Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Pasi Saukkonen

Vahingonteot ja häiriöt lisääntyvät Hekan asunnoissa – kaupunki seuraa, mutta ei rajoita segregaatiota eikä tiedä kustannuksia

Tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön raportissa palastellaan kotimaisen työvoiman saatavuuden vaikeuksia eri osa-alueisiin ja analysoidaan laajasti työmarkkinoiden ongelmia. Raportin tuloksista on selvästi havaittavissa, että työntekijöiden palkkaamisen vaikeudet johtuvat usein muista syistä kuin siitä, että tarvittavaa työvoimaa ei olisi saatavilla. Työperäistä maahanmuuttoa raportissa esitetään kohdennettavaksi vain korkean tuottavuuden aloille, joissa palkkataso on vähintään 85 prosenttia suomalaisten mediaanipalkasta.

Suomessa väitetään olevan pulaa työvoimasta. Etenkin eduskuntavaalien alla kaikki puolueet &#8211; perussuomalaisia lukuun ottamatta &#8211; hehkuttivat väkevästi työperäisen maahanmuuton puolesta.
Vaatimukset ulkomaisten työntekijöiden haalimisesta Suomeen näyttäytyvät hieman ristiriitaisilta siihen nähden, että Suomessa on jo nyt satoja tuhansia vailla työtä olevia ihmisiä ja heidän lisäkseen vajaatyöllistettyjä, jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä. Silti poliittisessa keskustelussa esiintyy edelleen väitteitä, joiden mukaan Suomi ei muka tule pärjäämään ilman merkittävää työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Perussuomalaisten lisäksi tutkijat ovat torpanneet työvoimapulasta paasaavien poliitikkojen vaatimuksia. Esimerkiksi maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen pitää puheita työperäisestä maahanmuutosta epärealistisina ja vastuuttomina. Saukkosen mukaan etenkään huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009190374.html">ei ratkaista maahanmuutolla</a>.
Realismia työvoimapuladebattiin tarjoaa myös tuore työ- ja elinkeinoministeriön <a href="https://tem.fi/-/tyovoiman-saatavuus-tyovoimapula-ja-kohtaanto-ongelmat-vuonna-2022-raportti-summaa-tyovoimatiekartta-hankkeen-tulokset">raportti</a>, jossa palastellaan työvoiman saatavuuden vaikeuksia eri osa-alueisiin. Raportissa osoitetaan, että usein syyt rekrytoinnin vaikeuteen ovat jossain muualla kuin tarvittavan työvoiman saatavuudessa. Varsin usein syynä ovat heikot työehdot sekä järjestelmän luomat kannustinongelmat.
Melkein joka kolmas siivooja on työtön
Tilannekuva työmarkkinoiden rekrytointiongelmista on jaettu kahteen osa-alueeseen: varsinaiseen työvoimapulaan, jossa vapaata työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla ja kohtaanto-ongelmaan, jossa vapaata työvoimaa on, mutta työnantajat silti kokevat huomattavia rekrytointivaikeuksia.
Esimerkiksi ammateista, joissa tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään raportissa mainitaan sote- ja ICT-alojen ammatit. Sotealalla olevien työttömien työnhakijoiden työllistäminen ei raportin mukaan riittäisi täyttämään kaikkia avoinna olevia tehtäviä. Tällaisia työnimikkeitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat, yleis- ja erikoislääkärit, puheterapeutit ja psykologit.
Samaan aikaan Suomessa on useita matalan palkkatason tehtäviä, joilla aloilla työvoiman kysyntä on suurta, mutta tekijöitä on runsaasti työttöminä: esimerkiksi tarjoilijoita työttöminä on 16 prosenttia, vartijoita 9 prosenttia ja kioskimyyjiä 29 prosenttia.
Siivousalalla huomiota herättää se, että siivoojista 31 prosenttia &#8211; siis melkein joka kolmas &#8211; on työttömänä.
Heikosti palkattujen pula-ammattien kärjestä löytyvät tarjoilijat, joiden paikkoja on auki 516 enemmän kuin työvoimaa olisi tarjolla. Tarjoilijoiden palkoissa on havaittu olevan nousupaineita, mutta ravintoloiden kannattavuus rajoittaa palkkakilpailua, mikä puolestaan hidastaa työvoiman liikkuvuutta.
Etenkin ravintola-alalla työvoiman saatavuuden ongelmat liittyvät palkan ohella työolosuhteisiin ja työsuhdeturvaan. Avoimista paikoista liki 80 prosenttia on vuokratyötä, lyhyitä määräaikaisuuksia tai osa-aikaisia työsuhteita, mikä heikentää alan houkuttelevuutta. Tämä yhdessä matalan palkkatason kanssa heikentää kannustimia hakeutua näihin töihin.
Näiden ja eräiden muiden alojen kohonneet työttömyyslukemat onkin syytä pitää mielessä, kun työnantajayritykset ja poliitikot esittävät puhetta alojen työvoimapulasta.
Kotimaisten työllistymistä edistettävä
Onko työperäisen maahanmuuton lisääminen vastaus Suomen työmarkkinaongelmiin? Ministeriön raportin vastaus on kieltävä. Raportin mukaan ensisijainen keino työvoiman saatavuuden parantamiseksi ei ole tarjonnan lisääminen, sillä Suomessa vapaata työvoimaa olisi saatavilla – vaikkakaan ei ihan niin paljoa, että kaikki avoimet paikat pystyttäisiin täyttämään.
