Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Pekka Hätönen

KOLUMNI | Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila pitää valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen sananvapauslinjauksia kestämättöminä ja perustuslain hengen vastaisina. Toiviainen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006314358.html?fbclid=IwAR26Mb89sgzO24Tg96O-HJ7rCx-JjjwHRVL8ociG4ggV2bvrAkJMtgKodrw">esitteli näkemyksiään</a> tänään HS:ssä. 

Eräs tuttu totesi kerran: ”Ainoa asia, mikä maailmassa ei valehtele, on aikajana.”
Viisaus voidaan ilmaista myös näin: ”Älä seuraa sitä, mitä vallassa olijat sanovat. Seuraa sitä, mitä he tekevät.” Harva toteaa: ”aion rampauttaa vastustajani”, mutta silti tällaista politiikassa tapahtuu. Iso kuva on luettava pienistä asioista.
Kevät 2019. Pääministeri Antti Rinteen (sdp.) tulipunainen hallitus aloittaa.
Seuraa joukko kummallisia ulostuloja. Pienin askelin tavallisten ihmisten asioihin kajotaan. Kouluun, autoiluun, ruokaan. Vihreä aate etenee. Kirkon asema käy yhä tukalammaksi. Toisinajattelijoille alkaa ropista kuulustelukutsuja.
Vihreänä kuntapolitiikkona äskettäin toiminut rikoskomisario Pekka Hätönen alkaa johtaa rikostutkintaa, jonka kohteena ovat kansanedustajat Juha Mäenpää (ps.), Hussein al-Taee (sdp.) ja Päivi Räsänen (kd.). Tapaukset ovat erittäin poikkeuksellisia. Räsänen on entinen sisäministeri, siis poliisiorganisaation johtaja. Kansanedustaja Sebastian Tynkkystä (ps) vastaan on jo aiemmin nostettu syyte.
Seuraavaksi vihapuheen jahtaamisen varjolla valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen määrää Päivi Räsäsestä toisen esitutkinnan. Se koskee 2004 julkaistua &#8221;Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi&#8221;-kirjoitusta, joka käsittelee seksuaalisuutta ja avioliittoa. Vaikka poliisi oli jo tutkinut ja todennut, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta, valtakunnansyyttäjä jyrää tapauksen eteenpäin.
Vielä paljon rajumpaa on tulossa. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen Räsäs-syytöksen myötä julkiseen keskusteluun tungetaan uusi ajatus: enää rangaistavuuden kannalta ei olisikaan väliä, onko kirjoitus julkaistu netissä eilen vai vuosikymmeniä sitten. Myöskään sillä, oliko kirjoitus julkaisuhetkellä laillinen, ei olisi enää väliä. Valtakunnansyyttäjän uuden tulkinnan myötä valtava määrä ikivanhoja tekstejä voi muuttua laittomiksi, mikäli ne ovat edelleen netissä, ja mikäli ne eivät ole nykyhetken lakien mukaisia. 
Maan ylin laillisuusvalvoja, oikeuskansleri Tuomas Pöysti myötäilee varovasti järjettömyyttä ja kehottaa poistamaan kirjoituksia, ”jos pelkää syytettä”.
Hallitus ja valtakunnan ylimmät syyttäjäviranomaiset yrittävät yhteisvoimin tiukentaa sananvapauslainsäädäntöä, ja lisäksi tehdä taannehtivasti laittomaksi nettiin vuosien aikana laitettuja tekstejä. 
Tämä on puhdasta mielivaltaa.
Perustuslaissa määritelty rikosoikeudellinen laillisuusperiaate kuuluu seuraavasti: &#8221;Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.&#8221;
On ilmeistä, että valtakunnansyyttäjä Toiviaisen uusi tulkintatapa rikkoo räikeästi tätä periaatetta.
Kaikilla suomalaisilla on tähän saakka ollut perustuslain turvaama sananvapaus. Olemme vuosien ajan voineet ilmaista itseämme suullisesti ja kirjallisesti. Vuosia sitten kirjoitetut tekstit on tehty korkeimman oikeudellisen säädöksen, perustuslain, suojassa. Nyt vanhojen tekstien laillisuus on joutumassa uuteen puntariin. Mittapuuna käytetään lainsäädäntöä, jota ei ollut olemassakaan nettiin laittamisen aikaan. Yhdistelmä on mieletön.
Vai onko? Riippuu, keneltä kysytään. Jos kysymme keskimääräiseltä tulipunaiselta kulttuurimarxistilta, pitäisikö Jussi Halla-ahon <a href="http://www.halla-aho.com/scripta/">Scripta-blogin</a> vanhat kirjoitukset julistaa jälkikäteen laittomiksi, ei nyökkäilystä tule loppua.
Politiikan vasen laita tekee jälleen, mitä se on niin monet kerrat valtaan päästyään tehnyt – se pyrkii tekemään omien poliittisten teemojensa vastustamisesta laitonta. Aikamme suurimpia vitsejä on nimittää tällaista toimintaa liberaaliksi tai demokraattiseksi.
Mihin kaikki tämä johtaa?
Vanhaa sanontaa mukaillen: Ensin sinusta vaietaan, sitten nimesi yritetään myrkyttää, sitten hyökätään prosessin avulla, lopuksi joku voittaa.
Yhdysvalloissa Donald Trumpia ei saatu nurin massiivisella parjauskampanjalla. Talous hakkaa hirmulukuja, työllisyyskehitys on loistava. Näyttää, että hän voittaa seuraavatkin presidentinvaalit. Niinpä ”demokraattien” ainoaksi keinoksi jää yrittää kaataa Trump virkasyytteellä.
Samaa polkua kuljetaan Suomessa. Perussuomalaisia ei ole saatu nurin kaikki mittasuhteet ylittävällä parjauskampanjalla, ei häpäisyllä, ei uhkailulla, ei edes hallituspuolueiden koordinoimalla vallankaappausyrityksellä. Aikajanaa tarkastelemalla näyttää, että valtaa Suomessa pitävät turvautuvat seuraavaksi oikeudelliseen prosessiin. Sen rakentamisessa kestää aikansa, mutta suunta on selvä – kiristetään lainsäädäntöä niin, että saadaan syytteet suurelle määrälle toimijoista. Tuomioita käytetään myöhemmin perusteluna keskustelussa, jossa kyseenalaistetaan toisinajattelijoiden toiminnan laillisuus.
Vihapuhelainsäädäntöä runnotaan Suomessa läpi vauhdilla tasan yhdestä syystä: sen varjolla vihervasemmisto yrittää kampittaa toisinajattelijoita. Mitään tekemistä kansanryhmien suojelun kanssa asialla ei ole.

