Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

paperiteollisuus

Euroopan komissio on antanut ehdotuksen pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta, joka pyrkii kieltämään kartonkipohjaiset pakkaukset ravintoloissa ja kahviloissa. Perussuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää komission esitystä täydellisenä älyn puutteena.

Asetus pakottaisi pikaruokalat siirtymään pahvipakkauksista esimerkiksi pestäviin muovipakkauksiin. Euroopan unioni kieltäisi näin ollen muun muassa hampurilaisten pahvipakkaukset ja virvoitusjuomien pahvimukien käytön McDonald&#8217;silla ja muissa pikaruokaloissa. Aiemmin EU on kieltänyt muovipillien käytön, jolloin ne korvattiin paperipohjaisilla. Seuraavaksi paperiastiat aiotaan EU:ssa kuitenkin korvata muovisilla.
– Suomessa paperiteollisuus on osa talouden selkärankaa. Asetus voi merkittävästi heikentää suomalaisen kartonkiteollisuuden näkymiä, Ville Tavio moittii.
Vihreät siirtyisivät pahvista muoviin
Paperipakkausalan kattojärjestö EPPA:n teettämän selvityksen mukaan asetuksen seurauksena kuluisi eniten kartonkimateriaalia nykyään käyttävillä sektoreilla yli kolme kertaa enemmän vettä ja hiilidioksidipäästöt kasvaisivat 2,8-kertaisiksi.
– Komission ehdotus ei säästä ympäristöä, vaan se lisää fossiilisen muovin käyttöä ja vedenkulutusta. Asetusta ajavat vihreät ovat sekaisin, Tavio sanoo.
&nbsp;

EU kieltämässä pahvimukit pikaruokaloissa – Tavio: ”Asetusta ajavat vihreät ovat sekaisin”

Siperian kylmyys on asettunut koko pohjois-Euroopan ylle. Ruotsissa kotimainen sähkön tuotanto ei riitä pakkaskeleistä selviämiseen, varsinkin kun ydinvoimaloita on viime vuosina ajettu alas ja tuulivoimalat eivät pyöri ilman tuulta. 
Ruotsin sähkönjakeluverkosta vastaava viranomainen vetoaa kuluttajiin sähkön säästämiseksi, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/pausa-dammsugaren-i-ett-par-dagar-for-klimatets-skull">kertoo</a> SVT. Kylmien kelien odotetaan jatkuvan, joten sähköverkko voi olla kovilla arkipäivien sähkönkulutuksen tyydyttämisessä.
Paperikoneita seisotetaan sähkön kallistumisen takia
Kuluttajia kehotetaan välttämään paljon sähköä vievien laitteiden, kuten pölynimurien käyttöä. Erityisesti sähköä tulisi säästää aamuisin ja iltaisin, jolloin kulutus on suurinta, mikä <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/6zXjkz/planering-basta-sattet-halla-nere-elpriset">näkyy</a> myös tuntikohtaisissa sähkön hinnoissa.
SVT:n mukaan joitakin paperikoneita on jopa jouduttu ajamaan alas kalliin sähkön hinnan takia. Paperikoneiden seisottaminen aiheuttaa tietenkin omat kustannuksensa, mutta on silti kannattavampaa kuin tuotannon jatkaminen.
Ilmasto kärsii tuontisähköstä
Kuluttajiin vedotaan myös ilmaston puolesta, sillä kylmällä säällä käynnistettävät varavoimalat polttavat öljyä. Kovimman kulutuksen päivinä Ruotsi joutuu tuomaan hiilivoimalla tuotettua sähköä Saksasta ja Puolasta.
Ruotsi on viime vuosina sulkenut ydinreaktoreitaan ennen niiden suunnitellun käyttöiän täyttymistä, koska sähkön hinnat ovat aiemmin olleet verrattain alhaalla. Juuri vuodenvaihteessa <a href="https://www.neimagazine.com/news/newssweden-closes-ringhals-1-8435568">suljettiin</a> Ringhalsin ykkösreaktori. Asiantuntija arvioi, että jos Ringhals 1 ja vuosi sitten suljettu Ringhals 2 olisivat yhä toiminnassa, Ruotsi ei tarvitsisi tuontisähköä näillä pakkasilla.
Tuulivoimalat eivät pyöri
Ruotsissa on viime vuosina tehty ennätyssuuria investointeja tuulivoimaan. Vuosi sitten Ruotsin tuulivoimayhdistys <a href="https://www.di.se/nyheter/vindkraftsinvesteringarna-slar-rekord-ger-billigare-el/">hehkutti</a>, että tuulivoiman lisääntynyt tarjonta tulee halventamaan kuluttajien sähkölaskun loppusummaa reilusti.
Tällä hetkellä on vain se ongelma, että ei tuule. Ruotsin tuulivoimaloiden teoreettinen tuotantokapasiteetti on peräti 23 000 megawattia, mutta juuri nyt pakkaskaudella tuulivoimalaverkosto kykenee tuottamaan vain viisi prosenttia teoreettisesta tehostaan, <a href="https://bulletin.nu/kylan-slar-ut-vindkraften-levererar-bara-fem-procent-av-sin-kapacitet">kertoo</a> Bulletin-verkkolehti.
Kuluttajia kehotetaan siis välttämään imurointia ja lataamaan sähköautonsa yöaikaan, jolloin sähkön tarve on muutoin vähäisempää.

