Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Pentti Pikkarainen

Finanssikriisin ennustanut ekonomisti Nouriel Roubini <a href="https://www.project-syndicate.org/commentary/stagflation-debt-crisis-2020s-by-nouriel-roubini-2021-06">kirjoittaa</a> talouden nollakasvun, inflaation ja velkakriisin ongelmallisesta yhdistelmästä. Suomen Uutiset kysyy kahdelta suomalaiselta talousasiantuntijalta, onko tällainen uhka todellinen.

Tohtori Tuhona tunnetun Nouriel Roubinin mukaan talous on vaarassa ajautua suuriin ongelmiin ikään kuin hidastetun elokuvan tavoin. Syy tähän on löysä rahapolitiikka ja löysä valtioiden talouspolitiikka eli finanssipolitiikka.
Roubinin mukaan talouden romahtaessa kaksi taloutta musertavaa voimaa yhdistyvät. 1970-luvun stagflaatio – eli talouden nollakasvun ja inflaation yhdistelmä – kohtaa finanssikriisin paljastamat velkakriisit. Tämä jättää keskuspankit mahdottoman ongelman eteen.
Jos ne jatkavat elvytyksen nimissä nollakorkoja, inflaatio riistäytyy käsistä nakertaen ostovoimaa. Jos ne nostavat korkoja inflaation hillitsemiseksi, raskaasti velkaantuneet valtiot, yritykset ja kotitaloudet musertuvat velkataakkojensa alle.
<h4>Kiihtyykö inflaatio?</h4>
Oulun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pentti Pikkarainen on varovainen inflaatiohuolien suhteen. Osastopäällikkönä Suomen Pankissa ja valtiovarainministeriössä toiminut Pikkarainen huomauttaa nykyisten inflaatiolukujen johtuvan pääosin energian hinnan toipumisesta. Osa nykyisistä inflaatioluvuista selittyy tuotannon pullonkauloista. Ne muodostuivat koronarajoitusten vuoksi.
Inflaatiolukuja verrataan vuoden takaisiin hintoihin. Tuolloin energian hinta oli poikkeuksellisen halpaa. Nyt inflaatiolukemat kertovat energian hinnan toipumisesta. Vuoden päästä energian hinta ei välttämättä ota yhtä suuria loikkia, vaan inflaatiolukujen kohoaminen pysähtyy.
Pikkaraisen mukaan palkkojen osalta nousupaine on pitkällä aikavälillä vähäistä johtuen korkeasta työttömyydestä ja alityöllisyydestä. Palkkojen kohotessa työpanos kallistuu johtaen tuotteiden ja palveluiden kallistumiseen – ja inflaatio kiihtyisi.
Yhdysvalloissa työntekijöitä on itse-ehtoisesti kortistossa liittovaltiotason avokätisen työttömyyskorvauksen vuoksi. Koronakorvausten päättyessä palkkatulot tulevat houkutteleviksi. Varsinaista palkkarallia on siis epätodennäköistä odottaa.
Pikkarainen pitää inflaatioshokin todennäköisyyttä kaikesta huolimatta suurempana kuin nolla.
Taloustieteen dosentti Tuomas Malisen mukaan Roubinin huolet tulisi ottaa vakavasti. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve voi joutua kiristämään rahapolitiikkaansa inflaatiohuolien vuoksi. Lisäksi ongelmat kasvavat Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla.
<h4>Velkatasot korkeammalla kuin koskaan</h4>
Roubini kirjoittaa, ettei 1970-luvun stagflaatiossa nähty nykyisiä velkakuormia. Tästä syystä stagflaation ja velkakriisin yhdistelmää ei olla ennen koettu.
Inflaatio toki kevensi velkojen reaalihintoja 1970-luvulla. Julkinen velkataakka siten väheni.
Finanssikriisin jälkeiset velkakriisit taas ruokkivat pikemminkin deflaatiota kuin inflaatiota. Tämä johtui kysyntäshokista. Roubinin mukaan ongelma on siirtynyt kysyntäpuolelta tarjontaan. Tämän vuoksi deflaatiohuolet siirtyvät inflaatiopuolelle.
