Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Pankkiunioni

Euromaiden johtajat hätääntyivät eurokriisin alkuvuosina niin pahoin, että he alkoivat suunnitella pankkiunionia vuonna 2012. Tarkoituksena oli purkaa inha kierre, jossa eurovaltiot ja niiden pankit olivat molemmat vaarassa kaatua toisen horjuessa. Italian tilanne on kuitenkin suuri este pankkiunionille, kirjoittaa Financial Timesin taloustoimittaja Martin Sandbu <a href="https://www.ft.com/content/b9dea3b6-3384-11ea-a329-0bcf87a328f2">kolumnissaan</a>.

Pankkiunionin toimintaperiaate on tietysti hyvä: sillä pyritään välttämään veronmaksajien nurja kohtalo joutua pankkikriisien maksajiksi. Euromaiden erilainen tilanne on johtanut kuitenkin siihen, ettei pankkiunionin tärkeästä osasta ole päästy yksimielisyyteen. Kiistakapulana on euromaiden yhteinen talletussuoja.
Euromaille talouskahleita
Sandbu kirjoittaa pankkiunionin sisältävän merkittävän heikkouden. Euromaiden ja niiden pankkien välisen kohtalon silmukan purkaminen tarkoittaa, etteivät euromaat voi tarpeen vaatiessa rahoittaa budjettialijäämiään maansa omien pankkien velkasitoumuksilla.
Budjettialijäämien lisääntyvä tarve iskee useimmiten taantumien aikana, jolloin rahoitus on kiven alla. Jos samaan aikaan maan omat pankit eivät saisi myöntää velkarahoitusta valtiolle, ei valtio voisi toimia suhdanteiden tasoittajana.
Sandbu kertoo, etteivät euromaiden johtajat olisi edes ryhtyneet luomaan tällaista pankkiunionia, jos he olisivat tienneet sen vaikutukset.
Italia haluaa yhteisen talletussuojan
Italian pankit ovat myöntäneet Italialle velkarahoitusta rutkasti. Italiassa on muista euromaista poikkeuksellinen tilanne, sillä pankit ovat pilkkoneet miljardien eurojen velkakirjat pieniksi sijoituskohteiksi. Italian velasta on siten muodostunut hyvin yleinen kansalaisten sijoituskohde.
Italia pelkääkin, että euroalueen kriisirahasto EVM:n muuntaminen eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi tietäisi velan maksuvaikeuksien kohdalla velkasaneerausta, mikä johtaisi kansalaisten sijoitustappioihin. Yhtä lailla pankkiunionin mekanismissa päätetään vaikeuksiin joutuneen pankin kohtalo, jossa sijoitustappiot voivat osua italialaisten kohdalle.
Italia haluaakin tästä syystä euroalueen yhteisen talletussuojan. Tämä tarkoittaa sitä, että muut euromaat huolehtisivat tarpeen vaatiessa siitä, etteivät italialaisten talletukset ole vaarassa italialaispankin ajauduttua vaikeuksiin. Tämä on luonnollisesti punainen vaate pohjoisille euromaille.
Pohjoiset euromaat vaativat yhteisen talletussuojan ehdoksi, ettei eurovaltiolla ja sen pankeilla ole poikkeuksellisen suurta velkojasuhdetta. Italian kohdalla kyse on myös mittaluokasta: maalla on velkaa yli kaksinkertainen määrä Maastrichtin kasvu- ja vakaussopimuksen rajaan nähden.
Italian hallituksen on vaikea myydä kansalaisilleen ajatusta siitä, ettei talletussuojaa ole perälautana. Pohjoisten euromaiden hallitusten on puolestaan vaikea myydä omille kansalaisilleen sitä ajatusta, että he voivat joutua kuittaamaan italialaisten säästötilien saldot talletuspankin kaatumishetkellä.

Taloustoimittaja Sandbu: Italia on suurin este euroalueen pankkiunionille

Jäsenvaltiot ovat syventämässä Euroopan pankkiunionia vahvistamalla pankkien kriisinratkaisuvalmiuksia. Osa tätä järjestelmää on yhteinen kriisinratkaisurahasto, johon Suomi on lähdössä mukaan. Järjestelyssä on sijoittajavastuun madonreikä, joka voi käydä suomalaisille kalliiksi, ennustaa perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto.
 
Yhteistä kriisinratkaisurahastoa käytetään toimintansa jatkamiseen kykenemättömien pankkien kriisinratkaisuun. Rahastoa kartuttavat pankkialalta kerättävät vakausmaksut.
Rahaston tavoitetaso on vähintään yksi prosentti kaikkien pankkiunionin jäsenvaltioissa toimiluvan saaneiden luottolaitosten suojattujen talletusten määrästä. Tällä hetkellä tavoitetasoksi arvioidaan noin 60 miljardia euroa. Rahastoon on tähän mennessä kertynyt varoja yhteensä 33 miljardia euroa.
Nämä kansalliset rahasto-osuudet on ollut määrä sulauttaa vaiheittain yhteen vuoden 2023 loppuun mennessä. Mahdollisen pankkikriisin iskiessä pankit kantaisivat kustannusvastuuta yhdessä,
Suomalaiset maksumiehiksi
Nyt euroryhmä on kiirehtimässä järjestelmän käyttöönottoa, vaikka pankkien kunnossa on suuria eroja eri maiden välillä. Esimerkiksi Kreikassa pankkien hoitamattomien luottojen osuus kaikista luotoista on lähes 40 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku on 1,6 prosenttia.
‒ Suomalaiset voivat kriisinratkaisurahaston myötä joutua rahoittamaan huonokuntoisia Etelä- ja Keski-Euroopan pankkeja, talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto varoittaa.
Sijoittajavastuun madonreikä
Hallituksen esityksessä vedotaan moneen kertaan sijoittajavastuuseen. Kriisirahoitusmekanismiin kuuluu kaksi tukivälinettä: pääomitusväline ja maksuvalmiustukiväline.
Pääomitusvälineen käytössä aikaisempia osakeomistajia voidaan dillutoida ja velkojia alaskirjata, kun uutta pääomaa tuodaan sisään. Maksuvalmiusvälineellä puolestaan voidaan pitää pystyssä kriisipankkien likviditeettitilannetta, eli käytännössä kassaa.
&#8211; Huomionarvoista on se, että maksuvalmiustukivälineessä vastaavaa sijoittajavastuuta ei kuitenkaan edellytetä. Se voi olla pankeille käytännössä vierasta pääomaa.
‒ Veikkaanpa, että on vain ajan kysymys, milloin tätä sijoittajavastuun madonreikää käytetään hyväksi muualla olevien kriisipankkien pelastamiseen, Puisto epäilee.
Perussuomalaiset vastustavat
Perussuomalaiset äänestivät talousvaliokunnassa hallituksen esitystä vastaan ja jättivät siihen eriävän mielipiteen.
‒ Ehdotetut muutokset tulevat lisäämään suomalaisten pankkien maksuvelvoitteita. Perussuomalaiset torjuvat myös ehdotuksen rahoitusjärjestelyn käyttöönoton aikaistamisesta, vastalauseessa todetaan.

