Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

palvelutuotanto

Eduskunnassa keskustellaan tänään perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen lakialoitteesta, jossa ehdotetaan hyvinvointialueiden niin sanotun demokratiarahan lopettamista. Käytännössä tämä tarkoittaa hyvinvointialueesta annetun lain 27 §:n 2 momentin kumoamista.

Kansanedustaja Rami Lehtisen mukaan eduskuntapuolueille maksetaan tänä vuonna yhteensä suoraa tukea 34,5 miljoonaa euroa.
&#8211; Sen tulisi riittää tässä taloustilanteessa kattamaan puolueiden tarpeet myös hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden tarkoitus ei ole edistää puolueiden politiikkaa. Niinpä tämä demokratiaraha olisi hyvä vapauttaa hyvinvointialueille käytettäväksi palvelutuotantoon. Lakialoitteen tarkoituksena ei siis ole vähentää hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta, kertoo Lehtinen.
Miljoonien menokustannukset
Hyvinvointialueilla maksettavaa demokratiarahaa on tähän mennessä käytetty esimerkiksi valtuustoryhmien sihteerien palkkaamiseen, poliittiseen suunnittelijaan, puolueiden toimistotilojen vuokriin ja erilaisiin pyhäpäivien tervehdyksiin sanomalehdissä, sanoo Lehtinen.
&#8211; Ryhmärahalla on ostettu myös telttoja ja grillejä ja sillä on maksettu vaalityöstä tuttua pikkutilpehööriä kuten karkkeja, heijastimia, laastareita tai ilmapalloja, hän hämmästelee.
&#8211; Yksittäistä valtuutettua kohti maksetaan demokratiarahaa puolueille 1 790 eurosta 6 000 euroon saakka vuodessa. Se tarkoittaa hyvinvointialueille miljoonien eurojen menokustannuksia vuosittain, mikä on pois varsinaisesta toiminnasta.
&#8211; Jotain kertoo sekin, että osa poliittisista ryhmistä on myös palauttanut saamiaan rahoja, koska niille ei ole löydetty sopivaa käyttötarkoitusta.
Puolueilla jo riittävästi ”karkkirahaa”
Lehtinen myöntää ryhmärahojen olevan pieniä, jos ne suhteutetaan koko maan kaikkien hyvinvointialueiden rahoihin.
&#8211; Voidaan kuitenkin pohtia, onko tällaisten rahojen jako eettisesti oikein tai olisiko puolueilla jo riittävästi ”karkkirahoja” käytössään ilman demokratiarahaa?
&#8211; Lisäksi on syytä huomioida, että hyvinvointialueiden kokouspalkkiot ja muut korvaukset ovat varsin anteliaita. Hyvinvointialueilla käytetään aluevaltuustojen kokouspalkkioihinsa yhteensä yli 14 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat korvaukset matkakuluista ja ansionmenetyksistä.
Palkkiosummissa valtavasti alueellisia eroja
&#8211; Palkkiot vaihtelevat moninkertaisesti eri puolilla Suomea. Suurimmillaan kokouspalkkiot ovat 19 000 euroa, pienimmillään 4 000 euroa valtuutettua kohti vuodessa. Summassa on mukana aluevaltuuston, -hallituksen ja -lautakuntien kokouspalkkiot, Lehtinen jatkaa.
Hyvinvointialueesta annetun lain 27 §:n 2 momentin mukaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa, jolla valtuustoryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukea myönnettäessä on yksilöitävä tuen käyttötarkoitus. Tuen määrä valtuustoryhmittäin on ilmoitettava hyvinvointialueen tilinpäätöksessä.
Käsittelyssä olevalla lakialoitteella ehdotetaan siis tämän lain momentin kumoamista ja siten koko demokratiarahan poistamista.
&nbsp;

Rami Lehtinen: Hyvinvointialueiden ”demokratiarahasta” tulee luopua

Hyvinvointialueuudistuksen lakiin kirjattiin pykälä, jonka mukaan hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä. Rahaa on käytetty esimerkiksi työntekijöiden palkkaamiseen, mainoslehtien tekemiseen, heijastimien jakamiseen ja jopa grillin hankkimiseen.