Pikkarainen kertoo, että suuret velkamäärät rajoittavat jonkin verran keskuspankkien liikkumatilaa, mikäli inflaatiosta koituisi harmia. Jättivelkoja tulisi jollain muotoa saneerata. Suurin huoli euroalueella liittyy Italian velkaantuneisuuteen.
Pikkaraisen mukaan Italia on haluton velkajärjestelyihin, vaan maksattaa velkansa mielummin muilla mailla. Suomen tulisi vaatia velkasaneerauksia.
Yhden velka on toisen saatava. Italian, Saksan ja Ranskan pankit ovat luotottaneet Italiaa. Jos velkoja järjestellään edullisemmiksi, katoaisi samalla näiden pankkien saatavia. Näitä pankkeja pitäisi sitten pääomittaa tai vaikka fuusioida. Muutoin ne horjuisivat konkurssien partaalla.
Pitäisikö raskaasti velkaantuneiden valtioiden sitten tehdä velkasaneerauksia?
– Niiden olisi pakko tehdä velkasaneerauksia, jotka todennäköisesti kaataisi pankkeja. EKP:n ja Euroopan pankkiviranomaisten linjaukset ovat johtaneet siihen, että pankeilla on poikkeuksellisen paljon valtiolainoja tasessaan. Ne on usein laskettu korkeammaksi mahdolliseksi vakuudeksi, minkä vuoksi niihin kohdistuvat tappiot aiheuttaisivat pankeille suuria ongelmia, Malinen vastaa.
<h4>Velkatasot sitovat keskuspankkien käsiä</h4>
EKP uusii inflaatiotavoitteensa. Se tähtää nyt <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-07-11/ecb-s-lagarde-sees-policy-change-in-july-possible-2022-measures">kahden prosentin inflaatioon</a>. EKP samalla hyväksyy tilapäisesti kahta prosenttia suurempia inflaatiolukuja.
Roubinin mukaan keskuspankit ovat menettäneet itsenäisyytensä. Ne joutuvat rahapolitiikassaan ottamaan huomioon julkisvelan tuomat rajoitukset. Käytännössä rajoitukset koskevat korkopolitiikkaa.
Roubini kirjoittaa, että julkiset ja yksityiset velkatasot ovat niin korkealla, että velalliset ovat velka-ansassa.
Malinen on samaa mieltä Roubinin kanssa. Hän ei yllättynyt EKP:n uudesta tavoitteesta. Keskuspankilla ei ollut vaihtoehtoja.
– Korkojen nostaminen kaataisi sekä Euroopan rahoitusmarkkinat että pankit, Malinen sanoo.
<h4>Elvytys kasvattanut eriarvoisuutta</h4>
Elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka on johtanut myös sosiaaliseen ongelmaan: <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008083201.html">eriarvoisuus on kasvanut rajusti</a>.
Tämä johtuu siitä, että elvytysvarat ovat siirtyneet pääosin osake- ja asuntomarkkinoille. Osakkeiden hinnat takovat uusia ennätyksiä ja <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-07-03/ecb-s-knot-warns-central-bank-could-be-underestimating-inflation?srnd=economics-vp">asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä</a>.
– Näyttö siitä, että keskuspankkien arvopaperiostot ovat rikastuttaneet enimmäkseen hyvätuloisia, alkaa olla melko vahvaa. Tämä ei toki ole ihme, koska rikkaammat omistavat eniten arvopapereita, joiden arvoa arvopaperiostot ovat erityisesti nostaneet, Malinen summaa.
Roubini arvelee, että velkakriisin iskiessä raskaasti velkaantuneet yritykset ja holtittomat varjopankit kaatuvat ensimmäisenä. Tämän jälkeen velkaantuneet kotitaloudet ja niitä luotottaneet pankit ajautuvat vaikeuksiin.
Suomen Uutisten haastattelujen perusteella voi sanoa, etteivät taloustieteilijät ole yksimielisiä tulevista talouden haasteista. Kaikki näkevät toki riskit, mutta niiden todennäköisyydestä ollaan eri mieltä.
Mutta mikäli Roubinin varoitukset osuvat kohdalleen niin olemme keskellä ennennäkemätöntä talouskriisiä.

”Tohtori Tuho” varoittaa inflaation, nollakasvun ja velkakriisin yhdistelmästä. Onko uhka todellinen?