Puisto: Suomalaiset voivat joutua euroalueen huonokuntoisen pankkisektorin maksumiehiksi

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo, että euroa ei olisi pitänyt perustaa. Eurojäsenyyden nettohyöty Suomelle on negatiivinen. Gerich oli Ylen Brysselin Kone-ohjelmassa toimittaja Maija Elonheimon haastatteltavana. Ohjelma on kuunneltavissa <a href="https://areena.yle.fi/1-4388828?autoplay=true">Yle Areenassa</a>.

Von Gerich ei ole tyytyväinen euroalueen tilaan.
– Useimmissa Euroopan maissa talouden rakenteet ovat pielessä. Saksalla on kilpailukykyinen talous, mutta kotimarkkinat eivät toimi tehokkaasti. Saksan talouden tuottamista ylijäämistä syntyvä hyöty on vaatimatonta, eivätkä saksalaiset hyödy siitä oikein edes itsekään. Saksan ylijäämäinen kauppa tarkoittaa, että Saksa rahoittaa muiden maiden kulutusta.
<h4>Tiukka &#8221;ei&#8221; yhteisvastuille ennen sääntöjä</h4>
Pankkiunionin synnyttäminenkin takkuilee. Siinä sillä kriisimaiden pankkien kirjanpidossa on vielä paljon vanhoja ongelmaluottoja, joita ei pyrkimyksistä huolimatta ole saatu putsatuksi.
Pankkiunionin kolme keskeistä osaa, ”pilaria”, ovat yhteinen valvonta, yhteinen ongelmapankkien selvitysmenettely ja talletussuojarahasto. Ne ovat kaikki vaikeuksissa.
Von Gerichin mukaan valvontaa ei aiemmin ole tulkittu ja toteutettu samalla tavalla kaikissa jäsenmaissa. Riittävän valvonnan aikaansaaminen tuntuu vaikealta. Jo olemassa olevien ongelmaluottojen hoitaminen takkuaa pahasti. Edes siitä, miten jatkossa syntyviä ongelmaluottoja käsiteltäisiin, ei ole yhteisymmärrystä.
Kakkospilarin eli ongelmapankkien selvittämisen osalta on jo nähty repeäminen yhteisestä käsittelymekanismista, kun Italian valtio pääomitti maan pankkeja.
Kolmospilari eli talletussuoja ei puolestaan etene, ennenkuin kaksi ensimmäistä pilaria ovat kunnossa. Jäsenmaat eivät halua olla takaamassa todennäköisimpien ongelmamaiden pankkijärjestelmiä ennenkuin ne pankit on laitettu kuntoon ja sääntökirjat ja sääntöjen noudattamisen valvonta ovat kunnossa.
Von Gerich luonnehtii pankkiunionia ”aika mädäksi omenaksi”, ja kysyy, että jos tulehtunutta osaa ei olla valmiita korjaamaan aikaisemmin, kannattaako sitä koko omenaa mennä Suomenkaan takaamaan.
Pankkiunionin von Gerich näkee kuitenkin Euroopan pitkän aikavälin tulevaisuuden kannalta tärkeänä juttuna, mutta vasta sitten, kun pankkien kunto ja niiden valvonta ovat riittävällä tasolla. Pohjoisen Euroopan harjoittama jarrutus ja kapuloiden rattaisiin lyöminen Etelä-Euroopan pyrkimyksille höllentää pankkiunionin sääntöpohjaisuutta saa von Gerichiltä kehuja.
<h4>Euroa ei olisi pitänyt perustaa, eurojäsenyyden nettohyöty Suomelle negatiivinen</h4>
Suoraan kysyttäessä olisiko euroa pitänyt perustaa, von Gerich sanoo ei. Euro perustettiin ilman välttämätöntä poliittista liittovaltiota ajatuksella, että liittovaltio perustettaisiin myöhemmin.
– Euro on tuonut Euroopassa hyviäkin ominaisuuksia osana EU:ta , vaikka se ei talousmielessä ole ollut mikään riemuvoitto.
Suomen taloudellisia menetyksiä eurojäsenyydestä von Gerich ei halua lähteä arvioimaan, mutta toteaa, että miinuksen puolelle mennään.
<h4>Seuraavan taantuman tullessa ”ollaan liemessä”</h4>
Von Gerich arvelee, että seuraava taantuma käynnistyy vuoden 2020 tietämillä Yhdysvalloissa, ja Euroopassa pian sen jälkeen. Euroopan keskuspankki ei ole kriisin käynnistyttyä ehtinyt nostaa korkoja ja tähän asti merkittävintä elvytystyökalua, velkakirjojen osto-ohjelmaa, ei ole mahdollista jatkaa.
Euroopan keskuspankki omistaa jo nyt lähes kolmanneksen Saksan valtion velkakirjoista. Koska EU:n perussopimus kieltää keskuspankkia rahoittamista valtioita, on päätetty, että keskuspankki ei saa omistaa yli kolmasosaa yksittäisen maan velkakirjoista. Tämä tarkoittaa, että seuraavassa taantumassa Euroopan keskuspankki on voimaton.
– Silloin ollaan liemessä. Tavallinenkin suhdanneluonteinen taantuma voi pitkittyä, kun rahapolitiikalla ei saada taloutta käyntiin. Se on ongelmallinen tilanne. Silloin nousevat pinnalle uudestaan pankkien ratkomattomat ongelmat esimerkiksi Italiassa ja kränä maiden välillä ehkä lisääntyy. Pitkään jatkuessaan siitä tulisi ehkä euronkin ongelma.
Hieman rauhallisempi kasvukausi on von Gerichin mielestä hyydyttänyt poliittisen päätöksenteon.
– Nyt ei ole kriisi päällä, niin ehkä tässä ei niin hirveästi tarvitse tehdä. Olen huolestunut siitä, että meillä ei löydy yhteistä visiota siitä, millainen Eurooppa halutaan saada aikaiseksi.

