Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

parlamenttivaalit

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru ja vihreiden Inka Hopsu, molemmat Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta, osallistuvat Etyjin vaalitarkkailuoperaatioon Pohjois-Makedoniassa.

Pohjois-Makedoniassa järjestetään tänään keskiviikkona parlamenttivaalit sekä presidentinvaalien toinen kierros. Presidentinvaalien toisella kierroksella ovat vastakkain pääoppositiopuolueen tukema konservatiiviehdokas Gordana Siljanovska-Davkova (kuvassa) sekä sosiaalidemokraattien istuva presidentti Stevo Pendarovski. Siljanovska-Davkova sai ensimmäisellä kierroksella 40 ja Pendarovski 20 prosenttia äänistä.
Petri Huru kertoo tarkkailijan aamun alkaneen aikaisin.
&#8211; Menimme jo kello kuudelta seuraamaan erään äänestyspaikan avaamista, että kaikki menee protokollan mukaisesti. Äänestyspaikat avautuvat kello seitsemän ja sulkeutuvat illalla kello yhdeksäntoista. Sitten menemme totta kai katsomaan, että kaikki sujuu äänestämisen jälkeenkin niin kuin pitää – miten vaalilippuja käsitellään ja miten ne lasketaan. Seuraamme siis myös äänten laskemista yhden äänestyspaikan osalta.
&#8211; Matkan päätarkoitus on katsoa, ettei varsinaisen vaalitoimituksen luotettavuus vaarannu. Menemme siis pian takaisin äänestyspaikalle. Silloin seuraamme esimerkiksi sitä, miten vaalivirkailijat toimivat ja miten vaaliliput otetaan vastaan. Tunnelmat ovat ainakin toistaiseksi olleet vaalien ympärillä ihan rauhalliset, kertoo Huru.
Pohjois-Makedonia pyrkii EU:n jäseneksi
Huru on ollut Etyjin tarkkailijana aikaisemminkin, Serbiassa.
&#8211; On mielenkiintoista olla juuri tällä alueella vaalitarkkailijana, koska olin aikanaan IFOR-joukoissa rauhanturvaajana Bosnia-Hertsegovinassa. Sehän oli Nato-johtoinen operaatio, joka alkoi tammikuussa 1996.
Parlamenttivaaleissa valitaan 120–123 kansanedustajaa yksikamariseen parlamenttiin neljäksi vuodeksi. Vaaliteemoiksi ovat nousseet taloustilanne, korruption kitkeminen ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysprosessi.
Etyjin ihmisoikeuksien ja demokraattisten instituutioiden toimiston Odihrin pitkäaikaiset vaalitarkkailijat ovat olleet Pohjois-Makedoniassa maaliskuusta asti seuraamassa vaaleihin valmistautumista ja kampanjointia. Vaalipäiväksi maahan matkustaa noin 70 Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kansanedustajaa tarkkailemaan äänestystä ja ääntenlaskentaa.
Myös Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous lähettää Pohjois-Makedoniaan vaalitarkkailijoita.
&nbsp;

Perussuomalaisten Huru Etyjin vaalitarkkailijana Pohjois-Makedoniassa – konservatiivien Siljanovska-Pendarovski voitti ensimmäisen kierroksen selkein luvuin

Italian hallituskriisi on jälleen kerran todellisuutta. Ratkaisu siirtyy ensi viikkoon, mutta markkinat reagoivat Euroopan kolmanneksi suurimman talouden poliittiseen epävarmuuteen välittömästi. Euroopan unionin perusta järisee taas.