”Älkää imuroiko pariin päivään” – Ruotsin viranomaiset vetoavat kuluttajiin sähkön säästämiseksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto patistaa hallitusta keventämään verotusta ja helpottamaan yritystoiminnan kustannuksia. &#8211; Yrityksille pitää konkreettisilla toimilla luoda uskoa siihen, että toimintaa Suomessa kannattaa jatkaa.
 
Kansanedustaja Rami Lehdon mukaan tämän viikon synkät työmarkkinauutiset ovat osoitus siitä, että hallitus ei ole tilanteen tasalla.
&#8211; Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin, ja olisi pitänyt ryhtyä konkreettisiin toimiin sen puolesta, että Suomessa kannattaa ylläpitää teollisuustuotantoa. Yrityksille pitää nyt ennen kaikkea luoda uskoa siihen, että toimintaa kannattaa jatkaa, Lehto sanoo.
Irtisanottavien tuet saatava pyörimään nopeasti
UPM ilmoitti keskiviikkona suunnittelevansa Jämsässä olevan Kaipolan paperitehtaan sulkemista, ja päätös vaikuttaa jopa 450 työpaikkaan. Paperitehtaan sulkeminen murskaa rajulla tavalla suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä. Vain päivää aiemmin Finnair ilmoitti aloittavansa koronan ja matkustusrajoitusten vuoksi yt-neuvottelut. Finnairilla arvioitu vähennystarve on jopa 1 000 työpaikkaa.
UPM ilmoitti tiedotteessaan paperitehtaan sulkemisen syyksi ulkoiset kustannukset ja verorasituksen, jotka ovat käyneet Suomessa ylivoimaisiksi.
Lehto kehottaakin hallitusta nyt keventämään verotusta ja helpottamaan kaikkia yritystoiminnan kustannuksia.
&#8211; Tässä tilanteessa olisi kuitenkin ensimmäisenä toimenpiteenä varmistettava, että irtisanottavien ihmisten taloudelliset tuet saadaan pyörimään mahdollisimman nopeasti, ettei kukaan vain ajautuisi pikavippikierteeseen.
Hallitus ei kykene sopimaan työllisyystoimista
Hallitus ei ole vieläkään ilmoittanut konkreettisista työllisyyttä edistävistä toimista. Lehto arvioi, että hallitus ei vain kykene yhdessä sopimaan asiasta.
&#8211; Kuten olemme nähneet, mitään toimenpiteitä ei ole tullut eikä ole tulossakaan. Näyttääkin siltä, että työllisyystoimia ollaan siirtämässä seuraavalle hallitukselle, Lehto sanoo.
Vihreiden ministeriryhmä linjasi pari viikkoa sitten, että hallituksen pitää ottaa tavoitteekseen 80 000 työperäisen maahanmuuttajan houkutteleminen Suomeen. Hanke näyttäytyy irvokkaana synkkien työmarkkinauutisten aikana.
&#8211; Työttömille tai työttömyysuhan alla eläville tuollaiset puheet kuulostavat varmasti ikäville. On aivan selvää, että nyt on järjestettävä pysyviä töitä suomalaisille työttömille, ennen kuin puhutaan minkäänlaisesta työperäisestä maahanmuutosta, Lehto sanoo.