Nordean pääanalyytikko Ylelle: Euroa ei olisi pitänyt perustaa, eurojäsenyys on ollut Suomelle haitallinen, pankkiunioni on ”mätä omena”

Nordean osakkeenomistajat tienaavat muutolla Suomeen miljardeja, mutta Suomi vain noin sata miljoonaa. Samalla Suomen riskit kasvavat merkittävästi. Toimittaja, analyytikko Juhani Huopainen kertoo, mistä Nordean muutossa ja pankkiunionissa oikeasti on kyse.

Oikeastaan millään muulla tavalla ei saa päiväänsä yhtä varmasti pilalle kuin vilkaisemalla, mitä Helsingin Sanomissa ollaan jostain asiasta mieltä. <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005367915.html">Pääkirjoitus</a> 15. syyskuuta kertoo, että pankkiunionin maine keikahti huonosta hyväksi. HS kertoo, että pankkiunionin epäiltiin lisäävän yhteisvastuuta, mutta nyt EU-maissa katsotaan, että pankkiunioni vähentää riskejä ja veronmaksajien vaaroja. Mielenkiintoinen näkemys. Aloitetaan tarina kuitenkin alusta.
<h4>Ruotsi yritti ennaltaehkäistä pankkikriisit sekä varmistaa niiden hoitamisen</h4>
Nordean pääkonttori on toistaiseksi ollut Ruotsissa. Pankin valvonta ja pääomittaminen kriisitilanteessa ovat olleet Ruotsin valtion, eli veronmaksajien vastuulla. Nordea toimii muun muassa kaikissa Pohjoismaissa, joten Ruotsin viranomaisille kansainvälisen toiminnan valvominen on ongelmallista. Nordean koko ja sitä myöten myös mahdollisen pelastuspaketin koko olisivat myös hyvin suuria Ruotsin kansantalouden kokoon verrattuna.
Ruotsissa muistetaan liiankin hyvin 90-luvun alun ERM-kriisiin liittynyt pankkikriisi sekä (ulkopuolelta katsottuna) eurokriisin liittynyt pankkikriisi. Ruotsin viranomaiset tietävät oikein hyvin, että kriisejä tulee myös jatkossa. Tämän takia Ruotsissa on nostettu pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ja kasvatettu pankkien pakollisia maksuja talletussuoja- ja pankkivakausrahastoihin.
Korkeamman vakavaraisuuden pankit kestävät kriisejä paremmin, koska oma pääoma menee ensimmäisenä ”lihoiksi”. Lisäksi jos pankin omistajilla on omaa pääomaa pelissä, heikosti kannattavia mutta korkean riskin sisältäviä liiketoimia ei tehtäisi niin herkästi.
Talletussuojarahaston tehtävänä on puolestaan taata pankkien asiakkaiden tekemät talletukset, mikä ehkäisee epävarmoina aikoina tallettajien panikointia ja lisäksi varmistaa, että pankin kriisiytyessä tallettajien menetykset eivät aiheuttaisi syvää lamaa.
Pankkivakausrahaston säännöllisillä maksuilla kerätään pääomaa, jota valtio voi tarvittaessa käyttää kriisipankkien hoitamiseen.
<h4>Nordealle Suomeen muutto on uskomattoman kannattavaa</h4>
Nordeassa ei tykätty Ruotsin suunnitelmista. Korkeammat maksut ja pääomavaatimukset olisivat tarkoittaneet pienempää tulosta ja epäedullista kilpailuasemaa muiden maiden valvonnassa oleviin pankkeihin nähden.
Ruotsin sosialidemokraattien vaalilupaus ”laittaa pankit maksamaan” oli kova, mutta osittain perusteltu. Demareilla ei ollut maan valmiiksi korkean veroasteen ja humanitaarisen maahanmuuton supervalta-aseman takia muitakaan porkkanoita äänestäjilleen tarjota.
Ruotsi möhläsi nostamalla maksut niin korkeiksi, että Nordea ilmoitti suoraan harkitsevansa pääkonttorin siirtämistä Ruotsista pois. Hallituksen vastatarjous viime kesänä oli edelleen liian kallis, ja Nordea ilmoitti muutostaan Suomeen.
Nordean säästöt ovat valtavia. Nordean pääomavaatimuksen arvioidaan laskevan kolmanneksella, mikä vapauttaisi kuusi miljardia euroa Nordean pääomia. Ylimääräiset pääomat olisi mahdollista palauttaa pankin omistajille osinkoina tai osakkeiden takaisinosto-ohjelmalla. Vaihtoehtoisesti vapautunutta tasetta voisi käyttää liiketoiminnan kasvattamiseen.
Talletussuoja- ja pankkivakausrahastomaksujen pienentymisen ja taseen tehokkaamman käytön on arvioitu nostavan pankin vuotuista tulosta 330 miljoonalla eurolla.
<h4>Suomen hyöty on häviävän pieni</h4>
Mitä Suomi hyötyy Nordean muutosta? Arviot vaihtelevat. Jotkut puhuvat imagovoitoista. Arvelisin, että suurin osa maailman yrityksistä ei päätä pääkonttorinsa paikkaa sen perusteella, että Kauppalehdessä tai Turun Sanomissa puhutaan imagohyödystä. Ainoastaan freelancereille maksetaan nykyään imagohyötynä.
Isoja määriä henkilöstöä ei Suomeen siirry, ja Nordean liiketoimintaa verotetaan jatkossakin maakohtaisesti siellä, missä toiminta on tapahtunut. Todennäköisin tienesti on Nordean osakkeiden osinkojen lähdeverotus, mistä syntyisi vuodessa arviolta sadan miljoonan euron lisätulot Suomen valtiolle. Siinä se, ei sen enempää. Kiva summa, mutta ei mikään lottovoitto.
<h4>Riskit huomattavat ja vaikeasti ennakoitavia</h4>
Haittoja ei voi arvioida yhtä helposti kuin arvioitua osinkoverotusta. On hyvin vaikea sanoa yhtään mitään, mutta nolla se ei ole. Pankit ovat hyviä työllistäjiä ja verotulojen synnyttäjiä silloin, kun ajat ovat hyvät. Valitettavasti huonoina aikoina niihin helposti uppoaa paljon veronmaksajien rahaa, ja pankkien vaikeudet heijastuvat hyvin voimakkaasti koko kansantalouteen. Joidenkin mielestä finanssipainotteiset kansantaloudet kuten USA tai Iso-Britannia ovat hyvin epävakaita.
Suomi voisi vaatia Nordean systeemisen merkittävyyden perusteella pankilta lisäpääomia. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on vihjannut, että Nordean muuton takia Suomen lainsäädännössä pitäisi päivittää luottolaitosten lisäpääomavaatimuksia.
Suomen talletussuojarahaston takausvastuu Nordean talletuksista kasvaa 55 miljardista eurosta 145 miljardiin euroon. Valtiovarainministeri Petteri Orpo antaa ymmärtää, että pankkiveroja tai sen kaltaisia uusia elementtejä ei ole tulossa. Liikasen tavoin Orpo uskoo, että Nordea ei kasvata Suomen riskejä olennaisesti, koska pankki kuuluu kokonsa takia pankkiunionin valvonnan ja yhteisvastuun alaisuuteen.
<h4>Pankkiunioni ei Suomea Nordealta pelastaisi</h4>
VTT Heikki Koskenkylä avasi <a href="https://stage.sudev.fi/koskenkyla-nordea-siirtyy-suomeen-viranomaisten-vastuut-kasvavat-huomattavasti/">Suomen Uutisissa</a> Nordean yrityskauppojen ja kriisien historiaa. On ilmeistä, että Nordea tulee muuttamaan muotoaan ja koostumustaan myös jatkossa. Nyt turvallinen Pohjoismaiden vakaudesta nauttiva Nordea voi jatkossa olla osa konsernia, jonka riskit ovat sekä kooltaan että muodoltaan erilaiset kuin tänään.
