Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Paolo Gentiloni

EU-maat ovat päässeet alustavaan sopuun toimenpiteistä energian hinnan rajoittamiseksi. Kyse on Euroopan selviytymisestä Venäjän aggressiivisen painostuksen alla. Jotain onkin tehtävä, muuten edessä voi olla hajaannus ja maanosan poliittinen sekasorto.

EU-maat pääsivät perjantaina aamuyöllä huippukokouksessaan Brysselissä jonkinlaiseen sopuun energian hintasäännöstelystä. Erityisesti kyse on maakaasusta, jonka saatavuusongelmat ovat vieneet koko EU:n energiajärjestelmän kaaoksen partaalle.
Eurooppa-neuvostossa ei tosin saatu aikaan päätöstä maakaasun hintakatosta. EU-komission ehdotus kaasun <a href="https://twitter.com/BarendLeyts/status/1583257892316409856">viitehinnoittelun</a> valmistelusta sen sijaan hyväksyttiin ja yhteisostojakin tavoitellaan.
Konkretia on tosin vielä hämärän peitossa ja paljon kuluu neuvonpidossa vielä vuohenjuusto crème brûléeta, ennen kuin päätökset on taottu lainsäädännöksi.
&#8211; Luettelo toimenpiteistä, joita työstetään edelleen, <a href="https://www.politico.eu/article/eu-leaders-progress-energy-price-cap-euco-summit-conclusions-olaf-scholz/">kommentoi</a> lopputulosta Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Paljon asioita vielä pöydällä
EU-maiden johtajat ovat kokoontuneet Brysseliin huippukokoukseen, jonka läpikäyvä <a href="https://www.euronews.com/my-europe/2022/10/20/eu-summit-leaders-meet-to-hash-out-new-emergency-measures-to-curb-soaring-gas-prices">teema</a> on energian mahdoton hintaralli ja mitä asialle voisi tehdä. Keskeinen kiistakysymys on kaasun hintakatto, josta – kuten sanottu – ei saatu ratkaisua aikaan ensimmäisen yön neuvotteluissa.
<a href="https://www.politico.eu/article/live-blog-european-council-summit/">Pöydällä</a> on samaten – edelliseen liittyen &#8211; Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Euroopan infrastruktuurin mahdollisesti kohdistuvat uhat. Keskusteluissa on tarkoitus päivittää – jos aika antaa myöten – myös ruokakriisi sekä unionin suhteet Kiinaan.
Hintakatto hämärän peitossa
Kaasun hintakatosta sellaisenaan tuskin tulee mitään, sillä sitä vastustavat ainakin Saksa, Unkari ja Hollanti. Vastahankaiset valtiot ovat huolissaan siitä, että hintakatto johtaisi kaasun virtaamisen paremman hinnan perässä muualle kuin Eurooppaan.
&#8211; Komission ehdotus kaasun hintakatosta on hiukan sama kuin menisit kapakkaan ja kertoisit baarimikolle, että haluat tuopin puoleen hintaan. Ei tule tapahtumaan, <a href="https://twitter.com/PM_ViktorOrban/status/1583163116149694464">kuvaili</a> Unkarin pääministeri Viktor Orbán.
Sopu on kuitenkin syntymässä siitä, että kaasua pyritään hankkimaan EU:n yhteisostoilla ja samalla selvitetään uusien kaasukenttien avaamismahdollisuuksia.
Unionin mahdolliset yhteishankkeet kaasun hankkimiseksi ovat ehtineet herättää levottomuutta ainakin Iranin kurdien piirissä. Kurdit pelkäävät jäävänsä yksin kansannousunsa kanssa, jos EU sulkee silmänsä papiston hirmuhallinnolta halvan energian haaveissa.
Yhteisvelka kummittelee taas
Kaasunhinnan kattoa ovat voimakkaimmin ajaneet Italia ja Ranska. Molemmat suhtautuvat periaatteessa myönteisesti myös EU:n yhteiseen velanottoon energiakriisin helpottamiseksi. Yhteisvelkaa ovat ehdottaneet talouskomissaari Paolo Gentiloni sekä sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.
Yhteisvelan kasvattaminen ei käy Saksalle, sillä liittokansleri Olaf Scholzin mukaan pandemiasta toipumiseksi pystytetystä 750 miljardin euron elvytyspaketistakin on rahaa yhä käyttämättä. Rahoitusvälineitä on käytössä muitakin.
Scholz torjuu samaan hengenvetoon Ranskan ja Italian kuittailut Saksan ikiomasta, 200 miljardin euron energiatukipaketista. Tasoltaan se ei hänen mukaansa juuri poikkea muiden maiden vastaavista virityksistä. Huomautus oli luultavasti suunnattu erityisesti Ranskalle.
Yhteisvelka ei käy perussuomalaisille
Perussuomalaiset torjuu kaikki uudet EU-tason yhteisvelkajärjestelyt. Puheenjohtaja Riikka Purralla ei kuitenkaan ole luottoa siihen, että EU ei olisi jälleen menossa kohti uutta yhteisvelkaa.
&#8211; Aiemminkin EU:ssa tietyt jäsenmaat ovat osanneet hyödyntää kriisejä. Äskettäin on esitetty ilmastososiaalirahastoa sekä energiakriisin ja puolustusmenojen kattamista yhteisvelalla.
Purran <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-torjuu-uuden-eu-yhteisvelan-purra-suomen-tulee-loytaa-liittolaisia-tulonsiirtounionia-vastustavista-eu-maista/">mukaan</a> Suomen tulisi nyt hakea liittolaisia niistä EU-maista, jotka vastustavat liittovaltiokehitystä ja tulonsiirtounionia.