Päätoimittajalta: valtakunnansyyttäjä Toiviaisen tulkinnat laillisuusperiaatteen vastaisia – ilmiselvänä tarkoituksena toisinajattelijoiden kampittaminen

KOMMENTTI | Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen tapaus koettelee suomalaisten oikeustajua. Räsästä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tapauksessa, joka kertoo viranomaisten vihapuhejahdin laajentumisesta ja sananvapauden tilan vaarallisesta kaventumisesta. “Vihapuhetta vihaavan” valtakunnansyyttäjän toimet Räsästä vastaan osoittavat myös kiihotuspykälän mielivaltaisuuden.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäseen kohdistuva vihapuhetutkinta on herättänyt voimakasta kritiikkiä ja saanut yhä useamman suomalaisen huolestumaan sananvapauden kaventumisesta. Tapauksessa vaakalaudalla on monia länsimaisen oikeuskäsityksen peruspilareita.
Periaatteistaan ja vakaumuksestaan tunnettu Räsänen joutui kuun alussa poliisikuulusteluihin kritisoituaan evankelis-luterilaisen kirkon osallistumista Pride-tapahtumaan. Räsänen vetosi kirkon oppiperustaan. ”Miten kirkon oppiperusta, Raamattu, sopii yhteen aatteen kanssa, jossa häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?”, Räsänen oli <a href="https://twitter.com/PaiviRasanen/status/1140693636176384011">kysynyt</a> Twitter-viestipalvelussa. Tämä tulkittiin vihapuheeksi. Tarkemmin ottaen Räsästä epäiltiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsäsen twiitti kirkon oppiperustasta tulkittiin siis lain tarkoittamalla tavalla “rikokseksi ihmisyyttä vastaan”.
Maksimirangaistus epäillylle teolle &#8211; siis twiitille &#8211; on tässä tapauksessa kaksi vuotta vankeutta. Neljä tuntia kestäneissä poliisikuulusteluissa Räsäseltä oltiin kysytty mm. mitä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirje_roomalaisille">Roomalaiskirje</a> tarkoittaa. “Poliisi kysyi jopa, mikä on Roomalaiskirjeen pääsanoma. Vastasin, että miten ihminen pelastuu Jeesuksen yhteyteen”, Räsänen kertoo Kirkko ja kaupunki -lehden <a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/poliisikuulustelussa-ollut-paivi-rasanen#20794d3f">haastattelussa</a>.
Kuulustelujen yhteydessä Räsäseltä oltiin myös kysytty, olisiko hän valmis poistamaan aikaisemman twiittinsä. Ajatuksena ilmeisesti oli, että jos Räsänen vain saataisiin ruotuun, asia voitaisiin ehkä yrittää vielä painaa villaisella. Räsänen kuitenkin pysyi sanojensa takana. Tästä kolmen päivän kuluttua syyttäjälaitos tiedotti sitten uusista Räsäseen kohdistuvista rikosepäilyistä. Asiasta uutisoi tuolloin mm. <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e0229e4e-aae7-41df-a2f8-1781f0d4f3f0">Iltalehti</a>.
<h4>Tutkinnat laajenevat “vihapuhetta vihaavan” valtakunnansyyttäjän johdolla</h4>
Räsäsen tapauksessa vihapuhetutkinnanjohtajana on toiminut <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10920671">vihreissä vaikuttanut</a> rikoskomisario Pekka Hätönen. Helsingin poliisissa työskentelevä Hätönen oli kunnallisvaaleissa vihreiden ehdokkaana Espoossa ja toimi myös puolueen edustajana lautakuntatyössä. Hätösen sidonnaisuuksista liikkui aluksi ristiriitaisia tietoja, mutta poliisin oman <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10920671">selvityksen</a> mukaan hän ei enää ole vihreiden jäsen.
Räsäseen kohdistuvan ajojahdin laajentamisen takana ei ilmeisesti ole kuitenkaan niinkään poliisi, vaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9417116">“vihapuhetta vihaava”</a> valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Toiviainen on toiminut myös aikaisemmin syyttäjänä useissa korkean profiilin vihapuhetapauksissa. Hän on myös kertonut harkitsevansa kovempia rangaistuksia vihapuhujille.
Uudessa rikosepäilyssä on kyse yli 15 vuotta vanhasta Räsäsen kirjoittamasta ja Luther-säätiön julkaisemasta tekstistä <a href="https://www.lhpk.fi/julkaisut/aamuntahdet/29_mieheksijanaiseksi.pdf">“Mieheksi ja naiseksi hän meidät loi &#8211; Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen”</a>. Tapauksesta tekee mielenkiintoisen se, että poliisi oli jo aikaisemmin todennut, että siinä ei ole syytä epäillä rikosta. Ilmeisesti Räsäsen uhmakkuudesta suuttunut valtakunnansyyttäjä kuitenkin päätti, että joku rikos tästäkin vielä löydetään. Ajoitus uuden tutkinnan käynnistämiselle 15 vuotta vanhoista teksteistä kolme päivää sen jälkeen, kun Räsänen kieltäytyi poistamasta kesän aikaista twiittiään on vähintäänkin mielenkiintoinen. On selvää, että twiitin poistaminen tai poistattaminen hienovaraisin viranomaisuhkauksin ilman oikeuden päätöstä olisi sensuuria.
Toiviaisen johdolla Valtakunnansyyttäjävirasto on myös ajanut uutta lakihanketta, joka tekisi syyttäjien kuten Toiviaisen itsensä “maalittamisesta” liian terävällä kritiikillä laitonta vihapuhetta. Jos siis aikoo kritisoida sananvapauden kaventumista, kannattaa tehdä se vielä kun ehtii. Uusi lakihanke etenee paraikaa Rinteen hallituksen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla oikeusministeriössä. Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/sananvapauden-tarkoitus-on-suojella-kansalaisia-hallinnolta-ei-estaa-kansalaisia-moittimasta-huonoa-hallintoa-rinteen-hallitus-viemassa-suomea-oudolle-polulle/">uutisoi asiasta</a> jo aiemmin.
Räsäsen ajojahti osoittaa jälleen kerran kiihotuspykälän ongelmat
Laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan lisättiin rikoslakiin vuonna 1995, ja sen sisältöä on viimeksi muutettu vuonna 2011. Nykyisellään kiihotuspykälä, jonka perusteella Räsästä nyt siis epäillään, sanoo näin:
“Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Lain alkuperäinen tarkoitusperä on perusteltu. Lain ongelmana on kuitenkin se, että se että se jättää nykyisellään valtavan suuren tulkinnanvaran siitä, mikä ylipäätään on perustellusti rikolliseksi katsottavaa puhetta, ja kaventaa näin kansalaisten sananvapautta, oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta lain edessä, kun eri ryhmiä tosiasiallisesti painotetaan aivan eri tavoin syyteharkinnassa. Nykyisen kiihotuspykälän ilmeisenä vaarana on myös itsesensuuri vaikeista aihepiireistä ja tätä kautta yhteiskunnallisen päätöksenteon laadun heikentyminen.
Koska kyse on vieläpä niin sanotusti uhrittomasta rikostyypistä, syyttäjän ei tarvitse edes osoittaa toteen, että “vihapuheista” olisi syntynyt minkäänlaista vahinkoa kenellekään. Näin tie mielivaltaisille ja poliitisesti motivoituneille rikostutkinnoille on auki.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisten-lakialoite-muuttaisi-kansanryhmaa-vastaan-kiihottamisen-tunnusmerkiston/">jättikin vastikään lakialoitteen</a> kiihotuspykälän isoimpien ongelmien korjaamisesta. “Perussuomalaisille tieto ei ole rikos ja epämieluisat mielipiteet ovat pieni hinta sananvapaudesta”, kommentoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio lakialoitteen jättämisen yhteydessä.
<h4>“Joka asettaa yleisön saataville&#8230;” &#8211; seuraavaksi vihapuhepoliisi ratsaa kirkot ja kirjastot?</h4>
Räsäsen tapaus tuo esiin toisenkin erikoisuuden kiihottamispykälän suhteen, nimittäin sen että jos vanhojenkin tekstien asettaminen yleisön saataville voidaan tulkita viharikokseksi, niin tästä muodostuu samalla ennakkotapaus varsinaisille moderneille kirjarovioille, kun vanhat tekstit ja niiden esilläpitokin aletaan tulkita takautuvasti “viharikoksiksi”.
Syyttäjä Toiviainen on nimittäin perustellut Räsäsen vanhoihin teksteihin kohdistuvaa tutkintaa sillä, että tekstit ovat edelleen internetissä saatavilla. “Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jatkuva rikos, eli se tapahtuu niin kauan aikaa, kun viesti tai kirjoitus on yleisön saatavilla. Sen vanhenemisaika alkaa vasta, kun [viesti] on poistettu”, Toiviainen kertoo MTV:lle antamassaan <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-paivi-rasasen-kirjoitus-tutkitaan-vaikka-julkaisusta-on-jo-15-vuotta-kiihottaminen-kansanryhmaa-vastaan-on-jatkuva-rikos/7613796#gs.dvuu9j">haastattelussa</a>.
Syyttäjä saattoi kuitenkin tässä kohtaa astua melkoiseen juridiseen miinaan. Tällä perusteella myös esimerkiksi kirjastot tai kirkot voisivat joutua seuraavaksi syytteeseen vanhojen “vihatekstien” pitämisestä yleisön saatavilla. Jos taas “vihatekstien” esilläpitäminen on sallittua kunhan ei ole niiden alkuperäinen esittäjä, jää lakiin porsaanreikä. Ehkä tulevaisuuden vihapuhujat puhuvatkin enää pelkin Raamatun jakein?
Tapaus on myös herättänyt kysymyksen lain taannehtivuudesta. Taannehtivuudessa on kyse tilanteesta, jossa lakia yritetään laittaa jälkikäteen voimaan sellaisten tekojen osalta, jotka ovat teon tapahtumahetkellä olleet laillisia. Taannehtivaa lakia on Suomessa viimeksi sovellettu sotasyyllisyys- ja asekätkentäjutun oikeudenkäynneissä Neuvostoliiton valvontakomission paineen alla. Taannehtivat tuomiot ovat laillisuusperiaatteen vastaisia.
Syyttäjän päätös kaataa bensaa kultuurisodan liekkeihin
Moderni länsimainen sananvapauskäsitys syntyi alunperin uskonsotien jälkeen. Sananvapaus, uskonnonvapaus ja omantunnonvapaus kytkeytyvätkin kiinteästi toisiinsa länsimaisessa oikeusmallissa, ajoittaisista ristiriidoista ja yhteentörmäyksistä huolimatta. Näiden vapauksien rajoittamista ihmisoikeuksien puolustamisella on hankala perustella, koska nämä vapaudet ovat ihmisoikeuksia. Ne kuuluvat myös Päivi Räsäselle &#8211; niin paljon kuin se syyttäjää ja ihmisoikeuksista paasaavaa suvaitsevaisuudessaan autoritaarista punavihreää äärilaitaa mahdollisesti ärsyttääkin.
Räsäsen tapaus herättää myös kysymyksen siitä, missä määrin syyttäjän toimissa on kyse nimenomaan länsimaisen suvaitsevaisen kulttuurin itseinhosta. Esimerkiksi kristityt ovat “kansanryhmä” siinä missä vaikka muslimit tai hindutkin. Räsänen, joka kristittynä esittää uskonnolliseen vakaumukseensa perustuvia näkemyksiä, päätyy nyt tutkintaan. Mitä luulette, millaisia näkemyksiä vaikkapa konservatiivisen muslimisaarnaajan pitäisi esittää seksuaalivähemmistöistä, että syyttäjä Toivianen puuttuisi asiaan? Esimerkiksi muslimien vanhoillisen šaria-lain tulkinnan mukaan rangaistus homoseksuaalisista teoista on kuolemantuomio. Tätä voi mielessään vertailla esimerkiksi Räsäsen epäiltyyn rikokseen, eli kysymyksen esittämiseen siitä, pitäisikö evankelis-luterilaisen kirkon osallistua Pride-paraateihin. On alentavaa, että tavallisten kansalaisten pitäisi nyt teeskennellä ymmärtävänsä vasemmistolaisen identiteettipolitiikan harjoittajien logiikkahyppelyä vain välttääkseen tulevaisuudessa rikostuomion “vihapuheesta”.
Siinä missä länsimainen sananvapaustraditio lähtee siitä, että myös toisinajatettelijat voivat olla oikeassa ja että jokaiselle kuuluu sama sananvapaus, ajattelevat autoritaarit, että heille kuuluu aina lopulta myös oikeus määritellä poikkeustilat. “Laki on kaikille sama, ainoastaan tuomiot vaihtelevat”. Onkin odotettavissa, että Räsäsen tapaus vain kaataa lisää bensaa kulttuurisodan liekkeihin. Parhaassa tapauksessa syyttäjälaitoksen ajojahti Räsästä kohtaan saattaa kuitenkin myös auttaa lopulta kaatamaan nykyisen kiihotuspykälän omaan mahdottomuuteensa. Sitä odotellessa Räsänen tarvitsee ja ansaitsee kuitenkin kaiken mahdollisen tuen jopa aivan riippumatta siitä, mitä hänen näkemyksistään ollaan mieltä. Sananvapaus kuuluu Suomessa kaikille.