Talouselämässä VTT Peter Nyberg kommentoi, että pankkiunionin yhteisvastuurahasto vasta kerää varoja, ja valmistuessaan vuonna 2023 rahaston koko olisi liian pieni ison ja laajan kriisin hoitamiseen. Lisäksi on täysin epävarmaa, miten seuraavan kriisin tullen pankkiunionin sääntöjä sovellettaisiin. Nybergin mielestä on mahdollista, että ison kriisin tullen Suomi jätettäisiin puheista ja sopimuksista huolimatta Nordea-riskinsä kanssa yksin.
Yhteisvastuun varma toimiminen edellyttäisi Nybergin mielestä luotettavampia sääntöjä sekä edes edellisen kriisin tuhojen, kuten pankkien tuhannen miljardin ongelmaluottojen siivoamista pois. Kun edellistäkään kriisiä ei ole vielä maksettu, on aika rohkeaa olettaa, että seuraava pystyttäisiin tai edes haluttaisiin hoitaa sovitun mukaisesti.
Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen muistutti, että viimeksi kesällä Italiassa valtio otti vastattavakseen kahden pankin huonot lainat. Talletussuojarahaston puuttuminen pankkiunionista tarkoittaa, että vastuu talletuksien takaamisista on edelleen kansallisen tason vastuulla.
Peter Nyberg ei blogiartikkelissaan ymmärtänyt Petteri Orpon harrastamaa pankkiunionin ja Nordean muuton kehumista ollenkaan. Mikäli tulevaisuudessa Nordea olisi erinomaisessa kunnossa, pankkiunionin keskeinen riemu Suomelle olisi muiden maiden kriisipankkien tukeminen. Mikäli Nordea puolestaan olisi surkeassa kunnossa, pankkiunionista huolimatta isoin lasku tulisi oletettavasti Suomen valtiolle.
Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on aiemmin haukkunut rahaliittomme lisäksi pankkiunionin ryttyyn.
<a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/bjorn-wahlroos-piikki-kiinni-3355216">Talouselämän</a> haastattelussa 2012 Wahlroos neuvoi Suomea pistämään ”piikki kiinni”. Wahlroosin mielestä pankkiunioni ei ratkaise eurokriisiä, jossa ”iso osa” pankeista on konkurssikypsiä ja lisäpääoman tarpeessa. Pankkiunionin yhteinen kriisien hallintamekanismi ja (suunniteltu) talletussuoja tarkoittaisivat, että suomalaiset olisivat yhteistakaamassa kaikkien euromaiden pankkikriisejä.
Wahlroos kutsui 2014 pankkiunionia ”leikkipilvilinnaksi” jolla pidetään oman pääoman puutteesta kärsiviä pankkeja ”epäsuorasti kansallisten veronmaksajien takauksella pystyssä”.
<h4>Hesari liittovaltiokehitystä ylistämässä</h4>
EU:n pankkiunioni on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Nordealle edullisempi vaihtoehto, ja ennustettavampi. Taloussanomien Jan Hurri kirjoitti <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005357463.html">Taloussanomissa</a> Nordean johdon tietävän, että ”euroalueen pankkisääntely ja viranomaisvaatimukset voivat olla vain niin tiukkoja ja vaativia kuin pankkien selvä enemmistö kestää. Se on verrattomasti vähemmän kuin Nordea kestäisi – ja erotus merkitsee pankille mahdollisuutta juuri niihin kulusäästöihin ja lisätuottoihin kuin se Suomeen muuttamalla havittelee.”
Nordean osakkeenomistajat tienaavat muutolla miljardeja, mutta Suomi noin sata miljoonaa, samalla riskejään merkittävästi kasvattaen. Nordean muutto tekee Suomesta Euroopan Sveitsin, ilman Sveitsin tuloja.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-37639" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-1024x820.png" alt="" width="1024" height="820" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-1024x820.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-300x240.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-768x615.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-100x80.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-47x38.png 47w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi.png 1396w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" />
&nbsp;
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-37641" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-1024x820.png" alt="" width="1024" height="820" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-1024x820.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-300x240.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-768x615.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-100x80.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-47x38.png 47w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen.png 1396w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" />
Poliitikoilla on kova hinku esittää tämäkin asia menestystarinana, omien se merkkinä omasta onnistumisesta. Ehkä kyseessä on vain perinteinen tietämättömyys ja tyhmyys.
Vaihtoehtoisesti kyseessä on jotain vielä synkempää. Euroalueen integraation ja yhteisvastuun syventämispyrkimyksien takia asiaa halutaan fantsutella täysillä. Tai sitten Nordealle ilmaiseksi tulevat miljardit saavat politiikot toiveajattelemaan, että siitä saattaa jotain itsellekin tulla. Follow the money.
<a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005367915.html">Helsingin Sanomien</a> mielestä pankkiunionin yhteisvastuu vähentää riskejä. Se on yksi mielipide, ja paljon yleisempi mielipide on, että yhteisvastuu saattaa jopa lisätä moraalikatoa, eli sekä riskien kokoa että toteutuneiden riskien sosialisoimista veronmaksajille.
HS nostaa pääkirjoituksessaan Perussuomalaisten edellisen puheenjohtajan Timo Soinin oikein otsikkoon, ja kehtaa kertoa Soinin ”kunniaksi” hänen osallistuneen pankkiunionin rakentamiseen. Soini ärähti takaisin, syystäkin.
Hesarilla on jälleen niin kova EU- ja lisäintegraatiokiima päällä, että se ei ajattele selkeästi. Ihan kuten HS ei ajatellut selkeästi eurojäsenyydestä, eurokriisistä tai siirtolaiskriisistä. Kuten me kaikki muutkin, HS elää omassa kuplassaan. HS muuttui Erkon aikana vahvasti EU- ja euromyönteiseksi, ja antaa tämän kantansa edelleen häiritä kunnollisen analyysin ja uutisoinnin harrastamista.
Suomi on maksanut Hesarin kuplista kovaa hintaa, mutta kuten pankkiunionissakin, Hesarin kuplista laskun maksavat aina muut kuin Hesari.