Ulkomaista työvoimaa virtaa tälläkin hetkellä paljon erityisesti matalapalkka-ammatteihin, joita ovat esimerkiksi toimisto- ja laitossiivoojat, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, talonrakentajat, lähihoitajat sekä myyjät. Näissä ammateissa ulkomaisen työvoiman potentiaali nousee näin ollen suureksi, mutta tilanne on johtanut niin sanottuun negatiiviseen työvoimapulaan. Tämä tarkoittaa sitä, että avoimet työpaikat voisivat hypoteettisesti olla täytettävissä jo valmiiksi työttöminä työnhakijoina olevilla henkilöillä. Tarjolla olevan työvoiman työllistymisen esteenä voivat kuitenkin olla esimerkiksi kannustinloukut.
Lisäksi on eräitä työvoimapula-ammatteja, joissa tarvittavan koulutuksen suorittaminen sekä kotimaisten kielten riittävän taitotason saavuttaminen muutenkin hidastavat maahanmuuttajan matkaa työmarkkinoille. Ulkomaan kansalaisuuden nähdään lisäksi olevan yksi työllistymistä vaikeuttava riskitekijä.
Tässä tilanteessa olisikin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista olla perusteltua pidättäytyä työvoiman rekrytoinnista ulkomailta ja sen sijaan keskittyä sellaisiin toimiin, jotka edistävät kotimaisten työttömien työnhakijoiden työllistymistä.
Työperäiselle maahanmuutolle ei juuri tukea
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeena on ollut työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen useille ammattialoille. Ministeriön raportti ei kuitenkaan anna tällaiselle politiikalle varauksetonta tukea. Raportin suosituksen mukaan puhuttaessa julkisin varoin tehtävästä työvoiman houkuttelusta, on resurssit järkevintä kohdistaa korkean tuottavuuden aloille.
Koska työperäisen maahanmuuton lisäämisellä pyritään julkisen talouden tasapainottamiseen, on olennaista, että työperäinen maahanmuutto kohdistuu ammatteihin, joissa muuttajat pystyvät elättämään itsensä ja perheensä työtuloillaan.
Perussuomalaisten mukaan työperäinen maahanmuutto tulisi nähdä vain täydentäväksi elementiksi suomalaisilla työmarkkinoilla. Perussuomalaisten mukaan Suomesta haettavan työluvan edellytyksenä tulisi jatkossa olla Suomen mediaanipalkkaa vastaavat ansiot.
Myös ministeriön raportissa esitetään ulkomaisen työvoiman houkuttelulle ennakkoedellytyksiä: ulkomaisen työvoiman houkutteleminen Suomeen tulisi kohdistua lähinnä ammatteihin, joissa kotimaisen työvoiman tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään, joissa kielitaito tai tutkintovaatimukset eivät näytä kohtuuttomasti hidastavan matkaa työmarkkinoille ja joissa palkkataso on vähintään 85 % suomalaisten mediaanipalkasta. Näin ollen raportista ei voi löytää tukea matalapalkkamaahanmuuton edistämiselle.
Työnteon kannustimia voi lisätä monella tavalla
Työvoiman saatavuuden ongelmiin raportissa nähdään yhtenä ratkaisuna Suomessa jo olevien ihmisten osaamisen ja työkyvyn kehittämisen potentiaalin ottamisen hyötykäyttöön. Raportin mukaan kohtaanto-ongelmaa tulisi taklata ottamalla käyttöön toimia, joilla edistetään siirtymien tukemista ylitarjonta-aloilta työvoimapula-aloille. Ylitarjonta-ammatteja löytyy monista pienistä luovan alan ammateista, mutta myös joistakin lukumääräisesti suurista ammateista kuten myyjät. Ylitarjonta-alojen koulutusta tulisi myös supistaa.
Työmarkkinoilla liikkuvuutta voidaan lisätä myös palkkakilpailulla. Raportin mukaan yritysten kannattavuuden ja tuottavuuskehityksen parantuminen lisäisi työllistymisen kannusteita, kun yritysten mahdollisuus työsuhteiden ehtojen parantamiseen ja palkkakilpailuun lisääntyisi.
Työn vastaanottamisen kannusteita voisi periaatteessa parantaa myös työttömien sosiaaliturvan heikentämisellä, mutta jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla joustojen on havaittu olevan hyvin pieniä tai jopa olemattomia.
Työttömien työnhakijoiden kannusteita olisi kuitenkin helppo parantaa monilla muilla selkeillä toimilla, kuten purkamalla byrokratialoukkuja, keventämällä raportointivelvoitteita, lyhentämällä maksuviiveitä ja parantamalla työvoimapoliittisten päätösten ennakoitavuutta.
&nbsp;

Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan

Perussuomalaiset toivottaa tervetulleiksi ulkomailta Suomeen töihin omalla työllään toimeentulevat ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuvat työntekijät. Perussuomalaiset samalla vastustaa sosiaaliturvaan nojaavaa, ihmisten hyväksikäyttöön kytkeytyvää matalapalkkamaahanmuuttoa. Kokoomuksen kansanedustajalle Pia Kaumalle perussuomalaisten linjan sisäistäminen on osoittautunut mahdottomaksi.

