Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

palvelujärjestelmä

Toimeentulotuki on nyt kuin katiska, johon liian moni jää loukkuun – hallitus uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää selkeämmäksi ja työhön kannustavammaksi

Ministeri Kaisa Juuso vastasi hallituksen nimissä sille tehtyyn välikysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso painottaa sitä, miten tämä hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja hoivan sekä nykyisille että tuleville sukupolville.
&#8211; Siksi on tärkeätä, että yhteiset euromme käytetään tehokkaasti tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ensi vuonna suuntaamme hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen 24,7 miljardia euroa. Se on yli neljäsosa koko valtion budjetista.
&#8211; Jaamme välikysymykseen sisältyvän huolen soteuudistuksen toteutuksen keskeneräisyydestä ja kasvavista kustannuksista. Hyvinvointialueiden tilanne ja niille annettu tehtävä ei ole helppo. Väestön palvelutarve kasvaa ikääntymisen myötä. Henkilöstöpula vaivaa kaikkialla Suomessa. Osalla hyvinvointialueista alijäämä on kasvamassa jo ensimmäisenä toimintavuonna merkittävän suureksi.
Ongelmat juontuvat edelliseltä kaudelta
Edellisen kauden hyvinvointialueratkaisussa on lukuisia ongelmia, mutta koska hyvinvointialueet esittivät hallitusohjelmaneuvotteluissa toiveen työrauhasta, ei perusratkaisua ryhdytty muuttamaan vaan palveluita uudistetaan nykyisellä hallintorakenteella.
&#8211; Säilytämme myös hyvinvointialueiden rahoitusmallin ennallaan vuosina 2023–2025. Kannustavuuteen tähtäävät muutokset tehdään hallitusti ja ennakoitavasti. Hyvinvointialueet toimivat siis tällä hetkellä täysin edellisen eduskunnan hyväksymien lakien pohjalta, muistuttaa Juuso.
&#8211; Tämä hallitus keskittyy uudistuksiin, joilla kustannusten kasvun paineissa rahat menisivät tärkeimpään: ihmisten palveluihin.
Uudistaminen on myöhässä
Palvelujärjestelmän sisällöllinen uudistaminen olisi pitänyt tehdä jo kymmenen vuotta sitten, kertoo Juuso.
&#8211; Toimintaympäristö on rajusti muuttunut. Rahat ja etenkään henkilöstö eivät riitä nykyisellä tavalla organisoidun palvelujärjestelmän ylläpitoon. Väestön ikääntymisen aiheuttama piikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeessa on silti vielä edessä. Siksi hallituksella on kaksi tavoitetta yli muiden: palveluiden uudistaminen ja rahojen riittävyyden turvaaminen.
&#8211; Sosiaali- ja terveyspalveluissa on palvelureformin aika. Palveluiden rakennetta uudistetaan toimimaan portaittain. Painopistettä siirretään korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä. Nopean aikavälin toimena puramme hoitojonoja parantamalla Kela-korvausta. Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen ja etäpalvelun, psykoterapian ja hammaslääkärin perustutkimuksen Kela-korvaukset nousevat. Tällä helpotetaan julkisen perusterveydenhuollon jonotilannetta ja parannetaan ihmisten hoitoon pääsyä.
Vastuu kuuluu hyvinvointialueille
Ministeri Juuso haluaa muistuttaa vastuunjaosta.
&#8211; Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä on itsehallinnollisilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet ovat saaneet nykyisen palveluverkkonsa ”perintönä” kuntapohjaiselta järjestäjätaholta. Hallinnon uudistus tehtiin, jotta palveluita katsotaan yhden kunnan sijaan koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Vaaleilla valitut päättäjät alueilla tekevät ratkaisut palveluista ja palveluverkosta. Nämä päätökset kuuluukin tehdä lähellä ihmisten arkea.