EU-maat laihaan sopuun energiasta Brysselissä – yhteisvelka kurkkii kumpujen yöstä

Saksan pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel jättää päivänpolitiikan syyskuussa. Hetkelliseen EU-maiden valtatyhjiöön ovat iskemässä Italia ja Ranska. Maiden johtajien mielestä EU:n taloussäännöt budjettialijäämien ja velkaantumisasteen osalta ovat liian rajoittavia. Lisäksi julkisen sektorin velkahuuman vastuut tulisi jakaa kaikille EU-jäsenmaille. Aiheesta uutisoi <a href="https://www.politico.eu/article/emmanuel-macron-mario-draghi-france-italy-angela-merkel/">Politico</a>.

Politico arvelee, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi hakevat EU:hun julkista kulutusta suosivampaa linjaa. EU:n talouskurin höllentäminen voisi rauhoittaa maiden sisäpoliittisia paineita.
Italian ja Ranskan välit ovat lämmenneet tuntuvasti. Maat ponnistelivat viime vuonna yhdessä kohti yhteisvelkaan pohjautuvaa elpymisvälinettä. Nyt yhteisvelasta halutaan pysyvää. Yhteisen velan ja suruttomampi ote julkiseen kulutukseen velkaantumista lisäämällä ei tosin ole kovin helppoa myydä esimerkiksi saksalaisille.
EU:n talouskurisääntöjen muutosesitykset kuuluvat talouskomissaari Paolo Gentilonille. Hän on italialainen.
Macronin vetämän LREM-puolueen kansanedustaja Christophe Di Pompeo kertoo varsin avoimesti, että Ranskan ja Italian yhteistyö voisi johtaa saksalaisen talousmallin kyseenalaistamiseen. Tilalle tulisi &#8221;sosiaalisempi ja latinalaisempi&#8221; Eurooppa.

Politico: Ranska ja Italia muodostamassa EU:n uuden voimakaksikon Merkelin astuessa syrjään – ensin ponnisteltiin ”kertaluonteisen elpymispaketin” eteen, seuraavaksi tavoitteena pysyvä yhteisvelka

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokankaan mielestä nyt käsittelyssä oleva elvytyspaketiksi naamioitu velkavankeushirviö on täysin mieltä vailla. Peltokangas ihmettelee hallituspoliitikkojen sinisilmäisyyttä ja kannustaa kansanedustajakollegoitaan sanomaan ei EU:n elvytyspaketille. Huomenna on oikea aika näyttää Suomen olevan kokoaan suurempi EU:ssa.

