Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Pauli Rautiainen

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 2021. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi paikalla olleelta oikeuskanslerilta näkemystä erityisesti hoitajiin kohdistuneista korona-ajan toimenpiteistä.

Valtioneuvoston oikeuskansleri toimii ylimpänä laillisuusvalvojana. Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toiminnan lainmukaisuutta. Lisäksi oikeuskansleri valvoo, että viranomaiset noudattavat lakia ja tekevät velvollisuutensa. Kansalaiset voivat tehdä oikeuskanslerille kantelun viranomaisen toiminnasta, jota epäilevät lainvastaiseksi.
Juha Mäenpää huomautti oikeuskanslerin kertomuksen vuodelta 2021 käsitelleen myös koronaepidemiaa.
Tartuntatautilakia muutettiin vuoden aikana 13 kertaa. Lakiin lisättiin uusia säännöksiä muun muassa ravintoloiden ja elinkeinotoiminnan, kokoontumisten ja liikennepalvelujen rajoituksista, EU:n digitaalisen koronatodistuksen käytöstä rajaliikenteessä sekä pääsyssä ravintoloihin, muihin tiloihin ja tilaisuuksiin, varmuusvarastojen käyttöönotosta ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuksista.
Kritiikkiä perustuslakivaliokunnalle
Mäenpää näkee hoitajien pakkorokottamisen loukanneen yhdenvertaisuutta kansalaisten keskuudessa. Mäenpää kysyi oikeuskansleri Tuomas Pöystin kantaa eduskunnan istunnossa.
&#8211; Silloin Pauli Rautiainen, joka on valtiosääntöoikeuden dosentti, kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta.
&#8211; Olisin halunnut kysyä teiltä, mikä ei tästä kirjasta oikein selviä, että mikä teidän kantanne tähän oli ja puidaanko sitä vielä jatkossa, ja menikö se oikein? Mäenpää kysyi.
Oikeuskansleri haluaisi kattavia arviointeja
Oikeuskansleri Pöysti viittasi puheenvuorossaan muun muassa Mäenpäähän ja hänen esille ottamaansa tartuntatautilakiin. Pöystin mukaan lakia täytyisi nyt parantaa, jotta toista kertaa ei ajauduttaisi hätälainvalmistelutilanteeseen. Lisäksi hän otti kantaa yleisemmin korona-ajan toimiin liittyen.
&#8211; Olen itse pitänyt tärkeänä sitä, että tästä korona-ajasta tehtäisiin kattavat arvioinnit. Joitakin arviointeja on tehty, mutta nyt kun muut murheet ovat päällimmäisenä, niin se on ehkä sitten jäänyt vähän muiden kiireiden alle, mikä on ymmärrettävää, mutta pitäisin kokonaisarviointia tärkeänä, Pöysti totesi.
”Joitakin juttuja on vireillä”
Pöysti korosti, että suomalaisessa järjestelmässä perustuslakivaliokunta ensisijaisesti arvioi lakien perustuslainmukaisuuden ja että tartuntatautilain muutokset, mukaan lukien rokotussääntely, oli käsitelty siellä.
&#8211; Oikeuskansleri seuraa näissä asioissa sitä perustuslakivaliokunnan linjaa, mutta yksittäistapausten oikeudenmukaistamiseksi näiden hoitajien aseman osalta joitakin juttuja on vireillä. Ja sehän riippuu sitten siitä, miten itse kussakin tilanteessa on menetelty, hän avasi kuviota.
Pöysti ei kuitenkaan pitänyt asianmukaisena yksittäisten asioiden tämän tarkempaa käsittelemistä salikeskustelun yhteydessä.
Osa hoitajista jäi ilman palkkaa
Keskustelun loppupuolella oikeuskansleri toi muistinvaraisesti esille lainsäädännön ajatuksen olleen sen, että koronarokotteista kieltäytyneille hoitajille tarjottaisiin muuta työtä. Mäenpää muistutti vastauksessaan kuitenkin siitä, millaisia käytännöt olivat todellisuudessa.
&#8211; Niin kuin oikeuskansleri äsken nosti esiin, varmasti tarkoitus oli näin, että näille rokottamattomille hoitajille etsitään jotain muuta työtä, mutta kuitenkin on hyvin paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät työtä saaneet ja olivat sitten ilman palkkaa, kansanedustaja huomautti.
&#8211; Tämä on ollut mielestäni ihan kohtuutonta ja toivon, että kun te perehdytte tähän asiaan, niin otatte tämän huomioon ja käytte sen tiukalla kammalla lävitse.