Italian pääministeri Mario Draghi jätti torstaina eronpyynnön presidentti Sergio Mattarellalle. Draghin mukaan luottamus koalitiohallituksen sisällä on kadonnut. Presidentti kuitenkin hylkäsi pääministerin eronpyynnön. Hallituskriisin lopputulema <a href="https://www.reuters.com/world/europe/italian-government-could-fall-5-star-shuns-confidence-vote-2022-07-14/">siirtyi</a> ensi viikkoon ja Draghin keskusteluun parlamentin kanssa.
Hallitus voitti luottamusäänestyksen
Torstain tapahtumat johtuivat suoraan siitä, että hallituksessa istuva Viiden tähden liike tempaisi tukensa Draghin hallitukselta parlamentin ylähuoneen 23 miljardin euron energiatukia koskeneessa luottamusäänestyksessä. Hallitus kuitenkin voitti <a href="https://www.euronews.com/2022/07/14/italys-prime-minister-mario-draghi-to-resign-over-coalition-crisis">äänestyksen</a> luvuin 172–39.
Draghin <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/poikkeuksellinen-liike-italiassa-presidentti-ei-hyvaksy-mario-draghin-eroa/07fece13-c582-4378-a493-df28203ed451">hallituskoalitiolla</a> on vahva enemmistö Italian parlamentissa myös ilman Viiden tähden liikettä, sillä parlamentin suurimmat puolueet äärioikeistolainen Lega ja keskusvasemmistolainen PD tukevat hallitusta.
Italialla massiiviset velat
Euroopan kolmanneksi suurin talous on jälleen poliittisen kriisin pyörteissä. Talousmyrsky voi yltyä myös muualla Euroopassa, jos ja kun Italian hämmennys leviää koko EU:n alueelle.
Italian valtionlainojen seuratuin 10-vuotinen korko nousi torstaina 3,32 prosenttiin ja <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/italian-paaministeri-mario-draghi-eroaa-italialla-on-nyt-kolme-vaihtoehtoa/d0f73228-27e3-43c0-9c3c-21bcd05cdd2f">korkoero</a> Saksan vastaavaan leveni samalle tasolla kuin ennen EKP:n kesäkuun hätäkokousta. Italian valtiolla on lainaa yli 2 000 miljardia euroa.
Italiassa on määrä pitää parlamenttivaalit ensi keväänä, mutta hallituksen hajoamisen myötä uurnille voidaan joutua jo parin kuukauden kuluttua syyskuussa. Jos gallupeissa loistava eurokriittinen oikeisto voittaa vaalit, EU:n vaatimat talousuudistukset saattavat joutua vasaran alle.
EU:n kohtalo taas vaakalaudalla
Tämä taasen voi jouduttaa talous- ja energiakriisin kourissa kärvistelevän unionin sisäisiä erimielisyyksiä ja kyseenalaistaa koko EU:n olemassaolon.
Paradoksi tavallaan on se, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä sotilasliitto Nato voi jäädä Euroopan valtioiden keskeiseksi yhteistyöelimeksi. Se jos mikään heijastaisi maanosan todellista tilannetta.

Italian hallituskriisi heiluttaa taas koko Eurooppaa – uudet vaalit voivat johtaa EU:n hajoamiseen

Kehno taloustilanne kiristää turkkilaisten ja maassa oleskelevien pakolaisten välejä. Vaalit ovat tulossa vuonna 2023 ja parantaakseen asemiaan Turkin valtapuolue haluaa palauttaa miljoona Syyrian pakolaista takaisin kotimaahansa. Oppositio on samalla asialla.

Turkissa on tällä hetkellä viisi miljoonaa <a href="https://www.unhcr.org/refugee-statistics/">pakolaista</a>, joista suurin osa on maansa vuonna 2011 alkanutta sisällissotaa paenneita syyrialaisia. Presidentti Recep Tayyip Erdoganin mukaan <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/35606/syrians-under-temporary-protection-in-turkey-top-37-million">3,7 miljoonasta</a> Syyrian pakolaisesta on jo 500 000 palannut takaisin kotimaahansa vuoden 2016 jälkeen.
Itse asiassa palaajista monet on ohjattu niin sanotuille suoja-alueille Turkin vastaisen rajan tuntumaan. Turkki aikoo nyt kiihdyttää palaajien virtaa rakentamalla taloja heille, jotka suostuvat vapaaehtoisesti poistumaan maasta. Turkki aikoo avustaa myös koulujen, sairaaloiden ja koko alueellisen infrastruktuurin rakentamisessa paluumuuttajien tarpeisiin.
&#8211; Valmistaudumme miljoonan syyrialaisen siskomme ja veljemme palaamiseen takaisin omaan kotimaahansa, kuten presidentti asian <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/40274/erdogan-announces-return-scheme-for-one-million-syrians">ilmaisee</a>.
Oppositiokin haluaa syyrialaiset takaisin kotimaahansa
Presidentti Erdoganin haluun päästä eroon pakolaisista sisältyy muutakin kuin lähimmäisen rakkautta. Maassa pidetään ensi vuonna parlamenttivaalit ja valitaan myös presidentti. Talousvaikeuksien myötä Erdoganin kansansuosio on laskussa ja se tietää vaikeuksia myös maan valtapuolue AKP:lle.
Pakolaiset ovat joutuneet Turkin talousvaikeuksien syntipukiksi, ja heitä sekä heidän yrityksiään vastaan on <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/34308/xenophobia-flares-up-in-ankara-as-mob-attacks-syrian-shops">hyökätty</a> erityisesti pääkaupunki Ankarassa. Myös monet oppositiopuolueet ratsastavat yleisellä syyrialaisvastaisuudella.
Suurimman oppositiopuolue CHP:n johto onkin suoraan ilmoittanut, että se lupaa vaalit voittaessaan hankkiutua eroon kaikista Syyrian pakolaisista ja lähettää nämä takaisin kotimaahansa.

