Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Pariisi

Pariisi tulessa jalkapallovoiton jälkeen – mellakoitsijoista monet ovat maahanmuuttajataustaisia

12-vuotias juutalaistyttö raiskattiin viime viikonvaihteessa Pariisin esikaupunkialueella. Rikoksesta <a href="https://www.dn.se/varlden/brutal-antisemitisk-valdtakt-skakar-frankrike/">epäillään</a> kahta 13-vuotiasta ja yhtä 12-vuotiasta poikaa. Epäillyt pidätettiin maanantaina joukkoraiskauksesta epäiltynä.

Poliisin mukaan rikolliset uhkasivat teon aikana tappaa tytön ja huusivat juutalaisvastaisia iskulauseita.
Presidentti Emmanuel Macron kutsui teon seurauksena koolle ministerikokouksen keskustelemaan rasismista ja lisääntyneestä väkivallasta sekä juutalaisvihasta ranskalaiskouluissa. Ranskassa ovat Euroopan suurimmat juutalais- ja muslimiyhteisöt.
Törkeä raiskaus on järkyttänyt ranskalaisia juuri kesäkuun lopussa pidettävien parlamenttivaalien alla. Rikoksen seurauksena <a href="https://www.france24.com/en/france/20240619-french-teens-charged-with-anti-semitic-rape-in-attack-condemned-by-political-leaders">jännitteet</a> maassa ovat edelleen lisääntyneet ja niillä saattaa asiantuntijoiden mukaan olla vaikutuksensa vaalien tulokseen.

Pikkutytön brutaali joukkoraiskaus ravisuttaa Ranskaa – antisemitistinen motiivi todennäköinen

Yksi ihminen kuoli ja useat haavoittuivat terrori-iskussa Pariisissa lauantaina. Epäillyllä on radikaali islamistinen tausta ja hän on ollut turvallisuusviranomaisten seurannassa. Murha kiristänee väestöryhmien välisiä jännitteitä Ranskassa entisestään.

Saksalaisturisti kuoli ja ainakin kaksi muuta haavoittui veitsellä ja vasaralla aseistautuneen miehen <a href="https://www.france24.com/en/live-news/20231203-attacker-stabs-german-tourist-to-death-in-paris">hyökkäyksessä</a> Eiffel-tornin läheisyydessä Pariisissa lauantai-iltana. Ranskan sisäministeri Gérald Darmanin <a href="https://twitter.com/GDarmanin">mukaan </a>hyökkäyksessä sai surmansa Filippiineillä syntynyt Saksan kansalainen.
Terroristi aloitti hyökkäyksenä käymällä ensin saksalaisturistin ja tämän vaimon kimppuun. Taksinkuljettaja keskeytti pahoinpitelyn, jonka jälkeen hyökkääjä pakeni Seinen toiselle <a href="https://www.youtube.com/watch?v=7iqUNe_SiaQ">puolelle</a> ja löi vielä yhtä turistia vasaralla. Poliisi <a href="https://www.youtube.com/watch?v=cDS7c5BONlo">pysäytti</a> miehen pian tämän jälkeen etälamauttimella.
Epäillyllä radikaali islamistinen tausta
Viranomaisten mukaan epäilty on tunnettu radikaalina islamistina, ja hänellä on ollut mielenterveyden häiriöitä. Mies oli toistanut ”Allahu Akbar”-huutoa ennen pidätystään, <a href="https://www.lemonde.fr/en/france/article/2023/12/03/police-in-paris-arrest-a-man-who-targeted-passersby-killing-1-injuring-2-others-official-says_6308343_7.html">kertoo</a> Le Monde-lehti.
Epäilty on Ranskan kansalainen ja syntynyt vuonna 1997. Poliisin mukaan mies oli kertonut, ettei voi sietää muslimien tappamista ”Afganistanissa ja Palestiinassa”.
Epäilty oli saanut vuonna 2016 neljän vuoden vankeustuomion epäonnistuneen terroristisen teon suunnittelusta ja hän oli turvallisuusviranomaisten tarkkailulistalla radikaalina islamistina.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron <a href="https://twitter.com/EmmanuelMacron/status/1731112198653501867">lähetti</a> viestipalvelu X:ssä osanottonsa ”terroristi-iskussa” kuolleen omaisille ja läheisille. Hän kiitti turvallisuusviranomaisia nopeasta toiminnasta ja ilmoitti kansallisen terrorismin vastaisen yksikön ottavan tapauksen tutkinnan hoitoonsa.

