän, koska ei tarvitse lääkitä työttömyyden kustannuksia.
Työllisyysaste ei ole yksistään hyvä indikaattori
Halla-aho sanoi olevansa huolissaan siitä, että pääministeri Sanna Marinin hallitus on ripustautunut 75 prosentin työllisyysastetavoitteeseen.
&#8211; Toki on tärkeää, että meillä on korkea työllisyysaste, mutta jos tuijotetaan sitä ainoana indikaattorina, niin hallitukselle syntyy ilmeinen kiusaus nostaa työllisyysastetta keinotekoisesti, kuten palkkatuella tai tuomalla maahan halpatyövoimaa, joka ei tule toimeen palkallaan. Kaiken a ja o on siinä, että ihmisellä on töitä enemmän kuin vain se kaksi tuntia, jolla pääsee papereissa työlliseksi.
Myös Petteri Orpo harmitteli sitä, että työtä ja yrittämistä verotetaan Suomessa liikaa.
&#8211; Se on yksi näistä asioista, joka pitäisi rakenteellisesti muuttaa, että Suomessa kannattaa tehdä töitä, yrittää ja että tänne kannattaa investoida.
&nbsp;

Halla-aho: Kaiken politiikan pitäisi tähdätä siihen, että yritykset voivat hyvin ja ne työllistävät ihmisiä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy hallituksen toimista yksinyrittäjien tukemiseksi.
Suomen Yrittäjien mukaan valtaosa Suomessa toimivista yrittäjistä on yksityisyrittäjiä ja Suomen noin 286 000 yrityksestä jopa kaksi kolmasosaa on yksinyrittäjien yrityksiä. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut lähes 60 000 vuosituhannen alusta. Työnantajayritysten määrä ei ole kuitenkaan kasvanut samaa tahtia.
Tavoitteena yrityksen kasvattaminen
Työntekijän palkkaus nähdään varsin suurena riskinä, vaikka yrityksellä olisi halu kasvaa. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyssä (2019) yksinyrittäjistä reilut 30 prosenttia ilmoitti kasvun esteeksi työllistämisen kalleuden ja sama määrä työllistämiseen liittyvän riskin.
&#8211; Yksinyrittäjissä on paljon kasvupotentiaalia ja yksinyrittäjäkyselyn mukaan 67 prosenttia tavoittelee kasvua. Kasvun esteenä nähdään kuitenkin työllistämisen kalleus ja siihen liittyvät riskitekijät, huomioi Jussi Wihonen.
Yksinyrittäjäkyselyssä suurimpia toiveita oli yksinyrittäjien verotuksen ja muiden maksujen keventäminen. Lisäksi toivottiin helpotusta työllistymiseen liittyviin riskeihin.
Varsin suuri investointi
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yritykselle varsin suuri investointi. Työnantaja maksaa palkanmaksun lisäksi pakollisia työnantajamaksuja, kuten työeläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu.
&#8211; Esimerkiksi vuoden 2019 työnantajamaksujen luvuilla työntekijän 2 500 euron palkan todelliset kustannukset ovat työnantajalle lähes 3 000 euroa. Lisäksi työnantajalle tulee maksettavaksi muita kuluja kuten esimerkiksi vuosilomapalkka ja mahdolliset lomarahat. Lisäksi itse rekrytointiprosessista kerääntyy kuluja, Wihonen luettelee.
Palkkatukea yksinyrittäjille
Hallitus lupaa lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä ja uudistaa nykyistä palkkatukea vähentämällä työnantajabyrokratiaa siten, että työnantaja saa sitovan palkkatukipäätöksen ennakolta.
&#8211; Palkkatuesta on varmasti hyötyä yrityksille, mutta tukea tulisi kohdistaa erityisesti yksinyrittäjiin ja ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottamiseksi. Merkittävä tuki olisi yksinyrittäjien työnantajamaksujen ja verotuksen helpottaminen, Wihonen sanoo.
Wihonen kysyy hallituksen toimista, joilla hallitus aikoo helpottaa yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkausta. Hän tiedustelee, rajoittuvatko hallituksen toimet vain mahdolliseen palkkatukeen ja voisiko hallitus harkita esimerkiksi määräaikaista kokeilua, jossa yksinyrittäjät vapautettaisiin työnantajan pakollisista sivukuluista ensimmäistä työntekijää palkatessa.

