Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Pelastakaa Lapset ry

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Puolet Ruotsissa asuvista vuonna 2000 syntyneistä lapsista on kokenut köyhyyttä. Viidesosa vuosiluokan lapsista on syntynyt ulkomailla ja heistä köyhyydessä ovat eläneet lähes kaikki. Millenniebarnen-tutkimuksesta vastaavat Malmön yliopisto sekä Pelastakaa Lapset -järjestö ja siitä raportoi muun muassa SVT.

Malmön yliopiston professori Tapio Salonen on halunnut koko ikänsä selvittää kokonaisen lasten vuosiluokan taloudelliset olot syntymästä aikuisuuden kynnykselle. <a href="https://press.raddabarnen.se/documents/millenniebarnen-raeddabarnen-201105-dot-pdf-101217">Millenniebarnen-</a>tutkimus antaa samalla kuvan siitä, mitä Ruotsilla on mahdollisesti odotettavissa tulevina vuosikymmeninä.
&#8211; Tutkimuksen tulokset alleviivaavat tarvetta uudistaa koko perhepoliittinen tukijärjestelmä siten, että kaikkein syrjäytyneimmät perheet voitaisiin nostaa pois taloudellisesta kurjuudesta, Salonen <a href="https://sverigesradio.se/artikel/7596900">korostaa</a> SVT:n haastattelussa.
Salonen ei sitä tutkimuksessaan sano, mutta Ruotsissa on satojen tuhansien syrjäytyneiden lasten ja kasvavien nuorten joukko, josta kuullaan jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ongelmalähiöiden jengeillä ja klaaneilla on vankka tieteellinen taustansa.
Toinen puoli totuutta
Ruotsissa syntyneiden ja maahan muuttaneiden vuonna 2000 syntyneiden määrä on kokonaisuudessaan 113 432 lasta. Runsaat puolet lasten molemmista vanhemmista ovat syntyneet Ruotsissa. Köyhyyttä lapsista on kokenut 53 726 eli 47,4 prosenttia koko joukosta. Ulkomailla syntyneiden määrä vuosiluokasta on 26 000 lasta ja heistä 22 500 on elänyt puutteessa ainakin jonkin aikaa.
&#8211; Perheet ovat erityisen haavoittuvia heti maahan saavuttuaan. Näyttää olevan myös niin, että taloudellinen syrjäytyminen kulkee ulkomailla syntyneiden lasten mukana koko heidän lapsuutensa ajan, Salonen sanoo.
Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla tilanne on hankala. Kokonaista 9 000 lasta 11 000 lapsen joukosta on ollut taloudellisesti ahtaalla, kun tarkastellaan koko tutkimusajanjaksoa 17 ikävuoteen asti.
Köyhyys myös kantaruotsalaisten riski
Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa köyhyyden riski on muuta ryhmää pienempi, tosin merkittävä edelleen. Noin 29 prosenttia eli 20 000 lasta 69 000 lapsen joukosta on joutunut kokemaan taloudellista vähäosaisuutta.
Yksinhuoltajien kohdalla lasten syrjäytyminen kasvaa erityisen suureksi. Köyhyysriski perusperheen lapsilla on 19 prosenttia, kun se yksinhuoltajien lapsilla on tutkimuksen mukaan 87 prosenttia.
&#8211; Tutkimuksen tulokset heittävät varjon ennen kaikkea perhepoliittisen tuen ylle, sitä on huononnettu viimeiset 20 vuotta. Tukitasot ovat pysyneet samana, vaikka esimerkiksi vuokrat ovat nousseet.
Railot kasvavat väestöryhmien välillä
Vuodesta 2000 vuoteen 2016 mediaanitulot kasvoivat Ruotsissa 60 prosenttia. Lapsiköyhyys on pienentynyt, mutta kuilu väestöryhmien välillä on kasvanut. Ja nyt päälle on iskenyt vielä pandemia. Suljetussa yhteiskunnassa perheen merkitys kasvaa.
Perheissä, joissa on lapsia neljä tai enemmän, köyhyysriski korostuu ja se myös jatkuu pidempään. Kaksi kolmannesta lapsista, vaikka perheen molemmat vanhemmat olivat läsnä, kärsi köyhyydestä tai sen uhasta.
Matemaattisesti Ruotsin tulevaisuutta tutkaillen näkyvissä on haastavia aikoja. Jos vuoden 2000 jälkeisistä ikäluokista puolet ovat syrjäytymässä tai sen uhan alla, se tarkoittaa ajan myötä miljoonaa vihaista 12-30 vuotiasta nuorta ihmistä, jotka vaativat ehkä keinojakin kaihtamatta osaansa hyvinvointivaltion menestyksestä.
Professori Salosen tutkimus valottaa kyllä ansiokkaasti vuonna 2000 syntyneiden lasten taloudellista arkea, mutta löytää esilletulevien ongelmien ratkaisuksi ainoastaan lisärahan lappaamisen tukijärjestelmään. Raha on eittämättä yksi osa ratkaisua, mutta yksin sillä ei saada aikaan valoisampaa tulevaisuutta.
&nbsp;