”Allahu Akbar” -puukkoisku Pariisissa – turisti kuoli ja useita haavoittui veitsellä ja vasaralla riehuneen terroristin hyökkäyksessä

Samaan aikaan kun Ukrainassa tapetaan ihmisiä Venäjän eliitin edustaja mässäilee Mariupolin jälleenrakennukseen tarkoitetuilla varoilla ympäri vaurainta Eurooppaa. Kesämökistäkin voi heittämällä maksaa 150 000 euron kuukausivuokraa. Yhden kuolema on toisen leipä.

Venäjä piiritti viime vuoden keväällä Mariupolia kahden kuukauden ajan. Tykistö- ja kranaattituli sekä ilmahyökkäykset jauhoivat kaupungin murusiksi ja lopettivat tuhansien ukrainalaisten elämän. Ehkä traagisin yksittäinen isku kohdistui kaupungin <a href="https://apnews.com/article/Russia-ukraine-war-mariupol-theater-c321a196fbd568899841b506afcac7a1">teatteriin</a>, jonka raunioihin kuoli jopa 600 siviiliä.
Seuraavaksi kuvaan ilmestyykin sitten Venäjän armeijan rakennusprojekteista vastaava varapuolustusministeri Timur Ivanov. Ivanov sai tehtäväkseen miehitetyn Mariupolin jälleenrakentamisen, nyt kukoistavaksi <a href="https://www.aljazeera.com/news/liveblog/2023/3/19/russia-ukraine-live-putin-makes-surprise-trip-to">venäläiseksi</a> kaupungiksi.
Makeaa elämää verirahoilla
Sopimuksen kaupungin korjaustöistä sai lopulta Ivanovia lähellä oleva yritys. Ivanov puolestaan nettosi miljardisopimuksesta tavanmukaisen korvauksen, <a href="https://acf.international/news/zamministra-oborony-vedet-roskoshnuyu">kertoo</a> Aleksei Navalnyin Kansainvälinen korruption vastainen rahasto (ACFI).
Kleptokratiassa rahaa liikkunee tarpeeksi, koska sitä on tässäkin tapauksessa näemmä riittänyt myös Ivanovin ex-vaimolle ja tämän lasten äidille Svetlana Manjovitshille. Rouva tiettävästi <a href="https://tvpworld.com/69317538/wife-of-russian-deputy-def-min-spends-hubbys-blood-money-in-paris">asustaa</a> muun muassa Saint Tropezissa huvilaa, jonka vuokra on 150 000 euroa kuukaudessa.
Ex-vaimolla on residenssi myös Pariisissa. Moskovassa piipahtaessaan hän kurvailee ympäriinsä Rolls-Royce Cornichella, väittävät Manjovitshin elämää selvittäneet, kriittisesti Venäjän nykyhallintoon suhtautuvat tahot. Rouvan eksyydestäkään ei ole täyttä varmuutta, kyseessä saattaa olla perheen sisäinen peiteoperaatio.
Manjovitshia vaaditaan pakotelistalle
Navalnyin korruption vastainen rahasto on <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/ryska-eliten-lever-lyxliv-i-europa-medan-bomberna-faller-i-ukraina">patistellut</a> ranskalaisia protestoimaan Manjovitsin Pariisin asunnon ulkopuolelle. Navalnyin rahaston tavoitteena on saada Manjovitsh EU:n Venäjän vastaiselle pakotelistalle ja jäädyttää perheen omaisuus.
Vastaavat mielenilmaisut johtivat viime vuonna siihen, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tytärpuoli asetettiin Britannian pakotelistalle.