Wihonen kysyy toimista, joilla hallitus aikoo helpottaa yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkausta

Perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila piti tiistaina värikkään puheen budjettikeskustelussa eduskunnassa. Vuotta aiemmin ministeri Pekka Haavisto oli samassa yhteydessä lainannut kirjailija Leo Tolstoin romaania Anna Kareninaa ja nyt Junnila äityi lainaamaan Tolstoin ”Sota ja rauha” -teosta.

&#8211; Kaikki tämä synnytti hänen päässään mielikuvitusmaailman, joka tuotti hänelle tuolla hetkellä nautintoa, Vilhelm Junnila lainasi Tolstoita ja viittasi hallituksen ensimmäiseen budjettiin.
Julkinen talous huolettaa
Puheessaan Junnila kiitti valiokuntaa hyvästä yhteistyöstä ja mainitsi julkisen talouden huolettavan useita muitakin.
&#8211; Jos talouskasvu ei toteudu hallituksen arvioimalla tavalla, jos ennustepoikkeama on esimerkiksi puoli prosenttiyksikköä, näyttäytyvät hallituksen tekemät pysyvät menonlisäykset erityisen vaarallisessa valossa. Kolmen miljardin euron kertaluontoiset panostukset johtavat kolmessa vuodessa 1,6 miljardin euron lisäpaineeseen, Junnila totesi.
Työllisyyttä vähentävät työllisyystoimet
Valtion budjetti perustuu julkisen talouden suunnitelmaan, jonka selkäranka on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Hallituksen toimista valtaosa perustuu Junnilan mukaan palkkatukeen.
&#8211; Se tarkoittaa, että ihmisen palkkausta subventoidaan määräaikaisesti valtion taholta. Hallituksen linja ei siis ole puuttua siihen, ettei palkalla tule toimeen, vaan käyttää tempputyöllistämistä tilastojen kaunistamisessa. Tämä ei kuulosta duunarimyönteiseltä linjalta, Junnila totesi.
&#8211; Samassa yhteydessä on viitattava eduskunnan tietopalvelun laskelmiin, että tempuista huolimatta hallituksen työllisyystoimet itse asiassa vähentävät työllisyyttä! Onkin onniteltava ministeri Harakkaa, ettei hän ole enää se, joka joutuu näitä julkisuudessa selittämään.
”Jos teet jotakin, tee se hyvin”
Junnilan mukaan hallituksen budjetilla on muitakin yhtymäkohtia mainittuun sota- ja rauha -teokseen.
&#8211; Teoksessa on oiva vihje hallitukselle: &#8221;Jos teet jotakin, tee se hyvin. Jos taas et osaa tai et halua tehdä työtäsi hyvin, on parempi, ettet tee sitä ollenkaan, Junnila totesi.
Lopuksi Junnila esitti valtiovarainvaliokunnassa tehdyn perussuomalaisten vastalauseen 1 mukaista epäluottamusta hallitukselle. Asiasta äänestetään keskiviikkona.