Maanantaiaamun <a href="https://www.mtv.fi/sarja/huomenta-suomi-1488/maanantai-6-2-klo-625-20423268">Huomenta Suomessa</a> keskusteltiin työperäisestä maahanmuutosta. Ohjelman vieraina olivat perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto ja hänen kollegansa kokoomuksesta, Pia Kauma.
&#8211; Suurin (maahanmuuton) kritiikki meillä kohdistuu turvapaikkapoliittiselle puolelle, mutta olemme selvästi sanoneet, viimeksi eduskunnan kyselytunnilla, että osaajien ja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi on ok ja voi olla hyödyllistä. Lähtökohta on, että ihmisen pitää tulla palkallaan toimeen ja pystyä elättämään itsensä ja perheensä, Puisto sanoi.
Perussuomalaiset siis toivottaa tervetulleiksi ulkomailta Suomeen töihin korkeakoulutetut osaajat, joiden ansiot vastaavat vähintään suomalaisen mediaanipalkkaa. Sen sijaan matalapalkka-aloille ei tarvita enää lainkaan lisää väkeä. Suomeen on jo nyt syntynyt laajat ulkomaalaisten työntekijöiden halpatyömarkkinat, joissa ihmisten hyväksikäyttö ja työn hinnan halpuuttaminen ovat arkipäivää, eikä tätä ilmiötä tule enää vahvistaa.
Kanta ollut vuosikausia kaikkien tiedossa
Puiston tiivistyksessä perussuomalaisten linjasta työperäiseen maahanmuuttoon ei pitäisi olla kenellekään mitään uutta. Esimerkiksi perussuomalaisten puoluejohto on vuosien varrella useissa haastatteluissa tuonut esille, että omalla työllään toimeentulevat ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuvat työntekijät ovat tervetulleita. <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/01/MaahanmuuttopolOhjelmaIso.pdf">Linjaus löytyy</a> myös puolueen tuoreesta maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta.
Huolimatta siitä, että perussuomalaisten kanta asiaan on ollut kaikkien tiedossa vuosikausia, päivänpolitiikassa kuulee edelleen virheellisiä väittämiä. Niin kuultiin tänäkin aamuna, sillä kokoomusedustaja Kauma vihjaili Puistolle, että ei olisi ollut tietoinen perussuomalaisten linjasta.
&#8211; Mielestäni tämä kuulostaa uudelta. Puheenjohtaja Riikka Purrahan on puhunut hyvin negatiiviseen sävyyn, että mitään työperäistä maahanmuuttoa ei hyväksytä. Olen hämmästynyt tästä (Puiston) näkemyksestä.
Ei voinut vastustaa kiusausta valehdella
Kokoomusedustaja Kauman lause oli outo, sillä Puiston kuvaus perussuomalaisten linjasta ei ollut uusi, vaan samaa linjausta on pidetty esillä vuosikausia. Lisäksi Kauma valehteli, koska puheenjohtaja Purra ei ole ikinä missään linjannut, että mitään työperäistä maahanmuuttoa ei hyväksytä.
Kauma tuskin voi olla tietämättä perussuomalaisten kantaa työperäiseen maahanmuuttoon, mutta kansanedustaja ei voinut vastustaa kiusausta valehdella suorassa tv-lähetyksessä.
Sosiaalisen median kanavillaan Purra huomauttaakin kokoomusedustaja Kauman vääristelystä ja vaatii häneltä tarkennusta väitteeseen, että hän olisi muka sanonut, että mitään työperäistä ei hyväksytä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kun argumentit eivät kanna, otetaan vääristely peliin. MOT. <a href="https://twitter.com/PiaKauma?ref_src=twsrc%5Etfw">@PiaKauma</a>, missä olen sanonut, että mitään työperäistä ei hyväksytä?
(Maikkarin aamu <a href="https://twitter.com/ivanpuopolo?ref_src=twsrc%5Etfw">@ivanpuopolo</a> ja <a href="https://twitter.com/SakariPuisto?ref_src=twsrc%5Etfw">@SakariPuisto</a>)
Se on totta, että PS ei halua veronmaksajan kustantavan kokoomuslaisten palvelusväen palkkoja. <a href="https://t.co/1c8mGIZgC1">pic.twitter.com/1c8mGIZgC1</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1622516107016814593?ref_src=twsrc%5Etfw">February 6, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kuten arvata saattaa, Kauma jättää vastaamatta kysymykseen ja kirjoittaa samaa puutaheinää perussuomalaisten muka ”muuttuneesta kannasta” työperäiseen maahanmuuttoon. Purra kuvaa Kauman väistelyretoriikkaa säälittäväksi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Säälittävä yritys.