Mauri Peltokangas on hämmästynyt siitä, miten reilun 140 % korolla otettavaa lainaa kutsutaan eduskunnassa aivan pokkana hyväksi diiliksi. Peltokankaan mukaan elvytyspaketti on teknisesti ottaen laina 2,7 miljardin pääomalla ja 3,9 miljardin korko-osuudella, ja se kärsitään pääomineen pois pitkällä aikavälillä.
&#8211; Mitään varmuutta tosin ei ole siitä, nouseeko korko-osuus vielä entisestään. Hypätään siis vapaaehtoisesti mustaan aukkoon kansalaistemme veroeurojen kanssa reppu auki tietämättä, mitä tämä meille lopulta maksaa ja mihin lopulta sitoudutaan, Peltokangas sanoi.
Mielisairas yhtälö
Peltokankaan mielestä jokainen ekonomistikin tietää kyseessä olevan täysin mielisairaan yhtälön. Hän vaati hallitusta tuomaan näytille ne nerot, jotka väittävät elvytyspakettia viisaaksi politiikaksi tai miltään osin taloudellisesti järkeväksi.
&#8211; Mistä kumpuaa tällainen mielettömyys, ja kuka tämän mielettömyyden hyväksyy? Mielestäni on vastuutonta lähteä pönkittämään EU:n roskamaita ja muutamaa mahtimaata &#8211; niiden pankkeja. Tämä ei suomalaista teollisuutta elvytä.
&#8211; Jos ja kun on tarvetta kotimaata elvyttää, elvytetään itse omilla varoillamme, niillä varoilla, jotka nyt ollaan lappamassa muiden maiden hyödyksi, Peltokangas ehdotti.
Hallitus puhuu muunneltua totuutta
Perustuslakivaliokunta on kuluvana vuonna lausunnossaan todennut elpymispaketissa olevan kyse ”Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille tosiasiallisesti rinnastuvasta järjestelystä”. Peltokankaan mielestä kyseisen lausuman pitäisi herätellä Ruususen unestaan jo paatuneimmankin punamultasosialistin.
&#8211; Erikoisena pidän myös sitä, että suomalaisia pelotellaan! Salataan ja suhmuroidaan!
&#8211; Tänään olemme saaneet lukea uutisen, joka kertoo komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisin ja talouskomissaari Paolo Gentilonin suulla EU-komission jo harkitsevan elvytyspaketeista pysyvää toimintamallia. Vaikkakin tämä Valdis Dombrovskis osoittautui vähän niin kuin kokoomukseksi, tuuliviiriksi, joka on aamulla yhtä ja iltapäivällä toista mieltä.
&#8211; Näin ollen kuitenkin voidaan todeta Suomen pääministerin, valtiovarainministerin ja eurooppaministerin lausumat kertaluonteisuudesta harhaanjohtaviksi ja minun mielestäni suoraan kansankielellä sanottuna valheellisiksi. Ministerit! On aika lopettaa suunnitelmallisen muunnellun totuuden syytäminen eduskunnalle ja Suomen kansalle! Peltokangas vaati.
Suomen tulevaisuus vaakalaudalla
EU ei noudata omia sääntöjään. Peltokangas ihmetteli, miksi Suomen pitää olla nöyrä ja antaa periksi. Millainen arvopohja on sellainen, missä eletään omien sääntöjen vastaisesti ja valheen verhoissa päivät pitkät? Kun käsittelyssä on sotien jälkeisen ajan vakavin Suomen itsenäisyyteen vaikuttava asia, tulisi Peltokankaan mielestä käyttää sitä paljon puhuttua vaikutusvaltaa.
&#8211; Meillä ei sitä ole, jos emme sitä käytä! Hallitus pelottelee, että jos emme antaudu velkavankeuteen, vaikutusvaltamme hupenee. Mikä vaikutusvalta? Missä se vaikutusvalta luuraa, jos emme sitä nyt käytä?
&#8211; On irvokasta, että kansalle ei tuoda asioita esiin rehellisesti niiden oikeilla nimillä. On irvokasta, että tänään tämä sali eväsi kansalta mahdollisuuden kertoa neuvoa-antavan mielipiteensä käsittelyssä olevasta paketista. Nyt ei päätetä lillukanvarsista! Nyt päätetään Suomen tulevaisuudesta! Itse sanon tälle paketille jyrkästi ei, ja kannustan sinua, hyvä kollegani, tekemään rohkeasti samoin. Huomenna olisi se paikka näyttää, että Suomi on kokoaan suurempi EU:ssa.
&#8211; Arvoisat kollegat! Suomen kansa! Kansanedustajilla keihäänkärkenä tulisi mielestäni olla yhteinen ajatus – ja se ajatus on: &#8221;Tätä maata ei myydä eikä vuokrata!&#8221; Peltokangas korosti.
&nbsp;

Peltokangas kannustaa kansanedustajia äänestämään ei EU:n elvytyspaketille: ”Nyt päätetään Suomen tulevaisuudesta”

Euroopan komissio on saanut muutamilta jäsenmailta alustavat suunnitelmat siitä, miten maiden taloukset saadaan toipumaan koronasokista. Uutistoimisto <a href="https://www.reuters.com/article/health-coronavirus-eu-spending/update-1-eu-executive-criticises-national-plans-for-post-covid-revival-sources-idUSL8N2JU1YH">Reuters kirjoittaa</a> diplomaattilähteiden kertovan, etteivät suunnitelmat miellytä komissiota.