Yhden kuolema on toisen leipä: Venäjän eliitti lomailee Euroopassa miehitetyn Mariupolin jälleenrakennukseen tarkoitetuilla varoilla

Karkotuspäätöksen saanut maahanmuuttaja tuhosi ranskalaisen pikkutytön ja hänen läheistensä elämän. Murha on saanut ranskalaisten tunteet kuohumaan ja aallot ylettyvät Pohjolaan asti. Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneissä ja siitä ei saa vaieta, vaaditaan jo Svenska Dagbladetinkin pääkirjoitussivulla.

&#8211; Tunsin hänet hyvin; kiltti, pikkuisen outo pikkutyttö ja hyvin läheinen vanhemmilleen. Hänen kohtalonsa saa sydämeni murtumaan.
Näin <a href="https://www.lefigaro.fr/faits-divers/meurtre-de-lola-l-inconcevable-tragedie-qui-sidere-la-france-20221019">purkaa</a> tuntojaan murhatun 12-vuotiaan Lola Davietin naapuri Le Figaro-lehdessä. Lolan ruumis löytyi matkalaukusta. Häntä oli kidutettu, hänet oli raiskattu ja pikkutytön kurkku oli leikattu auki. Todennäköisesti Lola oli kidnapattu markalla koulusta kotiin Pariisin työläiskaupunginosassa.
Vangittu tuli maahan opiskeluviisumilla
Murhasta epäillään 24-vuotiasta algerialaisnaista, joka oli saanut karkotuspäätöksen. Avunannosta murhaan on vangittu 43-vuotias mies, joka tiettävästi oli auttanut naista ruumiin kuljettamisessa.
Vangittu nainen tuli Ranskaan kuusi vuotta sitten tilapäisellä opiskeluviisumilla. Ilmeisesti opiskelut eivät sujuneet, koska hän sittemmin sai <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-63303438">karkotuspäätöksen</a>. Naisella oli tiettävästi mielenterveydellisiä ongelmia. Karkotus Ranskasta toteutuu tosin vain yhdessä tapauksessa kymmenestä ja näin on nimenomaan algerialaisten kohdalla.
Maahanmuuttajien väkivaltarikollisuus yleinen ilmiö
Toimittaja ja juristi Paulina Neuding ottaa Svenska Dagbladetin pääkirjoitussivulla esille vastaavan tapauksen Skellefteåsta viime kesältä: tuolloin 8-vuotias tyttö raiskattiin ja yritettiin murhata.
&#8211; Maahanmuuttajat ovat niin <a href="https://www.spectator.co.uk/article/-france-is-now-more-dangerous-than-mexico/">Ranskassa</a> kuin Ruotsissakin voimakkaasti yliedustettuina seksuaalirikoksissa ja vakavissa väkivaltarikoksissa. Tämä on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys, Neuding <a href="https://www.svd.se/a/dww0gA/neuding-frankrikes-tragedi-ar-ocksa-var">kirjoittaa</a>.
Neudind muistuttaa feministiaktivisti Ayaan Hirsi Alin pakolaiskriisin vuotta 2015 käsittelevästä teoksesta, jossa kartoitettiin maahanmuuttoaallon vaikutusta seksuaalirikollisuuteen.
Tehdessään tutkimustyötä <a href="https://kvartal.se/artiklar/ayaan-hirsi-ali-om-europeiska-kvinnor-som-villebrad/">kirjaansa</a> varten Ayaan Hirsi Alille selvisi kaksi asiaa: maahanmuuttajien yliedustus seksuaalirikollisissa on yleiseurooppalainen ilmiö, ja tästä kärsivät varsinkin naiset ja lapset. Erityisesti laittomasti maanosassa asuvat saattavat tehdä vakavia rikoksia, koska he eivät näe itselleen tulevaisuutta Euroopassa.
Rikosten uhrit maksavat vaikenemisen hinnan
Neudingin mukaan Ruotsin feministiseen ulkopolitiikkaan ei ole koskaan sisältynyt kysymystä siitä, mikä vaikutus maahanmuutolla oli naisten asemaan Euroopassa. Feministinen sisäpolitiikkakin väisti saman ongelman.
&#8211; Ongelman arkaluonteisuuteen on varmasti syynä riski siitä, että yksittäisestä rikoksesta syytetään koko saman kansallisuuden omaavaa yhteisöä. Hiljaisuus maahanmuuton vaikutuksista rikollisuuteen on kuitenkin väärin ja hinnan maksavat rikosten uhrit, Neuding muistuttaa.
&#8211; Jokainen menetetty ihmishenki on tragedia itsessään ja jotkut kantavat vastuun yhteiskunnasta, joka on huolissaan vääristä asioista. Emme saa unohtaa Lolaa, joka ei koskaan saanut tulla koulusta kotiin.