Jämsän paperitehtaan sulkeminen murskaa suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä – Lehto: ”Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin”

UPM aikoo sulkea yhden Rauman paperitehtaan kolmesta paperikoneesta. Yt-neuvottelut ovat alkaneet ja lähes kolmannes tehtaan työntekijöistä saa lähtöpassit. UPM perustelee sulkemista kustannuskilpailukyvyttömyydellä. Perussuomalaisten Matti Putkonen syyttää Rinteen hallituksen ilmastopolitiikkaa siitä, että suomalaiset duunarit joutuvat kilometritehtaalle.

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen ennustaa suomalaiselle teollisuudelle synkkää kohtaloa vihertymisen kourissa.
&#8211; Rinteen hallituksen todellinen ilmastoteko on ajaa Suomesta maailman puhtain teollisuus maailman eniten saastuttaviin maihin ja pakottaa suomalaiset duunarit siinä sivussa kilometritehtaalle, Putkonen jyrähtää.
&#8211; Suomalainen teollisuus tulee toden totta vihertymään. Työntekijöiden turvasaappaat, trukit tai rekat eivät enää jatkossa kulje suomalaisten tehtaiden pihamailla. Rikkaruohot valtaavat teollisuuden autioituvat piha-alueet, Putkonen maalailee.
<h4>Logistiikkakustannusten kasvu on myrkkyä</h4>
Putkosen mukaan ministerit Antti Rinne ja Katri Kulmuni eivät ymmärrä teollista toimintaa ja sen logiikkaa, eivätkä eri kustannustekijöiden vaikutusta teollisuuden toimintaedellytyksiin.
&#8211; Logistiikkakustannusten kasvattaminen on myrkkyä kaukana markkinoista olevan maan kilpailukyvylle. Tästä perusasiasta oli kyse, kun Rauman paperikoneen sulkemispäätös tehtiin. Hallituksen on turha kiistää ikäviä tosiseikkoja.
&#8211; Kyse ei todellakaan ole mistään TES-neuvotteluasetelmaan liittyvästä pelistä. Sdp:n ay-johtajat yrittävät peitellä harhaisilla lausunnoillaan Rinteen hallituksen tekosia kuin kissa jätöksiään. Toivoisin teollisuusliiton johdolta jyrähdystä, joka herättäisi hallituksen syvästä viherkoomasta, Putkonen jatkaa.
Kilpailukyky heikkenee entisestään
Putkonen korostaa, että Rauman paperikoneiden kustannuskilpailukyky kilpailijoihin nähden heikkenee edelleen. Jo pelkästään yhden paperikoneen sulkeminen lisäsi kahden jäljelle jääneen kustannuksia, koska paperikoneiden yhteiset kiinteät kustannukset jaetaan kolmen sijasta jatkossa kahdelle.
&#8211; Valtion ensi vuoden budjetissa esitetyt polttoaineiden lisäkorotukset vaarantavat Raumalle jäävien kahden paperikoneen tulevaisuuden.
Putkonen vaatii ammattiyhdistysliikkeeltä toimenpiteitä suomalaisen teollisuuden pelastamiseksi.
&#8211; Sdp:n ay-johtajat, käykää joukolla kertomassa ministereillemme, Rinteelle ja Kulmunille, että eurooppalaiset kilpailijamaamme tukevat fossiilisia polttoaineita käyttäviä teollisuusyrityksiään joko suorilla tai veropoliittisilla tuilla.
&#8211; Kilpailijamaamme toimivat näin, vaikka ovat sitoutuneet Pariisin sopimuksen päästötavoitteisiin, Putkonen toteaa.
<h4>Myös jäljelle jääneet paperikoneet vaarassa</h4>
Suunnitelmat luopua yritys- ja verotuista ilman kompensoiva toimia, jotka varmistavat yhdenvertaisen kilpailuaseman suhteessa kansainvälisiin kilpakumppaneihin, sulkevat varmuudella Rauman kaksi viimeistä paperikonetta, Putkonen pelkää.
Hän korostaa, että suuren teollisen investoinnin vaikutusaika on vuosikymmeniä. Vastaavasti siirtymä fossiilisista polttoaineista sähköön teollisuuden energianlähteenä vaatii vuosikymmenten siirtymäajan.
Suomen Uutiset kertoi toisessa jutussaan Rauman paperitehtaan <a href="https://stage.sudev.fi/rauman-paperitehtaalla-haikeat-tunnelmat-paperikoneeseenkin-voi-kiintya/">työntekijöiden</a> haikeista tunnelmista yt-neuvottelujen tulosta odotellessa.