Ylen Brysselin kone -ohjelmassa haastateltava ollut työelämäprofessori Pentti Pikkarainen kertoi EU:n elvytyspaketin rikkovan perussopimuksia. Paketti ei riitä ratkaisemaan Italian suurta velkaongelmaa ja on siksi vaara, että vastaavia paketteja tarvitaan jatkossakin. Se avaa EU:lle yhä kasvavaa verotusoikeutta, jotta tällaiset uudet elvytyspaketit saadaan rahoitettua.

Pentti Pikkarainen kertoi Ylen <a href="https://areena.yle.fi/audio/1-50748979">Brysselin kone -ohjelmassa</a>, että koronaelvytys on järkevämpää hoitaa kansallisella tasolla. Lisäksi Euroopan keskuspankki elvyttää erittäin keveällä rahapolitiikallaan euromaita.
Elvytyspaketti nousi esiin viime vuoden keväänä Saksan ja Ranskan johtajien ilmoille heittämästä ajatuksesta. Kyseisten maiden pankit ovat Pikkaraisen mukaan vaikeuksissa, jos Italia ei pystyisi huolehtimaan kasvavasta velkataakastaan.
Italia kieltäytynyt EVM-rahoitustuesta
Italian aiempi hallitus ei halunnut hakea rahoitustukea Euroopan vakausmekanismista, vaikka kyseinen rahasto on nimenomaan suunnattu euromaiden rahoitustueksi. EVM:n käyttöä vastusti erityisesti maan suurin puolue Viiden tähden liike.
Pikkarainen toteaa, että rahoitustuen anominen on Italian kaltaiselle suurelle teollisuusmaalle nöyryyttävä kokemus. Pärjääminen ilman EVM-rahoitusta on siten eräänlainen kunniakysymys.
Pikkarainen kertoo, että Italian talous on ollut jo pitkään kestämättömällä uralla. Italian ohella muitakin eurooppalaismaita saattaa joutua velkasaneeraukseen. Tällaisten maiden intresseissä on saada lahjarahoitusta muualta.
Juridista saivartelua
EU:n säännöt kieltävät unionin rahoituksen velaksi. Nyt kuitenkin EU on velkaantumassa rahoittaakseen sen ulkopuolelle kyhättävää elvytysvälinettä.
Pikkaraisen mukaan väitteet siitä, ettei tässä rikota EU:n perussopimuksia perustuvat juridiseen saivarteluun.
Elvytysvälineestä voi tulla toistuva käytäntö uusien rahoitusongelmien myötä. Pikkaraisen mukaan Suomen tulisi esittää tällöin EU:n perussopimuksen muutoksia, jotta tukitehtailu noudattaisi perussopimuksen henkeä. Toinen vaihtoehto olisi ajaa voimakkaasti velkajärjestelymekanismia niille jäsenmaille, jotka ajautuvat rahoituskriiseihin.
Miljardikaupalla turvallisuutta?
Pikkaraista harmittaa pakettia puoltavien politiikkojen puheet siitä, että elvytyspaketti on Suomen etu eritoten turvallisuuspoliittisessa mielessä. Hän miettii, ostaako Suomi todella aitoa turvallisuutta hyväksyessään tällaisia rahoituspaketteja muille jäsenmaille.
Jos turvallisuuspolitiikka on mieltä kaivava ongelma, Suomi voisi hakeutua puolustusliitto Naton jäsenmaaksi.
Toistuvien &#8221;turvallisuuspakettien&#8221; myötä EU-verot laajenevat aiheuttaen joko Suomen kokonaisveroasteen kasvua tai EU:n kautta lahjoitettavat tukirahat kaventavat meidän omaa budjettivaltaamme. Näin käy, jos kansallista verorasitetta pitää keventää EU-verojen vuoksi.
Vaarallinen velkojen nollauskeskustelu
Pikkarainen ilmaisi myös huolensa joissain eteläisissä maissa virinneestä velkojen mitätöintikeskustelusta. Ajatuksena on ollut, että EKP:n ostamia velkakirjoja annettaisiin anteeksi, jolloin jäsenmaiden velkataakka kevenisi.
Pikkaraisen mukaan tällöin luodaan mielikuva, että vastaavaa nollausta suoritettaisiin jatkossakin. Se lisää inflaatio-odotuksia. Toiseksi se laskisi euron ulkoista arvoa, jolloin tuontitarvikkeiden hinnat kohoaisivat luoden tuontitarvikkeille lisää inflaatiota.
Hän muistuttaa tällaisen keskuspankkirahoituksen eli setelirahoituksen vaarojen näkyvän esimerkiksi Zimbabwessa, Venezuelassa ja Argentiinassa. Näissä maissa inflaatio on karannut käsistä.
Setelirahoitusmaissa poliittinen järjestelmä on valmiiksi sekaisin, ja setelirahoituksella poliittinen epävakaus vain lisääntyisi.