Puolet vuonna 2000 syntyneistä lapsista kärsinyt köyhyydestä – tutkimus avaa lohduttoman näkymän Ruotsin tulevaisuuteen

Pääosin julkisista varoista, keräyksistä ja lahjoituksista rahoituksensa saavat kansalaisjärjestöt palkitsevat johtajiaan avokätisesti. Parhaiten tienaavilla järjestöpomoilla on lähes ministeritason ansiot.

Suomessa toimii useita avustusjärjestöjä, jotka maksavat johtajilleen korkeaa palkkaa. Suomen Uutisten vertailussa järjestöjohtajien tulotiedoissa voidaan vuositasolla tarkasteltuna osoittaa kymmenien tuhansien eroja. Silti kaikki ansaitsevat vähintäänkin mukavasti.
Palkkakärkeen nousevat erityisesti tiettyjen lastensuojelualan järjestöjen johtajat. Parhaiten tienaavilla on lähes ministeritason ansiot.
Linnanmäen toimitusjohtajalle yli 11 000 euroa kuukaudessa
Linnanmäen huvipuistoa ylläpitävän Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin on vertailussamme korkeapalkkaisin järjestöpomo. Hänen vuositulonsa ovat 134 941 euroa, eli kuukausipalkka on yli 11 000 euroa.
Adlivankin aloitti tehtävässään neljä vuotta sitten. Hän toimii samalla Linnanmäen huvipuiston toimitusjohtajana. Lasten Päivän Säätiö jakaa vuosittain miljoonia euroja lastensuojelutyöhön säätiön perustaneille järjestöille. Rahaa hupenee myös investointeihin ja palkkoihin.
Sotainvalidien Veljesliitto ry:n pääsihteeri Markku Honkasalo ansaitsee vuodessa 115 855 euroa. Honkasalo on tosin aiemmin tarkentanut, että kaikki ei ole Sotainvalidien Veljesliitto ry:n hänelle maksamaa palkkaa, vaan hän saa tuloa myös muualta.
Sotainvalidien veljesliitossa on viime vuosina työskennellyt useampia kymmeniä työntekijöitä. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää STEA-avustusta järjestölle ohjattiin tänä vuonna 152 000 euroa, eli saman verran kuin edellisinäkin vuosina.
U-landshjälp från Folk till Folk i Finland eli UFF on yleishyödyllinen yhdistys, joka tunnetaan lähinnä käytettyjen vaatteiden kierrätysmyynnistä. Vuonna 2016 UFF:lla oli Suomessa 16 myymälää ja lisäksi nettikauppa. Myyntituotolla UFF sanoo rahoittavansa erilaisia kehitysyhteistyöhankkeita kolmansissa maissa.
UFF:n toiminnanjohtaja Virve Kivi ansaitsee vuodessa mukavat 120 282 euroa, eli kuukausipalkka on yli 10 000 euroa.
SPR:llä huimat palkkakulut
Suomen Punainen Risti (SPR) on yksi Suomen suurimpia avustusjärjestöjä. SPR tekee esimerkiksi kehitysyhteistyötä ja se on myös viime vuosina pyörittänyt Suomessa vastaanottokeskustoimintaa. Tänä vuonna SPR:lle on myönnetty 4,7 miljoonaa euroa STEA-avustusta, minkä lisäksi toimintaa rahoitetaan lahjoituksilla, avustuksilla ja keräyksillä.
Vuonna 2014 SPR:n keskushallinnon palveluksessa työskenteli lähes 800 työntekijää, joten myös SPR:n palkkakulut ovat suuret. SPR itse kertoo, ettei sen Suomessa toimivan henkilökunnan palkkoja rahoiteta keräysvaroilla vaan muun muassa jäsenmaksuilla sekä julkisilla avustuksilla.
SPR:n pääsihteeri Irene Kumpula ansaitsee vuodessa mukavat 107 442 euroa, eli lähes 9 000 euroa kuukaudessa.
Ex-poliitikot tienaavat järjestöpomoina