Yritä seisoa sanojesi takana. Osoita, missä olen linjannut, kuten väität minun tehneen.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1622548621143973890?ref_src=twsrc%5Etfw">February 6, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Edelleen on nähtävissä, että kokoomusedustaja Kaumalle on mahdotonta sisäistää perussuomalaisten kantaa työperäiseen maahanmuuttoon tai vähintäänkin mahdotonta hänelle on puhua perussuomalaisten linjasta totuudenmukaisesti. Mikäli Kauma lukee tämän jutun, hänelle on edellä linkitetty perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma, josta asiat voi tarkistaa.
Kokoomuksen työvoimapulapuhe ohutta yläpilveä
Kokoomuksen linja työperäiseen maahanmuuttoon tiedetään. Kokoomus esittää työvoimapulapuhetta, millä puolue perustelee EU:n ulkopuolelta matalasti koulutettujen ihmisten haalimista Suomeen. Kauma jatkoi Huomenta Suomessa samalla linjalla.
&#8211; Meillä on valtava tarve eri aloilla uudesta työvoimasta, esimerkiksi sotealalle tarvitaan 200 000 työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Me ei pystytä vastaamaan tarpeeseen, maahanmuuttoa tarvitaan, Kauma päästeli.
Työvoimapulapuhe ei pidä merivettä ainakaan siihen nähden, että Suomessa on tälläkin hetkellä useita satoja tuhansia ihmistä työttöminä työnhakijoina tai vasten tahtoaan osa-aikatyössä. Sotealan henkilöstön riittävyyttä tuskin voidaan rakentaa EU:n ulkopuolelta saapuvan, matalasti koulutetun ja usein kielitaidottoman väestön varaan.
Ammattiliitto Tehy on myös <a href="https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/mainio/hoitajapula-ratkaistaan-vain-rahalla">tuonut esille</a>, että sote-alalle kouluttautuneista yli 72 000 on vaihtanut jollekin muulle alalle, pitkälti siitä syystä, että palkoilla ei tule toimeen. Hoitajapulaksi väitetty tilanne olisi siis ratkaistavissa rahalla.
Poliittisessa työvoimapulapuheessa jätetään myös säännöllisesti mainitsematta se, että Suomi on osa EU:n 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinoita ja toisista EU-maista saa vapaasti tulla Suomeen hakemaan töitä.
Vietnamilaisia käytettiin hyväksi Närpiössä
Maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009190374.html">kertoi äskettäin</a> Helsingin Sanomissa, että Suomen suuriin ongelmiin tarjotaan nyt lääkkeeksi temppua, joka ei tule toimimaan.
&#8211; Ajatus on auttamattoman epärealistinen. On suoraan sanoen vastuutonta ajatella, että ratkaisu huoltosuhteeseen tai työvoimapulaan löytyisi työperusteisesta maahanmuutosta, Saukkonen sanoo.
Poliisin tuoreen arvion mukaan työperäinen maahanmuutto myös kytkeytyy vahvasti kansainväliseen ihmiskauppaan, riistoon ja ihmisten hyväksikäyttöön. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa Närpiön vihannestuotantoon kytkeytyvä vietnamilaisten työntekijöiden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/74972cb4-8282-44ed-916c-463db2b71dfb">kiskontatapaus</a>.
Eduskunnan hallintovaliokunta sai äskettäin poliisilta karun <a href="https://stage.sudev.fi/poliisilta-jarkyttava-arvio-ulkomaisen-tyovoiman-hyvaksikaytosta-hallituksen-maahanmuuttopolitiikka-tukee-ihmiskauppaa-riistoa-ja-ihmisoikeuksien-polkemista/">lausunnon</a> työperäisen maahanmuuton todellisuudesta. Käytännössä kaikki kehitysmaista Suomeen tulevat joutuvat maksamaan tänne päästäkseen Suomessa jo oleskeleville maanmiehilleen keskimäärin 15 000 euron ”kynnysrahan”.
&nbsp;