Työelämäprofessori Pikkarainen: Elvytyspaketti ei ratkaise Italian velkaongelmaa

Valtiovarainministeriön ex-ylijohtaja, <a href="https://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/node/59600">professori</a> Pentti Pikkarainen kirjoittaa Taloustaito-blogissaan 750 miljardin suuruisen EU-elvytysrahaston keskeisistä ongelmista. 

Pikkarainen painottaa, että rahastoesityksen tulisi olla sopusoinnussa EU-perussopimusten kanssa. Ellei näin ole, pitäisi ensin muuttaa perussopimusta:
&#8211; Komission esitystä elpymisrahastosta on arvostelu monesta näkökulmasta. On epäilty, että sen lainsäädännöllinen pohja ei ole välttämättä sopusoinnussa EU:n perussopimusten kanssa ja mahdollisesti myös Suomen perustuslain kanssa. Koska en ole juristi, en ryhdy tuomariksi tässä asiassa. Komission tulisi kuitenkin aina toimia siten, että sen esitykset ovat turvallisesti sopusoinnussa EU:n perussopimusten kanssa. Jos ei näin ole, komission tulee aloittaa prosessi perussopimusten muuttamiseksi. Muuten menee kansalaisten luottamus komissioon ja muihin EU-toimielimiin ja EU:n toiminnan legitimiteetti kansalaisten silmissä katoaa.
Pikkarainen nostaa esiin EU:n esityksen elpymisrahaston rahoittamisesta uusilla EU-veroilla, kuten muovi-, digi- ja hiiliverolla. Hän pitää suuntaa vaarallisena:
&#8211; EU-tason verotuksen laajentaminen on vaarallinen tie. Kun pää avataan, riskinä on, että sitä ei saada koskaan suljettua ja suunta on vain ylöspäin. Suomalaisilla veronmaksajilla ei olisi käytännössä enää mitään sanottavaa EU-tason verotukseen.
&#8211; Kuten Teemu Lehtinenkin <a title="EU-veroja tyrkytetään taas – kaikkien nykyisten päälle" href="https://www.taloustaito.fi/blogit/teemu-lehtinen/eu-veroja-tyrkytetaan-taas--kaikkien-nykyisten-paalle/#ad33b13a">kirjoittaa</a>, EU-tason vero, valtion keräämät verot, mahdollinen maakuntavero ja kunnallisverot muodostaisivat kokonaisuuden, jota kukaan ei lopulta kontrolloisi. Lopputuloksena olisi todennäköisesti hallitsematon byrokratia eri tasoilla, paljon huonosti perusteltuja julkisia menoja ja viimeiseen pisaraan puristettu veronmaksaja, palkansaaja ja yrittäjä.
<h4>Vaihtoehtoja olisi</h4>
Pikkaraisen mielestä komission elpymisrahastoesitykselle on parempia vaihtoehtoja: Euroopan investointipankin EIB:n lainanantomahdollisuuksia on lisätty, EU-maat voivat ottaa lainaa Euroopan vakausmekanismista EVM:stä, lisäksi on ns. SURE-ohjelma. Edelleen EU:n jäsenmaat voivat ottaa itse velkaa markkinoilta, EKP on lisännyt ostojaan velkakirjamarkkinoilla ja ehdollista rahoitusta on saatavana Kansainvälisestä valuuttarahastosta IMF:stä.
&#8211; Mihin sitten enää tarvitaan 750 miljardin euron elpymisrahastoa edellä mainittujen lisäksi, Pikkarainen kysyy.
&#8211; Pohjimmaiset syyt elpymisrahastolle ovat poliittisia ja huoli Italian tilanteesta. Erityisesti ranskalaiset pankit ovat rahoittaneet Italiaa runsaalla kädellä ja näihin luottoihin pelätään liittyvän suuri luottoriski. Tietenkin myös italialaisten pankkien taseissa on paljon Italian valtion velkaa.
&#8211; On tahoja, jotka haluavat EU:n muodostuvan liittovaltioksi, jolla on oma iso budjetti ja verotusoikeus ja jossa keskushallinnon rooli on suuri. Tähän strategiaan kuuluu, että euroalueen ja/tai EU:n ajautuessa ongelmiin ratkaisuksi esitetään vain tähän poliittiseen ideologiaan sopivia ehdotuksia.
<h4>Köyhä suomalainen pelastamassa rikasta italialaista</h4>
Pikkarainen muistuttaa, että noin kymmenen vuotta sitten euroalueen veronmaksajat pelastivat Kreikkaa holtittomasti rahoittaneet saksalaiset ja ranskalaiset pankit.
&#8211; Tästä ei ole näköjään opittu juuri mitään ja taas EU:n veronmaksajien pitäisi kaivaa kuvetta ranskalaisten (ja italialaisten) pankkien pelastamiseksi.
&#8211; Italian tulee itse laittaa verojärjestelmänsä ja harmaa taloutensa kuntoon. Avustusmuotoinen EU-rahoitus todennäköisesti vain pahentaa Italian ongelmia tältä osin. Suomi ja muut EU-maat eivät voi korjata Italian hallintoon ja harmaaseen talouteen liittyviä ongelmia. Kuten Hannu Nummiaro <a title="Kun köyhä rikasta pelastaa –minne menet EU?" href="https://www.taloustaito.fi/blogit/hannu-nummiaro/kun-koyha-rikasta-pelastaa-minne-menet-eu/#ad33b13a">osoittaa</a>, köyhä suomalainen olisi pelastamassa rikasta italialaista.
Lue Pikkaraisen blogi kokonaisuudessaan <a href="https://www.taloustaito.fi/blogit/pentti-pikkarainen/eun-elpymisrahasto--valttamaton-paha-vai-onko-vaihtoehtoja/#972825ef">täältä</a> &gt;