EU-maiden käytössä olisi noin 1 800 miljardin euron potti. Se koostuu monivuotisesta rahoituskehityksestä eli EU-budjetista ja 750 miljardin euron elpymispaketista.
Vajaa puolet jäsenmaista on toimittanut komissiolle alustavat suunnitelmansa. 27 maan tulisi saada rahankäyttösuunnitelmansa komissiolle vappuun mennessä, jotta elpymissuunnitelmat voitaisiin käynnistää ensi syksynä.
Byrokratiaa ja poliittista kiistaa
EU-mailla on poikkeuksellinen tilanne: niiden pitäisi keksiä mielekkäitä tapoja käyttää maiden johtajien sopimat elpymisvälineen miljardit. Se ei ole ollut kovin helppoa. Houkutus käyttää rahaa äänestäjien kosiskeluun on sinänsä ymmärrettävää. Talouksien vanhoja rakenteita ne eivät uudista.
VTT Heikki Koskenkylä <a href="https://stage.sudev.fi/koskenkyla-eun-elvytysrahastosta-ei-ole-apua-elvytykseen/">kirjoitti Suomen Uutisissa</a>, että rahapotti on valtava EU-hanke. Hän arveli, että rahaa voidaan haaskata suoranaiseen tuhlailuun.
– Useimmat hallitukset ovat hyviä kuluttamaan rahaa, mutta vähemmän hyviä uudistamaan talouksia, diplomaattilähde toteaa.
– Hallitusten tulee tehdä rajusti töitä voidakseen käyttää rahat nopeasti järkeviin kohteisiin, lähde lisää.
Mikäli raha uppoaa kasvavaan byrokratiaan tai poliittisten irtopisteiden keräilyyn, jää teho vähäiseksi. Samoin käy, jos huijarit onnistuvat petkuttamaan EU-rahat.
Komissio on huolissaan siitä, että joissain jäsenmaissa raha katoaa. Jos samaan aikaan jotkut hallitukset onnistuvat käyttämään rahat viisaasti, jäsenmaiden varallisuuserot uhkaavat kasvaa entisestään. Komissio ei kertonut, mitkä hallitukset olivat esittäneet surkeimmat suunnitelmat.
Maksajamaat torppaavat surkeat suunnitelmat
Komissio ja muut jäsenmaat tarkistavat jäsenmaiden valmiit elpymissuunnitelmat.
– Jos näitä alustavia suunnitelmia ei paranneta ja ne jäävät surkeiksi, komission ei tulisi hyväksyä niitä. Ja vaikka komissio hyväksyisikin ne niin nettomaksajamaat torppaavat ne, diplomaattilähde täräytti.
Talouskomissaari Paolo Gentiloni esitti komission kannan paljon diplomaattisemmin. Hän kertoi jäsenmaiden edistyneen hyvin suunnitelmissaan, mutta että niitä pitää vielä hioa.

Euroopan komissio tyytymätön jäsenmaiden elpymissuunnitelmiin: Hallitukset hyviä kuluttamaan rahaa – eivät tekemään talousuudistuksia

Talouskomissaari Paolo Gentiloni vahvistaa Twitterissä EU-komission elpymispaketin suuntaviivat. Paketti on kasvanut aiemmin kaavaillusta 500 miljardista 750 miljardiin. Tästä summasta 500 miljardia olisi tarkoitus jakaa avustuksina ja 250 miljardia lainoina.

Suomen osuus tarkoittaisi alustavan arvion mukaan 12,75 miljardin euron takausvastuuta.
Italia on Bloombergin tietojen mukaan saamassa 82 miljardia ja Espanja 77 miljardia. Rahastoa esittänyt Ranska kuittaisi itse paketista 39 miljardia.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo komission esityksestä tarkemmin klo 14.30 tietotustilaisuudessa.

EU-komissio esittää massiivista 750 miljardin pakettia, joka jaettaisiin pääosin avustuksina – tarkoittaisi Suomelle jättiluokan vastuita

Lukuisat eurooppalaiset päättäjät vaativat yhä suurempia yhteisvastuullisia tukia koronaviruksen riehuessa. Rahaa tarvitaan niin talouskriisin pehmentämiseen kuin talouden jälleenrakentamiseenkin pandemian taituttua. Yhteisen eurooppalaisen velan sijaan puheet ovat kääntyneet suoriin avustuksiin.