Junnilalta ”sotaa ja rauhaa” ja epäluottamusta hallitukselle

Keravalaisnainen ehti jo iloita uudesta työpaikastaan, joka olisi varma, kunhan palkkatuki järjestyisi. Mutta yllättäen hän saikin selvityspyynnön siitä, kuinka paljon hän on käyttänyt aikaa nettikirjoitteluun työttömyysaikana. Samalla työttömyyspäivärahan maksatus katkaistiin. 
Parin vuoden työttömyyden jälkeen keravalainen Elina oli saanut järjestettyä itselleen työpaikan. Työn voisi aloittaa heti, kun TE-toimistolta tulisi myönteinen päätös palkkatuesta. Mutta tuen sijasta tulikin selvityspyyntö.
Selvityspyynnön syy on se, että Elina oli kertonut työllistymissuunnitelmassaan kirjoitelleensa ihan ilmaiseksi somessa, blogeissa ja uusmedioissa. Hän kertoi voivansa harkita freelancer-kirjoittajana toimimista. Toistaiseksi kirjoittamisesta ei kuitenkaan ollut tullut mitään palkkiota. TE-toimiston selvityspyynnössä pyydetään selvittämään &#8221;millä aikavälillä olet kyseistä toimintaa tehnyt sekä paljonko tämä on työllistänyt sinua päivä-, viikko- ja kuukausitasolla.&#8221;
Työttömyyspäiväraha katkaistiin
Samalla tuli tieto, että Elinan työttömyyspäivärahan maksatus on katkaistu siihen asti, kunnes selvitys on käsitelty. Hän pelkää, että pahimmassa tapauksessa jo maksetut päivärahat menevät takaisinperintään ja työpaikka menee sivu suun.
&#8211; Ilmoitin, että leipäjonossa on mennyt enemmän aikaa, Elina kertoo Suomen Uutisille.
Hän pitää kohteluaan äärimmäisen epäreiluna.
&#8211; Isis-taistelijoiden Kela-korvaukset eivät lähde millään, mutta minulle paukahtaa karenssi netissä kirjoittamisesta.
Normaalia nettikirjoittelua
Elinan nettikirjoittelut ovat olleet pääasiassa aivan tavallista Facebook-kommentointia. Hän on pitänyt myös omaa blogiaan ja kirjoittanut jonkin verran juttuja kansalaismedioihin, mutta mitään palkkaa näistä ei ole maksettu. Kyseessä on siis normaali nettikirjoittelu, jollaista ihmiset muutenkin tekevät vapaa-ajallaan ja joka ei haittaa työnhakua millään tavalla.
Facebookiltakin on tullut bannia useita kertoja vuosien varrella, mutta työttömyyspäivärahan katkeaminen kirpaisee enemmän. Elina leikittelee ajatuksella, että pyytäisi Facebookilta todistuksen kaikista saamistaan 30 päivän banneista voidakseen todistaa Kelalle, ettei ainakaan silloin ole kirjoittanut Facebookiin mitään.
&#8211; Työttömän olisi varmaan parempi ryypätä aamusta iltaan, nukkua kaikki päivät ja velloa häpeässä ja itsesäälissä, mutta ei tehdä mitään mikä voidaan rinnastaa &#8221;työksi&#8221;, Elina puuskahtaa masentuneena.
TE-toimisto vastaa
Suomen Uutiset otti yhteyttä TE-toimistoon selvittääkseen, mistä tässä oikein on kyse. Palvelupäällikkö Helena Stenroos kertoo, että ei voi kommentoida yksittäisiä tapauksia, mutta toteaa yleisellä tasolla, että tukipäätöksiä tehtäessä tarkastellaan myös sitä, voiko henkilö ottaa kokopäivätyön vastaan.
&#8211; Vaikka toiminnasta ei saisi palkkaa, henkilö voidaan katsoa &#8221;omassa työssä työllistyneeksi&#8221;, mikäli toiminta vie niin paljon aikaa, että henkilö ei pystyisi ottamaan vastaan kokopäivätyötä, Stenroos selittää.
Esimerkiksi omaishoitaja voidaan katsoa &#8221;omassa työssä työllistyneeksi&#8221;, mikäli hän on niin tiukasti sidottu omaishoitajana toimimiseen, ettei pystyisi ottamaan vastaan kokopäivätyötä.
Stenroosin neuvo on, että selvityspyynnön saajan kannattaa ilmoittaa oma näkemyksensä siitä, kuinka paljon aikaa hänen harjoittamansa toiminta vie. TE-toimisto harkitsee sen jälkeen, onko toiminta pää- vai sivutoimista. Palvelupäällikkö Stenroos ei halua ennustella harkinnan lopputulosta, koska kaikki tapaukset ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Nettikirjoittelu vei työttömyyspäivärahan katkolle – Kela bannaa julmemmin kuin Facebook