Nordean muutto Suomeen tarkoittaa, että pankkiunioni on lepsu

Italian pääministeri Matteo Renzi kertoi parlamentilleen, ettei maa aio hyväksyä Saksan ehdottamia rajoituksia pankkien taseissa oleville valtionlainoille. Italialaispankeilla on kosolti Italian joukkovelkakirjoja taseissaan.

Renzin mielestä valtiolainojen rajoittaminen pankkien taseissa tarkoittaisi ylisääntelyä. Tämä pakottaisi pankit myymään lainakirjoja, ja markkinoille syntyisi ylitarjontaa.
Italialaispankeilla on tuottamattomia luottoja noin 350 miljardin euron edestä. Määrä vastaa 17 prosenttia koko lainakannasta. Pankkien taseissa makaa monia muitakin riskikohteita; kuten johdannaisia, kiinteistölainoja ja sijoituksia kehittyviin markkinoihin.

Italia aikoo estää pankkien valtiolainojen rajoitukset

Perjantaisen epäluottamuslauseen tulos ei lopultakaan suuresti yllättänyt, vaikka nyt äänestettiinkin epäsuositun hallituksen luottamuksesta. Perussuomalaisten tekemän epäluottamuslauseen puolesta äänestivät perussuomalaisten lisäksi vain vasenryhmä ja muutospuolue.
Epäluottamusäänestyksessä oli kyse siitä, onko hallituksella eduskunnan tuki euroalueen yhteisvastuulliseen kriisinratkaisumekanismiin.
Vihreät ilmoittivat jo etukäteen äänestävänsä hallituksen esityksen puolesta. Keskusta ja vasemmistoliitto äänestivät tyhjää. Tulos ei hämmästyttänyt kansanedustaja Pentti Kettusta (ps.).
&#8211; Tukea olisin odottanut lähinnä keskustalta, mutta hekin ovat sitoneet kätensä. Hehän äänestivät Suomen EU:hun liittymisen puolesta jo vuonna 1994, joten keskustalaisten kädet olivat sidotut, Kettunen totesi.
Mutta edes hallituksen kaatamisen mielessäkään? Petaavatko he tulevaa hallitusta?
&#8211; En usko, että hallitusta niinkään &#8211; mutta jos he muuttavat linjaansa, on pelko että kokoomus ja SDP rupeavat pilkkamaan heitä, Kettunen arvioi.
Suomen osuus miljardiluokkaa
Perussuomalaiset eivät hyväksy yhteisvastuuta eivätkä halua, että suomalaiset kantavat vastuuta esimerkiksi ranskalaisten, italialaisten tai kreikkalaisten pankkijärjestelmistä. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että jokaisella EU-maalla tulisi olla oma pankkikriisien ratkaisumekanismi.
Suomen osuus suunniteltuun 55 miljardin rahastoon on n. 1,2 miljardia euroa, mutta pahimmassa tapauksessa se voi olla kymmeniä miljardeja. Tästä rahastosta on tarkoitus hoitaa euroalueella kriisipankkien saneerauskulut.
Kuva: Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Taas rapsaistiin miljardi euroa suomalaisilta, Sipilän joukot istuivat vaiti – pelkäsikö keskusta pilkkaa?