VM:n ex-ylijohtaja arvioi erittäin kriittisesti EU-elvytysrahastoa ja EU-veroja – ”Lopputuloksena hallitsematon byrokratia, viimeiseen pisaraan puristettu veronmaksaja, palkansaaja ja yrittäjä”

Työelämäprofessori Pentti Pikkarainen ihmettelee <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006401524.html">Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa</a> hallituksen kaavailua satojen miljoonien euron investoinneista ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hallitus aikoo irroittaa rahoja uudehkon Valtion sijoitus- ja kehitysyhtiö Vaken tuotoista.
Hallitus ei ole täsmentänyt ilmastorahaston toimintaa. Pikkarainen miettii rahoituksen eri vaihtoehtoisia muotoja. Avoimuuden vuoksi rahojen tulisi selvitä valtion budjetista.
Pikkarainen on toiminut myös valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin osastopäällikkönä.
Useita julkisia rahoitusyhtiöitä
Vaken ohella erilaisia rahoitusta tarjoavia valtionyhtiöitä on lukuisia. VTT Heikki Koskenkylän mukaan useat eri toimijat ovat päällekkäisyyksien vuoksi <a href="https://stage.sudev.fi/vtt-heikki-koskenkyla-sipilan-suosikkiyritys-vake-eli-valtion-kehitysyhtio-syyta-lopettaa/">tarpeettomia</a>.
Työ- ja elinkeinoministeriön ja valtioneuvoston kanslian tilaaman selvityksen mukaan Vake pitäisi liittää Suomen Teollisuussijoitukseen. Koskenkylän mielestä Vaken voisi yhtä hyvin lakkauttaa.
Hallituksen visiossa näin ei kuitenkaan tehdä.
Onko rahoitusarsenaalille järkeviä kohteita?
Pikkarainen luettelee niin ikään eri kanavia, joita pitkin yritykset voivat saada rahoitustukea. Hän muistuttaa, että Euroopan investointipankki EIB on suuntaamassa enemmän paukkuja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.
Hän kirjoittaa, ettei yrityksillä ole rahoituksesta pulaa ilmastokysymysten vuoksi. Sen sijaan järkeville hankkeille olisi tilausta.