Pelastakaa Lapset ry on kansalaisjärjestö, joka sanoo edistävänsä lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Järjestö saa vuosittain suuria summia julkisina avustuksina, esimerkiksi STEA-avustusta tulee tänä vuonna yli 2,8 miljoonaa euroa. Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri on ex-kansanedustaja Hanna-Markkula-Kivisilta. Hänen vuosiansionsa ovat 100 578 euroa.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on yhteisö, joka muodostuu keskusjärjestöstä, 10 piirijärjestöstä ja 556 paikallisyhdistyksestä. MLL on yksi Lasten Päivän Säätiön perustajajäsenistä. MLL tekee jonkin verran omaa varainhankintaa, mutta toiminta on vahvasti sidoksissa avustusvaroihin. STEA rahoittaa yli kolmasosan MLL:n toiminnasta. Tälle vuodelle MLL saa STEA-rahaa yli 2,9 miljoonaa euroa.
MLL:n pääsihteerin Milla Kalliomaan vuositulot ovat 94 749 euroa. Kalliomaa on työskennellyt aiemmin MLL:n järjestöjohtajana sekä kristillisdemokraattien puoluesihteerinä.
Ihmis- ja eläinoikeusjärjestöt maksavat mukavaa palkkaa
Animalia esittelee olevansa eläinten oikeuksia edistävä kansalais- ja asiantuntijajärjestö. Presidentinvaalien alla Animalia ei kuitenkaan malttanut olla ryhtymättä ala-arvoiseen politikointiin ja järjestö vihjaili verkkosivullaan, kuinka perussuomalaisten presidenttiehdokkaalla Laura Huhtasaarella olisi ollut jotain tekemistä rasismin kanssa.
Animalian varoista yli 80 prosenttia tulee yksityishenkilöiltä jäsenmaksujen sekä kerta- ja kuukausilahjoituksien muodossa. Animalian vt. toiminnanjohtajan Heidi Kivekkään vuositulot ovat 61 532 euroa. Kivekäs kertoo tulojen olevan vuodelta 2016, jolloin hän ei ollut vielä Animalian palveluksessa. Hän aloitti työnsä Animaliassa huhtikuussa 2017 ja sanoo Animalian maksaman palkan luontaisetuineen vastavan suomalaista mediaanipalkkaa.
Amnesty International kertoo nettisivullaan olevansa ihmisoikeusjärjestö ja että järjestö tutkii, paljastaa ja pysäyttää ihmisoikeusloukkauksia kaikkialla maailmassa. Virallisesti ihmisoikeusloukkauksien tutkiminen ja mahdollinen seuraamuksien määrääminen tosin kuuluu riippumattomille tuomioistuimille eikä kansalaisjärjestöille.
Amnestyn pääasiallinen tapa rahoittaa toimintaansa ovat kuukausilahjoitukset, joita järjestön ”feissaajat” etsivät kaupunkien kaduilla allekirjoittamaan paperisen toimeksiantolomakkeen.
Amnestyn Suomen osastossa on 24 työntekijää. Amnestyn vt. toiminnanjohtajan, nykyisen ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron vuositulot ovat 54 989 euroa.
Kirkon Ulkomaanavussakin mukavat tienistit 
Kirkon Ulkomaanapu on säätiömuodossa toimiva kehitysyhteistyöjärjestö, jonka puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet valitsee kirkolliskokouksen täysistunto. Kirkon ulkomaanavun varat tulevat ulkoasiainministeriöltä, Suomen luterilaisen kirkon seurakunnilta, yksityisiltä ihmisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä. Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg ansaitsee vuodessa 77 548 euroa. Kuukausipalkka on siten lähes 6 500 euroa.
Greenpeace kertoo olevansa politiikasta ja liike-elämästä riippumaton maailmanlaajuinen järjestö, joka toimii ympäri maailmaa puuttuakseen keskeisiin globaaleihin ympäristöongelmiin.
Greenpeace on kuitenkin herättänyt epäilyksiä, koska järjestö katsoo olevansa oikeutettu tarvittaessa myös rikkomaan lakia päämääriään edistääkseen. Greenpeacen rahoitus maailmanlaajuisesti koostuu pääosin yksityisten ihmisten lahjoituksista.