Professori Vesa Kanniaisen johtaman <a href="http://www.libera.fi/fi/euron-tulevaisuus/euron-tulevaisuus-suomen-vaihtoehdot/" target="_blank">Eurothinktank</a>-ryhmän keskeiset  talouspoliittiset vaikuttajat kritisoivat <a href="http://www.hs.fi/mielipide/Pankkiunioni+ei+ratkaise+eurokriisi%C3%A4/a1400902396492" target="_blank">sunnuntain Helsingin Sanomissa</a> voimakkaasti Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälän näkemyksiä euroalueen kehittämisessä. Ryhmän mielestä Vihriälän ajatukset pankkiunioni-Emusta ovat sinänsä loogisia, mutta niihin sisältyy epärealistisia uskomuksia.
Ryhmän mukaan on vaikea uskoa, että pankkiunioni oleellisesti muuttaisi euroalueella tähän saakka harjoitetun politiikan laatua tai suuntaa. Ryhmä näkee sääntöjen noudattamisen ja sijoittajavastuun toteutumisen epätodennäköisenä, jos pankkiunioni on aina hädän hetkellä valmiina suuntaamaan kriisimaille tai –pankeille tukitoimia.
<blockquote>&#8221;Jos jäsenmaissa ei käytännössä haluta sopeutua yhteisvaluutan edellyttämiin joustoihin, edessä on joko euroalueen hajoaminen tai pysyviä jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja.&#8221;</blockquote>
Suurimpana ongelmana Kanniaisen, VTT Heikki Koskenkylän ja VTT Peter Nybergin kirjoituksessa nostetaan esiin se ongelma, ettei pankkiunioni ratkaise euroalueen perusongelmia. Rahoitus- ja velkakriisi aiheutui siitä, etteivät jäsenmaat, niiden pankit ja asiakkaat ole vuosikausiin sopeuttaneet toimintaansa yhteisvaluuttaan.
&#8211; Elettiin yli varojen, ja pankit rahoittivat tämän viranomaisten siunauksella.
Nyt on ryhmän mukaan sopeuttamisen ja takaisinmaksun aika, eikä pankkiunioni ole tähän riittävä lääke.
&#8211; Jos jäsenmaissa ei käytännössä haluta sopeutua yhteisvaluutan edellyttämiin joustoihin (muun muassa minimipalkoissa, valtiontalouden tasapainossa ja työllisyydessä), edessä on joko euroalueen hajoaminen tai pysyviä jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja.
Mikään ei ryhmän mukaan kuitenkaan viittaa siihen, että tällaiset pysyvät tulonsiirrot voitaisiin toteuttaa muuten kuin jonkinlaisen käytännön liittovaltion puitteissa.

Tohtoriryhmän madonluvut: Joko talouden joustot, tulonsiirrot tai euroalueen hajoaminen

Euroalueen rakenteilla olevan pankkiunionin toinen vaihe, kriisienratkaisumekanismi, on täystyrmäys Suomelle. Se on kuvainnollisesti oikea suora leuan kärkeen, jonka seurauksena tajuton on helppo ryöstää. Suomi-neidon ryöstämisen mahdollisuus on jatkuva pysyvän aivovamman vuoksi.
Pankkiunionia on sanottu rakennettavan tulevien pankkikriisien varalle, ei nykyisen hoitamiseen. Katin kontit. ECOFIN-neuvostossa joulukuussa hyväksytyssä mallissa kriisinratkaisurahaston yhteisvastuu oli tarkoitus ajaa sisään pikkuhiljaa 10 vuoden kuluessa, samalla kun rahastoon kerätään uutta rahaa. Jo tämä oli Suomen edun vastaista.
Jutta Urpilainen vielä muutama viikko sitten ilmoitti voitonriemuisasti, että neuvottelut ovat edenneet Suomelle suotuisasti. Kuitenkin nyt hyväksytyssä mallissa laaja yhteisvastuu tulee voimaan jo vuonna 2016. Eikä tässä olisi auttanut vaikka neuvottelijana olisi ollut Antti Rinne. Suomella ei vain ole sanavaltaa Brysselissä.
Samalla rahastolle annetaan mahdollisuus lainata rahaa markkinoilta, joten laajaa yhteisvastuuta ei estä edes se, että vielä vuoteen 2016 mennessä rahastoon ei ole kerätty juurikaan pääomia. Ainoa looginen syy muutoksiin on se, että nykyinen kriisi maksatetaan yhteisvastuullisesti ja heti. Kriisimaiden pankkien pelastamisen kustannukset aiotaan laittaa myös suomalaisten veronmaksajien kannettavaksi,  ja nopeutetusti.
Samaan aikaan kun meidän on kiristettävä vyötä miljarditolkulla saadaksemme julkisen sektorimme velkaantuminen kuriin, Brysselistä kaadetaan suomalaisten niskaan vielä muiden maiden pankkien pelastaminen. Näin nyt, ja myös jatkossa. Tämä on sitä liittovaltiokehitystä parhaimmillaan.
Suomen asema Ruotsiin nähden heikkenee taas euron vuoksi. Brysselin miljardilaskua ei Ruotsiin lähetetä. Ei lähetetä kun eivät ole eurossa. Ei pitäisi olla meidänkään.
Seurauksena voi olla, että Nallen kyytiin on lähtijöitä. Ihan tavallisia suomalaisia ihmisiä.
Kaj Turunen 
Kansanedustaja (ps.)