Mäenpää oikeuskanslerille: Korona-ajan toimenpiteitä käytävä perusteellisesti läpi

Eduskunnan täysistunnossa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-10-2022?start=14433&amp;end=15047&amp;speaker=1437">käsiteltiin</a> keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_4+2022.aspx">lakialoitetta</a> laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Aloite vaatii kumottavaksi tartuntatautilakiin lisättyä väliaikaista pykälää ”EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö&#8221; ja siihen tehtyjä viittauksia poistettavaksi muualta laista. Mäenpää siis ajaa aloitteellaan koronapassin poistamista laista.

Juha Mäenpää viittasi aloitteessaan julkisuudessa esillä olleisiin valtiosäännön asiantuntijan näkemyksiin:
&#8211; Valtiosääntöasiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen vaati sosiaalisessa mediassa, että mikäli valtioneuvosto ei tuo viipymättä tämän tartuntatautilain pykälän eli koronapassin kumoamista eduskuntaan, tulisi kansanedustajien saattaa asia vireille lakialoitteella. Lisäksi hän vaati, että eduskunnan tulisi kumota 58 i § viipymättä istuntokauden alettua. Hän myös vertasi asiaa tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseen syyskuussa. Rautiainen perusteli vaatimuksiaan sillä, että perusoikeusrajoituksen hyväksyttävyys ei täyty.
Järjen Ääni ry:n kannanotto esillä
Mäenpää toi keskusteluun Järjen Ääni ry:n helmikuun alussa julkaistun kannanoton. Omien verkkosivujensa mukaan Järjen Ääni ry pyrkii edistämään koronapandemiaan liittyvää avointa keskustelua ja tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnassa. Kannanotossaan yhdistys vaatii koronapassisääntelyn kumoamista ja katsoo, että laajemmassa katsannossa koronapassisääntely itsessään asettaa vaarallisen ennakkotapauksen kansalaisten itsemääräämisoikeuden, perusoikeuksien ja yksityiselämän suojan kaventamiselle myös tulevaisuudessa.
&#8211; Kun koronarokotusohjelmat tammikuussa 2021 käynnistyivät laajamittaisesti suuressa osassa maailmaa mukaan lukien Eurooppa, Euroopan neuvoston yleiskokous hyväksyi päätöslauselman numero 2361 koskien covid-19-rokotteeseen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.
Mäenpää muistutti päätöslauselman kehottavan jäsenvaltioita huolehtimaan, että kansalaisia informoidaan siitä, että rokotus ei ole pakollinen ja että ketään ei poliittisesti, sosiaalisesti eikä muutenkaan painosteta ottamaan rokotetta.
&#8211; Jäsenmaiden tulisi taata, että ketään ei syrjitä siksi, että ei ole ottanut rokotetta, riippumatta siitä, onko rokottautumatta jättäytymisen peruste terveydellinen tai periaatteellinen, Mäenpää korosti Järjen Ääni -yhdistyksenkin esille nostamaa kohtaa Euroopan neuvoston päätöslauselmasta.
Liuta yliopistoasiantuntijoita esittänyt kritiikkiä
Järjen Ääni ry:n kannanotossa oli nostettu esille useamman yliopistoasiantuntijan kriittisiä näkökulmia koronapassilainsäädäntöön. Mäenpää nosti myös ne salikeskusteluun:
&#8211; EU:n koronatodistuksen kansallista käyttöä koskevan tartuntatautilain 58 i §:n perustuslainmukaisuusarviointia on kritisoinut Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kiinnittämällä huomiota siihen, että lainsäädännössä terveet rokottamattomat asetettiin epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin ihmisiin sillä perusteella, että he eivät olleet ottaneet vapaaehtoista rokotusta.
&#8211; Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on todennut, että rokotekattavuuden lisääminen ei ole itsessään hyväksyttävä peruste rokotepassin avulla toteutettavalle perusoikeuksien rajoittamiselle.
Mäenpää toivoo aloitteen nopeaa käsittelyä
&#8211; Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkas on kirjoituksessaan todennut, että rokotepassilla ei voida luoda rokotetuille ’erioikeuksia’, kuten esimerkiksi pääsyä ravintolaan tai osallistumisoikeutta harrastuksiin siten, että rokottamattomilta kiellettäisiin edellä mainittuihin tilaisuuksiin pääsy kokonaan rokottamattomuuden johdosta.
&#8211; Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan koronatodistus ei ole hyväksyttävä, jos se ei ole epidemiologisesta näkökulmasta epidemian hallinnan kannalta välttämätön, luetteli Mäenpää.
Kansanedustaja toivoi lopuksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaisi lakialoitteen nopeasti käsittelyyn.
&nbsp;

