Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

paperitehdas

Metsäyhtiö UPM:n ilmoitus Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta on noussut valtakunnan ykkösuutiseksi lähipäivinä sekä UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen avoimen kirjeen että pääministeri Sanna Marinin (sd.) UPM:n toimintaan kohdistaman kovasanaisen kritiikin vuoksi.
 
&#8211; Tehtaan sulkemista perustellaan ulkoisten kustannusten nousulla, mutta pääministeri Sanna Marin ei vaikuta huomaavan mitään yhteyttä veronkorotuksilla ja tuotannon siirtämisellä halvempiin maihin. Sekä polttoaineveron nosto että turpeen energiakäytön rajoitukset nostavat teollisuuden kustannukset pilviin. Nyt menetetään 450 työpaikkaa. Montako lähtee, kun seuraava tehdas siirtää tuotantonsa muualle?perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy.
Suomen päästötavoitteet pelkkää viherpesua
Polttoaineveroa korotettiin viimeksi elokuun alussa, mikä nostaa sekä dieselin että bensiinin litrahintaa lähes 7 sentillä.
&#8211; On täysin järjetöntä korottaa polttoaineveroa maantiekuljetuksista riippuvaisessa maassa. Pitkistä etäisyyksistä johtuen logistiikkakustannukset hipovat pilviä ja jatkuvat veronkorotukset heikentävät yritysten kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna entisestään. Maantiekuljetukset eivät ole huviajelua, vaan korkeammat kustannukset siirtyvät raaka-aineiden hintoihin ja lopulta kuluttajien ja asiakkaiden maksettavaksi.
&#8211; Globaalissa mittakaavassa Suomen päästötavoitteet ovat pelkkää näpertelyä ja viherpesua, Antikainen huomauttaa.
Valtava isku pienelle paikkakunnalle
Kaipolan paperitehdas on Suomen ainoa sanomalehtipaperin valmistaja, joten tehtaan alasajo vaikuttanee myös useisiin mediataloihin sekä alihankkijoihin.
&#8211; Tehtaan sulkeminen on valtava isku pienelle paikkakunnalle ja sen välilliset vaikutukset osuvat satoihin ihmisiin työnsä menettävien lisäksi. Koko kunnan elinvoimaisuus on vaarassa.
&#8211; Jämsää ei saa jättää yksin vaikean tilanteensa kanssa, vaan kaupunki tarvitsee ehdottomasti tukipaketin valtiolta selvitäkseen tästä, Antikainen vaatii.
Hallitus kääntänyt selkänsä yrittäjille
Moni muukin kunta joutuu kuitenkin vielä kokemaan vastaavaa, ellei hallitus tee täyskäännöstä politiikassaan.
&#8211; Hallitus ei tunnu ymmärtävän, kuinka tärkeää työllisyyden nostaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta. Sen sijaan, että hallitus panostaisi siihen, että Suomessa on kannattavaa yrittää ja työllistää tulevaisuudessa, hallitus tuntuu keskittyvän moittimaan yrityksiä ja yrittäjiä.
&#8211; Hallituksen tulisi alentaa yritystoiminnan kustannuksia eikä lisätä veroja, jotta luottamus suomalaiseen päätöksentekoon palautuisi. Jos näin ei tehdä, Kaipolan tehtaan sulkeminen on vasta alkua ja Marinin hallitus jättää perinnöksi suomalaisille massatyöttömyyden, valtavan velkataakan ja köyhyyden, Antikainen varoittaa.

Antikainen: ”Aikooko Marinin hallitus jättää perinnökseen suomalaisille massatyöttömyyden ja köyhyyden?”

Perussuomalaiset kansanedustajat Jouni Kotiaho ja Toimi Kankaanniemi pitävät uutista UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemisesta järkyttävänä ja arvioivat sen koskettavan vähintäänkin koko Jämsän seutua.

