Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

palkkojen polkeminen

Polvinen: Harmaata taloutta torjutaan vastuullisella maahanmuuttopolitiikalla

Perussuomalaiset ampuvat alas hallituksen esityksen, joka pyrkii opiskelun varjolla helpottamaan kehitysmaista saapuvaa maahanmuuttoa. Hallituksen esityksen mukaisesti jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voisi jatkossa hakea opiskelijan oleskelulupaa edellytysten täyttyessä. &#8211; Miksi meillä edes on turvapaikkajärjestelmä, jos se voidaan lopulta kuitenkin tavalla tai toisella kiertää? Arja Juvonen kysyi eduskunnan eilisessä lähetekeskustelussa.

Eilisen lähetekeskustelun aluksi työministeri Tuula Haatainen (sd) väitti, että Suomea vaivaa työvoimapula, ja siihen pitäisi nyt vastata lisäämällä koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa.
Perussuomalaisten Arja Juvoselle demariministerin selitykset eivät kelvanneet.
&#8211; Käsittelyssä on lakiesitys, jossa ehdotetaan kansallista oleskelulupasääntelyä muutettavaksi. Kansainvälisen suojelun hakemisen taustaiset, mutta myös he, joille on tehty karkottamispäätös, voisivat hakea tässä laissa säädettyjä oleskelulupia.
&#8211; Kysyn teiltä, ministeri: mille aloille nämä kolmansien maiden esimerkiksi karkotuspäätöksen saaneet henkilöt mahdollisesti kouluttautuvat? Mikä on se koulutusala ja millä kielellä siellä alalla opiskellaan? Juvonen sanoi.
Opiskelupaikkoja tarvittaisiin suomalaisnuorille
Juvonen muistutti, että tällä hetkellä Suomessa monet suomalaisetkaan opiskelijat eivät pääse jatko-opintoihin.
&#8211; Ainoa ala, jolle on koko ajan auki paikkoja, on hoiva-ala. Haluatteko te ratkaista henkilöstömitoituksen sillä, että alatte kouluttamaan karkotuspäätöksen saaneita henkilöitä tälle alalle? Ei ole varmasti ihme, että usein pohditaan, että opposition suusta tulee totuus, kun hallitus tekee päättömiä esityksiä. Mutta tällä kertaa tämä teidän tuomanne esitys on jopa pelottava.
Ari Koponen toi esille, että hallituksen esitys vesittää entisestään maahantulon edellytyksiä koskevia sääntöjä
&#8211; Miksi meillä edes on turvapaikkajärjestelmä, jos se voidaan lopulta kuitenkin tavalla tai toisella kiertää? Aletaanko täällä seuraavaksi tehtailla lisää koulutuksia, jotka ylipäätänsä sopivat heille? Sekin maksaa. Ja kenen etu ylipäätänsä on, että laittomasti maassa olevat voivat jäädä vuosiksi pyörimään oppilaitoksiin suomalaisten veronmaksajien rahoilla, Koponen kysyi.
Sheikki Laakso oli samoilla linjoilla.
&#8211; Voidaanko me oikeasti Suomessa palkita yhteiskunnan rahoilla — suomalaisten veronmaksajien rahoilla — laittomasti maassa olevien ihmisten tänne jääminen?
Huijareilla ei oikeutta oleskeluun
Sebastian Tynkkynen kutsui hallituksen esitystä ”katastrofipaketiksi”.
&#8211; Työministerin pitäisi pitää kiinni siitä, että prioriteetti on suomalaisten nuorten ja aikuisten opiskelupaikoissa, niin mitä tapahtuu? Valtiopäivien avajaispäivänä lähdettiin puhumaan siitä, kuinka saataisiin helpotettua kolmansien maitten ihmisten tulemista Suomeen töihin ja sitten jopa sellaista, että jos tänne maahan on tullut ikään kuin huijaten eli toisin sanoen on hakenut turvapaikkaa, vaikkei näitä perusteita ole ollut, ja on saanut kielteisen päätöksen, niin kuinka sitten voisi kuitenkin opiskelun perusteella jäädä tähän maahan. Aivan käsittämätöntä.
Tynkkynen myös muistutti, että opiskelupaikoista on pulaa, ja että Suomessa on valtava määrä suomalaisnuoria, jotka tarvitsisivat opiskelupaikan.
Suomalaiset yritykset voivat rekrytoida EU-alueelta
Tynkkyselle eivät kelvanneet myöskään työministerin väitteet työvoimapulasta. Tynkkynen muistutti, että Suomen yrityksillä on jo nyt käytettävissään koko EU-alueen työvoimapooli.
&#8211; Työministeri puhui siitä, että me tarvitsemme paljon kolmansien maiden maahanmuuttoa Suomeen. Meillä on jo 500 miljoonan, puolen miljardin, yhteinen työssäkäymisalue täällä Euroopassa. Jos ei sieltä saada tarpeeksi, niin silloin kyse on oikeastaan siitä, että tänne otetaan ihmisiä polkemaan näitä palkkoja.
&#8211; Meidän suomalaisina päättäjinä pitää pitää siitä kiinni, että suomalaisilla on niitä työpaikkoja ja suomalaisilla on opiskelupaikkoja. Ei laiteta prioriteetteja muuhun maailmaan.