&#8211; On mielestäni irvokasta, että samalla kun ihmisten palveluita hyvinvointivaltuustojen toimesta karsitaan, niin puolueet yrittävät väkisin keksiä, miten ne voisivat käyttää valtuustoryhmille suotua demokratiarahaa. Osa puolueista ei ole edes keksinyt, miten ne käyttäisivät tuon rahan kokonaan. Seuraavaksi varmaan kehitetään ”huvitoimikunta”, jonka tehtävä on keksiä, mihin rahat käytetään, kansanedustaja Rami Lehtinen puntaroi.
Ryhmäraha ei ole perusteltu
Eduskuntapuolueille jaetaan vuosittain 34,5 miljoonaa euroa puoluetukea. Hyvinvointialueiden ryhmäraha tulee siis sen lisäksi. Ryhmärahaa on perusteltu muun muassa sillä, että valtuustoryhmät voivat tuoda julki tekemisiään kansalaisille.
&#8211; Mielestäni on median tehtävä kertoa, mitä aluevaltuustoissa tapahtuu, ja sen ne ovatkin hoitaneet hyvin. Tämän perusteella raha ei ole perusteltu. Jos hyvinvointialueiden aluevaltuustoryhmät oikeasti tarvitsevat rahaa johonkin, niin mielestäni se pitäisi ottaa tuosta nyt jo jaettavasta 34,5 miljoonan euron potista, Lehtinen toteaa.
Rahaa tarvitaan palveluihin
Edustaja Lehtinen on juuri tehnyt lakialoitteen ryhmärahan lopettamisesta. Se on nyt muiden kansanedustajien allekirjoitettavana, minkä jälkeen se siirtyy valmisteluun. Jos lakialoite hyväksytään, eivät hyvinvointialueet enää saisi jakaa ryhmärahaa vaan tuo rahamäärä siirtyisi alueiden palvelutuotantoon.
&#8211; Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa pitää mielestäni kaikkien olla valmiita säästämään. Ryhmäraha ei ole erityisen tarpeellinen hyvinvointialueilla, mutta palveluihin tarvitaan rahaa. Tämän takia halusin tehdä aloitteen ryhmärahan lopettamisesta, Lehtinen lopettaa.
&nbsp;

Kansanedustaja Rami Lehtinen teki lakialoitteen ryhmärahan lopettamisesta: ”Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa pitää mielestäni kaikkien olla valmiita säästämään”

Näin aluevaalien alla kaikki lupaavat turvata palvelut sekä nostaa niiden laatua ja jopa määrää. Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne pelkää, että vanhojen puolueiden sote-päättäjien ja tuttujen virkamiesten johdolla uhkaa käydä juuri päinvastoin. Uudistuksen myötä syntyy uusi, entistä suurempi ja vallantäyteisempi superviranhaltijoiden luokka, jonka edessä perinteiset poliitikot ovat polvillaan.

&#8211; Hyvinvointialueiden perushallintomalli on vastaava kuin sairaanhoitopiireissä, joiden virkajohdon todellinen taloudellinen ja toiminnallinen ohjaaminen on ollut luottamushenkilöille käytännössä mahdotonta. Viranhaltijat taas ovat historiallisesti epäonnistuneet sote-kustannusten hallinnassa, koska todellisia kannustimia saada niitä kuriin ei ole, sanoo Lulu Ranne.
&#8211; Jotta palvelut saataisiin pelastettua, on johtamisessa ja toiminnan vaikuttavuudessa päästävä aivan uudelle tasolle. Aluevaltuutetuilla on oltava todellista vaikutusvaltaa hyvinvointialueen tavoitteisiin sekä strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarvitaan uudenlaista otetta
Ellei tason nostossa onnistuta, jäävät palveluverkon leikkaukset valtuutettujen ainoiksi keinoiksi hallita käsistä karkaavia kustannuksia. Kansan terveys ja toimintakyky heikkenevät, vaikka niiden pitäisi parantua tavoitteellisesti.
Ranteen mielestä ongelmia ei ratkaista lisäämällä loputtomasti hallintoa ja rahaa, vaan muuttamalla tekemistä. On puututtava palveluiden tarpeisiin ja palvelutuotannon ohjattavuuteen sekä vaikuttavuuteen ja määritettävä väestötason tavoitteet kansan terveydelle, toimintakyvylle sekä sairastavuudelle. Lisäksi on Ranteen mukaan määritettävä se, millaisilla palveluilla tavoitteet saavutetaan, ja lopuksi selvitettävä, millaisen organisaation muutos vaatii.
&#8211; Tason nosto vaatii aivan uudenlaista otetta johtamiseen ja organisointiin. Tarvitaan luottamushenkilöt, jotka hahmottavat kokonaisuuden ja osaavat johtaa sekä valitsevat aluehallitukseen ja avainvirkoihin henkilöt, jotka kykenevät ajamaan läpi tarvittavat muutokset.
&#8211; Äänestäjän kannalta kyse on kahdesta asiasta. Ensiksi, kenellä hän uskoo olevan tahtoa ja kykyä ajaa suomalaisten palvelut pelastavaa muutosta. Toiseksi, kenellä hän uskoo olevan lujuutta johtaa muutosta ja sietää ryöpytystä, joka siitä seuraa. Niillä, jotka ovat luoneet tämän hallintohimmelin? Vai perussuomalaisilla? Ranne kysyy.
&nbsp;