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Eduskunnan lähetekeskustelussa käsiteltiin keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_1+2022.aspx">lakialoitetta</a> sote-alan työntekijöiden pakkorokotusten kumoamiseksi. Mäenpää pelkää, että uuden lain aiheuttamat irtisanoutumiset vaarantavat jopa potilasturvallisuuden työntekijäpulasta jo ennestään kärsivällä sote-alalla. Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_6+2022+8+1+1.aspx">puhui</a> istunnossa aiheesta perusteellisesti.

Kansanedustaja Juha Mäenpää perusteli aloitteessaan ehdottamaansa lakimuutosta lyhyesti:
&#8211; Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek totesi mediassa olleiden tietojen mukaan tammikuun 2022 lopussa, että hoitohenkilöstön koronarokotusvelvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella. Suoja omikrontartuntaa vastaan putoaa 2—3 kuukauden kuluttua kolmannesta annoksesta alle 50 prosenttiin. Hänen mukaansa omikronin jyllätessä yhteiskunnassa ei hoitajien rokotevelvoitetta voi enää perustella potilaiden suojaamiseen pohjaten.
&#8211; Tämä terveydenhuoltohenkilökunnan pakkorokottaminen on keskeyttänyt palkansaannin hyvin monilta sekä saanut lukuisan määrän alan työntekijöitä irtisanoutumaan työstään. Jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden, kansanedustaja jatkoi.
Rokottamattomia hoitajia jouduttu kutsumaan töihin
&#8211; Ylen uutinen tänään iltapäivällä kertoo seuraavasti: &#8221;Rokottamattomia hoitajia jouduttu kutsumaan jo takaisin töihin — rokotettuja ei ollut tarpeeksi.&#8221; Tämä oli jo ennalta tiedossa, valaisi Mäenpää puheenvuorossaan ajankohtaista ja hyvin sekavaa tilannetta.
&#8211; Arvostelin sote-alan pakkorokotuksia voimakkaasti jo joulun alla. Huomautin, että Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kirjoitti hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta, muistutti Mäenpää eduskuntaa viime vuoden puheenvuoroistaan.
Karuja kertomuksia kentältä
Mäenpää kertoi saaneensa lukuisia viestejä terveydenhuollon arkitodellisuudesta rokotevelvoitteen astuttua voimaan:
&#8211; Viestejä on tullut niin julkiselta puolelta kuin yksityiseltä, niin lääkäreiltä kuin hoitajilta, niin lastensuojelusta kuin vanhuspalveluista, mutta myös palo- ja pelastustoimesta. Useissa nostetaan esille paheneva työvoimapula ja korvaavien töiden puute, mikä on johtanut rokottamattomien palkanmaksun keskeyttämiseen.
Pitkässä puheessaan hän luki useamman kansalaisen palautteen ja katsauksen alan tilanteesta. Monissa viesteistä kerrottiin ihmisten joko jo irtisanoutuneen tai harkinneen irtisanoutumista uuden lain aiheuttaman tilanteen vuoksi. Jopa potilasturvallisuudesta oltiin huolissaan, kun väki vähenee ja tilalle palkataan viestien mukaan kouluttamattomia töihin.
Huoli alan houkuttelevuudesta tulevaisuudessa
Mäenpää yritti kaikesta huolimatta valaa toivoa tulevaisuuden suhteen. Hän arvioi, että jos laki kumottaisiin heti, ehkä osa ammattilaisista vielä palaisi alalle. Edustaja päätti puheensa kuitenkin huolestuneena:
&#8211; Miten arvelette tämän vaikuttavan alalle hakeutuvien opiskelijoiden intoon hakeutua tälle alalle?
&nbsp;