Kokoomuskansanedustaja Kauma puhui puuta heinää perussuomalaisten linjasta työperäiseen maahanmuuttoon ja työnsi sanat suuhun puoluejohtaja Riikka Purralle – Purra korjaa: ”Säälittävä yritys”

Elinkeinoelämän edustajat puhuvat mediassa toistuvasti työperäisen maahanmuuton puolesta siksi, että maahanmuutto tarjoaa mahdollisuuden ulkoistaa osan palkanmaksusta veronmaksajien rasitukseksi. &#8211; Kun ensin on luotu helpoksi tilanne, jossa ulkomailta muutetaan Suomeen matalapalkkaisiin töihin, mutta tulijat eivät kuitenkaan tule toimeen palkallaan, tällöin elämisen kustannuksista osa jää veronmaksajien maksettavaksi esimerkiksi toimeentulotukina tai asumistukina, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos sanoo.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin analyysi Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? julkaistiin viime viikolla. Analyysissa tuodaan esille ne tahot, joilla on intressi edistää yhteiskunnalle haitallista maahanmuuttoa.
Yksi maahanmuutosta hyötyvä taho on elinkeinoelämä, joka on havainnut, että palkan ja työolojen parantamista edullisemmaksi tulee lobata ulkomaisen halpatyövoiman lisäämistä, jotta yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiit tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla.
Tulijat eivät tule toimeen palkallaan
Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Jaakko Eskola <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/suomi-tarvitsee-28-vuoden-ajan-vuosittain-yli-50-000-maahanmuuttajaa?publisherId=69819513&amp;releaseId=69957496">esittikin</a> eilen, että lähitulevaisuudessa Suomeen tulisi haalia ulkomailta liki 1,4 miljoonaa työikäistä ihmistä muka Suomen huoltosuhdetta korjaamaan.
Grönroos näkee Eskolan ulostulon vain yhtenä esimerkkinä siitä, miten suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuton puolesta.
&#8211; Kun on ensin luotu helpoksi tilanne, jossa ulkomailta muutetaan Suomeen matalapalkkaisiin töihin, mutta tulijat eivät kuitenkaan tule toimeen palkallaan, tällöin elämisen kustannuksista osa jää yhteiskunnan eli veronmaksajien maksettavaksi esimerkiksi toimeentulotukina tai asumistukina, Grönroos sanoo. Hän oli eilen <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=207276703&amp;fbclid=IwAR3xzhtGf3nBX2zfbcyEV7KQE_hd6UKzhI2iol7DkuIimNMbHCB7IQmBPsU">haastateltavana</a> AlfaTV:n Uutisplus-ohjelmassa.
Kela maksaa asumistukia vuositasolla noin kaksi miljardia euroa. Grönroos huomauttaa, että noin kolmannes asumistukien saajista on töissä, mutta ei silti tule toimeen palkkatuloillaan.
&#8211; Käytännössä matalapalkkamaahanmuutto tarkoittaa sitä, että osa ulkomailta tulevan työntekijän elinkustannuksista siirtyy veronmaksajan rasitukseksi. Tavallaan kyseessä on siis yritystuki suuryrityksille.
Suomessa yli 43 000 työtöntä maahanmuuttajaa
Mikäli suomalaiset yritykset oikeasti tarvitsisivat nimenomaan maahanmuuttajia työvoimaksi, maahanmuuttajien rekrytoimisen voisi aloittaa vaikka heti, sillä Suomessa oli syyskuussa yli 43 000 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa. Maahanmuuttajien perään hinkuvilta yrityksiltä voisikin kysyä, mikseivät ne työllistä Suomessa jo olevia maahanmuuttajia.
Todellisuus on siis yrityspomojen maahanmuuttounelmia karumpi. Tästä huolimatta media ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki valtapuolueet toistelevat hokemaa, jonka mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.
Viime viikolla maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen kuitenkin kaatoi täyslaidallisen työperäistä maahanmuuttoa lobbaavien tahojen niskaan. Saukkosen mukaan puheet työperäisestä maahanmuutosta ovat epärealistisia ja vastuuttomia. Saukkosen mukaan puheita työperäisestä maahanmuutosta toistellaan vain siksi, että ajatusta halutaan helliä.
&#8211; Meillä ei ole mitään syytä ajatella, että saisimme Suomeen sellaista väkeä, joka ratkaisisi meidän ongelmiamme. Meillä on varsin vähän työpaikkoja väelle, joka ei osaa kohtuullisesti suomea ja jolla ei ole sopivaa koulutusta, Saukkonen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009190374.html">sanoo</a> HS:n haastattelussa.
Järkevää keskustelua edistettävä
Grönroos pitää Saukkosen avausta tervetulleena, mutta huomauttaa, että Suomessa on vielä paljon tehtävää, jotta maahanmuuttokeskustelua saadaan järkeistettyä.
&#8211; Yhtä maahanmuuttokriittistä kannanottoa vastaan löytyy aina tusinan verran avauksia, joissa väitetään eri verukkeilla Suomeen tarvittavan työperäistä maahanmuuttoa.
Analyysi Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? osoittaa, että varsin pieni, mutta vaikutusvaltainen vähemmistö hyötyy yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta. Vaikka kansalaisten enemmistö suhtautuu maahanmuuttoon kriittisesti, hiljaisen enemmistön on vaikeaa saada ääntään kuuluviin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vasemmistoon kallellaan oleva valtamedia ja johtavassa asemassa olevat yhteiskunnalliset vaikuttajat toistavat päivästä toiseen maahanmuuttoa tarvittavan, milloin työvoimapulan tai milloin huoltosuhteen takia.
Analyysi on <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ketka-hyotyvat-maahanmuutosta/">luettavissa</a> Suomen Perustan sivulta.
&nbsp;

Suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se on veronmaksajien kustantama yritystuki

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen osallistui tutkijavieraana Vapaus valita toisin -yhdistyksen järjestämään maahanmuuttoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?”</a> Tutkijavieraiden parissa vallitsi yksimielisyys muun muassa siitä, ettei korkeakoulutettujen ja hyväpalkkaisten maahanmuuttajien houkutteleminen Suomeen onnistu helposti.