Metsäjätti UPM kertoi keskiviikkona, että aikoo lakkauttaa Jämsässä olevan Kaipolan paperitehtaan tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma koskee kolmea paperikonetta ja noin 450 työpaikkaa.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja Jämsän kaupunginvaltuutettu Jouni Kotiaho on suorastaan tyrmistynyt yhtiön suunnitelmista.
– Se oli järkyttävä tieto. Kannan kovasti huolta ihmisistä ja toivon heille jaksamista. Siellä on esimerkiksi nuoria perheitä, jotka ovat asunnon hommanneet ja nyt pudotetaan jalat alta. Täällä Jämsän Jokilaaksossa tai koko Keski-Suomessa ei ole semmoisia työpaikkoja mihin 450 ihmistä pääsisi töihin. Välilliset vaikutukset voidaan kertoa vähintään kolmella. Tämä on todella ikävä asia, Kotiaho harmittelee.
Kaipolan sanomalehtipaperitehdas aloitti toimintansa vuonna 1954. Kyseessä on viimeinen sanomalehtipaperitehdas Suomessa.
– Tämä on järkyttävä asia. Paperitehdas kuuluu Kaipolaan ja se on ollut siellä niin pitkään kuin minä elämää muistan, ja sekin on jo aika pitkä aika. Nyt tehdas loppuu lopullisesti. Se on raju ja ikävä tapahtuma. Kun yksityinen yritys tekee päätöksiään kilpailu- ja kannattavuusperusteilla, niin sille ei sinänsä voi mitään, Toimi Kankaanniemi toteaa.
Kaipolan lisäksi UPM:n vähentää väkeä muun muassa Tervasaaren tehtailta. Yhtiön vähennykset ovat yhteensä noin 840 työpaikkaa.
”Hallitus saa mitä se halusi”
UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueen johtaja Winfried Schaur toteaa yhtiön tiedotteessa, että Kaipolan tehtaan lakkauttamisaikeen taustalla on monia asioita.
– Vaikka Kaipolassa on osaavat tiimit ja hyvin hoidetut koneet, monien ulkoisten tekijöiden, kuten korkeiden logistiikkakustannusten, sääntelyyn ja verotukseen liittyvien seikkojen, korkeiden työvoimakustannusten ja kasvavien kuitukustannusten vuoksi tehdas on UPM:n paperitehtaista kilpailukyvyltään heikoin, Schaur kertoo.
Kolmannen polven kuljetusyrittäjänä toimiva Kotiaho tietää, että muun muassa logistiikkakustannusten nousu heikentää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.
– Tein eduskunnan kyselytunnilla kysymyksen polttoaineverojen korotuksesta ja esitin, että sitä ei tehtäisi. Asiaan vastannut ministeri Mika Lintilä (kesk.) vastasi, että ei käy. Nyt Suomen vihervasemmistohallitus saa mitä se halusi. Hallitus korotti polttoaineveroja ja sitä kautta logistiikkakustannuksia ilmastonmuutoksen nimissä. Kaipola on sijaiskärsijä, Kotiaho huomauttaa.
”Raippaa raipan päälle”
Kotiahon mukaan globaalit teollisuusyritykset menevät Suomea vakaampaan toimintaympäristöön.
– UPM:n tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Saksassa on halvempi tuotanto ja Saksa tukee teollisuutta toisin kuin Suomessa. Täällä lyödään vain raippaa raipan päälle.
Kankaanniemi puolestaan muistuttaa, että perusuomalaiset ovat ajaneet parannusta Jämsän tehtaan yhteyksiin.