Mäenpää vaatii sote-alan pakkorokotuslakia kumottavaksi: ”Jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti perjantaina lakialoitteen, jossa hän vaatii niin sanottua koronapassia kumottavaksi. Mäenpää perustelee lakialoitetta valtiosääntöasiantuntijan ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtorin Pauli Rautiaisen näkemyksillä, joiden mukaan perusoikeuksien rajoittamisen hyväksyttävyyden ehdot eivät nykytilanteessa täyty.

Keskiviikkona eduskunnan sivuille ilmestyneen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_4+2022.aspx">lakialoitteen</a> pääasiallinen sisältö kuuluu: ”Kumotaan tartuntatautilakiin lisätty väliaikainen 58 i § &#8217;EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö&#8217; ja poistetaan siihen tehdyt viittaukset muualta laista.”
Kansanedustaja Juha Mäenpää perustelee lakialoitetta valtiosääntöasiantuntijan ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtorin Pauli Rautiaisen näkemyksillä.
Valtiosääntöasiantuntija vaati eduskunnalta toimia
Rautiainen vaati yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterissä 2.2.2022, että mikäli valtioneuvosto ei tuo viipymättä koronapassin kumoamista eduskuntaan, tulisi kansanedustajien saattaa asia vireille lakialoitteella. Lisäksi hän vaati, että eduskunnan tulisi kumota koronapassi viipymättä istuntokauden alettua.
Rautiainen vertasi asiaa tartuntatautilain 58 d §:n (asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön rajoittamisesta) kumoamiseen syyskuussa. Hän perusteli vaatimuksiaan sillä, etteivät perusoikeuksien rajoittamisen hyväksyttävyyden ehdot nykytilanteessa täyty.
Mäenpää otti nopeasti neuvosta vaarin. Aloitteen on allekirjoittanut myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.
&nbsp;