Koulutytön raiskausmurha sai Ranskan kuohuksiin: ”Vaikeneminen maahanmuuton vaikutuksista rikollisuuteen on väärin”

Pariisin vuoden 2015 terrori-iskua käsitellään nyt oikeudessa lähes kuusi vuotta tapahtuneen jälkeen. Yhdeksästä iskuihin osallistuneesta Isis-terroristista vain yksi on saatu oikeuden eteen. Jättioikeudenkäynnin odotetaan kestävän yhdeksän kuukautta. Oikeudenkäynti on osaltaan myös terapiaa koko Ranskan kansalle. 
Marraskuussa 2015 Pariisissa tehtiin useiden terrori-iskujen sarja. Isis-terroristit iskivät Bataclan-konserttisalin lisäksi jalkapalloareenalle ja useisiin ravintoloihin eri puolilla kaupunkia. Iskut vaativat yhteensä 130 kuolonuhria. Niihin osallistui yhdeksän Isis-terroristia.
Iskuista epäilty Salah Abdeslam ehti paeta Belgiaan, jossa hänet vangittiin muutamia kuukausia myöhemmin. Yli viisi vuotta kestäneen tutkintavankeutensa aikana hän ei ole sanonut kuulustelijoilleen juuri mitään, kertoo <a href="https://news.sky.com/story/paris-attacks-suspect-salah-abdeslam-tells-court-the-deaths-of-130-people-were-nothing-personal-12408861">Sky News</a>.
Kosto Ranskan ilmaiskuista Isis-kohteisiin
Keskiviikkona alkaneessa oikeudenkäynnissä Abdeslam vihdoin avautui Pariisin terrori-iskujen taustoista. Hän kertoo, että iskut tehtiin kostona niistä ilmaiskuista, joita Ranska oli tehnyt Isis-järjestöä vastaan Syyriassa ja Irakissa.
&#8211; Me taistelimme Ranskaa vastaan ja kohdistimme hyökkäyksemme Ranskan siviiliväestöön. Siinä ei ollut mitään henkilökohtaista heitä vastaan, Salah Abdeslam selitti oikeudessa.
Tuloksena oli Ranskan historian vakavin väkivallanteko toisen maailmansodan jälkeen. Kuolleita oli 130 ja haavoittuneita oli useita satoja.
Useimmat terroristit kuolivat itsemurhaiskuissa
Iskuihin osallistuneista terroristeista useimmat kuolivat itsemurhapommituksissa tai tulitaistelussa poliisin kanssa. Abdeslam on ainoa varsinaisiin iskuihin osallistuneista, joka jäi henkiin. Hän kyyditsi kolme itsemurhapommittajaa jalkapalloareenalle ja jatkoi sitten autolla matkaa paikkaan, jossa hänen piti tehdä oma itsemurhaiskunsa metroasemalle.
Abdeslam <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-58472506">väitti</a> muuttaneensa mielensä viime hetkellä. Poliisin teknisen tutkinnan mukaan hänen itsemurhaliivinsä ei ollut toimintakuntoinen, joten on mahdollista, että hän yritti räjäyttää itsensä ja siinä epäonnistuttuaan pakeni kotikaupunkiinsa Brysseliin. Hänen lisäkseen oikeuden edessä on parikymmentä syytettyä, joita epäillään eri asteisesta avunannosta terrori-iskuihin.
Jättioikeudenkäynti on osa kansakunnan surutyötä
Pariisin oikeustalon tiloja on jouduttu remontoimaan jättioikeudenkäyntiä varten. Oikeudenkäyntiin osallistuu 300 juristia ja asianomistajia on 1800. Nämä pari tuhatta ihmistä ovat iskuissa haavoittuneita tai iskuissa kuolleiden omaisia.
Oikeudenkäynnissä on tarkoitus antaa jokaiselle uhrille ja omaiselle mahdollisuus päästä kertomaan oma tarinansa oikeuden edessä. Pelkästään näihin asianomistajien kuulemisiin on varattu viisi viikkoa. Jättioikeudenkäynnissä on siis osaltaan kyse koko kansakunnan surutyöstä.