– Olemme voimakkaasti vaatineet kaksoisraidetta Jämsästä Orivedelle ja edelleen Tampereelta Rauman satamaan. Hallitukset eivät ole kuitenkaan saaneet aikaan rahoitusta perusteollisuutta palvelevalle tärkeälle yhteydelle. Olemme myös ajaneet sähköveron alentamista EU:n sallimalle minimitasolle. Toivottavasti siitä saadaan päätöksiä, mutta Kaipolan osalta valitettavasti liian myöhään, Kankaanniemi harmittelee.
Jämsään vaaditaan tukipakettia
Paperitehtaan sulkeminen tekee ison kolon noin 20 000 asukkaan Jämsän kuntatalouteen. Kotiaho ja Kankaanniemi vaativat valtiolta tukea Jämsän auttamiseksi.
– Kyllä tässä kaupunginvaltuutettunakin mietityttää, miten pystytään täyttämään valtion antamat velvoitteet. Tilinpäätökset ovat olleet liian pitkään negatiivisia ja nyt tuli lisäksi tällainen pommi. Olen ollut yhteydessä eri puolueisiin ja yhteistä hyvää ajetaan. Kyllä valtiolta pitää tulla jonkinlainen tukipaketti Jämsään, Kotiaho vaatii.
Tehtaan sulkeminen alentaa Kotiahon mukaan metsänomistajien puun myyntituloja ja nakertaa bruttokansantuotetta koko maan laajuisesti. Kovin isku kohdistuu kuitenkin jo entuudestaan muuttotappiosta kärsivään Jämsään. Kaupungissa on paljon halpoja asuntoja myytävänä ja tehtaan lakkauttaminen ei edesauta asuntokauppaa.
– Kun työttömäksi uhkaa jäädä iso joukko ihmisiä pienellä paikkakunnalla, niin siellä on todella vaikea työllistyä. Verotuotot ja ostovoima pienenevät, asuntojen hinnat alenevat ja kaupungin talous kärsii raskaasti. Tarvitaan valtiovallan paketti ja pysyviä ratkaisuja Jämsän seudun tarpeiden rahoittamiseksi. Ihmisille täytyy etsiä koulutusta ja työpaikkoja. Perussuomalaiset tarjoavat yhteistyötä siihen, että ihmisten auttamiseksi tehdään kaikki voitava, Kankaanniemi sanoo.
Teollisuudella synkät näkymät
Kankaanniemen mielestä koko Suomen teollisuuden tulevaisuus näyttää synkältä nykyhallituksen toiminnan seurauksena.
– Rahat työnnetään Etelä-Eurooppaan huijareille ja täysin järjettömästi Suomen kannalta. Nyt kun pitäisi tukea kansallista tuotantoa, elinkeinoelämää ja suomalaisia ihmisiä, niin annetaan lupauksia miljardeista etelään. Se on äärimmäisen vastuutonta politiikkaa, Kankaanniemi jyrähtää.
Hän parantaisi suomalaisen yritystoiminnan kilpailukykyä alentamalla sen kustannustasoa, eikä parantamalla muiden maiden kilpailukykyä.
– Se on pahinta itsensä ampumista mitä pahimmalla tavalla. Tässä on erityisesti sosiaalidemokraattien ja keskustan hallitus epäonnistumassa oikein raskaasti. Kilpailukyky on ratkaisevaa, kun eletään avointen rajojen EU:ssa ja toisaalta vastassa on Kiina, joka polkee hintoja ja tekee kaiken mahdollisen. Siihen Suomi ei pysty vastaamaan, jo se ei ole kansallisesti riittävän itsekäs, Kankaanniemi katsoo.
Myös Kotiaho vastustaa Etelä-Euroopan maiden rahoittamista suomalaisten kustannuksella.
– Hallitus tahtoo näköjään lopettaa teollisen toiminnan Suomesta. UPM:n mukaan Suomen tuotanto mahtuisi markkinoille, jos tuotanto olisi halvempaa. Nyt energiavaltainen teollisuus siirtää tuotantonsa maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö ja halvempi tuotanto. Ilmasto ei siitä parane, jos tehdas siirretään Suomesta Eurooppaan tai muuhun maanosaan. Pelkään, että Suomesta putoaa vielä lisää paperilinjoja, Kotiaho toteaa.

Vihervasemmistohallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä – työttömyys kasvaa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö 

UPM:n päätös sulkea Kaipolan paperitehdas on selkeä kuitti hallitukselle sen politiikasta, kommentoi kansanedustaja Lulu Ranne.

&#8211; Suremme 450 keski-iältään 50 vuoden tienoissa olevan työntekijän kohtaloa. Heille päätös on kauhea, mutta sen vaikutukset Suomen talouteen ulottuvat myös paljon laajemmalle. Yli miljoona kuutiota kuusikuitua ja 200.000 tonnia kierrätyspaperia jää ilman käyttökohdetta.
Hinnoiteltu ulos maailmanmarkkinoilta
Lopettamispäätöksen kärki osoittaa suoraan hallitukseen, Ranne listaa: korkeat logistiikkakustannukset, haastava sääntely ja verotus, työvoimakustannukset ovat Suomessa suhteellisesti ottaen korkeat sekä kuidun hintaan kohdistuvat paineet ovat kasvaneet.
&#8211; UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueen News &amp; Retail -yksikön johtaja Anu Ahola sanoo sen suoraan: &#8221;Kaipola on sijaiskärsijä&#8221;.
&#8211; Suomen sijainnille emme voi mitään, mutta juuri siksi meillä ei ole varaa omin toimin hinnoitella itseämme ulos maailmanmarkkinoilta, Ranne jatkaa.
Syynä liian lihava julkinen talous
Ranteen mielestä verokiilaa on pakko pienentää.
&#8211; Kaikkiin Kaipolan lopettamissyihin syyllisenä on punavihreä politiikka ja Suomen erittäin korkea verokiila. Työntekijän käteen jäävä palkka maksaa työnantajalle enemmän kuin kilpailijamaissa. Syynä on ylisuuri julkinen talous.
&#8211; Suomea ei pelasteta lihottamalla julkista taloutta velaksi, vaan trimmaamalla se sellaiseen kuntoon, että meillä on siihen varaa. Vain siten suomalainen työ käy jatkossa kaupaksi maailmalla, Ranne painottaa.