Pandemian kourissa kärvistelevä Eurooppa sai euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa sovittua noin puolen biljoonan euron tukipaketista, jonka tarkoituksena on loiventaa eristystoimista johtuvia taloudellisia kolhuja. Torstaina EU-maiden johtajien olisi tarkoitus saada tukitoimille siunaus.
Kokouksen alla euroryhmän hyväksymä noin 500 miljardin euron paketti on saanut lukuisia nokituksia.
Yhteisvelan sijaan tilisiirtoja
Euromaiden yhteinen velka on pahasti vastatuulessa. Siksi eteläisissä euromaissa mietitään euromaiden takaamaa raskaasti vivutettua luottorahaa EU-budjetin yhteyteen. Paisutetusta budjetista jaettaisiin rahaa jäsenmaille.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez lähtee torstain kokoukseen järeillä kanuunoilla. Hän ehdottaa muhkeaa <a href="https://elpais.com/espana/2020-04-19/espana-propone-un-fondo-europeo-de-15-billones-con-deuda-perpetua.html">1 500 miljardin euron</a> kertaluontoista tukipottia EU-maille. Ajatuksena on, ettei näitä tukirahoja ole tarkoituskaan maksaa koskaan takaisin.
EU maksaisi tukipaketin rahoittajille pelkkiä korkoja. Korkomenoihin rahat voisi kerätä Sánchezin mukaan esimerkiksi erilaisilla EU-tason saasteveroilla.
Euroopan vakausmekanismi EVM:n johtaja Klaus Regling kertoo, että toipumiseen tarvitaan vähintään toinen <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-eurozone-recovery/europe-needs-at-least-500-billion-euros-from-eu-institutions-for-recovery-esm-idUKKBN221052">puolen biljoonan euron</a> potti. EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni puolestaan arvioi lisätuen tarpeeksi <a href="https://www.politico.eu/article/paolo-gentiloni-calls-for-extra-e1-trillion-in-recovery-fuds/">biljoona euroa</a>.
Lukujen suuri kirjo kielii siitä, ettei tukitarpeen lopullista määrää vielä tiedetä tai sitä ei ainakaan tohdita lausua ääneen.
Merkel avoin EU-budjetin lihottamiseen
Saksan liittokansleri Angela Merkel <a href="https://uk.reuters.com/article/us-health-coronavirus-germany-merkel-eu/merkel-open-to-bigger-eu-budget-bonds-to-finance-post-crisis-recovery-idUKKBN2222BU">käänsi peukalonsa ylös</a> EU:n budjetin paisuttamiselle. Merkel korosti, ettei pandemia ole yhdenkään EU-maan leväperäisen talouden hoidon syytä.
Suomen viime vuoden loppupuolella laatima EU-budjettiesitys torpattiin liian tiukkana. Suomi oli tuolloin EU-puheenjohtajamaa. Budjettiehdotus oli toki luotu ennen pandemiaa, joten se on auttamatta vanhentunut. Suomen saattaa olla vaikeaa vastustaa jättimäisiä yhteisvastuuseen tähtääviä esityksiä.
EU-budjetista jaettavalle rahalle on ongelmansa. Ensiksi budjetista pitäisi päästä ylipäätään sopuun. Monivuotista budjettia seuraaville vuosille on hiottu jo noin puolentoista vuoden ajan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen toivookin, että EU-maat saavat pandemiatuet sovittua. Hän toivoo myös, että koronapaketin osalta komissio voisi aloittaa toimet ennakkoon, vaikka muu osa EU-budjetista jäisi vielä riitelyn asteelle.

Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat

EU:n kauppasuhteista vastaava komissaari Cecilia Malmström haluaisi riistää jäsenmailta veto-oikeudet ulkopoliittisissa kysymyksissä, talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/d5d1e928-e9c6-11e9-a240-3b065ef5fc55">Financial Times kirjoittaa</a>.