Vihapuhesyyttäjä pitää Raamatun siteeraamista rikoksena ihmisyyttä vastaan, mutta taannehtivat tuomiot ovat laillisuusperiaatteen vastaisia

Suomessa on totuttu moittimaan ankarinkin sanoin Venäjän karua toimintaa opposition kansanedustajia kohtaan. Mutta onko meillä todella aihetta henkseleiden paukutteluun? Suomessa on meneillään kehitys, jossa poliittista valtaa käyttävät yrittävät tehdä poliittisten teemojensa vastustamisesta laitonta. Kristillisten Päivi Räsäsen pää on pölkyllä perinteisen perhekäsityksen puolustamisesta ja Raamatun siteeraamisesta, Juha Mäenpää (ps.) vitsin kertomisesta ja Sebastian Tynkkystä Eurooppaa riivanneiden terroristi-iskujen tekijöiden muslimitaustan julkituonnista. Perussuomalaisten juristikansanedustaja Ville Tavio moittii blogissaan kiihtyvää sensurointikehitystä. 

Ville Tavio kirjoittaa:
&#8221;Suomi on vaarallisella sensuurin tiellä. Tätä kirjoittaessani neljä kansanedustajaa on poliisin esitutkinnassa liittyen heidän tapaansa kertoa poliittisia näkemyksiään. Peräti 3,6 % opposition kansanedustajista on sanalliseen ilmaisuun liittyvässä poliisitutkinnassa.
Sananvapauden rajoittamisessa on menty Suomessa niin pitkälle, että Päivi Räsäsestä (kd.) käynnistettiin esitutkinta, kun hän kertoi näkemyksenään, että homoseksuaalisuus on Raamatun oppien vastaista.
Vaikka tutkinnassa olevista teoista ei ole vielä nostettu syytteitä – eikä toivottavasti nostetakaan – on tilanne erittäin huolestuttava. Pelkkä pelko poliisin hampaisiin joutumisesta alkaa rajoittaa väkisinkin tavallisten ihmisten kirjoittelua. Seurauksena on itsesensuurin ilmapiiri.
Sananvapauteen liittyy toki perusteltuja rikoslaillisia rajoituksia, kuten kielto yllyttää rikokseen, kielto uhata toista väkivallalla tai kielto loukata toisen kunniaa julkisin solvauksin. Näillä kaikilla rikoksilla on selkeä kohde eli uhri, jolle aiheutetaan vaaraa ja haittaa. Voimassa oleva kielto kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sen sijaan on abstrakti kriminalisointi. Se on lakipykälä, jonka alaisuuteen voidaan – niin haluttaessa – yhdistää lähes mikä tahansa asiattomaksi katsottava poliittinen väite.
Asiaton kirjoittelu ei ole tietenkään kenellekään suotavaa, mutta se ei tarkoita, että kirjoittelun tulisi olla laitonta.
Loukkaantuminen on osa poliittista debattia. Oikeus loukata ja tulla loukatuksi on välttämätöntä demokratian ja kehityksen kannalta. Se, että ihminen kuulee ympärillään itselleen epämieluisia mielipiteitä, on pieni hinta sananvapaudesta. Erilaisiin näkemyksiin tutustuminen vain kehittää ihmistä, koska se haastaa ajattelemaan asioita eri näkökulmista kuin mihin on itse tottunut.
Jos asiattomaksi määriteltävästä poliittisesta kirjoittelusta tulee laitonta, kuka asiattomuuden rajat lopulta määrittelee? Mediakenttää hallitsevat tai poliittista valtaa pitävät voivat silloin aina pyrkiä leimaamaan vastapuolen ideologian levittämisen asiattomaksi ja laittomaksi. Silloin demokratia katoaa ja alkaa diktatuurin aika.&#8221;
Tavion kirjoitus on julkaistu tänään ilmestyneessä Turkulainen-kaupunkilehdessä.

Sensuuri kiihtyy, Ville Tavio nostaa esiin hätkähdyttävän luvun: ”3,6 % opposition kansanedustajista poliisitutkinnassa”

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri vaatii oikeuskanslerilta ratkaisua Helsingin poliisin rikoskomisario Pekka Hätösen mahdollisesta esteellisyydestä liittyen kolmen kansanedustajan rikostutkintoihin.

&#8211; Pekka Hätönen on ollut vihreiden aktiivipoliitikko ja nyt hän tutkii muiden poliitikkojen sanomisia nimenomaan politiikassa. Hän itse ei koe olevansa esteellinen annettuaan eroilmoituksen vihreiden luottamustehtävistä, Leena Meri ihmettelee.
Missä menee raja?
Esitutkintalaki lähtee siitä, että poliisi on esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa vaarantuu muusta erityisestä syystä.
&#8211; Minusta meidän tulisi saada ratkaisu siitä, missä menee esteellisyyden ja puolueettomuuden raja tässä kyseisessä tapauksessa. Kyse on yleisellä tasolla kansalaisten oikeudesta voida luottaa siihen, että rikoksia tutkivat ja päätöksiä tekevät esteettömät virkamiehet, Meri perustelee.
Ratkaisua odotellessa
Meren mukaan oikeuskanslerin tulee toimia oma-aloitteisesti ja ohjata oikeuskäytäntöjä enemmän.
&#8211; Ylimmät laillisuusvalvojat ovat merkittävässä asemassa 
esteellisyyden oikeuskäytäntöä luotaessa. Nyt jos koskaan olisi tarve oikeuskanslerin ratkaisulle. Olisi ryhdikästä, jos oikeuskansleri ottaisi asioita myös itse ratkaistavaksi, ettei asioiden vireille tuleminen ja ratkaisuja saaminen olisi pelkästään kansalaisten kantelujen varassa, Meri sanoo.
Muutos 30.8.2019 klo 20.36 lisätty &#8221;tutkivat&#8221;-sana.