&#8211; Valta ja ratkaisut ovat hyvinvointialueilla, mutta valtio tukee niiden työtä. Uudistamme hyvinvointialueiden ohjausta. Otamme myös käyttöön kansallisen kustannuslaskennan mallin osana alueellista tietojohtamista palveluiden vertailtavuuden parantamiseksi.
Henkilöstöpula vaivaa
Suurin rajoite palvelujen järjestämiselle on tällä hetkellä henkilöstöpula. Avoimet työpaikat ja rekrytointiongelmat ovat kasvaneet. Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön määrän vähetessä riittävän henkilöstön saatavuus vaikeutuu entisestään. Haasteet henkilöstön saatavuudessa aiheuttavat kustannusten kasvua.
&#8211; Hallitus tekee toimia koulutetun hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuuden parantamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Koulutusmääriä lisätään, veto- ja pitovoimaa vahvistetaan, työnjakoa selkeytetään ja kansainvälisten osaajien saatavuutta parannetaan mm. nopeuttamalla ja sujuvoittamalla ammattioikeuden saamista.
&#8211; Ammattilaisten mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön ja työajan kohdentamista asiakastyöhön pyritään parantamaan.
&#8211; Hyvinvointialueilla on jouduttu hankkimaan kalliita ostopalveluita, jotta pystyttäisiin vastaamaan hoitoon pääsyn määräaikoihin ja varmistamaan asukkaille riittävät palvelut. Hallitus arvioi keinoja hillitä kalliin lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä ja suunnata sitä tilanteisiin, joihin se parhaiten soveltuu. Nopeita ratkaisuja vaihtoehdoiksi kalliin vuokratyövoiman käytölle haetaan ministeriöiden ja hyvinvointialueiden yhteistyönä.
Miljardeja lisää rahaa
Rahoitusleikkauksista ei voi hyvinvointialueilla puhua.
&#8211; Seuraava voi olla monelle uutinen. Hallitus on tehnyt miljardin euron kehysvarauksen vuodelle 2025 toteutuneiden kustannusten tarkistusta varten. Tähän olemme joutuneet varautumaan kuluvan vuoden hyvinvointialueiden suuren alijäämän vuoksi. Rahoitusta lisätään merkittävästi suhteessa edellisen hallituksen budjettikehykseen varaamaan tasoon.
&#8211; Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuodesta 2023 vuoteen 2027 mennessä arviolta yhteensä 4,6 miljardia euroa. Rahoitus siis kasvaa koko vaalikauden ajan noin miljardi euroa vuodessa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan
Nykyisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa tilikaudella ja sen jälkeen syntynyt alijäämä kolmen vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kattamisvelvoitteen pidentäminen johtaisi satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksiin.
&#8211; Tällaista rahaa ei ole varattu hallituksen asettamiin menokehyksiin. Hallituksella ei tällä hetkellä ole hallitusohjelman ulkopuolista valmistelua käynnissä liittyen hyvinvointialueiden talousohjaukseen.
&#8211; Hallitus turvaa perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Se toteutuu hyvinvointialueiden rahoituslain mukaisilla välineillä, joista keskeisimpänä ovat koko järjestelmän tasolla toteutuneiden kustannusten tarkistaminen eli jälkikäteistarkistus sekä yksittäisen hyvinvointialueen osalta lisärahoitusmenettely. Tavoitteena on, että yksikään hyvinvointialue ei ajautuisi lisärahoitusmenettelyyn, mutta viimesijaisena välineenä se on tarkoitettu peruspalvelujen turvaamista varten.
&nbsp;