Ranne UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta: Punavihreä politiikka ja Suomen liian korkea verotus työssään

UPM aikoo sulkea yhden Rauman paperitehtaan kolmesta paperikoneesta. Yt-neuvottelut ovat alkaneet ja lähes kolmannes tehtaan työntekijöistä saa lähtöpassit. UPM perustelee sulkemista kustannuskilpailukyvyttömyydellä. Perussuomalaisten Matti Putkonen syyttää Rinteen hallituksen ilmastopolitiikkaa siitä, että suomalaiset duunarit joutuvat kilometritehtaalle.

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen ennustaa suomalaiselle teollisuudelle synkkää kohtaloa vihertymisen kourissa.
&#8211; Rinteen hallituksen todellinen ilmastoteko on ajaa Suomesta maailman puhtain teollisuus maailman eniten saastuttaviin maihin ja pakottaa suomalaiset duunarit siinä sivussa kilometritehtaalle, Putkonen jyrähtää.
&#8211; Suomalainen teollisuus tulee toden totta vihertymään. Työntekijöiden turvasaappaat, trukit tai rekat eivät enää jatkossa kulje suomalaisten tehtaiden pihamailla. Rikkaruohot valtaavat teollisuuden autioituvat piha-alueet, Putkonen maalailee.
<h4>Logistiikkakustannusten kasvu on myrkkyä</h4>
Putkosen mukaan ministerit Antti Rinne ja Katri Kulmuni eivät ymmärrä teollista toimintaa ja sen logiikkaa, eivätkä eri kustannustekijöiden vaikutusta teollisuuden toimintaedellytyksiin.
&#8211; Logistiikkakustannusten kasvattaminen on myrkkyä kaukana markkinoista olevan maan kilpailukyvylle. Tästä perusasiasta oli kyse, kun Rauman paperikoneen sulkemispäätös tehtiin. Hallituksen on turha kiistää ikäviä tosiseikkoja.
&#8211; Kyse ei todellakaan ole mistään TES-neuvotteluasetelmaan liittyvästä pelistä. Sdp:n ay-johtajat yrittävät peitellä harhaisilla lausunnoillaan Rinteen hallituksen tekosia kuin kissa jätöksiään. Toivoisin teollisuusliiton johdolta jyrähdystä, joka herättäisi hallituksen syvästä viherkoomasta, Putkonen jatkaa.
Kilpailukyky heikkenee entisestään
Putkonen korostaa, että Rauman paperikoneiden kustannuskilpailukyky kilpailijoihin nähden heikkenee edelleen. Jo pelkästään yhden paperikoneen sulkeminen lisäsi kahden jäljelle jääneen kustannuksia, koska paperikoneiden yhteiset kiinteät kustannukset jaetaan kolmen sijasta jatkossa kahdelle.
&#8211; Valtion ensi vuoden budjetissa esitetyt polttoaineiden lisäkorotukset vaarantavat Raumalle jäävien kahden paperikoneen tulevaisuuden.
Putkonen vaatii ammattiyhdistysliikkeeltä toimenpiteitä suomalaisen teollisuuden pelastamiseksi.
&#8211; Sdp:n ay-johtajat, käykää joukolla kertomassa ministereillemme, Rinteelle ja Kulmunille, että eurooppalaiset kilpailijamaamme tukevat fossiilisia polttoaineita käyttäviä teollisuusyrityksiään joko suorilla tai veropoliittisilla tuilla.
&#8211; Kilpailijamaamme toimivat näin, vaikka ovat sitoutuneet Pariisin sopimuksen päästötavoitteisiin, Putkonen toteaa.
<h4>Myös jäljelle jääneet paperikoneet vaarassa</h4>
Suunnitelmat luopua yritys- ja verotuista ilman kompensoiva toimia, jotka varmistavat yhdenvertaisen kilpailuaseman suhteessa kansainvälisiin kilpakumppaneihin, sulkevat varmuudella Rauman kaksi viimeistä paperikonetta, Putkonen pelkää.
Hän korostaa, että suuren teollisen investoinnin vaikutusaika on vuosikymmeniä. Vastaavasti siirtymä fossiilisista polttoaineista sähköön teollisuuden energianlähteenä vaatii vuosikymmenten siirtymäajan.
Suomen Uutiset kertoi toisessa jutussaan Rauman paperitehtaan <a href="https://stage.sudev.fi/rauman-paperitehtaalla-haikeat-tunnelmat-paperikoneeseenkin-voi-kiintya/">työntekijöiden</a> haikeista tunnelmista yt-neuvottelujen tulosta odotellessa.