Ranne: Uusi himmeli ja vanhat kujeet eivät sotea pelasta – ”Ongelmia ei ratkaista lisäämällä loputtomasti hallintoa ja rahaa, vaan muuttamalla tekemistä”

Hallituksen sote-uudistuksessa pelastustoimen tehtävät on tarkoitus siirtää perustettavien 21 hyvinvointialueen vastuulle. Perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Mari Rantanen näkevät uudistuksessa ongelmia.

Nykyisin kuntien lakisääteistä pelastustoimintaa hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Muutoksia siirtymisessä aiheutuu ainakin Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueella sekä Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueella.
&#8211; Erityisesti Uudenmaan erillisratkaisu ja Keski-Uudenmaan jakaminen tuleville Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueille tulee hajottamaan jo toimivan pelastustoimen järjestelmän ja hyvän kehityksen, joka näillä alueilla ja pääkaupunkiseudulla oli jo käynnissä. Pelastuslaitosten omissa lausunnoissakin suositellaan, että uudistamista jatkettaisiin nykyisellä vapaaehtoisuuteen perustuvalla järjestämismallilla, Jari Ronkainen toteaa.
Kaikkia virkoja ei saada täytettyä nytkään
Huolta kansanedustajakaksikossa aiheuttaa organisaatiomuutoksen lisäksi pelastustoimen alimitoitettu resursointi. Sisäministeriön arvion mukaan kunnilta siirtyvä rahoituspohja ei kata lakisääteisen palvelutason edellyttämää rahoitusta. Erityisesti henkilöstöpuolelle odotetaan kasvavia kustannuksia ja pulaa työntekijöistä.
&#8211; Uudistuksesta johtuva palkkaharmonisointi ja alimitoitetut aloituspaikat koulutuksessa, puhumattakaan siitä, että Helsingin pelastuskoulu on suunniteltu suljettavaksi vuonna 2023, johtavat kiristyvään kilpailuun ammattilaisista. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa kaikkia virkoja ei olla saatu täytettyä. Mitään näistä seikoista ei ole huomioitu hallituksen esityksessä, Mari Rantanen huomauttaa.
Poliittinen rakennemuutos ajaa tarkoituksenmukaisuuden ohi
Perussuomalainen kansanedustajakaksikko harmittelee sitä, että poliittinen rakennemuutos ajaa tarkoituksenmukaisuuden ohi. Heidän mukaansa myös tarvittavat kirjaukset palveluiden järjestämiseksi jäivät puuttumaan.
&#8211; Muutos itsessään aiheuttaa hallinnollisia ja muutoskustannuksia, mikä on aina pois suorittavasta työstä. Lisäksi ensihoitoa ei saatu viranomaistoiminnaksi eikä riittävää palvelutuotantoa saatu kirjattua lakiin. Pelastustoimelle näyttäisi jäävän luu käteen tässä uudistuksessa, Ronkainen ja Rantanen luonnehtivat.
&nbsp;

Ronkainen ja Rantanen sote-uudistuksesta: ”Pelastustoimelle jäämässä luu käteen”

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai valmiiksi sote-uudistusta koskevan mietintönsä. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen jättivät mietintöön vastalauseen.