Hallitus haluaa laittomasti maassa olevien jäävän Suomeen opiskelun verukkeella – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Pelottava ja katastrofaalinen esitys”

Karmeista työttömyysluvuista huolimatta useat puolueet ja tahot vaativat työperäisen maahanmuuton dramaattista lisäämistä ”osaajien” saamiseksi Suomeen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti tänään tuumaustunnilla, että Suomeen saa jo nyt esteettä muuttaa töihin EU-alueelta. &#8211; EU on maailman parhaiten koulutettu sisämarkkina-alue. Miten on mahdollista, että osaajat pitää tuoda Suomeen Ukrainasta, Venäjältä, Filippiineiltä, Uzbekistanista ja Afrikasta?

Suomessa on, laskutavasta riippuen, liki puoli miljoonaa ihmistä työtä vailla, monet työttöminä työnhakijoina tai työvoimapoliittisten palveluiden piirissä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo huomanneensa, että viime aikoina huuto työvoimapulasta on silti kiihtynyt entisestään.
&#8211; Keskuskauppakamari, EK, keskusta, demarit, kokoomus, RKP, vihreät ja media vaativat päät punaisena työperäisen maahanmuuton dramaattista lisäämistä. Vaaditaan jopa 60 000 työperäistä muuttajaa vuosittain. Vaaditaan työperusteisten oleskelulupien myöntämistä ihmisille, joilla ei edes ole työpaikkaa.
&#8211; Ennustin aiemmin, että maahanmuuton kasvattaminen on asia, josta todennäköisimmin löydetään yhteinen sävel myös hallituksen puoliväliriihessä, ja juuri näin näyttää käyvän. Maahanmuutto on mieluista sekä oikeistolle että vihervasemmistolle, joskin hyvin erilaisista syistä, Halla-aho sanoi tänään tuumaustunnilla.
Maahanmuuton lisäämistä perustellaan ”osaajapulalla”
Maahanmuuton lisäämistä usein perustellaan ”osaajapulalla”. Kuitenkin yleensä ehdotetut toimenpiteet, kuten saatavuusharkinnan purkaminen, liittyvät juurikin vähän koulutetun ja kouluttamattoman halpatyövoiman maahantuloon.
Halla-aho korostaa, että kannattaakin pohtia tarkkaan, kun kuulee puhetta osaajista.
&#8211; Suomeen saa jo nyt esteettä muuttaa töihin EU-alueelta. Miten voi olla niin, että puolen miljardin ihmisen sisämarkkina-alueelta ei muka löydy ”osaajia”? EU on maailman parhaiten koulutettu sisämarkkina-alue. Miten on mahdollista, että osaajat pitää tuoda Suomeen Ukrainasta, Venäjältä, Filippiineiltä, Uzbekistanista, Afrikasta?
Viime vuonna yli 20 000 uutta ensimmäistä oleskelulupaa
Maahanmuutto ei viime aikoina ole juuri ollut esillä mediassa tai poliitikkojen puheissa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että Maahanmuuttoviraston tilastoista selviää, että myös viime vuonna Suomi myönsi yli 20 000 ensimmäistä oleskelulupaa.
&#8211; Ero aiempiin vuosiin oli hyvin pieni. Lähes puolet oleskeluluvista, noin 10 000, myönnettiin perheenyhdistämisen perusteella. Suurimmat kansalaisuusryhmät perheperusteisissa oleskeluluvissa olivat Venäjä, Irak, Somalia ja Intia. Lähes yhtä paljon myönnettiin oleskelulupia työn perusteella. Näistä puolet, 5 000 kappaletta, oli niin sanottuja työntekijän oleskelulupia, eli niitä, joihin sovelletaan saatavuusharkintaa.
&#8211; Saatavuusharkinnan kautta Suomeen tulee pääasiassa siivoojia, rakennusmiehiä ja ravintolatyöntekijöitä. Niin sanottuja erityisasiantuntijoita tuli alle 900, ja näistä ylivoimaisesti suurin ryhmä olivat intialaiset, siis käytännössä koodarit.