Marraskuussa tehtävänsä aloittava talouskomissaari Paolo Gentiloni toivoi hiljattain, että yksimielisistä päätöksistä luovutaan myös <a href="https://stage.sudev.fi/tuleva-talouskomissaari-gentiloni-haluaa-poistaa-pienten-eu-maiden-vetot-verotusasioissa/">verotusasioissa</a>. Kun turvapaikanhakijoiden pakkojyvitys runnottiin läpi enemmistöpäätöksellä, on pienillä jäsenmailla ahtaat oltavat.
Vallan keskittämishalu Brysseliin edistyy siten talous-, sisä- ja ulkopolitiikassa. Jäsenmaiden itsenäisyydestä ei jäisi juuri mitään jäljelle.
Suurvaltoihin suhtautuminen vaihtelee
Malmstöm kertoo EU-jäsenmaiden suhtautuvan vaihtelevasti Kiinan kaltaisiin suurvaltoihin.
– Osa on pehmeämpiä, osa on kovempia ja osa on hyvin riippuvaisia, hän sanoi.
Malmström harmittelee joidenkin Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsenmaiden mahdollisuutta ilmoittaa olevansa kehittyviä maita. Se vapauttaa nämä maat joistain kehittyneiden maiden velvoitteista.
Hän haluaisi tiukentaa ulkomaiden yritysten lupaa osallistua julkisten hankkeiden kilpailutukseen, mikäli EU-maiden yritykset eivät voi osallistua kilpailutuksiin kyseisissä ulkomaissa.

EU iskee jälleen: Jäsenmaiden tulisi luopua veto-oikeuksistaan ulkopoliittisissa kysymyksissä

EU-jäsenmaiden yksimielisyyttä vaativasta päätöksenteosta halutaan luopua laajalti. Kiistanalainen turvapaikanhakijoiden pakkojyvitys eri EU-maihin saattaa olla vasta esimakua tulevasta. Uusi talouskomissaari haluaa luopua EU-päätöksenteon yksimielisyysvaateesta verotusasioissa.

Suomen kaltaiset pienet jäsenmaat ovat marraskuussa talouskomissaarin tehtävän aloittavan Paolo Gentilonin hampaissa. Hän kertoi haluavansa verottaa polttoaineita, teknologiajättejä ja hiiltä, <a href="https://www.politico.eu/article/brussels-next-economic-chief-gentiloni-goes-on-the-war-path/">Politico uutisoi</a>.
Gentilonin mielestä verotusasioissa pitäisi hylätä pienten jäsenmaiden turva, yksimielisyysvaade. Jotkut jäsenmaat estivät verotusehdotuksen aiemmin. Gentiloni aikoo tuoda uuden esityksen, mikäli jäsenmaat eivät ensi vuoden loppuun mennessä ole edenneet verotusasioissa.
Hiiliveroa ulkomaille
Gentilonin ajatus verottaa hiilen käyttäjiä ei ole sopimaton tai epäreilu. Tämä lienee tehokkain tapa taistella ilmastonmuutosta vastaan.
Sen sijaan yksimielisyysperiaatteen poisto verotusasioissa on huolestuttava signaali pienille jäsenmaille.
Talouskurisäännöt uusiksi
Gentiloni kertoi, että EU:n kasvu- ja vakaussopimusta tulisi tarkistaa. Hän perusteli tavoitteitaan yksittäisten jäsenmaiden kohtaamien taloussokkien kautta. Sopimuksen mukaan EU-jäsenmaiden tulee välttää suuria budjettialijäämiä ja korkeaa valtion velkaisuutta.
Hän haluaa myös EU:n laajuisen työttömyyskorvausjärjestelmän. Hän vakuutti, ettei aio pystyttää pysyvää rahansiirtomekanismia jäsenmaiden välille.

Paolo Gentiloni

EU-maat laihaan sopuun energiasta Brysselissä – yhteisvelka kurkkii kumpujen yöstä

Politico: Ranska ja Italia muodostamassa EU:n uuden voimakaksikon Merkelin astuessa syrjään – ensin ponnisteltiin ”kertaluonteisen elpymispaketin” eteen, seuraavaksi tavoitteena pysyvä yhteisvelka

Peltokangas kannustaa kansanedustajia äänestämään ei EU:n elvytyspaketille: ”Nyt päätetään Suomen tulevaisuudesta”

Euroopan komissio tyytymätön jäsenmaiden elpymissuunnitelmiin: Hallitukset hyviä kuluttamaan rahaa – eivät tekemään talousuudistuksia

EU-komissio esittää massiivista 750 miljardin pakettia, joka jaettaisiin pääosin avustuksina – tarkoittaisi Suomelle jättiluokan vastuita

Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat

EU iskee jälleen: Jäsenmaiden tulisi luopua veto-oikeuksistaan ulkopoliittisissa kysymyksissä

Tuleva talouskomissaari Gentiloni haluaa poistaa yksimielisyysvaateen pienten EU-maiden verotusasioissa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025