Putkonen: Rinteen ja Kulmunin ilmastopolitiikka ajaa suomalaiset duunarit kilometritehtaalle

Rauman paperitehtaan työntekijöillä on nyt edessään yt-neuvottelut, joissa lähes joka kolmas saa lähtöpassit. Uuden työpaikan löytyminen tulee olemaan varsinkin vanhemmille työntekijöille vaikeaa. Suomen hallitus ei pysty vaikuttamaan paperin laskevaan kysyntään maailmanmarkkinoilla, mutta voisiko se tehdä jotain saadakseen Suomesta houkuttelevamman paikan uusille paperikoneinvestoinneille?

UPM ilmoitti viime viikolla sulkevansa pysyvästi aikakauslehtipaperikoneensa Raumalla ja myyvänsä Chapellen sanomalehtipaperitehtaan Ranskassa. UPM:n tiedotteen mukaan nämä paperikoneet ovat kustannuskilpailukyvyltään UPM:n heikoimpia. Rauman PK2 aiotaan sulkea vuoden 2019 loppuun mennessä. Kahden jäljelle jäävän paperikoneen tuotanto jatkuu Raumalla normaalisti.
Arvioitu henkilöstön vähennys yt-neuvotteluissa on <a href="https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2019/09/upm-aikoo-vahentaa-paallystamattoman-paperin-tuotantokapasiteettia-varmistaakseen-kilpailukykynsa-euroopassa/">yhtiön tiedotteen</a> mukaan 179 henkilöä.
Tehtaalla tunnelmat ovat apeat. Työntekijöiden mietteet liikkuvat siinä, kuka saa jäädä tehtaalle. Ja mikä sitten eteen, jos ei saakaan jäädä.
&#8211; Kyllä sitä pelätty on, mutta tuli se silti puolittain yllättäen, kertoo Suomen Uutisten haastattelema Tomi Vainio, jolla on takanaan jo 22 vuoden työura Rauman paperitehtaalla.
<h4>Aikakauslehtipaperin tuotannossa on ylikapasiteettia</h4>
Tiistaiaamu viikko sitten alkoi töissä aivan normaalisti. Sitten kuulin, että tehtaan intranetiin on tullut jotain juttua sisäisestä tiedotustilaisuudesta, Tomi Vainio kertoo.
&#8211; Siitä sitten pelko ahterissa mentiin neukkariin, Vainio sanoo.
Työntekijöille lyötiin eteen kylmät faktat: kapasiteettitilanne on se, että enemmän valmistetaan kuin pystytään myymään, joten nyt on sitten Rauman kakkosen vuoro.
&#8211; Sitä on vähän pelättykin, koska kone ei ole oikein ollut kulullaan, Vainio kertoo.
Pohjimmainen syy ei kuitenkaan ole koneen vanheneminen vaan maailmanmarkkinatilanne. Aikakauslehdissä käytetyn SC-paperin tuotannossa on ylikapasiteettia, jota on purettu jo vuosia. Raumalla ylikapasiteettia purettiin jo vuonna 2013 sulkemalla PK3. Yhä harvemmat ihmiset lukevat paperilehtiä.
&#8211; Itsekin sitä ampuu omaan nilkkaan, kun katsoo tabletista Iltalehteä tai tuotekatalogeja, Vainio naurahtaa.
SC-paperille ei ole menekkiä, se on kylmä fakta.
Yt-neuvottelut koskevat kaikkia työntekijöitä
Syksyn mittaan Rauman paperitehtaan kuudesta sadasta työntekijästä 179 joutuu lähtemään.
&#8211; Irtisanomisen uhka koskee kaikkia, Vainio kertoo.
Hän arvelee, että yt-neuvotteluissa käytetään samaa systeemiä kuin silloin, kun PK3 suljettiin muutama vuosi sitten. Silloin jokainen työntekijä pisteytettiin.
Vainio oli nuorempana putkihommissa ja konepajalla, ennen kuin pääsi vuonna 1997 UPM:n omaan teollisuusoppilaitokseen, Valkeakosken Lotilaan. Kahden vuoden koulutuksen jälkeen Vainio vakinaistettiin. Elokuussa tuli täyteen 22 vuotta UPM:n palveluksessa.
Vainio kertoo, että valtaosa hänen ikäluokkansa työntekijöistä on mennyt 80-luvulla suoraan ammattikoulusta paperitehtaaseen. Joillakin on takanaan jopa 35-40 vuoden työhistoria tehtaalla.
&#8221;Haikealta tuntuu&#8221;
Nyt suljettava paperikone on tullut Vainiolle läpikotaisin tutuksi vuosien varrella.
&#8211; Olen itse ollut 13 vuotta kakkosella töissä kunnossapidossa. Keväällä siirryin muihin hommiin.
&#8211; Haikealta tuntuu. Ihminen on hassu, kun melkeinpä &#8221;kiintyy&#8221; tuollaiseen kylmään materiaan. Kun olet ollut 13 vuotta sitä konetta kunnostamassa ja koneen joka lävessä on tullut koluttua, Vainio kertoo.
&#8211; Miksi ei edes harkittu kartonkikoneeksi muuttamista? Esimerkiksi Stora Enso on viime vuosina muuttanut hienopaperikoneita kartonkikoneiksi.
Mikä eteen, jos tulee potkut?
Tehtaalla on luonnollisesti nyt kovat spekulaatiot siitä, kuka saa jäädä ja kuka ei. Kun lähes kolmannes porukasta pistetään pois, lähtevien joukossa on väkisinkin läheisiä ystäviä.
&#8211; Jos ei itselle kolahda, niin vierelle osuu joka tapauksessa, Vainio sanoo ja kertoo, että tehtaalla työskentelee toistakymmentä hänen lapsuudenystäväänsä ja molempien tyttärien kummisedät.
Vainio arvelee, että jos irtisanominen osuu omalle kohdalle, se ei olisi hänelle maailmanloppu, mutta kirpaisisi kovasti.
&#8211; Ei maailma siihen kaatuisi, mutta aikamoinen lommo tulisi henkisesti ja taloudellisestikin. Olen sen verran vanhoillinen, että uskon ja luotan siihen, että jos ei ole liian kranttu, niin kyllä tekevällä vielä töitä löytyy Suomesta.
Kaikilla työntekijöillä tilanne ei ole yhtä hyvä. Varsinkaan eläkeikää lähestyvillä.