Sosiaali-ja terveysministeri Juuso: ”Hallitus tekee parhaansa, jotta ihmiset voivat jatkossakin luottaa toimiviin julkisiin palveluihin”

Perussuomalaisten mielestä Vantaan kaksoissurma on traaginen osoitus hallituksen holtittomasta politiikasta, jossa suomalaisten verovaroja tuhlataan maailmanparantamiseen omien kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.
 
Vakavista mielenterveysongelmista kärsinyttä aikuista poikaansa kotona hoitanut eläkeläispariskunta joutui viikonloppuna poikansa surmaamaksi Vantaalla. <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008423429.html">Julkisuudessa olleiden tietojen</a> mukaan eläkeläispariskunta oli hoitanut sairasta poikaansa vuosia kotona, koska he eivät olleet onnistuneet saamaan hänelle hoitopaikkaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on Vantaan tapauksesta syvästi järkyttynyt. Tragedia osoittaa Juvosen mielestä selkeästi sen todellisuuden, missä monissa suomalaisissa perheissä tälläkin hetkellä eletään ilman, että yhteiskuntaa ollenkaan kiinnostaa.
&#8211; Tämä ei ole ainoa tapaus, jossa mieleltään sairaita tai apua tarvitsevia ihmisiä on vailla heille kuuluvaa hoivaa. Tavallaan yhteiskunta on siirtänyt hoivavastuun läheisille, ja kun kyseessä on oma lapsi, usein kaiken lisäksi vielä ikääntyville vanhemmille, jotka ovat koko elämänsä kantaneet huolta oman lapsensa terveydestä. Sitten tilanne voi kulminoitua siihen pisteeseen, että mitään apua ei ole saatu ja lopputulos on lohduton, Juvonen pohtii.
Ääretön tragedia
Juvonen pitää Vantaan tapausta äärettömänä tragediana suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa samaan aikaan kehutaan sillä, että ollaan osa Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Juvonen ei tiedä tapauksen taustoista muuta kuin sen, mitä siitä on julkisuudessa kirjoitettu, mutta jos lehtien palstoilla kerrotut tiedot pitävät paikkansa eikä hoitopaikkaa ole yrityksistä huolimatta saatu, on se selkeä osoitus mielenterveyspalvelujen kriisistä.
&#8211; Tein jo vuosia sitten kirjallisen kysymyksen avohoidon lisäämisestä ja hoivapaikkojen vähentämisestä mielenterveyspuolella. Minulla oli jo silloin ääretön huoli siitä, mitä tulee tapahtumaan, kun sellaiset ihmiset ohjataan avohoitoon, jotka tarvitsisivat suurempaa apua, Juvonen kertoo.
Henkisiin ongelmiin saatava apua heti
Hoitotakuun pitäisi Suomessa toteutua, mutta käytännössä näin ei aina käy. Esimerkiksi tässä tilanteessa hoitotakuuta kierretään siten, että ei anneta hoitopaikkaa, koska ei koeta ihmisen olevan hoidon tarpeessa. Mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset, joilla olisi tarvetta päästä hoitoon tai terapiaan, ohitetaan pitkillä hoitojonoilla. Silloin monet luovuttavat ja vetäytyvät omiin sopukoihinsa ongelmiensa kanssa.
&#8211; Saan lähes päivittäin lukea sähköpostia ja kuulla tarinoita siitä, miten terapiaan pääsy on Suomessa aivan valtavan suuri ongelma. On aivan käsittämätöntä, miten kauan ihmiset, joilla on henkinen hätä, joutuvat odottamaan siinä hädässään, Juvonen sanoo.
Pahoinvointia kotien seinien sisäpuolella
Toinen puoli ongelmasta, josta Juvonen on myös puhunut koko työuransa ajan, on omaisten hätä eli hoitokärsimys: mitä omaiset kokevat joutuessaan seuraamaan vierestä läheistensä ahdinkoa. Vantaan tapauksessakin voi vain kuvitella, miten vanhemmat ovat kokeneet tilanteen, jossa oma lapsi on henkisesti sairas eikä apua saa. Lopulta ihmiset alistuvat yhteiskunnan tahtoon ja antavat olla, koska eivät jaksa enää hakea apua.