Väärinkäytökset ja alipalkkaus yleistä
Se, että Suomeen ei muuta osaajia, ei johdu lupakäytäntöjen nihkeydestä kuten usein väitetään. Myönteisten päätösten osuus hakemuksista on lähes 100 prosenttia. Syy osaajien vähyyteen on se, että osaajat eivät pyri Suomeen.
&#8211; Voidaan kysyä, miksi pyrkisivätkään. Sen sijaan Suomeen tuodaan siivoojia, ravintolakokkeja ja tarjoilijoita sekä rakennusmiehiä, koska nämä tekevät työt halvalla. Heidän avullaan voidaan polkea palkkoja työmarkkinoilla.
&#8211; Rakennuslehden tuoreessa numerossa kerrotaan, että väärinkäytökset ja alipalkkaus ovat sääntö eivätkä poikkeus ulkomaalaisten valtaamilla aloilla. Rakennuksilla väärinkäytöksiä on 86 prosentissa tarkastetuista tapauksista, ravintola-alalla 65 prosentissa. On täyttä utopiaa kuvitella, että tämä ongelma pystyttäisiin ratkaisemaan valvonnalla, kun koko maahanmuutto perustuu siihen, että palkkojen ja työaikojen suhteen ei ole niin nuukaa, Halla-aho sanoo.
Päättäjien tehtävä suojella yhteiskunnan kokonaisetua
Ulkomaisesta halpatyövoimasta on tietysti aina hyötyä jollekin: rakentaminen, remontoiminen, siivouspalvelut ja ravintolat ovat edullisempia, kun palkkakustannukset laskevat. Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että päättäjien tehtävä on varjella yhteiskunnan kokonaisetua ja julkista taloutta.
&#8211; Ensinnäkin halpatyövoima syrjäyttää suomalaisia työntekijöitä ja ylläpitää työttömyyttä. Toiseksi halpatyöläiset eivät tule läheskään aina toimeen palkallaan, vaan sitä pitää täydentää tulonsiirroilla. Asumis- ja toimeentulotukimenot kasvavat jatkuvasti juuri maahanmuuton vuoksi.
&#8211; Kolmanneksi halpatyöläiset eivät pysy työmarkkinoilla. Vaikka he tulevat Suomeen työn perusteella, heidän työllisyysasteensa romahtaa muutaman vuoden maassaolon jälkeen väestön keskiarvon alapuolelle, Halla-aho muistuttaa.
Halpatyövoima tulee kalliiksi veronmaksajalle
Halla-aho painottaa, että heikkotasoinen maahanmuutto ei ole eikä edes voi olla ratkaisu julkisen talouden ongelmiin tai kestävyysvajeeseen.
&#8211; Heikkotasoisella maahanmuutolla saadaan lisättyä työllisten määrää paperilla, mutta se heikentää, ei vahvista tulojen ja menojen tasapainoa. Halpatyövoima tulee kalliiksi suomalaiselle veronmaksajalle.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 26.04 - Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/QRwP1j37pG0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalainen vaihtoehto on realistinen, vastuullinen ja vaikuttava. Perussuomalaiset esittää, että työn perässä Suomeen muuttaville tulee asettaa 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa. Lisäksi humanitaarinen maahanmuutto on lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille tulee asettaa lukukausimaksut, jotka vastaavat opetuksesta aiheutuvia kustannuksia ja joilla mahdollistetaan laadukas opetus.
Perheenyhdistämisessä on toteutettava kaikki ne kiristykset, jotka EU:n perheenyhdistämisdirektiivi mahdollistaa.
&#8211; Nämä uudistukset hyödyttävät julkista taloutta ja lisäksi lisäävät Suomen houkuttelevuutta oikeiden osaajien näkökulmasta, Halla-aho sanoo.

Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkistamien tutkimustulosten mukaan myös työperäinen maahanmuutto on kallista kuntataloudelle. Eräs syy on siinä, että matalapalkka-aloille työllistyvät maahanmuuttajat eivät tosiasiassa tule toimeen palkallaan, jolloin osa palkanmaksusta ulkoistetaan Kelalle eli veronmaksajille. Perussuomalaiset haluavat torjua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa tosiasiassa veronmaksaja maksaa palkat.
 
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Työmiehen tuumaustunnilla, että suomalaista maahanmuuttokeskustelua vaivaa jäsentymättömyys.
&#8211; Pahimmillaan se on sitä, että kaikki maahanmuutto nähdään yhtenä kokonaisuutena. Tämä mahdollistaa sen, että työttömän somalin maahanmuuttoa voidaan perustella sillä, että Finlaysonistakin oli aikanaan Suomelle hyötyä. Tässä siis rinnastetaan kaksi täysin erilaista asiaa, Halla-aho sanoi.
Hän huomautti, että maahanmuuttokeskustelua voidaan hämärtää myös tilastokikkailulla.
&#8211; Meillä on myös perheperustaista maahanmuuttoa, joka suurelta osalta liittyy humanitaariseen maahanmuuttoon, mutta se voidaan siivota tilastoista pois, ikään kuin se ei olisi humanitaarista maahanmuuttoa.
Maahanmuuton kulut rasittavat kuntia
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkistamien <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kummallisvaalit-2021/">tutkimustulosten</a> mukaan maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite. Myös työperäinen maahanmuutto käy kalliiksi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 14.12.2020" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/PTTdoh8ehuk?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Keskeinen syy on siinä, että vaikka maahanmuuttajat käyttävät aivan samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin, maahanmuuttajat maksavat huomattavan paljon vähemmän kunnallisveroa, jolloin tuloksena on rahoitusvaje. Vajetta voidaan paikata vain joko leikkaamalla palveluja, kiristämällä verotusta tai ottamalla velkaa.
Tuoreeseen tutkimukseen viitaten Halla-aho korostikin, että suuri osa työperäisestäkin maahanmuutosta on julkisen talouden kannalta haitallista.
&#8211; Joko siksi, että tänne työn perusteella muuttaneet ihmiset muutaman vuoden maassaolon jälkeen jättäytyvät työttömiksi tai siksi, että työstä saadulla palkalla ei tule toimeen, jolloin osa palkanmaksusta ulkoistetaan Kelalle eli veronmaksajille.
&#8211; Esimerkiksi ruotsinkielisillä tomaattiviljelmillä työskentelevät maahanmuuttajat ovat kyllä töissä, mutta se ei silti ole julkisen talouden kannalta edullista maahanmuuttoa.
Köyhistä maista tulevat työskentelevät halvemmalla
Perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat. Halla-aho korostikin, että ongelma muodostuu nimenomaan Suomeen muuttavasta halpatyövoimasta. Halla-aho esitti ratkaisun tilanteeseen.
&#8211; Suomeen työn perässä tulevalle ihmiselle pitää asettaa selkeä euromääräinen minimituloraja, jolla Suomeen pääsee.
Suomessa eräisiin työtehtäviin on ollut hankalaa löytää työntekijöitä. Halla-aho totesi, että tämä johtuu pitkälti siitä, että palkkataso ei aina pysty kilpailemaan sosiaaliturvan kanssa.
&#8211; Köyhistä maista Suomeen tulevat työntekijät, esimerkiksi tomaatinpoimijat, kilpailevat suomalaisten työntekijöiden kanssa sillä, että tulijoiden kilpailuvaltti on halpa työn hinta. He siis tekevät työtään halvemmalla.
&#8211; Kuluttajan ja veronmaksajan kannalta tomaattien halpa hinta on kuitenkin petollista, koska tomaattien ostaja kompensoi halvemman hinnan korkeampina veroina. Veroilla rahoitetaan sitä, että Kela maksaa osan tomaatinpoimijoiden palkasta toimeentulotukena.

Halla-aho: Työperäisille maahanmuuttajille asetettava euromääräinen minimituloraja, jolla Suomeen pääsee

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei halua parantaa työllisyysastetta kikkailulla, vaan oikean, tuottavan työn tekemisellä. Halla-aho nosti esille työelämän kannustinongelmat Iltalehden puheenjohtajatentissä. &#8211; Kyllä yritykset työllistävät, jos yrittäminen on kannattavaa. Myös ihmiset ottavat työtä vastaan, jos työn tekeminen on kannattavampaa kuin olla olematta töissä.