Putkonen: Rinteen ja Kulmunin ilmastopolitiikka ajaa suomalaiset duunarit kilometritehtaalle

Rauman paperitehtaan työntekijöillä on nyt edessään yt-neuvottelut, joissa lähes joka kolmas saa lähtöpassit. Uuden työpaikan löytyminen tulee olemaan varsinkin vanhemmille työntekijöille vaikeaa. Suomen hallitus ei pysty vaikuttamaan paperin laskevaan kysyntään maailmanmarkkinoilla, mutta voisiko se tehdä jotain saadakseen Suomesta houkuttelevamman paikan uusille paperikoneinvestoinneille?

UPM ilmoitti viime viikolla sulkevansa pysyvästi aikakauslehtipaperikoneensa Raumalla ja myyvänsä Chapellen sanomalehtipaperitehtaan Ranskassa. UPM:n tiedotteen mukaan nämä paperikoneet ovat kustannuskilpailukyvyltään UPM:n heikoimpia. Rauman PK2 aiotaan sulkea vuoden 2019 loppuun mennessä. Kahden jäljelle jäävän paperikoneen tuotanto jatkuu Raumalla normaalisti.
Arvioitu henkilöstön vähennys yt-neuvotteluissa on <a href="https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2019/09/upm-aikoo-vahentaa-paallystamattoman-paperin-tuotantokapasiteettia-varmistaakseen-kilpailukykynsa-euroopassa/">yhtiön tiedotteen</a> mukaan 179 henkilöä.
Tehtaalla tunnelmat ovat apeat. Työntekijöiden mietteet liikkuvat siinä, kuka saa jäädä tehtaalle. Ja mikä sitten eteen, jos ei saakaan jäädä.
&#8211; Kyllä sitä pelätty on, mutta tuli se silti puolittain yllättäen, kertoo Suomen Uutisten haastattelema Tomi Vainio, jolla on takanaan jo 22 vuoden työura Rauman paperitehtaalla.
<h4>Aikakauslehtipaperin tuotannossa on ylikapasiteettia</h4>
Tiistaiaamu viikko sitten alkoi töissä aivan normaalisti. Sitten kuulin, että tehtaan intranetiin on tullut jotain juttua sisäisestä tiedotustilaisuudesta, Tomi Vainio kertoo.
&#8211; Siitä sitten pelko ahterissa mentiin neukkariin, Vainio sanoo.
Työntekijöille lyötiin eteen kylmät faktat: kapasiteettitilanne on se, että enemmän valmistetaan kuin pystytään myymään, joten nyt on sitten Rauman kakkosen vuoro.
&#8211; Sitä on vähän pelättykin, koska kone ei ole oikein ollut kulullaan, Vainio kertoo.
Pohjimmainen syy ei kuitenkaan ole koneen vanheneminen vaan maailmanmarkkinatilanne. Aikakauslehdissä käytetyn SC-paperin tuotannossa on ylikapasiteettia, jota on purettu jo vuosia. Raumalla ylikapasiteettia purettiin jo vuonna 2013 sulkemalla PK3. Yhä harvemmat ihmiset lukevat paperilehtiä.
&#8211; Itsekin sitä ampuu omaan nilkkaan, kun katsoo tabletista Iltalehteä tai tuotekatalogeja, Vainio naurahtaa.
SC-paperille ei ole menekkiä, se on kylmä fakta.
Yt-neuvottelut koskevat kaikkia työntekijöitä
Syksyn mittaan Rauman paperitehtaan kuudesta sadasta työntekijästä 179 joutuu lähtemään.
&#8211; Irtisanomisen uhka koskee kaikkia, Vainio kertoo.
Hän arvelee, että yt-neuvotteluissa käytetään samaa systeemiä kuin silloin, kun PK3 suljettiin muutama vuosi sitten. Silloin jokainen työntekijä pisteytettiin.
Vainio oli nuorempana putkihommissa ja konepajalla, ennen kuin pääsi vuonna 1997 UPM:n omaan teollisuusoppilaitokseen, Valkeakosken Lotilaan. Kahden vuoden koulutuksen jälkeen Vainio vakinaistettiin. Elokuussa tuli täyteen 22 vuotta UPM:n palveluksessa.