&#8211; Kotien seinien sisäpuolella voi olla hyvinkin ahdistavia tilanteita, joissa vanhemmat saattavat olla täysin alistettuja. Siellä voi olla vaikka minkälaista pahoinvointia ja kaltoinkohtelua. Kaikki säästösyistä, Juvonen toteaa.
Valtion rahojen tuhlaamisen loputtava
Juvosen mielestä hoitoon pääsyn kynnystä tulisi Suomessa alentaa lisäämällä koulutuspaikkoja psykiatrisille sairaanhoitajille, psykologeille, psykoterapeuteille ja ylipäänsä mielenterveyspuolelle. On myös madallettava sitä tasoa, missä vaiheessa ihmiset voivat toimia esimerkiksi sijaisina tai muissa ammattiin liittyvissä avustavissa työtehtävissä ja saatava opiskelijoiden resurssit paremmin käyttöön. Tärkeintä on, että ihmisten hätä kuullaan.
&#8211; Yhteiskunta menee nyt niin järkyttävästi raiteiltaan vielä tämän koronankin myötä. Nuorten ja opiskelijoiden hätä on käsinkosketeltava. Jos tätä eivät ministerit ja hallitus tajua, niin he ovat täysin sulkeneet ulkopuolelle sen, mitä Suomessa tapahtuu. Kaikki jonninjoutava ja ylimääräinen ilmastohumppa ja kehittämiskohteet, joihin tuhlataan valtion rahoja, joutavat nyt pois. Kaikki resurssit on laitettava ihmisten hyvinvointiin, Juvonen vaatii.
Lisää rahaa ennaltaehkäiseviin palveluihin
Kansanedustaja Ari Koponen pitää palvelujärjestelmämme keskeisenä heikkoutena opiskelijahuollon ja mielenterveyspalvelujen merkittävää aliresursointia, joka estää tuen ajantasaisen ja tehokkaan saannin. Jos apua ei saa ajoissa matalalla kynnyksellä, voivat tilanteet eskaloitua ja kriisiytyä näinkin karmeiksi tragedioiksi.
&#8211; Rahaa tulisi laittaa huomattavasti nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin, jolloin se olisi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti kannattavampaa. Satsattu raha tulisi moninkertaisena takaisin tulevaisuudessa, Koponen uskoo.
Rahaa lapioidaan loputtomaan kaivoon ulkomaille
Koponen pitää Sanna Marinin hallituksen ongelmana priorisointia. Esimerkiksi jatkuvat määrärahalisäykset kehitysapuun ovat täysin väärä suunta. Vihreää valoa näytetään nopeasti jokaiselle uudelle kehitysapuhankkeelle. Koponen kyseenalaistaa vahvasti hallituksen motiivin lapioida rahaa loputtomaan kaivoon ulkomaille samaan aikaan kun Suomi velkaantuu kovaa vauhtia ja kansalaiset voivat yhä huonommin.
&#8211; Me olemme Suomessa, ja meidän tehtävänämme on pitää ensisijaisesti huolta omista kansalaisistamme aina vauvoista vanhuksiin. Varsinkin varhaiskasvatuksen ja nuorten henkisen hyvinvoinnin tulisi olla ykkösprioriteetteja, Koponen sanoo.
Vain hyvinvoiva lapsi voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa
Koposen mielestä Suomessa pitäisi lisätä varhaista tukea ja ennaltaehkäiseviä toimia, joka toisi rahat moninkertaisina takaisin tulevaisuudessa. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Koponen saattaisi voimaan myös terapiatakuun sekä lisäisi oppilashuollon palveluja, opettajia, pienryhmiä, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelua sekä oman ryhmän tunteja.
&#8211; Esimerkiksi koulupsykologi on nuorille paras matalan kynnyksen palvelu. Nyt yhdellä koulupsykologilla voi olla lähemmäs tuhat oppilasta vastuullaan, ja hallituksen sote-uudistus on viemässä opiskelijahuollon hyvinvointialueille eli pois kouluilta. Riskinä on nimenomaan ennaltaehkäisevän työn mahdollisuuksien heikkeneminen entisestään, Koponen pelkää.
&nbsp;