Mäenpää: Koronapassista on luovuttava

Voimakkaita rajoitustoimia ja koronapassia kannattava pääministeri Sanna Marin on hankalassa tilanteessa, sillä useat asiantuntija-arviot nakertavat pohjaa pois koronapassilta. Marinin oman hallituksen oikeusministerikään ei enää ole koronapassin takana.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on tänään kertonut Yleisradiolle, että koronapassia ei oteta enää takaisin käyttöön, mutta sen lainsäädäntöä tullaan kehittämään edelleen, mikäli sille on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12297870?utm_medium=social&amp;utm_source=facebook-share&amp;fbclid=IwAR3Kd-rsaOYSHJ8sgX2JNhPB8Bv6eSVQrRWRrW2wm59SJsUKb8-AHKVaeno">käyttöä myöhemmin</a>.
Toisaalta aiemmin tänään Marin totesi, että hän pitää tärkeänä, että mahdollisuus koronapassin käyttöönottoon säilyy jatkossakin siitäkin huolimatta, että THL ei pidä koronapassia enää tarpeellisena rokotesuojaa kiertävän omikron-virusmuunnoksen takia.
Tällä hetkellä koronapassi on väliaikaisesti jäissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sosiaali- ja terveysministeriölle äskettäin antaman asiantuntijalausunnon mukaan THL ei kannata koronapassin ottamista takaisin käyttöön rajoitusten välttämisen välineeksi.
THL argumentoi, että koska rokotuksilla ei nykytiedon perusteella voida merkittävästi estää omikronmuunnoksen tartuntoja vaan ainoastaan vakavaa tautia, soveltamismalli on vanhentunut, koska se altistaa rokottamattomat vakavan taudin vaaralle.
Perussuomalaiset on johdonmukaisesti <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-vastustaneet-johdonmukaisesti-koronapassia-nyt-samalle-kannalle-tulee-myos-thl-riikka-purra-kysyy-enta-nyt-hallitus-ja-kokoomus-joko-perussuomalaisten-linja-kelpaa/">vastustanut</a> koronapassia alusta alkaen. Eduskunnassa perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/koronapassi-voimaan-viime-yona-perussuomalaiset-vastusti-ranne-kummalliseen-suuntaan-ollaan-menossa/">äänesti</a> koronapassia vastaan.
Perusteita koronapassille ei ole
Marin on nyt hankalassa tilanteessa, sillä hän itse kannattaa voimakkaita rajoitustoimia. Vielä pari viikkoa sitten Marin jopa ilmoitti haluavansa koronapassista <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008539090.html">itsenäisen työkalun</a>. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin linjasi viime syksynä, että koronapassi on mahdollinen vain vaihtoehtona rajoituksille.
Koronapassin tai sen muuttamisen rokotepassiksi edistämisen tielle on nyt kasaantunut esteitä, sillä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) on asettunut THL:n linjauksen kannalle.
Henrikssonin mukaan sen enempää korona- kuin rokotepassillekaan ei ole enää riittäviä perusteita, koska alkuperäiset perusteet koronapassin käytölle eivät enää päde.
&#8211; Koronapassilla rajoitetaan niiden ihmisten perusoikeuksia, jotka eivät ole ottaneet rokotteita, hankkineet negatiivista testitodistusta tai sairastaneet tautia. Koronapassi tai rokotepassi <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008577980.html">ei sovellu</a> tässä hetkessä niin hyvin käyttöön, koska sen välttämättömyyttä tai oikeasuhtaisuutta on nyt hankala perustella, Henriksson sanoi äskettäin Helsingin Sanomille.
Vielä äskettäin hallitus kuitenkin valmisteli lakia, joka mahdollistaisi koronapassin edellyttämisen itsenäisenä rajoitustoimena eikä siis vain keinona rajoitusten välttämiseen. Hallituksesta on myös väläytelty mahdollisuutta muuttaa koronapassi rokotepassiksi – joita kumpaakaan vaihtoehtoa THL ei siis kannata.
Epäselvää, mihin passilla pyritään
Useat Suomen eturivin oikeustieteilijät ovat myös tyrmänneet nykymuotoisen koronapassin sekä koronapassin muuttamisen rokotepassiksi.
Julkisoikeuden dosentti Pauli Rautiainen lausui äskettäin MTV Uutisille, että koska taudin <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/thl-kertoo-miksi-se-muutti-koronapassikantaansa-oikeusoppinut-samoilla-linjoilla-ei-hyvaksyttavaa-perustuslain-nakokulmasta/8345296#gs.oehh1q">tartuttamisessa</a> ei ole enää samanlaista eroa rokotettujen ja rokottamattomien välillä, koronapassille tai valmisteilla olevalle rokotepassille ei ole esitettävissä perusteita, jotka tekisivät siitä oikeudellisesti hyväksyttävän.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen näkee myös koronapassissa useita <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12295857?fbclid=IwAR16dHaSztdClpk-ruJukVVq_Y9PPc6Qy9Lwls2qbQyQ1QhEYwAtTrjghR4">ongelmia</a>. Voutilaisen mukaan nykyisellään on epäselvää, mihin passilla pyritään.
– Jos halutaan jollakin tavalla mahdollistaa tapahtumien ja paikkojen avaaminen, niin tämä passi ei ole enää se tapa, jolla siihen voidaan päästä.
Voutilaisen mukaan koronapassin muuttaminen rokotuspassiksi on kuolleena syntynyt ajatus.
Yhdenvertaisuusasetelma unohdettu
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen on äskettäin julkaissut artikkelin, jossa hän esittää <a href="https://www.edilex.fi/uutiset/73672">kritiikkiä</a> koronapassille yhdenvertaisuusnäkökulmasta.
Muukkonen kiinnostui koronapassista viime kesänä, kun sitä alettiin Suomeen aktiivisemmin suunnitella.
– Surukseni huomasin, että oli oikeastaan unohdettu selkeä yhdenvertaisuusasetelma. Niiden henkilöiden asemaa, jotka olivat halunneet tehdä päätökset olla <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeusoppinut-kritisoi-koronapassia-rokottamattomat-katsottiin-spitaalisiksi/8336474#gs.oekbno">ottamatta rokotetta</a>, ei juurikaan käsitelty, Muukkonen sanoi MTV:lle.