Vainio kertoo, että valtaosa hänen ikäluokkansa työntekijöistä on mennyt 80-luvulla suoraan ammattikoulusta paperitehtaaseen. Joillakin on takanaan jopa 35-40 vuoden työhistoria tehtaalla.
&#8221;Haikealta tuntuu&#8221;
Nyt suljettava paperikone on tullut Vainiolle läpikotaisin tutuksi vuosien varrella.
&#8211; Olen itse ollut 13 vuotta kakkosella töissä kunnossapidossa. Keväällä siirryin muihin hommiin.
&#8211; Haikealta tuntuu. Ihminen on hassu, kun melkeinpä &#8221;kiintyy&#8221; tuollaiseen kylmään materiaan. Kun olet ollut 13 vuotta sitä konetta kunnostamassa ja koneen joka lävessä on tullut koluttua, Vainio kertoo.
&#8211; Miksi ei edes harkittu kartonkikoneeksi muuttamista? Esimerkiksi Stora Enso on viime vuosina muuttanut hienopaperikoneita kartonkikoneiksi.
Mikä eteen, jos tulee potkut?
Tehtaalla on luonnollisesti nyt kovat spekulaatiot siitä, kuka saa jäädä ja kuka ei. Kun lähes kolmannes porukasta pistetään pois, lähtevien joukossa on väkisinkin läheisiä ystäviä.
&#8211; Jos ei itselle kolahda, niin vierelle osuu joka tapauksessa, Vainio sanoo ja kertoo, että tehtaalla työskentelee toistakymmentä hänen lapsuudenystäväänsä ja molempien tyttärien kummisedät.
Vainio arvelee, että jos irtisanominen osuu omalle kohdalle, se ei olisi hänelle maailmanloppu, mutta kirpaisisi kovasti.
&#8211; Ei maailma siihen kaatuisi, mutta aikamoinen lommo tulisi henkisesti ja taloudellisestikin. Olen sen verran vanhoillinen, että uskon ja luotan siihen, että jos ei ole liian kranttu, niin kyllä tekevällä vielä töitä löytyy Suomesta.
Kaikilla työntekijöillä tilanne ei ole yhtä hyvä. Varsinkaan eläkeikää lähestyvillä.
&#8211; Paperiteollisuuden prosessityöntekijän työnkuva on niin spesiaali, että jos on 30 vuotta tehnyt paperitehtaalla prosessityötä, niin ei sillä ammattitaidolla ja tietotaidolla valitettavasti tehtaan verkkoaidan ulkopuolella ole paljoakaan käyttöä.
&#8211; Sähkö- ja kunnossapitoporukalla on huomattavasti paremmat saumat, jos ikä on semmoinen, että vielä kelpaa työmarkkinoille, Vainio arvioi.
Mahtikäsky tuli ulkomailta?
UPM on suomalainen yritys, mutta sen <a href="https://www.upmpaper.com/about-us/our-paper-mills/">paperiliiketoiminnan</a> pääkonttori on Saksassa, jossa konsernilla on enemmän paperitehtaita kuin Suomessa. Yrityksellä on seitsemässä eri maassa kaikkiaan 15 paperitehdasta, jotka työllistävät yhteensä 8000 paperityöläistä.
Vainio arvelee, että suomalaisten työntekijöiden etu otettaisiin paremmin huomioon, jos paperiliiketoiminnan pääkonttori olisi yhä Suomessa.
&#8211; Mahtikäsky on tullut Suomen rajojen ulkopuolelta, ei meidän tehtaanjohtaja näille mitään voi, Vainio puuskahtaa.
Kaupunginjohtaja ei ole huolestunut
Kaupunginjohtaja Kari Koski ei vaikuta kovin huolestuneelta paperitehtaan yt-neuvotteluista. Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006233723.html">haastatteleman</a> Kosken mukaan &#8221;töitä Raumalla on vaikka muille jakaa ja lisää on tulossa&#8221;.
Rauman kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Pasi Mäenranta (ps.) ei jaa kaupunginjohtajan huolettomuutta.
&#8211; Irtisanomiset vaikuttavat verokertymiin ja moneen muuhunkin asiaan. Kun teollisuus pysähtyy, se on vain jäävuoren huippu, jolla on heijastusvaikutuksia kaikkialle, Mäenranta toteaa.