Turunen: Nallen kyytiin voi olla lähtijöitä

Pitkään puuhattu pankkiunioni eteni loppuvuodesta 2013 vaiheeseen, jossa saatiin luonnosteltua unionin niin kutsuttu toinen vaihe, eli kriisinratkaisumekanismi. Ensimmäinen vaihe eli pankkivalvonta on jo toteutumassa ja kolmas vaihe, joka sisältäisi ennen kaikkea yhteiseurooppalaisen pankkitalletussuojan, taitaa jäädä kokonaan toteutumatta.
Kannatan pankkivalvonnan kehittämistä eurooppalaisella tasolla ja äänestin sen puolesta europarlamentissa. Sen sijaan tämä pankkiunionin toinen vaihe näyttää minusta epäonnistuneelta.
Kriisinratkaisumekanismi on tarkoitus perustaa 10 vuoden kuluessa siten, että pankeilta peritään kansallisella tasolla maksuja, jotka vähitellen yhdistetään sitten euromaiden yhteiseksi 55 miljardin euron pelastusrahastoksi. Tässä järjestelyssä on monia ongelmia.
Ensinnäkin summa vaikuttaa toivottoman pieneltä. Tätä nykyä 55 miljardilla eurolla ei tarvittaessa pelasta kuin 1-2 keskisuurta eurooppalaista pankkia. Minkäänlaisen kansainvälisen, koko järjestelmää uhkaavan pankkikriisin torjumisesta ei tuolla rahalla voi olla puhettakaan. Ja kun tämä riittämätön raha on käytetty, siirrytään hyvin suurella todennäköisyydellä käyttämään Euroopan vakausmekanismin rahoitusta, eli jälleen kerran veronmaksajien kustantamaa yhteisvastuuta.
Minä ja perussuomalaiset puolueena vastustamme yksiselitteisesti EU-kansalaisten yhteisvastuuta toisten jäsenmaiden tai niiden pankkien veloista. Yhteisvastuu toteutuu kriisinratkaisumekanismissa kuitenkin jo lähtökohtaisesti, sillä pankeilta perittävät maksut eivät tietenkään ilmesty tyhjästä tai ”pahojen pankkiirien” pohjattomista taskuista, vaan siirtyvät tavallisten kuluttajien pankkipalvelumaksuihin.
Tämä on yhteisvastuuta aivan yhtä lailla kuin veronmaksajienkin kustantama solidaarisuus, vai kuka veronmaksaja nykyään selviää ilman pankkipalveluja? Nurinkurista kyllä, tämä järjestely saattaa lopulta aiheuttaa jopa laajemman yhteisvastuun kuin veronmaksajien kukkarolla käyminen: pankkipalveluja käyttää ainakin Suomessa aivan jokainen, (välittömiä) veroja taas maksaa huomattavasti harvempi. Eli yhteisvastuu saattaisi toteutua progressiivisemmin jopa veronmaksajien kukkaron kautta kuin pankkeja kurittamalla.
Osalla Euroopan päättäjistä tuntuvatkin faktat olevan aivan sekaisin. Ranskan presidentti osui lausunnoissaan kaikkein kauimmas totuudesta, kun hän kuvasi kriisinratkaisumekanismin ansioita seuraavasti: ”Nyt eurooppalaisen veronmaksajan tai ranskalaisen veronmaksajan ei tarvitse maksaa mitään jos tulee uusi finanssikriisi”. Todellisuudessa meidän kaikkien pitää nyt maksaa, vaikkei kriisiä tulisikaan.
Rahoituksen ja yhteisvastuun ohella järjestelyn ongelma on sen päätöksenteon byrokraattisuus. Tarkoitus on ilmeisesti perustaa pienempien (muutaman miljardin) tukipäätöksien tekemiseen suppea kriisinratkaisuneuvosto. Tältä osin ratkaisu voi olla toimiva, mutta näillä näkymin kaikki suuremmat pelastusoperaatiot vaativat pankkiunioniin kuuluvien maiden edustajien enemmistön siunausta, josta komissio mahdollisesti vielä voi valittaa. Koska pankkien pelastamisen tai alas ajamisen kaltaiset päätökset pitäisi pystyä tekemään yhdessä viikonlopussa markkinoiden ollessa suljettuina, ennustaa moniportainen menettely ongelmia.
Suomen kansallista etua ajatellen kriisinratkaisumekanismi on erityisen huono. Meillä pankit ovat kunnossa, mutta maksut lankeavat meille aivan samalla lailla kuin muillekin. Silti päätösvaltaa saamme mekanismissa aivan minimaalisesti. Jälleen kerran siis olemme antamassa päätösvallan rahoistamme muille – ja Suomen hallitus sanoo olevansa tyytyväinen.
Kaiken huipuksi Tanska ja Ruotsi jäävät ainakin alkuvaiheessa pankkiunionin ulkopuolelle. Kaksi maamme kolmesta suurpankista, Nordea ja Danske Bank, ovat vahvasti pohjoismaisia konserneja, joten tilanne on hyvin monimutkainen jos nämä pankit joutuvat ongelmiin. Suomelle pankkiunionin nykymuodosta ei välttämättä siis ole tulossa mitään muuta kuin laskuja. Meille mielekkäin pankkiunioni olisi tällä hetkellä lähinnä yhteispohjoismainen.
Lopuksi koko pankkiunionia arvioitaessa on tärkeää muistaa, että sillä ei ratkota nyt käynnissä olevaa kriisiä pankkien edelleen piilossa muhivine ongelmataseineen, vaan tulevaisuuden kriisejä. Pankkiunionista käydyssä keskustelussa tämä tuntuu jatkuvasti unohtuvan, kun federalistit painottavat pankkiunionilla olevan valtava kiire.
Todellinen kiireen aiheuttaja taitavat olla lähestyvät eurovaalit ja pelko siitä, että tuleva EU-kriittisempi europarlamentti ei tukisi moraalikatoa aiheuttavaa ja toimimatonta kriisinratkaisumekanismia.
Sampo Terho 
Europarlamentaarikko (ps.)