Meri: Oikeuskanslerin otettava kantaa Hätösen esteellisyyteen

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas on suivaantunut maahanmuuttajien lapsiin kohdistamista seksuaalirikoksista ja järkyttävien tapausten hitaasta tiedottamisesta. 

Helsingin Laajasalossa asuvan ”enoksi” kutsutun marokkolaistaustaisen lapsisaalistajan rikosnimikkeitä on tähän päivään mennessä kirjattu jo 25, ja juttu on pian menossa syyteharkintaan. Poliisi sai kyseisestä miehestä 80 vihjettä ja hänet vangittiin jo maaliskuussa, mutta asia tuotiin julkisuuteen vasta 29.7.
Ei kerrottu ennen vaaleja
Toisen törkeän lapsisaalistajan, median ”espoolaismieheksi” kutsuman turkkilaistaustaisen miehen kontolle on kirjattu peräti 52:een eri lapseen kohdistunutta seksuaalista hyväksikäyttöä. Nämä tapaukset ovat sijoittuneet vuosille 2018-19. Tämäkin rikosaalto paljastui jo tämän vuoden maaliskuussa, yhden lapsen vanhemman ottaessa yhteyttä poliisiin.
&#8211; Se, mikä näitä kahta tapausta yhdistää on, että molemmat rikoksista epäillyt pidätettiin jo maaliskuussa 2019 ja saamieni tietojen mukaan vielä samana päivänä, mutta julkisuuteen nämä tapaukset annettiin kuitenkin vasta kuukausia myöhemmin, perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas ihmettelee.
&#8211; Herääkin vahvasti epäilys, ovatko poliisi ja media tietoisesti pimittäneet rikokset kansalta siksi, että niiden vaikutus huhtikuussa pidettyihin eduskuntavaalien tuloksiin olisi ollut kiistaton. Pimittämällä nämä rikokset haluttiin minimoida maahanmuuttokriittisen perussuomalaisten kannatus vaaleissa.
Yhdestä sanasta esitutkinta
Peltokangas muistuttaa, että perustuslain mukaan poliisin ja oikeuslaitoksen tulee olla poliittisesti täysin sitoutumattomia.
&#8211; Onko näin? Kollegani Juha Mäenpään aiheuttama itkupotkuraivari sanasta ”vieraslaji” on Suomen historian valossa täysin vertaansa vailla oleva poliisin toiminnan rimanalitus ja paljastaa eittämättä viranomaisvallan puolueellisuuden ja prioriteetit, kun valitaan tutkittavat kohteet, tapaukset ja tutkintaan tulleiden tapausten ”kiireellisyys”.
&#8211; Taannoin paljonkin julkisuudessa olleiden kansanedustajien, sdp:n Hussein al-Taeen sekä kristillisten Päivi Räsäsen julkiset kirjoittelut eivät poliisin mielestä nähtävästi olleet kovinkaan vakavia, eivätkä vaadi aikaa, sillä ainoastaan Mäenpään osalta tutkinta etenee syyttäjälle. Poliisi mietiskelee vielä kosmeettisesti Räsäsen ja al-Taeen osalta rajataanko &#8211; eli suomeksi sanottuna lopetetaanko &#8211; koko tutkinta heidän osaltaan. Näin tulee varmasti käymään, kuten nykyisin demareissa vaikuttavan kuntavaltuutetun Husu Husseinin tapaus osoitti, Peltokangas arvelee.
Rasistiksi haukkuminen ei ole vihapuhetta
Peltokangas kummastelee, miten puolta miljoonaa suomalaista saa haukkua mielin rasisteiksi, jos sanoja ja sanojan aatemaailma on ”oikea”, mutta sanaa vieraslaji ei saa käyttää retorisesti edes perustuslain suojaaman kansanedustajan lausumana eduskunnan täysistuntosalissa.
&#8211; Jos ja kun kollegani Mäenpään tapaus tulee Helsingin poliisin tutkinnanjohtajan, vihreiden entisen jäsenen ja kuntavaaliehdokkaana olleen Pekka Hätösen toimesta eduskunnan käsiteltäväksi, on lopputulos päivänselvä ja ainoa totuus tästä perusteettomasta tutkinnasta ja kansanedustajan perustuslaillisen oikeuden estämisestä on poliisin jo valmiiksi rajallisten resurssien käyttäminen ja veronmaksajien rahojen tuhlaaminen punavihreän ajatusmaailman hyväksi.
Poliisin resurssit parempaan käyttöön
Peltokankaan mielestä on syytä kysyä, pystyykö tavallinen kansalainenkaan enää luottamaan poliisiin.
&#8211; Mielestäni jo Hätösen taustan perusteella on aivan selvää, että kyseessä on räikeä poliittisväritteinen motiivi ja hutkinta. Ihmettelen suuresti, jos tällä hetkellä ei ole jo matkalla nipullista tutkintapyyntöjä Mäenpää tapauksen esiin nostaneista virkamiehistä mahdollisten virkavirheiden osalta. Hätösen ja Jari Taposen kaltaisten, niin kutsuttujen vihapuhepoliisien, on aivan turha kuvitella, että oikea demokratia häviää tästä maasta sillä, että lähdetään nostelemaan syytteitä kansanedustajia vastaan, kun aatemaailma on eri kuin heidän omansa. Mielestäni tällainen toiminta ei ole demokraattista.
&#8211; Vaikka mies eroaisikin puolueesta virkansa hoitamisen jääviyden vuoksi, ei aate lähde miehestä pesemälläkään, eikä vihreään toimintaan osallistuminen. Mikäli Suomen oikeuslaitos tuhlaa aikaansa ja rahojaan tyhjänpäiväisten asioiden tutkimiseen ja some-keskustelujen kyttäämiseen, ei ole ihme, että lasten hyväksikäytöistä lähetetyt 2 000 vihjettä ovat jääneet lukematta ja toimenpiteitä vaille, kun tärkeämpää on se, mitä joku sanoi joskus jostain Facebookissa, Peltokangas toteaa.

Peltokangas: Politiikka vahvasti mukana poliisin toiminnassa?

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii poliisia priorisoimaan seksuaalirikosten tutkinnan vihapuhejahdin edelle.