Valtion ensi vuoden budjetti on alijäämäinen lähes 11 miljardia, eli velkaantuminen jatkuu, osin koronakriisin vuoksi. Pääministeri Sanna Marin paljasti eilen huolettoman asenteensa velkaantumiseen, kun häneltä kysyttiin, paljonko Suomella voi olla velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), eli kuinka paljon Suomi voi velkaantua.
Marinin mukaan velan suhde BTK:hen ”ei ole oleellinen kysymys”. Marin sanoi, että hän ei halua keskittyä ensisijaisesti tarkastelemaan velkasuhdetta, vaan nyt on elvytyksen aika.
&#8211; Tuleva velkasuhde riippuu siitä, kuinka nopeasti Suomi pääsee kasvuun kiinni kun kasvu alkaa. Kaikkien toimien ja energian pitäisi keskittyä siihen, miten pääsemme kasvuun kiinni ja miten bkt tulevaisuudessa olisi Suomessa mahdollisimman korkea, Marin sanoi eilen Iltalehden järjestämässä puheenjohtajatentissä, jossa kohtasivat viiden suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat.
Talouskeskustelussa olisi jo päästävä koronan yli
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi ymmärtävänsä sen, että globaalissa poikkeustilanteessa kaikki kansantaloudet velkaantuvat.
Halla-ahon mukaan tällä hetkellä velkaantumista ei voi välttää, koska koronasta johtuen talouteen tulee vaurioita, jotka on jotenkin rahoitettava. Halla-aho totesi, että talouskeskustelussa olisi kuitenkin vähitellen jo päästävä koronan yli.
&#8211; On muistettava, että Suomen talous velkaantui ja oli rakenteellisesti alijäämäinen jo ennen koronaa. Todennäköisesti tilanne jatkuu samanlaisena, eli Suomi rahoittaa juoksevia menojaan velkarahalla, ja sehän ei ole kestävää.
Myös kokoomuksen Petteri Orpon mukaan velkaantuminen on paikallaan juuri nyt, jotta Suomi voidaan auttaa kriisin yli.
&#8211; Korona ei ole kenenkään vika. Meidän on pelastettava yrityksiä ja työpaikkoja ja huolehdittava palveluista.
Ohisalo tahtoo lisää työvoimaa ulkomailta
Valtio ja kunnat voivat saada verotuloja vain suomalaisen työn ja yrittämisen kautta. Marinin hallituksen aikana työttömyys on kuitenkin kasvanut hälyttävän nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli syyskuussa 47 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten. Yhteensä työttömiä oli 208 000. Vastaavasti työssä olevien määrä on laskussa.
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo ei näytä juurikaan ajattelevan suomalaisia työttömiä, sillä hänellä on kiire haalia Suomeen lisää työvoimaa ulkomailta.
&#8211; Me tarvitsemme kansainvälisiä osaajia tähän maahan. Kyse on siitä, että yhteiskunnassa on oltava osaavia ihmisiä tekemässä töitä ja maksamassa veroja. Työperäistä maahanmuuttoa siis täytyy vahvistaa, Ohisalo väitti.
Halla-aho totesi, että Ohisalon opeilla maahan lähinnä muuttaa matalasti koulutettua väkeä polkemaan palkkoja ja nostamaan sosiaalitukea.
&#8211; Pääkaupunkiseudulla yli puolet toimeentuloasiakkaista on tällä hetkellä ulkomaalaisia ja tilanne pahenee kaiken aikaa, Halla-aho huomautti.