Antti Rinteen hallituksen kaikki tavoitteet ja toimet nojaavat ajatukselle siitä, että työllisyysaste nousee. Budjettiriihen oli määrä konkretisoida työllisyyden nostoon tarkoitettuja toimia.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra näkee tilanteen lohduttomana.
&#8211; Kyseessä on suuri puhallus. Ensinnäkin pelkän työllisyysasteen tuijottaminen, ilman valtion tulojen ja menojen kokonaisvaltaista tarkastelua, on harhaanjohtavaa. Toisekseen minkäänlaisia konkreettisia toimia, joiden avulla oikeaa työllisyyttä saataisiin nostettua, ei hallituksella ole. Koko rakennelma perustuu toiveajattelulle ja veronmaksajan kuppaamiselle – pumpataan lisää rahaa saamatta mitään aikaan, Purra sanoo.
&#8211; Työllisyysaste ei kuvaa hyvinvoinnin eikä työn määrää eikä kokonaistuotosta. Se kuvaa nuppilukua ihmisistä, jotka tarkasteluajanjaksolla ovat edes piipahtaneet jonkinlaisissa töissä. On erittäin merkittävää, millaisissa töissä ihmiset käyvät, kuinka usein, keitä ihmiset ovat ja tulevatko he palkallaan toimeen.
Palkkatuki sosiaalipoliittinen väline
Hallitus ei suostunut kertomaan, kuinka paljon hehkutettu palkkatuki lisää työllisyyttä. Suomessa palkkatukeen laitetaan kaikkiaan 230–250 miljoonaa euroa vuosittain. Hallitusohjelmassa on kirjaus 18 miljoonan euron lisärahoituksesta vuodessa. Myös työllisyys- ja digipalvelut saavat lisää rahaa.
&#8211; Palkkatuki saattaa olla toimiva sosiaalipoliittinen väline, mutta aidoksi työllisyyskeinoksi siitä ei ole. Hyvin harva palkkatuettu henkilö työllistyy avoimille markkinoille. Ylipäätänsä byrokratian paisuttamisesta harvemmin seuraa tuottavaa työtä, Purra sanoo.
Kotouttamiseen tuhlataan resursseja
Purran mukaan palkkatuessa on parannettavaa. Sitä pitäisi ohjata nykyistä enemmän vaikeasti työllistyville ja pitkäaikaistyöttömien sekä osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen.
&#8211; Vertaan sitä mielelläni kotouttamiseen. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen ja valtion korvauksiin kotouttamisesta budjettiehdotuksessa näyttää menevän 207 miljoonaa euroa. Perussuomalainen arvopohja kertoo, että meidän kannattaisi sosiaalipoliittisena toimena tukea vajaatyökykyisiä suomalaisia pitkäaikaistyöttömiä eikä laittaa rahaa toimimattomaan kotouttamiseen. Hallituksen arvopohja on kuitenkin erilainen.
&#8211; Se, että esimerkiksi vajaatyökykyisiä ja ennenaikaisesti eläköityneitä yritettäisiin oikeasti auttaa takaisin työmarkkinoille, vaatisi resursseja esimerkiksi perusterveydenhuoltoon ja Kelan kuntoutuksiin. Se vaatisi priorisointia. Mutta hallituksen toimien taustalla ei ole tarinaa tai johdonmukaista arvomaailmaa – on vain sinne tänne viskeltyjä miljoonia, joihin voidaan vedota, kun joku kysyy, mitä olette tehneet, Purra sanoo.
Vasemmistokeskustalainen noidankehä
Vuoden 2020 budjettiesityksen loppusumma on 57,6 miljardia euroa. Budjetti on kaksi miljardia euroa alijäämäinen.
&#8211; Kaikkein huolestuttavinta on, että näihinkään toimiin ei ole varaa. Samaan aikaan kun palkkatuki- ja tempputyöllistämiseen tarvitaan lisää rahaa, hallitus vaikeuttaa yritysten ja teollisuuden toimintaedellytyksiä. Polttoaineiden veronkorotukset ja vientiteollisuuden ilmastopolitiikalla heikennetty kilpailukyky näkyvät kyllä pian, ja sitten hallituksen työllisyystavoite on taas vähän kauempana. Vasemmistokeskustalainen noidankehä, kuka meidät siltä pelastaisi? Purra kysyy.

Hallitukselta ei aitoja työllisyystoimia – Purra: ”Sinne tänne viskeltyjä miljoonia, joihin voidaan vedota, kun joku kysyy, mitä olette tehneet”

Joensuulainen kansanedustaja Jussi Wihonen arvioi, että 2020-luvulla suomalainen työelämä on vahvasti menossa yrittäjävetoiseen suuntaan.