VM:n ja SP:n entinen osastopäällikkö Pikkarainen ryöpyttää hallituksen ilmastorahastovisioita

Suomessa ei järjestetty kansanäänestystä euroon liittymisestä toisin kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Täällä katsottiin, että euroon liittyminen kuului EU-jäsenyyteen, jonka myötä Suomi kuului talous- ja rahaliittoon automaattisesti. Euroon liittymistä tarkasteltiin Suomessa ensisijaisesti poliittisena kysymyksenä. VTT Heikki Koskenkylä muistuttaa 1990-luvun tapahtumista tuoreessa <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2016/04/Heikki-Koskenkyl%C3%A4-Euroopan-talous-ja-rahaliiton-tulevaisuus.pdf" target="_blank">raportissaan</a>. 

Eurojäsenyyden myötä haluttiin Suomi halusi integroitua länteen. Liittyminen nähtiin jopa turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Pääministeri Paavo Lipponen korosti myös pääsyä mukaan keskeisiin päättäviin instituutioihin, joissa Euroopan tulevaisuus ratkaistaan. Jukka Pekkarisen työryhmän raportti olikin ainoa viralliselle taholle laadittu selvitys euron merkityksestä Suomelle.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkarainen on vuonna 2014 julkaistussa kirjoituksessaan arvioinut Jukka Pekkarisen työryhmän raporttia. Tämän mukaan Pekkarisen työryhmän raportti onnistui kohtuullisen hyvin hahmottamaan euroalueeseen liittymisen riskejä ja haasteita. Työryhmän arvio rahaliiton mikrotaloudellisista hyödyistä yrityksille ja kansalaisille ovat olleet kiistattomia. Kuitenkin voidaan sanoa, että Ruotsissa tehdyssä vastaavanlaisessa raportissa työmarkkinareformin tarve tuli selvästi vahvemmin esille kuin Pekkarisen raportissa. On jopa sanottu, että Ruotsi jäi eurosta pois, koska siellä ei uskottu saatavan aikaan riittäviä joustoja työmarkkinoille.
Pikkaraisen arvion mukaan Jukka Pekkarisen työryhmä ei kuitenkaan osannut ennakoida niin suuria vaikeuksia euroalueelle kuin mitä eurokriisin myötä syntyi. Työryhmä ei tiedostanut euroalueeseen piilevästi sisältyviä vakausuhkia ja järjestelmäriskejä.
Kriisin myötä jouduttiin tekemään monia päätöksiä, jotka poikkeavat Maastrichtin sopimuksen mukaisesta EMU:sta, johon Suomessa uskottiin vahvasti ja osin sinisilmäisestikin. Keväällä 1997 annetussa valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle poikettiin olennaisesti Pekkarisen työryhmän varoituksista, jotka nekin olivat aliarviointeja. Valtioneuvoston selonteko oli huomattavasti yksipuolisempi ja euron hyötyjä ylikorostava sekä toisaalta riskejä vähättelevämpi kuin Pekkarisen työryhmän raportti.
Koskenkylä toteaa Pikkaraisen osuneen arviossaan osuva.
&#8211; Suomi meni euroon eräänlaisen euforian vallassa. Poliittiset näkökohdat painoivat huomattavasti enemmän kuin taloudelliset arviot. Ylipäänsä euroon liittymisestä ei voitu Suomessa käydä riittävän kriittistä ja avointa keskustelua. Viranomaistahot olivat Suomessa varsin passiivisia EMU:n ja euron arvioinnissa. Pääministeri Lipponen vakuutti eduskunnassa käydyssä keskustelussa vuonna 1997, että tarvittavat työmarkkinauudistukset tullaan tekemään ja julkinen talous pidetään tasapainossa, Koskenkylä muistuttaa.

Pentti Pikkarainen

”Tohtori Tuho” varoittaa inflaation, nollakasvun ja velkakriisin yhdistelmästä. Onko uhka todellinen?

Työelämäprofessori Pikkarainen: Elvytyspaketti ei ratkaise Italian velkaongelmaa

VM:n ex-ylijohtaja arvioi erittäin kriittisesti EU-elvytysrahastoa ja EU-veroja – ”Lopputuloksena hallitsematon byrokratia, viimeiseen pisaraan puristettu veronmaksaja, palkansaaja ja yrittäjä”

VM:n ja SP:n entinen osastopäällikkö Pikkarainen ryöpyttää hallituksen ilmastorahastovisioita

Suomi ryntäsi sinisilmäisesti euroon varoituksista piittaamatta – maa oli ”eräänlaisen euforian vallassa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025