Marinin hallitusta on moitittu siitä, ettei se ole saanut aikaiseksi työllisyystoimia. Työllisiä tarvitaan Suomeen kipeästi. Silti Marinilla ei ollut eilenkään esittää mitään konkreettisia keinoja tai edes näkemyksiä siitä, miten suomalaisille löytyisi töitä.
&#8211; En minä voi pääministerinä ennakoida hallituksen (työllisyys) päätöksiä, niistä sitten neuvotellaan yhdessä. Me tulemme tekemään nämä päätökset vaiheittain, Marin esitti ja vetäytyi jälleen hallituksen yhteisten, tulevaisuuden päätösten taakse.
Halla-aho: Työttömien kepittäminen ei auta
Halla-aho muistutti, että pelkästään työllisyysasteen tarkasteleminen ei ole riittävää.
&#8211; Työllisyysasteen nosto kikkailulla, kuten palkkatuella ei ratkaise julkisen talouden rahoitusongelmia, sitä varten tarvitaan uutta, tuottavaa työtä, Halla-aho sanoi ja nosti esille työelämän kannustinongelmat
&#8211; Kyllä yritykset työllistävät, jos yrittäminen on kannattavaa. Toisaalta ihmiset ottavat työtä vastaan jos työn tekeminen on kannattavampaa kuin olla olematta töissä, Halla-aho muistutti.
Halla-aho on huolissaan asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksista tavalliselle kansalaiselle, jonka ostovoima on heikko. Halla-ahon mukaan ongelma on siinä, että ihmisille jää palkasta liian vähän käteen.
&#8211; Perussuomalaiset ovat vaatineet polttoaineveron madaltamista ja energian hinnan kohtuullistamista. Eivät ne ole mitään verohelpotuksia rikkaille, vaan kyse on yritysten edellytyksistä toimia ja toisaalta kyse on siitä mitä palkansaajalle jää käteen palkastaan.
Halla-aho ei kannata työttömyysturvan leikkauksia.
&#8211; Me emme voi lähteä poistamaan kannustinongelmaa kepittämällä työttömiä. Meidän pitää päinvastoin lisätä ihmisen käteen jäävien tulojen määrää. Maaseudulla tähän vaikuttavat konkreettisesti polttoaine- ja lämmityskustannukset. Kaupungeissa taas työssäkäyvän ihmisen asuminen on sietämättömän kallista.
Osaltaan tilanteeseen vaikuttaa Ohisalon kannattama työperäinen maahanmuutto. Se johtaa siihen, että matalasti koulutettua väkeä muuttaa maahan.
&#8211; Tämä nostaa osaltaan asumiskustannuksia ja tekee työn vastaanottamisesta matalapalkkasektoreille kannattamatonta, Halla-aho sanoi.
Halla-aho Ohisalon koronalisähankkeesta: Sosiaalipopulismia
Ohisalon mielestä oli ”käsittämätöntä”, että perussuomalaiset ei halunnut lähteä tukemaan perustoimeentulotuen koronalisää. Ohisalon mukaan kyseessä oli tuki ”niille ihmisille, joilla on kaikista vähiten rahaa käytettävissään tässä ajassa.”
Halla-aho totesi, että Ohisalon ”koronalisä” on halpaa sosiaalipopulismia.
&#8211; Koronalisähän ei millään tavalla tukenut ihmisiä, jotka olivat erityisesti kärsineet koronatilanteesta, vaan se koski ihmisiä, jotka olivat toimeentulotuen varassa jo ennen koronakriisiä. Ei heidän asemansa parane tämän koronakriisin jälkeenkään.
Ohisalon mukaan korona on aiheuttanut monelle pienituloiselle potentiaalisesti tilanteita, joissa tulot ovat pienentyneet.
&#8211; Ennen kaikkea tulot ovat pienentyneet ihmisillä, joiden työpaikka on kadonnut koronakriisin aikana, Halla-aho totesi.
&nbsp;