Tutkija Samuli Salminen nosti keskustelussa esiin sen, että maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa on keskimäärin huomattavasti kantaväestöä heikompaa. Vaikka maahanmuuttajaryhmät ovat työllistymiskehityksen suhteen hyvin erilaisia, ei tilanne näytä hyvältä edes OECD-maista tulleiden kohdalla, joiden työllistymisasteen kehitys pitkällä aikavälillä jää suomalaisen kantaväestön alle.
&#8211; Sen sijaan, että katsotaan pelkkää väestön lisäämistä maahanmuutolla, pitäisikö maahanmuuton määrän sijasta keskittyä laatuun? Nythän tilanne on se, että näitä oikeasti korkeasti koulutettuja ja korkeapalkkaisia erityisasiantuntijoita on suunnilleen kymmenesosa EU:n ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajista. Maahanmuutto painottuu tällä hetkellä sellaisiin maahanmuuttajaryhmiin, jotka eivät pärjää kovin hyvin, Salminen kertoi.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät jää Suomeen
EU:n ulkopuolelta suoraan töihin tulevissa maahanmuuttajissa on kaksi isoa kategoriaa: yhtäältä korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat, joita ei koske saatavuusharkinta, ja toisaalta matalapalkka-aloille tulevat, jotka muodostavat noin 60 % suoraan töihin tulevista. Suoraan töihin tulevien lisäksi EU:n ulkopuolelta tulee maahanmuuttajia humanitäärisistä syistä, perheenyhdistettyinä, opiskelijoina jne.
Erityisasiantuntijan luvalla tulevat maahanmuuttajat pärjäävät todella hyvin Suomessa, mutta he muodostavat tulijoista selkeän vähemmistön ja näyttää siltä, että he eivät jää Suomeen. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että mitä paremmin maahanmuuttaja pärjää Suomessa, sitä herkemmin hän myös muuttaa täältä pois.
&#8211; Jos katsotaan koko EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa, ei vain suoraan töihin tulevia, niin yhden ääripään tästä muodostavat nuo hyvin pärjäävät koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat ja toisen ääripään puolestaan todella huonosti pärjäävät humanitaariset. Noita muita kuin hyvin pärjääviä koulutettuja ja hyväpalkkaisia erityisasiantuntijan luvalla tulevia voidaan karsia poliittisilla päätöksillä, jos tähän on poliittista tahtoa, Salminen sanoi.
Ongelmana kantaväestön aivovuoto
Usein kuulee puhuttavan, että työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin paikata Suomen huoltosuhdetta ja ikärakennetta. Julkisuudessa ei kuitenkaan puhuta paljoa siitä, että joka vuosi Suomesta muuttaa pois tuhansia kantaväestön korkeakoulutettuja. Kantaväestön aivovuodosta huolestunut Salminen kysyi seminaarin osanottajilta, onko tämä oikeasti järkevä suunnitelma, kun tiedetään, että Suomeen tulee työperäisen maahanmuuton kautta suurimmaksi osaksi siivoojia sekä ravintola- ja rakennusalan työntekijöitä.
&#8211; Kaikki kunnia näiden alojen työntekijöille, mutta kun elämme jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa korostetaan paljon koulutusta, ja tiedämme, että meiltä muuttaa pois suomalaisia korkeakoulutettuja, niin toimiiko tämä yhtälö suuressa mittakaavassa, että korvaamme sitä väestöä matalasti koulutetulla työvoimalla? Salminen kysyi.
Huoltosuhdeongelmaa ei ratkaista maahanmuutolla
Valtiotieteen tohtori, dosentti Pasi Saukkonen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoi olevansa Salmisen kanssa monista asioista samaa mieltä. Suomessa on aidosti ongelma siinä, että maahanmuuttajien työllisyysaste ja tulotaso on liian matala. Kansainvälisiä vertailuja on vaikea tehdä, mutta loppujen lopuksi tilanne näyttää melko samanlaiselta muissakin maissa. Kansainvälisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneilla on keskimäärin suurempia vaikeuksia kuin muilla.
&#8211; Mielestäni Suomessa ei riittävän hyvin ymmärretä sitä, että kun puhutaan niistä kaikkein tavoitelluimmista maahanmuuttajista, niin he eivät ole sellaisia ihmisiä, joiden on pakko muuttaa johonkin tiettyyn maahan, vaan he valitsevat sen maan, jonne he muuttavat. Onko Suomi riittävän houkutteleva sellaisten ihmisten silmissä, joilla on varaa valita? Saukkonen kysyi.