Paperikoneen sulkeminen tulee näkymään esimerkiksi Rauman satamassa, jossa Mäenranta työskentelee koneahtaajana.
&#8211; En osaa sanoa, montako sataa tonnia vienti vähenee, mutta se on ollut tärkeätä rullaa meillekin, Mäenranta sanoo.
Hän korostaa, että paperikoneen lakkauttaminen on huono signaali Raumalle, joka oli STX:n telakan lakkauttamisen jälkeen äkillisen rakennemuutoksen alue vuosina 2013-16.
&#8211; Ollaan käyty jo pohjalla ja pinnistetty takaisin. Nyt paperikoneen sulkeminen tuli ikävänä yllätyksenä.
Kilpailukyky on monen asian summa
”Kustannuskilpailukyvyttömyys on aina monen asian summa”, sanoo Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006233723.html">haastattelema</a> johtaja Anu Ahola sanoo. UPM:n sanomalehtipaperitoimintaa johtava Ahola muistuttaa, että Suomi on kaukana markkinoilta ja kuljetuskustannukset ovat suuret. Ahola mainitsee myös keskustelun hakkuiden rajoituksista ja energian verotukseen liittyvän epävarmuuden. Myös yksikkötyökustannukset ovat paperiteollisuudessa Suomessa huipputasolla.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen yritti äskettäin herätellä hallitusta parantamaan Suomen kilpailukykyä investointikohteena.
&#8211; Keskeisiin kilpailijoihin verrattuna Suomessa on korkeat energiaverot, lyhyet työajat ja jäykät työsopimukset, Pesonen kirjoitti Lännen Median kolumnissaan.
Lisäksi polttoaineiden verotusta aiotaan kiristää entisestään. Pesonen antoi konkreettisen esimerkin siitä, miten suuresti logistiikkakustannukset vaikuttavat kaukana markkinoista olevan maan kilpailukykyyn.
&#8211; Kuuden ja puolen sentin korotus dieselin litrahintaan tarkoittaa UPM:lle neljän miljoonan euron suuruista lisäkulua. Se on suurin piirtein sama kuin Suomessa toimivan paperikoneen liikevoitto, Pesonen kirjoitti.
Suomen viimeisin uusi paperikone käynnistyi vuonna 1998 nimenomaan UPM:n Rauman tehtaalla. Seuraavat paperikoneinvestoinnit ovat vasta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10095863">harkintavaiheessa</a>. Suomen hallitus ei pysty vaikuttamaan paperin laskevaan kysyntään maailmanmarkkinoilla, mutta se voi tehdä paljonkin saadakseen Suomesta houkuttelevamman paikan uusille investoinneille.
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen arvostelee erillisessä jutussa kovin sanoin Antti Rinteen ja Katri Kulmunin ilmastopolitiikkaa, joka ajaa suomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/putkonen-rinteen-ja-kulmunin-ilmastopolitiikka-ajaa-suomalaiset-duunarit-kilometritehtaalle/">teollisuusduunarit</a> kilometritehtaalle.

paperiteollisuus

EU kieltämässä pahvimukit pikaruokaloissa – Tavio: ”Asetusta ajavat vihreät ovat sekaisin”

”Älkää imuroiko pariin päivään” – Ruotsin viranomaiset vetoavat kuluttajiin sähkön säästämiseksi

Jämsän paperitehtaan sulkeminen murskaa suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä – Lehto: ”Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin”

Putkonen: Rinteen ja Kulmunin ilmastopolitiikka ajaa suomalaiset duunarit kilometritehtaalle

Rauman paperitehtaalla haikeat tunnelmat: Paperikoneeseenkin voi ”kiintyä”

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025