Pariisin terroristi: ”Ei mitään henkilökohtaista” – Bataclanin terrori-iskua puidaan nyt oikeudessa

Ranskan viranomaiset ovat aloittaneet tutkinnan kymmenissä moskeijoissa ja rukoushuoneissa etsiessään viitteitä separatismista ja islamismista. Jos merkkejä ääriajattelusta löytyy, moskeijan ovi lyödään lopullisesti kiinni, kertoo BBC.

Sisäministeri Gérald Darmaninin ja turvallisuusviranomaisten erityisen mielenkiinnon kohteena on 76 moskeijaa ja rukoushuonetta, joista 18 sijaitsee Pariisin alueella.
<a href="https://twitter.com/GDarmanin/status/1334395726906929158?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1334395726906929158%7Ctwgr%5E%7Ctwcon%5Es1_&amp;ref_url=https%3A%2F%2Fwww.aljazeera.com%2Fnews%2F2020%2F12%2F3%2Ffrance-76-mosques-face-closure-66-migrants-deported">Twiitissään</a> Darmanin kutsuu operaatiota ”massiiviseksi ja ennennäkemättömäksi liikkeeksi separatismin kitkemiseksi”. Jos pieniäkin merkkejä epäilyttävästä toiminnasta löytyy, moskeija suljetaan.
Tiedustelupalvelut imaamien perässä
Sisäministeriön tarkastajat selvittävät moskeijoiden rahoitusta, imaamien yhteyksiä ääriliikkeisiin sekä mahdollisia pikkulapsille tarkoitettuja koraanikouluja, BBC <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-55173833">kertoo</a>. Ranskassa muslimeilla on noin 2 600 paikkaa uskonnon harjoittamiseen, joten viranomaisilla lienee jo etukäteen selvä näkemys tutkittavista moskeijoista.
-Epäilyt ovat keskittyneet tietyille alueille, joiden kokoontumispaikoissa on selviä merkkejä tasavallan vastaisesta liikehdinnästä. Tiedustelupalvelut seuraavat imaameja ja mahdollisia arvojemme vastaisia keskusteluja, sisäministeri Darmanin <a href="https://www.aljazeera.com/news/2020/12/3/france-76-mosques-face-closure-66-migrants-deported">totesi</a> Al Jazeeran mukaan.
Radikalisoituneita karkotettu
Ministeri kertoi myös, että 66 radikalisoitunutta muslimia on hiljattain karkotettu Ranskasta.
Sekularismi eli uskonnon erottaminen valtiosta (laïcité) on keskeinen osa Ranskan valtion identiteettiä. Uskonto on pidettävä poissa julkisista tiloista kuten luokkahuoneista, työpaikoilta ja erityisesti julkisesta hallinnosta.
&nbsp;

Ranska laittaa moskeijat kuriin ja luupin alle – pienikin viite ääriajattelusta johtaa sulkemiseen

Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa tehostaa Euroopan rajojen valvontaa. Islamistinen terrorismi pakottaa valtiot tiukentamaan jopa vapaan liikkuvuuden ehtoja. Ranska ryhtyy sanoista tekoihin ja tuplaa rajapoliisiensa määrän, kertoo Reuters.