Kansandustaja Jussi Wihosen mukaan tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että tulevaisuudessa yhä useampi meistä on yrittäjä, eli jokainen on oma työnantajansa.
&#8211; Kehitys kulkee vahvasti siihen suuntaan, että yritykset siirtävät vastuitaan ja ulkoistavat toimintojaan. Kehitys pitäisi kuitenkin nähdä mahdollisuutena: ei siinä ole mitään pahaa, että kansalaiset jatkossa entistä enemmän työllistävät itse itsensä.
&#8211; Tämä on osin myös globaali trendi. Yritykset haluavat, että toiminta ja kustannukset ovat paremmin ennakoitavissa. Kun nämä asiat tiedetään, on vastuuta helpompi jakaa, Wihonen sanoo
Työllistämiseen oppia pk-yrityksistä
Wihosen mukaan uudet työpaikat syntyvät yleensä nimenomaan pk-yrityksiin, ja sieltä kannattaisi ottaa oppia, miten työllistetään ihmisiä lisää.
&#8211; Yrittäjyys on koko kansakunnan elinehto. Valtion pitäisikin aktiivisemmin buustata uutta yritystoimintaa sen sijaan, että yrittäjille ”annetaan keppiä”.
&#8211; Yrityksistä saadaan paras hyöty ulos, kun jututetaan yrittäjiä, kuunnellaan heitä ja tuetaan niitä ratkaisuja, että yritykset myös pystyvät palkkaamaan työntekijöitä.
Palkkatuki arveluttaa
Pääministeri Antti Rinteen johtama hallitus haluaa lisätä palkkatuen käyttöä yrityksissä. Itsekin yrittäjätaustainen Wihonen ei kuitenkaan tuesta innostu.
&#8211; Itse en ole koskaan palkannut ketään tuen perusteella, vaan tarkastelen aina sitä, mitä annettavaa uudella työntekijällä on. Luonnollisesti yritykset lähtevät siitä, että työlle ja siten uuden työntekijän palkkaamiselle on aina oltava tarve.

Wihosen mukaan yrittäjyys on on koko kansakunnan elinehto: ”Tulevaisuudessa yhä useampi meistä on yrittäjä, eikä siinä ole mitään pahaa”

Hallitus lisää työnvälityksen voimavaroja satojen työntekijöiden voimalla, jotta ihmiset saisivat uuden työpaikan entistä nopeammin. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kertoi hallituksen esityksestä torstaina.