Muiden valiokuntien lausunnoissa ja asiantuntijakuulemisissa nostettiin esiin lukuisia kriittisiä ongelmia, keskeisimpänä rahoitukseen ja muutoskustannuksiin liittyvä suuri epävarmuus.
&#8211; Pahimmillaan uudistus johtaa kaaokseen, jossa hyvinvointialueet joutuvat aloittamaan toimintansa ilman riittävää rahoitusta ja tietojärjestelmät keskeneräisinä. Samalla kunnilta viedään uudistuksen varjolla verotuotoista sote-palveluita suurempi osuus. Kunnat ajetaan tässä puun ja kuoren väliin, kuvailevat tilannetta Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen.
Yleisöä yritetään sumuttaa
Erityistä hämmästystä herätti suhtautuminen Itä-Savon ja Länsi-Pohjan päivystyssairaaloihin. Perussuomalaiset esittivät valiokuntakäsittelyssä pykälämuutosta, jolla ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen lakkauttamista koskeva siirtymäaika olisi poistettu lainsäädännöstä ja näiden sairaaloiden toiminta olisi voinut jatkua toistaiseksi. Kyseessä ei ole pelkästään yhteispäivystys, vaan myös leikkaustoiminnan jatkuminen näissä sairaaloissa.
&#8211; Tähän hallituspuolueet eivät suostuneet, mutta valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) taikoi jostain viime hetkellä lausuman, jossa käynnistettäisiin lainsäädäntötyö ”riittävien palveluiden” säilyttämiseksi näissä sairaaloissa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä nämä riittävät palvelut ovat, tuskin ainakaan nykyisen laajuisista palveluista on kyse. Tässä yritetään vain sumuttaa yleisöä tekeillä olevista leikkauksista, perussuomalaiset moittivat.
Uhkana mittavat lisäkustannukset
Paremman hoidon sijasta sote-rahat uhkaavat mennä muutoskustannuksiin. Uudistus vietiin väkisin läpi, vaikka kukaan ei tunnu tietävän tarkalleen, kuinka suuriksi muutoskustannukset muodostuvat edes sadan miljoonan euron tarkkuudella. Muutoskustannuksiin voi kulua jopa pari miljardia euroa rahaa, joka olisi voitu käyttää paremminkin, koska nykyisen järjestelmän keskeiset ongelmat eivät liity palvelujen järjestämiseen tai hallintoon, vaan järjestelmän kokonaisrahoitukseen.
&#8211; Kestävyysvajetta tämä uudistus ei tilkitse, vaan uhkaa aiheuttaa mittavia lisäkustannuksia, joita on pakko tilkitä sulkemalla sairaaloita. Leikkauslistalle voivat joutua myös muun muassa Kajaanin, Kotkan, Hämeenlinnan, Riihimäen, Mikkelin ja Kotkan sairaalat, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.
Uudistus heikentää laatua parantamisen sijaan
Perussuomalaiset olisivat halunneet lähipalvelutakuun sekä säilyttää vanhuspalvelut kunnissa. Vaikka hallitus ei sitä ääneen sano, kustannussäästöjä tehdään nimenomaan palveluverkkoa karsimalla. Hallitus ei itse tietenkään tee päätöksiä, vaan hyvinvointialueet joutuvat tekemään vaikeat päätökset, kun valtio ei anna tarpeeksi rahaa. Syntipukki löytyy varmasti aina jostain muualta kuin hallituksesta.
&#8211; Perussuomalaiset olisivat hallintohimmelin rakentamisen sijasta halunneet lähipalvelutakuun, jättäneet vanhusten palvelut kuntien järjestettäviksi sekä säilyttäneet nykyiset vammaisten palveluita tuottavat kuntayhtymät. Nyt hallitus pilkkoo ne ja pirstoo asiantuntemuksen eri hyvinvointialueille. Tämä uudistus vaarantaa palvelutuotannon jatkuvuuden ja parantamisen sijasta heikentää laatua, perussuomalaiset kiteyttävät.
&nbsp;

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Sote-uudistus juntattiin läpi vikoineen – ”korjaukset” viime hetken silmänkääntötemppuja vailla todellista merkitystä

palvelutuotanto

Rami Lehtinen: Hyvinvointialueiden ”demokratiarahasta” tulee luopua

Kansanedustaja Rami Lehtinen teki lakialoitteen ryhmärahan lopettamisesta: ”Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa pitää mielestäni kaikkien olla valmiita säästämään”

Ranne: Uusi himmeli ja vanhat kujeet eivät sotea pelasta – ”Ongelmia ei ratkaista lisäämällä loputtomasti hallintoa ja rahaa, vaan muuttamalla tekemistä”

Ronkainen ja Rantanen sote-uudistuksesta: ”Pelastustoimelle jäämässä luu käteen”

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Sote-uudistus juntattiin läpi vikoineen – ”korjaukset” viime hetken silmänkääntötemppuja vailla todellista merkitystä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025