Saukkonen oli Salmisen kanssa samaa mieltä myös siitä, että Suomen huoltosuhdeongelmaa ei saada kansainvälisen muuttoliikkeen keinoin ratkaistua. Saukkosen mukaan se vaatisi niin suurta tulijamäärää, ettei sellaista mitenkään voi tapahtua, ei varsinkaan työperusteisen muuttoliikkeen kautta.
Huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle
Paljon keskustelua herätti kysymys siitä, että myös Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat pärjäävät Suomessa kantaväestöä heikommin. Dosentti Saukkonen kertoi, että Helsingin toisen sukupolven maahanmuuttajista noin neljännes on somalialaistaustaisia, joiden vanhemmilla on usein matala koulutustaso. Vanhempien koulutustaso usein määrittää sen, kuinka hyvin lapset pärjäävät koulussa ja menestyvät opinnoissaan ja myöhemmin työelämässä.
Samuli Salminen oli monesta Saukkosen esittämästä kommentista vahvasti samaa mieltä:
&#8211; On todella haastavaa houkutella Suomeen niitä korkeasti koulutettuja ja hyväpalkkaisia, ja myös kantaväestössä huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Jos maahanmuuttopolitiikan keinoin otettaisiin Suomeen hyvin pärjääviä maahanmuuttajia, periytyisi heidän pärjäämisensä myös seuraavalle sukupolvelle. Kun teemme nyt maahanmuuttopoliittisia valintoja sen suhteen, keitä Suomeen tulee, pitää muistaa, että seuraukset näkyvät vasta vuosikymmenien viiveellä, Salminen huomautti.
Kukaan ei haluaisi Ruotsin ongelmia
Kaikkien keskusteluun osallistuneiden välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että kukaan ei halua Suomeen Ruotsin ongelmia maahanmuuttajalähiöineen ja ammuskeluineen. Vaikka ongelmat tunnustettiinkin, eivät muut keskustelijat Salmista lukuun ottamatta tarjonneet ratkaisuksi juuri mitään konkreettisia keinoja.
EU:n sisällä liikkuminen on täysin vapaata, mutta EU:n ulkopuolelta voitaisiin poliittisen tahtotilan mukaan valikoida maahanmuuttajia. Suoraan töihin tulevista voidaan karsia saatavuusharkinnan kautta tulevat matalapalkkaiset perussuomalaisten ehdottamalla palkkarajalla, joka ei koskisi kausityötekijöitä. Humanitaariset voidaan sijoittaa turvaan Euroopan ulkopuolelle Tanskan mallin mukaisesti ja antaa humanitaarista tukea pakolaisleireille. Perheenyhdistämisten tulorajoja voidaan helposti kiristää, koska ne ovat nyt hyvin alhaalla, voidaan valita, ketkä pääsevät Suomeen opiskelemaan ja niin edelleen.
&#8211; Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima, kuten monesti poliittisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, vaan on poliittisen keskustelun paikka, minkälaista maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta halutaan tai ei haluta, Salminen totesi.
Maahanmuutto saatava osaksi poliittista keskustelua
Salmisen mielestä maahanmuutto pitäisi Suomessakin saada pikkuhiljaa mukaan normaaliin poliittiseen keskusteluun. Kun käydään julkista keskustelua esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta tai muista julkisista palveluista, puhutaan käytännössä aina siitä, mihin meillä on varaa, koska resurssit ovat rajalliset. Jonkun on tuotava tällaiset realiteetit mukaan myös maahanmuutosta käytävään keskusteluun.
”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?” -tilaisuuden tutkijavieraita olivat mainittujen Salmisen ja Saukkosen lisäksi dosentti Minna Säävälä TEM:n kotouttamisen osaamiskeskuksesta. Muut seminaarin keskustelijat olivat Ismo Söderling Siirtolaisinstituutista, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä Darya Hulik Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitosta. Vapaus valita toisin -yhdistyksen puolesta keskustelua veti dosentti Jouko Kajanoja. Keskustelutilaisuuden taltiointi on katsottavissa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">YouTubessa</a>.
&nbsp;