&#8211; Paperiteollisuuden prosessityöntekijän työnkuva on niin spesiaali, että jos on 30 vuotta tehnyt paperitehtaalla prosessityötä, niin ei sillä ammattitaidolla ja tietotaidolla valitettavasti tehtaan verkkoaidan ulkopuolella ole paljoakaan käyttöä.
&#8211; Sähkö- ja kunnossapitoporukalla on huomattavasti paremmat saumat, jos ikä on semmoinen, että vielä kelpaa työmarkkinoille, Vainio arvioi.
Mahtikäsky tuli ulkomailta?
UPM on suomalainen yritys, mutta sen <a href="https://www.upmpaper.com/about-us/our-paper-mills/">paperiliiketoiminnan</a> pääkonttori on Saksassa, jossa konsernilla on enemmän paperitehtaita kuin Suomessa. Yrityksellä on seitsemässä eri maassa kaikkiaan 15 paperitehdasta, jotka työllistävät yhteensä 8000 paperityöläistä.
Vainio arvelee, että suomalaisten työntekijöiden etu otettaisiin paremmin huomioon, jos paperiliiketoiminnan pääkonttori olisi yhä Suomessa.
&#8211; Mahtikäsky on tullut Suomen rajojen ulkopuolelta, ei meidän tehtaanjohtaja näille mitään voi, Vainio puuskahtaa.
Kaupunginjohtaja ei ole huolestunut
Kaupunginjohtaja Kari Koski ei vaikuta kovin huolestuneelta paperitehtaan yt-neuvotteluista. Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006233723.html">haastatteleman</a> Kosken mukaan &#8221;töitä Raumalla on vaikka muille jakaa ja lisää on tulossa&#8221;.
Rauman kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Pasi Mäenranta (ps.) ei jaa kaupunginjohtajan huolettomuutta.
&#8211; Irtisanomiset vaikuttavat verokertymiin ja moneen muuhunkin asiaan. Kun teollisuus pysähtyy, se on vain jäävuoren huippu, jolla on heijastusvaikutuksia kaikkialle, Mäenranta toteaa.
Paperikoneen sulkeminen tulee näkymään esimerkiksi Rauman satamassa, jossa Mäenranta työskentelee koneahtaajana.
&#8211; En osaa sanoa, montako sataa tonnia vienti vähenee, mutta se on ollut tärkeätä rullaa meillekin, Mäenranta sanoo.
Hän korostaa, että paperikoneen lakkauttaminen on huono signaali Raumalle, joka oli STX:n telakan lakkauttamisen jälkeen äkillisen rakennemuutoksen alue vuosina 2013-16.
&#8211; Ollaan käyty jo pohjalla ja pinnistetty takaisin. Nyt paperikoneen sulkeminen tuli ikävänä yllätyksenä.
Kilpailukyky on monen asian summa
”Kustannuskilpailukyvyttömyys on aina monen asian summa”, sanoo Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006233723.html">haastattelema</a> johtaja Anu Ahola sanoo. UPM:n sanomalehtipaperitoimintaa johtava Ahola muistuttaa, että Suomi on kaukana markkinoilta ja kuljetuskustannukset ovat suuret. Ahola mainitsee myös keskustelun hakkuiden rajoituksista ja energian verotukseen liittyvän epävarmuuden. Myös yksikkötyökustannukset ovat paperiteollisuudessa Suomessa huipputasolla.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen yritti äskettäin herätellä hallitusta parantamaan Suomen kilpailukykyä investointikohteena.
&#8211; Keskeisiin kilpailijoihin verrattuna Suomessa on korkeat energiaverot, lyhyet työajat ja jäykät työsopimukset, Pesonen kirjoitti Lännen Median kolumnissaan.
Lisäksi polttoaineiden verotusta aiotaan kiristää entisestään. Pesonen antoi konkreettisen esimerkin siitä, miten suuresti logistiikkakustannukset vaikuttavat kaukana markkinoista olevan maan kilpailukykyyn.
&#8211; Kuuden ja puolen sentin korotus dieselin litrahintaan tarkoittaa UPM:lle neljän miljoonan euron suuruista lisäkulua. Se on suurin piirtein sama kuin Suomessa toimivan paperikoneen liikevoitto, Pesonen kirjoitti.
Suomen viimeisin uusi paperikone käynnistyi vuonna 1998 nimenomaan UPM:n Rauman tehtaalla. Seuraavat paperikoneinvestoinnit ovat vasta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10095863">harkintavaiheessa</a>. Suomen hallitus ei pysty vaikuttamaan paperin laskevaan kysyntään maailmanmarkkinoilla, mutta se voi tehdä paljonkin saadakseen Suomesta houkuttelevamman paikan uusille investoinneille.
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen arvostelee erillisessä jutussa kovin sanoin Antti Rinteen ja Katri Kulmunin ilmastopolitiikkaa, joka ajaa suomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/putkonen-rinteen-ja-kulmunin-ilmastopolitiikka-ajaa-suomalaiset-duunarit-kilometritehtaalle/">teollisuusduunarit</a> kilometritehtaalle.

paperitehdas

Antikainen: ”Aikooko Marinin hallitus jättää perinnökseen suomalaisille massatyöttömyyden ja köyhyyden?”

Vihervasemmistohallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä – työttömyys kasvaa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö

Ranne UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta: Punavihreä politiikka ja Suomen liian korkea verotus työssään

Putkonen: Rinteen ja Kulmunin ilmastopolitiikka ajaa suomalaiset duunarit kilometritehtaalle

Rauman paperitehtaalla haikeat tunnelmat: Paperikoneeseenkin voi ”kiintyä”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025