Hallitus on myöntänyt 17 miljoonaa euroa, joilla palkataan henkilöitä tekemään työttömien haastatteluita ja työnhakusuunnitelmia. Jokainen työtön haastatellaan kolmen kuukauden välein. Samalla hallitus luopuu aikeestaan tilata haastattelupalveluita yksityisiltä yrityksiltä.
<h4>350-550 henkilötyövuotta</h4>
&#8211; Tarve on noin 350-550 henkilötyövuotta. 10 miljoonalla eurolla saa noin 200 henkilötyövuotta. Käytetään ensin tämä 17 miljoonaa ja laitetaan tarvittaessa lisää, Lindström laski työvoiman tarvetta ja sen kustannuksia.
<blockquote>&#8221;Karu totuus on, että tilastojen mukaan työttömän todennäköisyys saada työtä pienenee jyrkästi, kun työttömyys on kestänyt yli kolme kuukautta&#8221;</blockquote>
Hallitus luopui yksityisten yritysten käytöstä siksi, että viranomaispäätöksiä voi tehdä vain viranomainen. Siksi on kätevää, että haastattelut tekee viranomainen, joka voi tehdä myös viranomaispäätöksen.
&#8211; Miksi sitten päädyimme kolmeen kuukauteen? Se ei tullut sattumalta. Karu totuus on, että tilastojen mukaan työttömän todennäköisyys saada työtä pienenee jyrkästi, kun työttömyys on kestänyt yli kolme kuukautta, Lindström perusteli.
<h4>Ei lisää karensseja</h4>
&#8211; Haluan hälventää huolia siitä, mikä haastatteluiden merkitys on. Haluammeko lisätä karensseja? Ei – vaan haluamme palvella työtöntä. Kyse ei ole myöskään kyttäämisestä ja kiusaamisesta, vaan siitä, että työnhakija pääsisi mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään – että työpaikat täyttyisivät mahdollisimman nopeasti, Lindström totesi.
Vaikka kyseessä ei ole varsinainen säästölaki, on työttömyyden kestolla suuri merkitys:
&#8211; Jos voimme lyhentää työttömyyden keskimääräistä kestoa yhdellä päivällä, valtio säästää 20 miljoonaa euroa. Mutta jos säästöä syntyy, sijoitamme rahaa järjestelmän sisällä. Sikäli tämä ei ole säästölaki, Lindström totesi.
Eli säästyvät rahat käytetään työttömien tukemiseen ja työllisyyden hoitoon.
<h4>Työttömyyspäivärahaa palkkatukeen ja starttirahaan</h4>
&#8211; Tästä seuraavasta olen aika ylpeä. Kun tulin tähän työhön, palkkatukirahat loppuivat lähes joka puolelta kesken. Pohdimme, mitä voisimme tehdä toisin. Aiemmin lisäsimme rahaa lisäbudjeteilla. Nyt mietimme, voisimmeko käyttää työttömyysturvaa paremmin? Nyt on esitys, että käyttäisimme työttömyyspäivärahaa palkkatukeen, starttirahaan ja liikkumisavustukseen, Lindström kertoi.
&#8211; Tarkoitus on, että palkkatukirahat eivät loppuisi kesken, vaan raha seuraisi työtöntä. Tämä tuo palkkatukeen arviolta 95 miljoonaa euroa lisää ja volyymi kasvaisi noin 7000:lla, Lindström valaisi.
<h4>Palkkatukea, jotta työttömyys ei venyisi</h4>
Palkkatukea suunnattaisiin erityisesti heille, joiden työttömyys uhkaa venähtää pitkäksi. Tukea ei myönnettäisi enää vuorotteluvapaan sijaisen palkkaamiseen. Vähintään kaksi vuotta työttömänä olleiden palkkatuki lyhenisi kahdesta vuodesta yhteen vuoteen. Palkkatuetusta työstä luettaisiin työssäoloehtoon 75 prosenttia.
&#8211; Tässä on haettu sitä, ettei tulisi varsinkin kuntapuolella nähtyä työssäoloehdon optimointia, jos tämän näin kauniisti ilmaisisin, Lindström selitti.
Palkkatukea käytettäisiin myös ammatillisen osaamisen edistämiseen.
<h4>Kuukauden rekrytointikokeilu</h4>
Hallitus käynnistää myös kaksivuotisen kokeilun rekrytointikokeilusta, jota kutsuttiin ennen työkokeiluksi.
&#8211; Tämä on vapaaehtoinen, eikä tätä sanktioida mitenkään. Tarkoitus on antaa mahdollisuus kokeilla, onko minusta tähän työhön ja työnantajalle annetaan mahdollisuus nähdä, onko työntekijä sopiva. Enimmäiskesto kokeilulla olisi yksi kuukausi. Todellakin – tämä on vapaaehtoinen, eikä tätä sanktioida millään lailla, Lindström korosti.
Kahden vuoden kokeilu kertoo, tuoko tämä vastauksia esimerkiksi piilotyöpaikkoihin.
<h4>Päivärahan suuruinen starttiraha</h4>
Starttirahaa esitetään muutettavaksi niin, että se olisi aina peruspäivärahan suuruinen. Sitä saisi myös henkilö, joka laajentaisi sivutoimista yrittäjyyttään päätoimiseksi.
Myös starttirahaa kokeillaan kaksi vuotta, minkä jälkeen voidaan miettiä ansiosidonnaisen ulottamista myös starttirahaan.
Liikkuvuusavustusta saisi henkilö, joka on oikeutettu työttömyyspäivärahaan ja saa vähintään kaksi kuukautta kestävän työn matkan päästä, johon kuluu työmatkana kolme tuntia päivässä tai osapäivätyössä kaksi tuntia päivässä. Avustus olisi peruspäivärahan suuruinen ja se riippuisi työn kestosta: Kahden kuukauden työssä avustus kestäisi 30 päivää, kolmen kuukauden työssä 45 ja neljän kuukauden työssä 60 päivää.

Palkkatuki

Ammattirikolliset soluttautuivat työvoimapalveluihin Ruotsissa

Elomaa: Suomalaisen merenkulkualan hukkuminen on estettävä

Tanska piristää talouttaan: Eläkeläisille koronatonni verottomana käteen

Eduskunta keskusteli ravintoloiden sulkemista yömyöhään – Junnila: Yritysten ja henkilöstön asema turvattava

Junnila esittää 5,9 miljardin euron tukipakettia pk-yrityksille

Halla-aho: Kaiken politiikan pitäisi tähdätä siihen, että yritykset voivat hyvin ja ne työllistävät ihmisiä

Wihonen kysyy toimista, joilla hallitus aikoo helpottaa yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkausta

Junnilalta ”sotaa ja rauhaa” ja epäluottamusta hallitukselle

Nettikirjoittelu vei työttömyyspäivärahan katkolle – Kela bannaa julmemmin kuin Facebook

Hallitukselta ei aitoja työllisyystoimia – Purra: ”Sinne tänne viskeltyjä miljoonia, joihin voidaan vedota, kun joku kysyy, mitä olette tehneet”

Wihosen mukaan yrittäjyys on on koko kansakunnan elinehto: ”Tulevaisuudessa yhä useampi meistä on yrittäjä, eikä siinä ole mitään pahaa”

TE-toimistoihin palkataan satoja uusia työntekijöitä nopeuttamaan työttömien työllistymistä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025