Pakolaiskriisi eskaloitui vuoden 2015 syksyllä suureen kansainvaellukseen, joka järisytti koko Eurooppaa Suomea myöten. Noista ajoista lähtien passittoman Schengen-alueen kohtalosta on keskusteltu kiivaastikin, eikä vähiten lisääntyneiden terroritekojen myötä.
Terrorismi ylittää kaikki rajat
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdottaa Schengen-ehtojen kiristämistä &#8211; käytännössä sekä ulko- että sisärajojen valvonnan selkeää tehostamista. Ehdotuksella ei kuitenkaan ranskalaisviranomaisten mukaan suoraan puuttuttaisi vapaan liikkumisen periaatteeseen.
&#8211; Islamistisen terrorin uhka ei tule katoamaan pitkän aikaan, Macron <a href="https://www.reuters.com/article/us-france-borders-macron-idUSKBN27L1P0">sanoi</a> Reutersin mukaan.
Lokakuun lopulla kolme ihmistä Nizzassa murhannut tunisialainen mies oli saapunut viisi viikkoa aikaisemmin Afrikasta pakolaisena Lampedusan saarelle Italiaan. Päästyään mantereelle hän otti junan Ranskaan ja tappoi vain muutama tunti maahan saapumisensa jälkeen. Wienin ampuja haki puolestaan aseeseensa panoksia ja mahdollisesti muutakin tukea Slovakian puolelta ennen rikostaan.
&#8211; Euroopan on ajateltava uusiksi koko Schengenin avointen rajojen politiikka, mukaan lukien selvästi vankempi valvonta alueen ulkorajoilla.
Lisää rajavartijoita
Vieraillessaan loppuviikosta Espanjan rajalla Macron totesi, että Ranska lisää valvontaa Schengen-rajoillaan. Tarkoituksena on puuttua yhä tiukemmin ottein laittomaan maahantuloon. Macronin mukaan Ranska tuplaa virkavallan määrän eli palkkaa 2 400 rajapoliisia lisää.
&#8211; Laittomia maahanmuuttajia salakuljettavat verkostot ovat usein tekemisissä myös terroristiverkostojen kanssa.
Macron on tuomassa esityksensä EU:n huippukokoukseen joulukuussa. Schengen-alueeseen kuuluu 22 unionin 27 jäsenmaasta. Mukana ovat myös Sveitsi, Norja, Islanti ja Lichtenstein. Vuonna 2019 EU:n alueella oleskeli Eurostatin mukaan laittomasti 628 000 henkilöä.
&nbsp;
&nbsp;

Pariisi

Pariisi tulessa jalkapallovoiton jälkeen – mellakoitsijoista monet ovat maahanmuuttajataustaisia

Pikkutytön brutaali joukkoraiskaus ravisuttaa Ranskaa – antisemitistinen motiivi todennäköinen

”Allahu Akbar” -puukkoisku Pariisissa – turisti kuoli ja useita haavoittui veitsellä ja vasaralla riehuneen terroristin hyökkäyksessä

Yhden kuolema on toisen leipä: Venäjän eliitti lomailee Euroopassa miehitetyn Mariupolin jälleenrakennukseen tarkoitetuilla varoilla

Koulutytön raiskausmurha sai Ranskan kuohuksiin: ”Vaikeneminen maahanmuuton vaikutuksista rikollisuuteen on väärin”

Pariisin terroristi: ”Ei mitään henkilökohtaista” – Bataclanin terrori-iskua puidaan nyt oikeudessa

Ranska laittaa moskeijat kuriin ja luupin alle – pienikin viite ääriajattelusta johtaa sulkemiseen

Ranska haluaa tiukempaa kontrollia EU:n rajoille: ”Schengen-sopimus on ajateltava uusiksi”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025