Suomessa on viime kuukausina tullut julkisuuteen toinen toistaan törkeämpiä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Tänä aamuna HS:n haastattelema rikosylikomisario Sari Sarani kertoi, että keskusrikospoliisilla on käsittelemättä yli 2 000 vihjeviestiä koskien lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia.
&#8211; On todella erikoista, kuinka poliisi priorisoi henkilöresurssinsa. Ylikomisario Jari Taposen twiitin mukaan poliisitoimintaa joudutaan paljon priorisoimaan, mutta viharikosten tutkinta on nostettu kärkisijoille, kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.
&#8211; Sarani kertoo, että vihjeet lasten hyväksikäytöstä lisääntyivät merkittävästi joitain vuosia sitten, mutta poliisi ei reagoinut siihen. Samaan aikaan poliisistakin on kuulunut julkisuuteen näkemyksiä, joiden mukaan seksuaalirikosten määrä ei ole lisääntynyt, vaan ainoastaan ilmoituskynnys on alentunut.
Ajatusrikokset menneet etusijalle
Poliisi listaa oman toimintansa yleisiin periaatteisiin asiallisuuden, puolueettomuuden ja sovinnollisuuden. Poliisi Suomessa -julkaisun mukaan ”poliisin on kohdeltava kaikkia ihmisiä puolueettomasti ja tasapuolisesti”.
&#8211; Käytännössä tämä näkyy siinä, että vihreisiin kuulunut ja kunnallisvaaliehdokkaana ollut rikoskomisario Pekka Hätönen priorisoi kansanedustajien puheiden ja kirjoitusten tutkinnan ykkössijalle ja toteaa, että ainoastaan perussuomalaisen kansanedustajan tekemiset on syytä viedä eteenpäin syyttäjälle.
&#8211; Ajatusrikokset tutkitaan viivytyksettä, mutta seksuaalisen hyväksikäytön osalta poliisi on omien sanojensa mukaan keskittynyt tutkimaan törkeimpiä tapauksia. Tällainen toiminta murentaa kansalaisten luottamusta poliisiin.
Vinkit hyväksikäytöstä tutkittava heti
Antikainen ihmettelee erityisesti asenneilmapiiriä, jossa tietystä, vallanpitäjien oman maailmankuvan kannalta kiusallisesta rikollisuuden lajista pyritään vaikenemaan tai sitä pyritään vähättelemään, eikä näiden rikosten tutkimiseen osoiteta riittäviä resursseja.
&#8211; Vinkkeihin lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä tulisi reagoida välittömästi. Monilla tekijöillä on useita, jopa kymmeniä uhreja, ja viivyttely tarkoittaa sitä, että uhrien määrä vaan kasvaa ja yhä useammat lapset joutuvat hyväksikäytön uhreiksi.
&#8211; Sen sijaan, että viestejä käsittelee vain kaksi henkilöä, tutkintaan pitäisi ohjata sellaiset resurssit, että kaikki kertyneet vihjeet saataisiin purettua jonosta viivytyksettä. Vihreän sisäministeri Maria Ohisalon vastuulla on huolehtia siitä, että poliisi saa käyttöönsä tarvittavat resurssit, jotta se voi tehokkaasti puuttua lasten ja nuorten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, Antikainen korostaa.

Antikainen: Poliisin asetettava seksuaalirikosten tutkinta vihapuhejahdin edelle

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kertoo seuranneensa hämmennyksellä ja epäuskolla kansanedustajan Juha Mäenpään eduskunnassa pitämästä puheesta noussutta kohua.

Poliittiselta taustaltaan vihreä rikoskomisario Pekka Hätönen pitää kansanedustaja Juha Mäenpään ilmaisua vieraslajien torjunnasta ”perinteisenä vihapuheena” ja on aloittanut esitutkinnan epäilynä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
&#8211; Kuntapoliitikko Husu Hussein saa haukkua perussuomalaisia ja puolta miljoonaa äänestäjää rasisteiksi. Kansanedustaja Mikko Kärnä saa verrata perussuomalaista kansanedustajaa ja europarlamentaarikkoa Laura Huhtasaarta ”juutalaisia hutkivaan Dachaun keskitysleirin vartijaan”. Alan huomata toistuvan kaavan: perussuomalaisista saa sanoa mitä vaan, mutta kaikki perussuomalaisten sanomiset viedään oikeuteen, Jari Ronkainen kirjoittaa blogissaan.
&#8211; Miten ihmeessä tämä on kääntynyt niin, että poliisi, jota perinteisesti on pidetty Suomessa tasapuolisena, on alkanut tekemään tutkintaa poliittisessa ohjauksessa?
Turhaa voimavarojen tuhlaamista
Komisario Hätönen kertoo eronneensa vihreistä jääviyssyistä, mutta Espoon kaupungin mukaan mies nauttii edelleen puolueen mandaatilla hänelle suoduista luottamustehtävistä.
&#8211; Vihapuhepoliisilla näyttäisi riittävän voimavaroja Mäenpään sanomisten tutkimiseksi, vaikka lopputulos jo tiedetään. Syytteen saamiseksi tarvitaan lisäksi eduskunnan 5/6-enemmistö. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä 39 jäsenellään pystyy sen jo torppaamaan, vaikka eduskunnan perustuslakiasiantuntijanakin käytetyn kommunistiprofessori Martin Scheininin mukaan ”persujen uskottavuus on nolla”, jos näin tehdään, Ronkainen toteaa.
&#8211; Luulisi poliisilla olevan enemmän työnsarkaa kansalaisia oikeasti koskettavissa asioissa, kuten jatkuvasti paljastuvissa lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa.
Vihapuhe kiilannut tutkinnan kärkeen
Ronkaisen mielestä ”verkkaisuutta” on havaittavissa ainakin lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttäneiden Laajasalon ”Enon” sekä turkkilaistaustainen ”espoolaismiehen” tapauksissa.
&#8211; Heidät vangittiin jo maaliskuussa, mutta tiedottaminen on tapahtunut nyt vasta kesällä eduskuntavaalien mentyä. Lisäksi Helsingin Sanomat uutisoi eilen, että poliisilla on tutkimatta 2 000 vihjeviestiä liittyen lasten seksuaalirikoksiin.
Ronkainen muistuttaa, että poliisi taistelee liian pienien resurssien kanssa ja asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen.
&#8211; Poliisi keskeytti viime vuonna ällistyttävät 140 000 tutkintaa. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että vihapuhe on kiilannut tutkittavien asioiden kärkeen, Ronkainen ihmettelee.
&#8211; Olisiko prioriteettilistaa aika hieman päivittää? Mielestäni henkeen ja terveyteen rikokset, erityisesti lapsiin kohdistuneet, ovat ensisijaisia!

Ronkainen: Onko poliisi poliittisessa ohjauksessa?

Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen on huolissaan Suomen sananvapaustilanteen kehityksestä.
Immonen mainitsee esimerkkinä kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professorin, aikaisemmin myös valtio-oikeuden professorina toimineen Martin Scheininin Twitter-kommentit.
Kansanedustajalla parlamentaarinen immuniteetti
Perustuslakivaliokunnan vakioasiantuntijana tunnetun Scheininin kommentit liittyvät perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään eduskunnassa pitämään puheeseen, josta poliisi on päättänyt aloittaa esitutkinnan.
Mikäli syyttäjäviranomaiset päättävät nostaa Mäenpäätä vastaan syytteen, asia etenee eduskuntaan.
Perustuslaissa todetaan: ”Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.”
&#8211; Kansanedustajaa koskee parlamentaarinen immuniteetti. Kansanedustajan syytteeseenpano hänen valtiopäivillä lausumistaan asioista edellyttää siis eduskunnan suostumusta 5/6 enemmistöllä, perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen sanoo.
Professorilta kummallinen kommentti
Professori Scheinin totesi kesällä Twitter-tilillään: ”Persujen uskottavuus on nolla, jos he äänillään blokkaavat kansanedustajansa puolustautumisen riippumattoman tuomioistuimen edessä ja syyttömyysolettaman suojaamana”.
Immonen pitää Scheininin kommenttia kyseenalaisena.
&#8211; Suomessa on usein käyty keskustelua valtiosääntöoppineiden maailmankuvasta ja motiiveista. Mitkä mahtavat olla Scheinin motiivit? Pidän kyseenalaisena sitä, että korkean profiilin omaava professori ja perustuslakivaliokunnan vakioasiantuntija sortuu tällaiseen ulkoparlamentaariseen painostukseen sosiaalisen median välityksellä.
&#8211; Hämmästelen myös sitä, ettei Scheinin tunnu kommenttinsa perusteella antavan arvoa perustuslain kirjaukselle, jossa vaaditaan eduskunnan 5/6 enemmistö kansanedustajan syytesuojan murtamiselle. Tuntuu kummalliselta ajatella, että valtiosääntöoppineen mukaan 1/6 kansanedustajista ei voisi ”oman poliittisen uskottavuutensa vuoksi” äänestää syytesuojan murtamista vastaan, vaikka perustuslaki tämän oikeuden heille suo, Immonen sanoo.
Immonen muistuttaa, ettei valta kansanedustajan syytesuojan murtamisesta kuulu valtiosääntöoikeuden professoreille eikä myöskään Suomen oikeuslaitokselle, vaan perustuslain mukaan Suomen eduskunnalle.
Härskiä politikointia ja kiusantekoa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ennätti ilmoittaa tiistaina, että perussuomalaiset tulevat äänillään estämään Mäenpään syytesuojan murtamisen.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 39 kansanedustajaa riittää syytesuojan puolustamiseen. Halla-ahon mukaan Mäenpään tapauksessa on kyse ”härskistä politikoinnista ja kiusanteosta”.
&#8211; Sillä ei ole minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia, että parlamentaarinen koskemattomuus poistettaisiin Juha Mäenpäältä, Halla-aho totesi Uuden Suomen haastattelussa.
Tutkijalla vihreä tausta
Halla-aho nosti haastattelussa myös esiin, että Mäenpään tapausta tutkineella rikoskomisario Pekka Hätösellä on vihreiden paikallispoliitikon tausta. Hätönen oli ehdolla viime kunnallisvaaleissa vihreiden listoilta Espoossa.
Ylen uutisen mukaan Helsingin poliisi on käynnistänyt tänään aamulla selvityksen Hätösen tilanteesta. Hätönen on tutkinnanjohtajana peräti kolmen kansanedustajan tapauksessa. Mäenpään tapauksen lisäksi Hätönen tutkii, onko kristillisdemokraattien Päivi Räsästä ja sosialidemokraattien Hussein al-Taeeta syytä epäillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Julkisuudessa on käyty aiemmin keskustelua myös professori Scheinin poliittisesta taustasta. Viimeksi asia nousi esiin entisen puolustusministerin kyseenalaistaessa Scheinin motiivit tiedustelulakikeskustelussa.
&#8211; Scheininin kommentit Mäenpään tapauksesta kuulostavat poliittisesti tarkoitushakuisilta, eivät objektiiviselta oikeudelliselta analyysilta, Immonen sanoo.
Poliittinen sananvapaus laajemmaksi
Immonen muistuttaa, että kansanedustajilla on laajennettu sananvapaus. Suomen perustuslain 31 §:n mukaan ”kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä”.
&#8211; Perustuslailla pyritään suojaamaan kansanedustajan mahdollisimman laajaa sananvapautta. Kaikista asioista on voitava käydä eduskunnassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti avointa poliittista keskustelua. Poliittinen sananvapaus on äärimmäisen tärkeä arvo, demokraattisen yhteiskunnan peruspilari.
&#8211; Poliittisen sananvapauden täytyy olla jatkossa mahdollisimman laaja, ja sen täytyy koskettaa kaikkia kansalaisia. On huolestuttavaa, että nykyisin erityisesti maahanmuuttokeskustelu pyritään vaientamaan Suomessa kyseenalaisin keinoin. Sananvapautta ei saa uhrata poliittisen korrektiuden alttarilla, Immonen toteaa.