Turkki palauttaa miljoona Syyrian pakolaista takaisin kotimaahansa – kansanryhmien välit kiristymässä talousvaikeuksien myötä

Puhtaasti maahanmuuttajien kansoittamilla asuinalueilla voi hyvin lähinnä rikollisuus. Vaalien alla Ruotsissa on herännyt kiihtyvä keskustelu turvapaikanhakijoiden oikeudesta valita vapaasti asuinpaikkansa. Uudet maahanmuuttajat haluttaisiin asuttaa muualle kuin ongelmalähiöihin.

Skäggetorpin kaupunginosa Linköpingissä on poliisin luokittelussa tyypillinen ongelmalähiö. Sellaisia on Ruotsissa parikymmentä. Vuosien 2012–2018 alueen väestö vaihtui <a href="https://www.dn.se/sverige/gangen-frodas-nar-invanarna-inte-vagar-saga-ifran/">Dagens Nyheterin</a> mukaan tehokkaasti: lähiön 11 000 asukkaasta 7 936 muutti pois ja tilalle tuli pääosin tuoreita maahanmuuttajia, jotka etsivät maanhenkilöidensä seuraa.
”Nuoriso myy huumeita täysin avoimesti”
&#8211; Minulla on neljä poikaa eikä tämä ole oikea paikka heille kasvaa kaikenmaailman huumeiden keskellä. Siksi olemme ostaneet talon Boråsin ulkopuolelta, sanoo irakilainen nainen, joka haluaa pysyä nimettömänä. DN jututtaa naista Skäggetorpissa paikalla, jossa muutama viikko sitten ammuttiin Bandidos-moottoripyöräjengin jäsen.
&#8211; Olemme juuri muuttaneet toiseen kaupunginosaan täällä Linköpingissä, kertoo puolestaan Somaliasta kotoisin oleva viisilapsisen perheen äiti.
&#8211; Kaikki näkevät täällä, kuinka nuoriso myy huumeita täysin avoimesti. Mitä asialle voi sitten ylipäänsä tehdä, näitten poikien vanhemmat kun ovat usein eronneet ja perheissä voi olla riitaisaa.
”Kantaruotsalaisia ei ole enää jäljellä”
Tämä on vaarallinen kehityskulku, joka meidän on murrettava, sanoo sosialidemokraattinen kaupunginvaltuutettu Elias Aquirre.
&#8211; Segregaatio ja vaihtuvuus ovat vain pahentuneet. Kantaruotsalaisia ei enää ole juurikaan jäljellä ja töitä saaneet maahanmuuttajat äänestävät jaloillaan. Heikko-osaiset elävät sitten omaa elämäänsä ulkopuolisina tietämättä juuri mitään ruotsalaisesta yhteiskunnasta.
Aquirre vetää myös yhtäläisyysmerkit jengirikollisuuden ja ongelmallisten alueiden nopean väestönvaihtuvuuden välille. Muuttoliike on jatkunut siitä huolimatta, että Ruotsin vastaanottamien pakolaisten määrä on vähentynyt.
Ei enää uusia maahanmuuttajia ongelmalähiöihin
Ruotsissa on voimassa niin sanottu EBO-laki (Eget boende), joka sallii turvapaikanhakijan asettautua asumaan maassa haluamalleen seudulle. Tuet seuraavat aina mukana. Kuntasektori on yhä voimakkaammin korostanut, että EBO-laki itse asiassa lisää segregaatiota. Tämä johti viime vuonna siihen, että valtiopäivät antoi 32 kunnalle oikeuden toimia pakolaisten asuttamisen osalta haluamallaan tavalla.
Ruotsissa järjestetään parlamenttivaalit vuoden kuluttua syksyllä ja maahanmuuttoon liittyvien kysymysten ennustetaan olevan vaalitaistelun ytimessä. Kokoomus on jo seurannut ruotsidemokraatteja ja ottanut huomattavasti entistä tiukemman kannan maahanmuuttoon. Viitteitä on siitäkin, että sosialidemokraatit seuraavat perässä:
&#8211; En usko, että voimme sivuuttaa tätä kysymystä. Kansa on selvästi sitä mieltä, että näihin segregaation syömiin lähiöihin ei enää asuteta uusia maahanmuuttajia, sanoo sosialidemokraatti Aquirre.
&nbsp;

Ruotsin ongelmalähiöt umpikujassa – maahanmuuttajat halutaan asuttaa muualle

parlamenttivaalit

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Perussuomalaisten Huru Etyjin vaalitarkkailijana Pohjois-Makedoniassa – konservatiivien Siljanovska-Pendarovski voitti ensimmäisen kierroksen selkein luvuin

Italian hallituskriisi heiluttaa taas koko Eurooppaa – uudet vaalit voivat johtaa EU:n hajoamiseen

Turkki palauttaa miljoona Syyrian pakolaista takaisin kotimaahansa – kansanryhmien välit kiristymässä talousvaikeuksien myötä

Ruotsin ongelmalähiöt umpikujassa – maahanmuuttajat halutaan asuttaa muualle

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025