Suomen Perustan Salminen tutkijavieraana julkisessa maahanmuuttoseminaarissa: ”Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima”

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ja maahanmuuton erikoistutkija Pasi Saukkonen keskustelivat tänä aamuna MTV:lla Ruotsin mellakoista ja kasvavasta katuväkivallasta sekä tilanteen mahdollisesta kehittymisestä Suomessa.

Riikka Purra korosti MTV:n Uutisaamussa, että Ruotsissa pitkään jatkunut jengiväkivalta ja mellakat johtuvat Ruotsin maahanmuuttopolitiikasta.
&#8211; Ruotsi on humanitaarinen suurvalta, joka on pitkään noudattanut hyvin liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa ja maahanmuuton määrät ovat suuria. Myös niin sanottu kotouttamispolitiikka on Ruotsissa hyvin liberaalia ja rikoksista annettavat rangaistukset alhaisia.
Purran mukaan Ruotsin tilanne ei ole enää mitenkään uusi ilmiö.
&#8211; Vähitellen ympäri Ruotsia on kehittynyt erilaisia mellakoita, esimerkiksi Tukholman lähiöissä, Malmössä ja Göteborgissa levottomuudet ovat jatkuneet jo vuosia.
Suomen tilanne vielä toistaiseksi parempi
Erikoistutkija Pasi Saukkonen suhtautui hieman vähättelevästi löperön maahanmuuttopolitiikan seurauksiin. Saukkosen mukaan olisi yksioikoista tulkintaa ajatella, että Ruotsin mellakat johtuisivat maahanmuutosta.
Saukkosen mukaan Ruotsin tilanteen taustalla olisivat rakennemuutos, työpaikkojen katoaminen sekä lähiöiden rakentaminen.
&#8211; Useissa tapauksissa maahanmuuttajien lapsilla on saattanut olla jopa suurempia vaikeuksia löytää paikkaansa yhteiskunnassa kuin heidän vanhemmillaan, Saukkonen sanoi.
Purra totesi, että ongelmia ei voida poistaa edes puuttumalla Saukkosen mainitsemiin taustatekijöihin.
&#8211; Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole vielä sama kuin Ruotsissa. Meillä on pienemmät volyymit, lyhyempi historia ja meillä lähiöitä ei ole rakennettu aivan samaan tapaan. Segregaatio ei ole vielä niin pitkällä.
Ruotsi tehnyt kaikkensa, lopputulos silti huono
Purra sanoi, että Suomessa on toistettu maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa aivan samat asiat kuin Ruotsissa.
&#8211; Myös ongelmat ovat samankaltaisia, eli tietyistä pakolaismaista tulevat ihmiset eivät integroidu. Heidän työllisyysasteensa on alhainen ja näissä ryhmissä tapahtuu keskimääräistä enemmän rikoksia.
Uutisaamun toimittaja kysyi Purralta, eikö ongelmamaista tulevien ihmisten suhteen ole tehtävissä mitään. Purra vastasi, että mikään muu maa kuin Ruotsi on tuskin edes yrittänyt tehdä enempää.
&#8211; Tämä on se lopputulos: tiedetään, että ihmisiä ammutaan kaduille ja viattomia kuolee, ongelmia on kaikkialla. Kuten Suomessakin on havaittu, toisella maahanmuuttajasukupolvella on jopa suurempia ongelmia, joten kyllä tämä vaikuttaa hyvin turhauttavalta. Itse olen sitä mieltä, että humanitaarinen maahanmuutto ei vain yksinkertaisesti toimi.
Saukkosen mukaan Ruotsin suurin ongelma on tällä hetkellä järjestäytyneen rikollisuuden aseelliset välienselvittelyt. Saukkosen mielestä Ruotsi ei kuitenkaan olisi epäonnistunut kansainvälisen suojelun piirissä olevien ihmisten vastaanottamisessa.
&#8211; Moneen muuhun maahan verrattuna Ruotsi on onnistunut kohtuullisesti, kaikki riippuu siitä, mitä katsotaan. Yhteiskunta ei koskaan ole ongelmaton, Saukkonen muotoili.
Humanitaarinen maahanmuutto ei auta
Toimittaja kysyi, mitä Suomessa voitaisiin tehdä, jotta täällä ei tapahtuisi samaa mitä Ruotsissa on nähty. Purra esitti perussuomalaisten linjauksen, jonka mukaan humanitaarinen maahanmuutto pitäisi lopettaa kokonaan.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto ei ole kulttuurisesti, taloudellisesti eikä turvallisuuden kannalta positiivista kohdemaalle. Ja kun asiaa ajatellaan globaalisti, humanitaarinen maahanmuutto ei myöskään ole tehokas tapa auttaa.
Purra korosti, että perussuomalaiset ei vastusta maahanmuuttoa kokonaisuudessaan.
&#8211; Edellytämme kuitenkin, että tänne tulevat ihmiset työllistyvät, eivätkä elä veronmaksajien sosiaaliturvan varassa tai rettelöi.
Saukkosen mukaan suomalaisten olisi vain hyväksyttävä, että Suomi on osa globaalia maailmaa, johon kansainvälinen muuttoliike kuuluu.
&#8211; Suomi muuttuu, kun Suomeen muutetaan, Saukkonen väitti.

Erikoistutkijan mielestä on hyväksyttävä, että Suomi muuttuu maahanmuuton seurauksena – Purra eri linjoilla: ”Humanitaarinen maahanmuutto ei vain yksinkertaisesti toimi”

Pasi Saukkonen

Vahingonteot ja häiriöt lisääntyvät Hekan asunnoissa – kaupunki seuraa, mutta ei rajoita segregaatiota eikä tiedä kustannuksia

Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan

Kokoomuskansanedustaja Kauma puhui puuta heinää perussuomalaisten linjasta työperäiseen maahanmuuttoon ja työnsi sanat suuhun puoluejohtaja Riikka Purralle – Purra korjaa: ”Säälittävä yritys”

Suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se on veronmaksajien kustantama yritystuki

Suomen Perustan Salminen tutkijavieraana julkisessa maahanmuuttoseminaarissa: ”Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima”

Erikoistutkijan mielestä on hyväksyttävä, että Suomi muuttuu maahanmuuton seurauksena – Purra eri linjoilla: ”Humanitaarinen maahanmuutto ei vain yksinkertaisesti toimi”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025