Immonen: Sananvapautta uhataan monelta suunnalta

Poliisi on kertonut aikovansa aloittaa esitutkinnan kansanedustaja Juha Mäenpään eduskuntapuheesta. Tilanne on hyvin poikkeuksellinen, sillä Suomen perustuslain mukaan kansanedustajan koskemattomuuden ja puhevapauden suoja on hyvin korkea. Jos syyttäjä päättää asettaa kansanedustajan syytteeseen hänen eduskunnassa lausumiensa mielipiteiden johdosta, eduskunnan on annettava lupa syytteeseen asettamiselle viiden kuudesosan enemmistöllä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, koska hän puhui kesäkuussa eduskunnan täysistunnossa hallitusohjelmasta seuraavasti:
&#8221;Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: ’Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.’ Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa&#8221;.
Tätä ennen Mäenpää oli puhunut vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvan aiheuttamista ongelmista.
Vihertaustainen tutkija vaihtoon?
Helsingin Sanomien haastattelema rikoskomisario Pekka Hätönen pitää Mäenpään lausumaa &#8221;perinteisenä&#8221; vihapuheena. Hätösen <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006203330.html">mukaan</a> &#8221;siinä pyritään loukkaamaan ihmisarvoa ja poistamaan ihmisyyttä siitä ryhmästä&#8221;. Ryhmällä komisario Hätönen viittaa ilmeisesti turvapaikanhakijoihin.
Viikko sitten rikoskomisario Markku Silen päätti Abdirahim &#8221;Husu&#8221; Husseinin somekirjoituksista tehtyihin tutkintapyyntöihin liittyen, että perussuomalaiset eivät ole sellainen suojattu kansanryhmä, johon voitaisiin soveltaa lakia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Nyt sitten poliisi joutuu pohtimaan, ovatko turvapaikanhakijat &#8221;kansanryhmä&#8221;, ja jos ovat, niin millä perusteella.
Asiaa tutkiva komisario Hätönen on ollut aiemmin vihreiden ehdokkaana kuntavaaleissa ja työskennellyt muun muassa Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa.
Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio kertoo Ylelle saaneensa kielteistä palautetta Hätösen taustasta. Nyt asiaa tutkitaan ja pohditaan, joudutaanko tutkinnassa vaihtamaan tutkinnanjohtajaa.
– Kielteistä palautetta on tullut sähköpostiini ihan tavallisilta kansalaisista. Olen käynnistänyt selvityksen tästä tilanteesta, Aapio <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10920671">kertoo</a> Ylellä.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kommentoinut tutkijan poliittista taustaa ja mahdollista motiivia Uuden Suomen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/287820-jussi-halla-aho-harskia-politikointia-perussuomalaiset-estaisi-kansanedustajan">haastattelussa</a>.
Vain kolme tapausta Suomen historiassa
Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola kertoi aiemmin Suomen Uutisille, että itsenäisyyden aikana on ollut vain kolme aiempaa tapausta, jossa eduskunnalta on pyydetty suostumusta perustuslain 30 §:n mukaisesti syytteen nostamiseen sellaisista puheista, jotka kansanedustaja on lausunut eduskunnassa. Kertaakaan eduskunta ei ole myöntänyt lupaa syytteen nostamiseksi.
Ensimmäinen tapaus on vuodelta 1932, jolloin Tammisaaren pakkotyölaitoksen vartijat pyysivät oikeutta asettaa syytteeseen edustaja Kaarlo Räisäsen (sd.), joka oli hallitukselle esitetyssä, Tammisaaren pakkotyölaitoksen poliittisten vankien oloja koskevassa kysymyksessä väittänyt pakkotyölaitoksen vartijoiden syyllistyneen törkeisiin rikoksiin, kuten kuolemaan johtanut pahoinpitely ja kuolemantuottamus.
Sdp:n vastalauseessa pidettiin selvänä, että anomuksen takana olivat poliittiset motiivit ja todettiin, että sen allekirjoittajat olivat itsekin tunnustaneet &#8221;kuuluvansa ns. lapualaisiin, joiden kiihkeys poliittisia vastustajia kohtaan on yleisesti tunnettu&#8221;. Täysistunnossa suostumuksen antaminen sai taakseen enemmistön, mutta ei vaadittavaa 5/6 enemmistöä.
Toinen tapaus on vuodelta 1947. Eräs liikemies pyysi eduskunnan suostumusta edustaja Lauri Järven (kok.) syytteeseen panemiseen tämän eduskunnassa esittämän lausunnon johdosta. Liikemiehen mielestä lausunto oli häneen kohdistunut julkinen herjaus. Edustaja Järven lausunnossa arvosteltiin valtiollisen poliisin toimintaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Perustuslakivaliokunta ei pitänyt lausuntoa solvauksena, vaan korosti, että &#8221;nykyisissä, edelleen epävakaissa oloissa edustajan arvostelu- ja lausuntovapauden ylläpitämisellä on vielä suurempi merkitys kuin säännöllisissä oloissa.&#8221; Liikemiehen syytepyyntöön ei suostuttu.
Kolmas tapaus on vuodelta 1979. Eräs yhtymä ja sen toimitusjohtaja pyysivät lupaa asettaa edustaja Mikko Ekorre (skdl) syytteeseen, koska tämä oli kirjallisessa kysymyksessään ilmoittanut yhtymän toistuvasti laiminlyöneen lakisääteisiä velvollisuuksiaan työsuojeluasioissa. Toimitusjohtaja piti tätä herjauksena. Perustuslakivaliokunta katsoi, ettei syytteeseen asettamiseen ole syytä suostua.
Yllä olevista tapauksista on <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/ekj_2+2011.pdf">kerrottu</a> tarkemmin Mikael Hidenin kirjassa Juridiikkaa ja muotoja 
eduskuntatyössä.
Mäenpää siteeraa Paasilinnaa
Marssijärjestys kansanedustaja Mäenpään asiassa on joka tapauksessa se, että poliisi suorittaa nyt esitutkinnan. Sen jälkeen asia siirtyy valtakunnansyyttäjänvirastolle syyteharkintaa varten. Jos syyttäjä päättää nostaa syytteen, hänen on pyydettävä siihen eduskunnan suostumus.
&#8211; Perustuslakivaliokunta valmistelee asian ja antaa siitä mietintönsä täysistunnolle, joka sitten päättää asiasta äänestämällä, kertoo eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.
Kansanedustaja Mäenpää kertoo Suomen Uutisille pitäneensä tästä asiasta niukkaa tiedotuslinjaa. Hän kertoo siteeranneensa kaikille toimittajille kirjailija Erno Paasilinnan sanoja: &#8221;Kun valta alkaa horjua, se kiristää heti otettaan.&#8221;

Pekka Hätönen

Päätoimittajalta: valtakunnansyyttäjä Toiviaisen tulkinnat laillisuusperiaatteen vastaisia – ilmiselvänä tarkoituksena toisinajattelijoiden kampittaminen

Vihapuhesyyttäjä pitää Raamatun siteeraamista rikoksena ihmisyyttä vastaan, mutta taannehtivat tuomiot ovat laillisuusperiaatteen vastaisia

Sensuuri kiihtyy, Ville Tavio nostaa esiin hätkähdyttävän luvun: ”3,6 % opposition kansanedustajista poliisitutkinnassa”

Meri: Oikeuskanslerin otettava kantaa Hätösen esteellisyyteen

Peltokangas: Politiikka vahvasti mukana poliisin toiminnassa?

Antikainen: Poliisin asetettava seksuaalirikosten tutkinta vihapuhejahdin edelle

Ronkainen: Onko poliisi poliittisessa ohjauksessa?

Immonen: Sananvapautta uhataan monelta suunnalta

Perustuslaki takaa kansanedustajille puheoikeuden – miksi vihertaustainen poliisi aloitti esitutkinnan Mäenpään eduskuntapuheesta?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025