Pääministeri Marinilla huoleton asenne velkaantumiseen – Halla-aho huolissaan suomalaisten työpaikoista ja korkeista elinkustannuksista: ”Meidän on lisättävä käteen jäävien tulojen määrää”

Eduskunta ja valtioneuvosto ovat yhdessä sopineet, että korona-aikaan eduskuntaan tuodaan vain sellaisia hallituksen esityksiä, jotka ovat joko kiireellisiä tai jotka selvästi kuuluvat koronan hoitoon. Sääntöä on kuitenkin rikottu useasti: esimerkiksi ulkomaalaislakia on kevään aikana väliaikaisesti muutettu jo kaksi kertaa.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kertoi maanantaina Tuumaustunnilla, että yhdessä sovittuja sääntöjä on rikottu usein: eduskunta on korona-aikaan joutunut käsittelemään useita maahanmuuttoon liittyviä hallituksen esityksiä ja hankkeita, joita on tuotu eduskuntaan ja valiokuntiin ja jotka on hyväksytty käytännössä ilman minkäänlaista laajempaa huomiota.
Esimerkiksi ulkomaalaislakia on muutettu kevään aikana väliaikaisesti kaksi kertaa.
&#8211; Ensimmäisellä kerralla valiokuntaan tuli täysin keskeneräinen lakiesitys, joka meni pitkälti uusiksi. Siitä puhuttiin kausityölakina, vaikka varsinaisten kausityöntekijöiden kanssa sillä lopulta oli vähänlaisesti tekemistä.
Perussuomalaiset ei vastusta kausityötä
Purra sanoo, että perussuomalaiset eivät vastusta kausityöntekijöitä.
&#8211; Heidän työpanoksestaan on hyötyä ja siitä saadaan veroja, eli kyseessä on täysin eri asia, niin taloudellisesti kuin muiltakin osin kuin henkilöstä, joka jää maahan millä tahansa oleskeluluvalla ja kuormittaa sosiaaliturvaa ja palvelurakennetta.
&#8211; Tunnistamme kuitenkin kausityövoimaan liittyvän laajemman ongelman, ja olemme pyrkineet nostamaan esille muun muassa huoltovarmuusasiaa. Ei vaikuta järkevältä, että niin suuri osa ruokahuollostamme on riippuvaista ulkomaisista työntekijöistä.
Lakiesityksen työllisyysvaikutukset olisivat jääneet vajaiksi
Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan ollut juurikaan edes kyse kausityöntekijöistä eikä maataloudesta.
&#8211; Hallituksen esityksen perusteina oli, että koronatilanteen vuoksi haasteena on saada riittävästi työvoimaa maatalouden lisäksi myös esimerkiksi rakennusalalle ja telakkateollisuuteen sekä kuljetusaloille. Kaikilla näillä aloilla on jo ilman koronaakin ollut merkittävää kotimaista työttömyyttä, puhumattakaan ajasta nyt. Sektoreilla on ollut laajoja lomautuksia. Lisäksi esitys ei uskonut itsekään tavoitteisiinsa, sillä sen työllisyysvaikutusten uskottiin jäävän vähäisiksi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla Halla-aho, Purra ja Salminen: Mitä kaikkea hallitus touhuaa koronaverhon varjossa?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/WL-YTBAzD1w?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Mitä tulee maatalouteen, Purra muistuttaa, että perussuomalaiset esitti jo hyvissä ajoin, että hallituksen pitäisi tuoda eduskuntaan laki, joka mahdollistaisi kausityön tekemisen maatiloilla väliaikaisesti ilman, että sillä on vaikutuksia varsinaisesta työstä lomautuksen tai irtisanomisen perusteella saatavaan etuuteen.
&#8211; Näin ei tapahtunut. Sen sijaan hallitus nosti hieman työttömyyskorvauksen suojaosaa, mutta kun samaa korotusta ei tehty muihin etuuksiin, joiden määrä siis vähenee tulojen noustessa, merkittävää kannustinta työttömälle tai lomautetulle ottaa työpaikkaa vastaan ei syntynyt.
Saatavuusharkinta suojelee palkkojen polkemiselta
Purra korostaa, että saatavuusharkinnalla ja muilla rajoitteilla pyritään nimenomaan suojelemaan suomalaisia työmarkkinoita palkkojen polkemiselta.
&#8211; Keskusta ja kokoomus ovat vaatineet avoimesti saatavuusharkinnan romuttamista, mutta sdp:lle asia on ollut vaikeampi puolueen ay-kytkösten vuoksi.
&#8211; Työvoimapulaproblematiikkaa olemme käsitelleet eduskunnassa ja täällä Tuumaustunnillakin monesti aiemmin. En mene lähemmin siihen. Haluan vain osoittaa, millaisin keinoin duunarialojen maahanmuuttovaltaisuutta halutaan myös koronan varjolla kasvattaa.

palkkojen polkeminen

Polvinen: Harmaata taloutta torjutaan vastuullisella maahanmuuttopolitiikalla

Hallitus haluaa laittomasti maassa olevien jäävän Suomeen opiskelun verukkeella – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Pelottava ja katastrofaalinen esitys”

Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Halla-aho: Työperäisille maahanmuuttajille asetettava euromääräinen minimituloraja, jolla Suomeen pääsee

Pääministeri Marinilla huoleton asenne velkaantumiseen – Halla-aho huolissaan suomalaisten työpaikoista ja korkeista elinkustannuksista: ”Meidän on lisättävä käteen jäävien tulojen määrää”

Monilla aloilla merkittävää kotimaista työttömyyttä – silti hallitus pyrkii tuomaan lisää halpatyövoimaa Suomeen

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025