Pääministeri Marin veivaa edestakaisin koronapassia – oikeustieteilijöiltä ja THL:lta passille täystyrmäys, usko loppui jo oikeusministeriltäkin

Maanantaina 20.12.2021 käsiteltiin eduskunnassa hallituksen esitystä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Tartuntatautilakiin ehdotettiin väliaikaista uutta pykälää, jolla sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä voitaisiin edellyttää koronarokotusta. Rokotteista kieltäytyvältä hoitajalta voitaisiin viime kädessä keskeyttää palkanmaksu. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti asiasta monta puheenvuoroa arvostellen voimakkaasti esitystä.

Juha Mäenpää huomautti, että Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta.
&#8211; Onko todella niin, että työsuhteisessa työssä itsensä elättävän ihmisen tiputtaminen tällä tavoin perusturvajärjestelmän läpi toimeentulotuelle ei nosta esiin ainuttakaan perusoikeuskysymystä? kysyi Rautiainen kirjoituksessaan.
Laki saattaisi pahentaa hoitajapulaa rajusti
Mäenpää kantoi huolta hoitajien riittävyydestä jo ennestään kuormittuneella alalla:
&#8211; Miten ihmeessä tämmöinen epidemian odotettu kasvu ja mahdollinen hoitajien hyllyttäminen samanaikaisesti toimii? Miten tämä yhtälö toimii? Minä valitettavasti pahoin pelkään, että tämä johtaa sairaanhoidon ja tämän terveysalan kriisiytymiseen.
Hoitajapulasta uutisoitu pitkin syksyä
Mäenpää viittasi puheissaan myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajaan Silja Paavolaan. Paavola on aiemmin marraskuussa todennut:
&#8211; Koronapassi tai pakkorokottaminen on sama asia. Siinä pakotetaan ihminen ottamaan rokote. Tässä tilanteessa, jossa hoitajia on tosi vähän tarpeeseen nähden, se on aika riski.
Mäenpää huomautti, että hoitajapulasta on uutisoitu jo pitkin syksyä:
&#8211; Lokakuussa kerrottiin Ylellä, kuinka sairaalat ja terveyskeskukset pyörivät henkilöstön joustoilla. Työntekijöistä on pula, ja hoitajia pyydetään usein jäämään tuplavuoroihin. THL:n mukaan vuonna 2020 vain 13 prosentilla kunnista ei ollut sairaanhoitajien osalta rekrytointiongelmia. 57 prosentilla kunnista ongelmia oli ajoittain ja jopa 30 prosentilla rekrytointiongelmia oli jatkuvasti.
Nosti esiin sosiaalietiikan professorin näkemykset
Mäenpää ei jättänyt pohdintaa vain lukujen tasolle, vaan otti puheessaan kantaa myös filosofisemmalla tasolla koko koronapandemiaan. Pohdinnoissaan hän lainasi vastikään televisiossa esiintynyttä sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaata.
&#8211; Hallamaa painottaa, että rokotekriittisten pakottaminen koronarokotuksiin lisää epäluottamusta ja jakolinjoja yhteiskunnassa. Hänen mukaansa pakon käyttäminen yhteiskunnassa on aivan äärimmäinen keino. Hallamaan mielestä sen hinta voi olla luottamuksen rapautuminen, vastakkainasettelun syventyminen ja vihollisuuksien luominen. Lopuksi hän toteaa vielä, että jos pakolla suljetaan yhteisön ulkopuolelle, me vääjäämättä syrjäytämme ihmisiä ja teemme kuiluja ihmisten välille.
&nbsp;

Pauli Rautiainen

Mäenpää oikeuskanslerille: Korona-ajan toimenpiteitä käytävä perusteellisesti läpi

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Mäenpää vaatii sote-alan pakkorokotuslakia kumottavaksi: ”Jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden”

Mäenpää: Koronapassista on luovuttava

Pääministeri Marin veivaa edestakaisin koronapassia – oikeustieteilijöiltä ja THL:lta passille täystyrmäys, usko loppui jo oikeusministeriltäkin

Mäenpää huolissaan hoitajien riittävyydestä: Hoitajien pakkorokotukset saattaisivat johtaa sairaanhoidon kriisiytymiseen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025