Sampo Terho: Pankkiunioni tulee – pidä kiinni lompakostasi

Euroalue ja osin myös koko EU ovat vakavissa ongelmissa. Talouskriisi koettelee euroaluetta ja EU:ta uhkaa hajautuminen. Kriisimaiden tukitoimet ja EKP:n setelirahoitus pitävät euroaluetta pystyssä. EU:n tulevaisuutta on pohdittu monissa raporteissa. Tuoreimmat ovat IMF:n <a href="http://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2013/sdn1301.pdf" target="_blank">pankkiunionia</a> ja <a href="http://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2013/sdn1309.pdf" target="_blank">fiskaaliunionia</a> koskevat asiantuntijajulkaisut.
Parhaillaan yritetään toteuttaa pankkien kriisinratkaisumekanismia ja odotettavissa on komission raportti fiskaaliunionin toteuttamisesta.
Yleistavoitteena kaikissa mainituissa selvityksissä on yhteisvastuun lisääminen maiden välillä. Tässä onkin kyseessä puhtaasti federalistinen malli, jota euroalueelle yritetään rakentaa. Kyse on eräänlaisesta liittovaltion muodosta. EU:n perussopimus kieltää valtioiden tukemisen yhteisin toimenpitein, mutta sopimusta on rikottu jo useaan otteeseen.
Kaiken takana on Saksan ajama poliittinen unioni, jota Saksa tavallaan haluaa johtaa, tosin yhteistyössä muiden kanssa. Saksalaiset eivät käytä mallistaan liittovaltio-nimitystä. He puhuvat yhteisöllistämisestä, joka viittaa laajaan yhteiseen vastuuseen talousasioista. Saksalaisessa ajattelussa, jota kaikki merkittävät puolueet tukevat, poliittinen unioni koostuisi kolmesta osasta. Ne ovat:
<ol start="1">
<li>Pankkiunioni, johon sisältyy yhteinen pankkivalvonta, kriisinratkaisuviranomainen ja kriisirahasto sekä yhteinen talletussuoja.</li>
<li>Fiskaaliunioni, johon sisältyisi suuri yhteinen budjetti, valtiovarainministeriö, yhteistä verotusta, eurobondit ja laaja verotuksen harmonisointi.</li>
<li>Talousunioni, jonka käsite on edellisiä epäselvempi, mutta se voisi sisältää muun muassa yhteistä kasvu- ja rakennepolitiikkaa, energiapolitiikkaa, työmarkkina-asioita ja yleensä ns. muuta talouspolitiikkaa.</li>
</ol>
Edellä olevaan malliin ranskalaiset ovat lisänneet sosiaaliunionin, johon Ranskan valtiovarainministeri on ehdottanut yhteisiä työttömyysrahastoja.
Saksan vaatimus on ollut koko ajan, että poliittinen unioni tulee toteuttaa EU:n perussopimuksen muuttamisella. Toistaiseksi Saksa on antanut periksi tämän vaatimuksen suhteen ja poliittista yhteisvastuuta onkin toteutettu salakavalasti kansalaisia kuulematta. Esimerkkejä ovat ERVV, EVM ja pankkiunionin aloitus.
Tämän hetken &#8221;kuuma kysymys&#8221; onkin, kuinka pitkälle Saksa antaa edelleen periksi. Saksa tulee hyväksymään yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen, mutta vastustaa yhteistä pankkien kriisinratkaisurahastoa, jota se pitää perussopimuksen vastaisena. Komission puolelta on jo ehditty toteamaan, että näin ei ole!
Laaja-alainen poliittinen unioni olisi hyväksyttävissä, jos siitä tehtäisiin selkeä kokonaissuunnitelma, joka hyväksyttäisiin jäsenmaiden parlamenteissa ja/tai kansanäänestyksissä. Tätä ei selvästikään uskalleta yrittää, koska hanke lähes varmasti kaatuisi. Näinhän kävi alkuperäiselle Lissabonin sopimukselle, jonka ensin äänesti kumoon Ranska ja sitten Hollanti sekä Irlanti. Federalistisen mallin läpivienti vaiheittain, pienissä erissä, on täysin epädemokraattista ja EU:n perussopimuksen vastaista. Sitä ei voi mitenkään hyväksyä.
Olisiko federalistinen poliittisen unionin malli ylipäänsä toimintakykyinen ja tehokas? Monet näyttävät uskovan tähän. IMF:n molemmat edellä mainitut selvitykset uskovat pankki- ja fiskaaliunionin täysimittaisen toteuttamisen pelastavan euron ja turvaavan vakauden euroalueella. Tämä on yllättävänkin voimakas kannanotto IMF:n tutkijoiden taholta.
Federalistinen malli ei olisi toimintakykyinen ja vakaa pelkästään hallinnollisen sääntelyn ja kurin avulla. Komissio toteuttaisi näitä keinoja (kasvu- ja vakaussopimus, sixpack ym.), mutta näytöt viime vuosilta ovat kehnot. Markkinakurin merkitys olisi ratkaisevaa, jotta tällainen malli ylipäänsä toimisi. Perustavaa laatua oleva ongelma markkinakurin tehokkuudelle onkin valtava yhteisvastuu maiden välillä, mikä estää tehokkaan markkinakurin. Tällöin ns. moraalikato kasvaa eli mailta katoaa kannustin hoitaa talouksiaan kelvollisesti. Realistinen johtopäätös onkin, että federalistinen poliittinen unioni ei ole toimintakelpoinen vaihtoehto EU:n ja erityisesti euroalueen kehittämiselle.
HEIKKI KOSKENKYLÄ 
Valtiot. tri, konsultti
Lähteet:
&#8211; Toward a Fiscal Union for the Euro Area, IMF Staff Discussion Note 13/09, 2013. <a href="http://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2013/sdn1309.pdf" target="_blank">Pdf</a> &gt; 
&#8211; A Banking Union for the Euro Area, IMF Staff Discussion Note 13/01, 2013. <a href="http://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2013/sdn1301.pdf" target="_blank">Pdf</a> &gt; 
&#8211; Koskenkylä, H, Euroalueesta on tullut uppotukki, Kanava 4/2013 
&#8211; Lindblom, S, Pelastuuko euro lääkkeellä vai myrkyllä, Kanava 7/2013 
&#8211; Lindblom, S, Huojuva tasavalta, Otava 2013 
&#8211; Raimo Sailas, useat kolumnit Kanavassa 2012-2013 
&#8211; Saksalaiset lehdet Der Spiegel ja Frankfurter Allgemeine zeitung 
&#8211; Komission raportit

Pankkiunioni

Taloustoimittaja Sandbu: Italia on suurin este euroalueen pankkiunionille

Puisto: Suomalaiset voivat joutua euroalueen huonokuntoisen pankkisektorin maksumiehiksi

Nordean pääanalyytikko Ylelle: Euroa ei olisi pitänyt perustaa, eurojäsenyys on ollut Suomelle haitallinen, pankkiunioni on ”mätä omena”

Nordean muutto Suomeen tarkoittaa, että pankkiunioni on lepsu

Italia aikoo estää pankkien valtiolainojen rajoitukset

Taas rapsaistiin miljardi euroa suomalaisilta, Sipilän joukot istuivat vaiti – pelkäsikö keskusta pilkkaa?

Tohtoriryhmän madonluvut: Joko talouden joustot, tulonsiirrot tai euroalueen hajoaminen

Turunen: Nallen kyytiin voi olla lähtijöitä

Sampo Terho: Pankkiunioni tulee – pidä kiinni lompakostasi

Koskenkylä: Onko poliittinen unioni tavoitteena realistinen?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025