Vantaan tragedia on osoitus suomalaisten karusta todellisuudesta ja mielenterveyspalvelujen kriisistä – ”Kaikki resurssit on laitettava suomalaisten hyvinvointiin”

Nepsyjä eli neuropsykiatrisia erityispiirteitä (mm. ADHD, ADD, Asperger) omaavia henkilöitä on noin 10 % väestöstä. Usein oireet jäävät kokonaan tunnistamatta, eikä perheille ole kokeiltu neurokirjolle sopivia tukitoimia. Palvelujärjestelmä kaipaisi nopeasti uudistusta, mutta hallitus ei ole tekemässä mitään asian edistämiseksi.

Kansanedustaja Ari Koponen on seurannut jo vuosia nepsylasten perheiden surullisia ulostuloja somesta ja mediasta. Avunhuutoja satelee myös hänen sähköpostiinsa. Viimeinen niitti oli ministeri Krista Kiurun (sd.) antama vastaus kansanedustajakollega Pihla Keto-Huovisen (kok.) jättämään kirjalliseen kysymykseen, jossa Kiuru kertoo, ettei hallitus suunnittele erillisiä diagnoosikohtaisia ohjelmia tai neurokirjostrategioita. Sen sijaan nepsyjen ja heidän läheistensä aseman edistäminen sisältyy osana kansalliseen mielenterveysstrategiaan.
&#8211; Luuleeko hallitus, että näillä mitättömillä toimilla he korjaavat palvelujärjestelmän ongelmat ja ehkäisevät nepsynuorten syrjäytymistä? Miksei hallitus lisää resursseja ja tee hoito- ja tukipolulle konkreettisia muutoksia, kuten lisää sosiaalipuolen ja koulun henkilöstölle laadukasta koulutusta autismin kirjon ymmärryksessä, tai miksei neuro-ongelmia voitaisi kartoittaa jo neuvolassa osana normaalia neuvolaohjelmaa? tivaa Koponen.
Byrokratia estää avun saamisen
Jopa 69 prosentilla kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista on nepsydiagnoosi.
&#8211; Lapset ajautuvat lastensuojelun asiakkaiksi, koska diagnosointi saattaa kestää vuosia, ongelmia vähätellään, resursointi on heikkoa, palvelulinjauksissa on isoja kuntakohtaisia eroja eikä esimerkiksi kouluissa ja sosiaalihuollossa osata ottaa huomioon nepsylapsen erityistarpeita, harmittelee Koponen.
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten tuen saaminen edellyttää usein vanhempien vuosikausien taistelua byrokratiaa vastaan, jolloin tilanne ehtii kriisiytyä ja vanhemmat uupua.
Vanhempien uupumus voi olla syvä
&#8211; Erityislapsen vanhemmilla uupumus voi olla niin syvää, että vanhempi tippuu työelämästä. Tämä voi johtaa pitkäaikaisiin taloudellisiin ja henkisiin ongelmiin, kertoo Koponen.
Lakisääteiset palvelut eivät voi olla Koposen mukaan paikkakunnista riippuvaisia. Ne on saatava toteutumaan ja tasalaatuisiksi koko maassa.
&#8211; Hallitus puhuu paljon tasa-arvosta, mutta tässä tilanteessa näemme jälleen kerran, että ollaan vain puheiden tasolla, Koponen päättää.
&nbsp;

Nepsylapset syrjäytetään yhteiskunnasta – Koponen: ”Hallitus pyörittelee peukaloitaan”

palvelujärjestelmä

Toimeentulotuki on nyt kuin katiska, johon liian moni jää loukkuun – hallitus uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää selkeämmäksi ja työhön kannustavammaksi

Sosiaali-ja terveysministeri Juuso: ”Hallitus tekee parhaansa, jotta ihmiset voivat jatkossakin luottaa toimiviin julkisiin palveluihin”

Vantaan tragedia on osoitus suomalaisten karusta todellisuudesta ja mielenterveyspalvelujen kriisistä – ”Kaikki resurssit on laitettava suomalaisten hyvinvointiin”

Nepsylapset syrjäytetään yhteiskunnasta – Koponen: ”Hallitus pyörittelee peukaloitaan”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025