Greenpeace Suomen maajohtajana toimii Sini Harkki. Hänen vuositulonsa ovat 48 385 euroa. Kuukausipalkaksi muutettuna kyse on noin neljän tuhannen euron ansioista.
Lastenoikeusjärjestön pääsihteerillä menee hyvin
Plan on kansainvälinen lastenoikeusjärjestö, joka pyrkii kehitysmaiden lasten elinolosuhteiden parantamiseen. Suomessa toiminta on organisoitu Plan Suomi -säätiön kautta.
Toiminnan pääasiallisia rahoittajia ovat yksityiset, kummitoiminnan ja muiden lahjoitusten kautta mukana olevat ihmiset, ulkoasiainministeriö, EU sekä yritykset. STEA-avustusta Plan Suomi säätiö saa tänä vuonna 434 000 euroa.
Plan Suomen pääsihteerinä toimii Ossi Heinänen. Hänen vuositulonsa ovat 73 863 euroa.
Suomen luonnonsuojeluliitto on Suomen suurin ympäristöjärjestö, joka tunnetaan ehkäpä parhaiten saimaannorpan suojelutyöstä. Liiton toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla ja avustuksilla, kuten ympäristöministeriön vuosittaisella valtionavulla. Vuonna 2014 valtionapu oli 407 000 euroa. Myös yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitukset ovat merkittävä rahoituslähde. Liittoon kuuluu yli 30 000 jäsentä ja tukijaa.
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvallin vuositulot ovat 55 605 euroa.
Seta-pomolla parempi palkka kuin Sexpo-kollegalla
Sexpo-säätiö on organisaatio, joka tuottaa seksuaalineuvontaa ja -terapiaa sekä kouluttaa seksologian alan ammattilaisia. Sexpo ilmoittaa edistävänsä seksuaalisen vapauden, tasa-arvon ja seksuaalioikeuksien toteutumista. Sexpo aloitti toimintansa jo 1969 ja yksi sen perustajista on presidentti Tarja Halonen.
Sexpon toiminta on täysin sidoksissa julkiseen rahoitukseen: 2000-luvulla Sexpolle on luovutettu yli kolme miljoonaa euroa STEA:lta ja sen edeltäjältä Raha-automaattiyhdistykseltä. Tälle vuodelle myönnetyn STEA-avustuksen määrä on 454 500 euroa.
Sexpon toiminnanjohtaja, seksuaalieetikko Tommi Paalanen ansaitsee vuodessa 39 883 €. Kuukausipalkka on siten runsaat 3 300 euroa.
Seta eli seksuaalinen tasavertaisuus ilmoittaa olevansa ihmisoikeusjärjestö, joka muun muassa korostaa jokaisen oikeutta määritellä – tai olla määrittelemättä – itse itsensä, perheensä ja ihmissuhteensa. Presidentti Halonen on häärinyt myös Setassa, toimimalla sen puheenjohtajana 1980-luvun alussa.
Seta rahoittaa toimintaansa pääosin STEA-avustuksella sekä opetusministeriön ja kuntien tuella. Tänä vuonna avustuksen määrä on 724 000 euroa. Lisäksi Setan paikallisjärjestöille myönnetään STEA-avustusta yhteensä runsaat 270 000 euroa.
Setan pääsihteerinä on marraskuusta 2015 toiminut Kerttu Tarjamo. Hänen vuositulonsa ovat 51 445 euroa. Sexpo-kollegaansa Paalaseen verrattuna Tarjamo tienaa siis vuodessa yli kymppitonnin enemmän.
Juttua on muokattu 9.2.2018 klo 13.35 Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekkään palkkatietojen osalta. Tiedot ovat vuodelta 2016, jolloin Kivekäs ei ollut vielä Animalian palveluksessa.

Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Pelastakaa Lapset ry

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Puolet vuonna 2000 syntyneistä lapsista kärsinyt köyhyydestä – tutkimus avaa lohduttoman näkymän Ruotsin tulevaisuuteen

Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025