Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Perhe

Ruotsalaisyritysten mukaan nyt on entistä vaikeampaa houkutella maahan koulutettua työvoimaa ulkomailta. Myös investoijat harkitsevat yhä tarkemmin, millaiseen soppaan lusikkansa pistävät. Syynä on jengirikollisuuden ja viimeaikaisten ampumisten ruttaama kuva Ruotsista.

Näkemys Ruotsista pohjoisen rauhan tyyssijana on joutunut kovasti kuhmuille lähes jokapäiväisiksi yltyneiden jengiampumisten takia. Tukholman Kauppakamarin tekemästä selvityksestä käy ilmi, että 83 prosenttia yrityksistä koki jengiampumisten jo vaikuttaneen liiketoimintaansa.
Investointien houkutteleminen Ruotsiin sekä kansainväliset rekrytoinnit ovat vaikeutuneet maakuvan tummumisen myötä.
&#8211; Rikollisuuteen liitetty negatiivinen trendi on ehdottomasti saatava kääntymään, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/8-av-10-foretag-anser-att-gangkriget-minskat-sveriges-attraktivitet">sanoo</a> Kauppakamarin toimitusjohtaja Andreas Hatzigeorgiou SVT:n haastattelussa.
&#8211; Muutoin riskinä on se, että nykytilanne vaikuttaa kielteisesti koko Ruotsin hyvinvointiin.
Tärkeintä perheille on turvallisuus
&#8211; Jos työntekijä muuttaa perheensä kanssa tänne, niin globaalilla maineella on väliä ja samoin on selvää, että nykyinen tilanne ei ole eduksi. En osaa sanoa, kuinka usein meiltä kysytään maan nykytilasta mutta vielä muutama vuosi sitten kysymyksiä ei ollut ainuttakaan,<a href="https://www.tn.se/naringsliv/32591/volvochefen-om-sverigebilden-vi-ar-genuint-oroliga/"> toteaa</a> Volvo Carsin Göteborgin alueen liiketoiminnan kehitysjohtaja Thomas Andersson Tidningen Näringslivetissä.
&#8211; Olen itse asunut ulkomailla ja huomannut, että kaikista tärkeintä siellä on se, miten perhe kaikkinensa viihtyy.
&#8211; Ainahan toki on seikkailunhaluisia ihmisiä, jotka eivät ole niin kovia huolehtimaan mutta uskon, että suurin osa ajattelee toisin. Olemme aidosti huolissamme.

Jengirikollisuus tulee kalliiksi Ruotsin kansantaloudelle – maakuva ruvella, investoinnit kutistuvat ja työvoiman saanti vaikeutuu

Hyvää suomalaisessa keskusteluilmapiirissä on se, että joistakin asioista suostutaan pikkuhiljaa puhumaan niiden oikeilla nimillä. Kun tunnistetaan ja tunnustetaan, että maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen, ollaan sisäministerin mukaan jo ratkaisujen äärellä.

Miten jengiväkivaltaa meillä torjutaan, ja panostaako Suomi oikeisiin asioihin, <a href="https://areena.yle.fi/1-63944761">kysyi</a> A-Talk torstai-iltana. Mukana lähetyksessä olivat perussuomalaisten sisäministeri Mari Rantanen, kriminologi Markus Kaakinen, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne sekä tiimipäällikkö Heikki Turkka Aseman Lapsista.
&#8211; Kun puhumme jengirikollisuudesta, niin nähdäkseni me puhumme katujengirikollisuudesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, määritteli sisäministeri Rantanen illan aiheen.
&#8211; Nämä ovat aikuisia ihmisiä ja nyt kun puhutaan kovista keinoista, niin monet niistä osuvat juuri tänne. Ei 25-vuotias, joka jo ammuskelee ihmisiä ja on käynyt vankilassa, kuulu ankkuritiimiin, vaan hänen kanssaan ollaan pehmeiden keinojen käytössä myöhässä.
&#8211; Toive on tietysti, että vankila ja siellä tehty kuntoutus häntä auttaisivat.
Ampuma-aseen hallussapidosta vankilaan
Keinojakin jengirikollisuuden torjuntaan on hallitusohjelmassa sekä toimenpideohjelmassa, joka on valmistumassa oikeusministeriössä vuoden loppuun mennessä.
Hallitusohjelmassa lisätään poliisien määrää. Mainittu on lisäksi vaikkapa tiedonvaihdon lisääminen, rikostiedustelulaki ja biometriikkaakin halutaan ottaa lisää käyttöön.
Muutakin sisäministerin mukaan löytyy, erityisesti ampuma-aseiden kanniskelu on estettävä.
&#8211; Kun tiedämme, että meillä on laittomia aseita kaduilla ja autoissa mukana, niin tarkoitus on esimerkiksi kiristää tätä törkeiden ampuma-aserikosten tunnusmerkistöä siten, että kun tämmöinen tavataan mukana, niin se olisi heti välittömästi törkeä ampuma-aserikos, josta saisi minimissään kaksi vuotta vankeutta.
Vaiettu perhe ja kotikasvatus
Jengirikollisuudesta on puhuttu paljon ja varsinkin koulua sekä yhteiskuntaa on huudettu apuun. Monelle melko itsestään selvä asia eli kotikasvatus ja perheen vastuu näyttävät unohtuneen. Lähtökohtaisesti ottaen kukaan ei ole yhteiskunnan lapsi.
&#8211; Haluamme nyt hallituksessa velvoittavampaa kotoutumispolitiikkaa. Ihmisten pitää osallistua kieliopintoihin. Jos vanhemmat eivät osaa suomen kieltä, niin miten ihmeessä he pystyvät tukemaan lastansa, jos he eivät ole mukana yhteiskunnassa.
&#8211; Maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen. Silloin kun tunnistat ja tunnustat ongelmia, silloin pääset myös ratkaisuihin.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen – ”Ratkaisu löytyy, kun tunnistat ja tunnustat ongelman”

Kunniakulttuuri on ikiaikaista ja myös kuuluu menneeseen aikaan. Paitsi heidän osaltaan, jotka sen piirissä yhä elävät. Erityisen vaikeaa ja monesti hengenvaarallista se on tytöille ja nuorille naisille, jotka joutuvat yksin uudessa maassa kamppailemaan kahden täysin erilaisen kulttuurin välissä.

SVT kertoo <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/flickor-som-flyr-hedersvald-sparras-in-pa-sis-hem">jutussaan</a> Aishasta, jota perhe ja suku on piessyt koko tämän lyhyen elämän ajan. Hän on kasvanut kunniaväkivallan alla kidutuksenomaisissa olosuhteissa. Viimeisin tikki oli se, että Aisha ei suostunut suvun järjestämään avioliittoon.
Aisha on säilynyt toistaiseksi hengissä, koska hän sai turvapaikan suljetusta nuorisokodista. Tilanne on kuitenkin absurdi, koska hän joutui lukkojen taakse, eivätkä he, jotka ovat häntä vastaan rikkoneet.
&#8211; Se oli hullua, aivan kuin istuisi vankilassa määrittelemättömän ajan, vaikka ei ole tehnyt minkäänlaista rikosta, Aisha tilittää.
Ratkaisu yhä hakusessa
Lapsia ja nuoria sijoitetaan turvakoteihin suojaan kunniaväkivallalta vasta akuuttina, viimeisenä toimenpiteenä. Esimerkiksi silloin, kun lapsi tai nuori on paennut kotoaan tai hänet on kaapattu sinne väkivalloin takaisin. Suojelua on usein vaikea selittää sen kohteelle, kuten Aishan tapauksessa.
&#8211; Vapaaehtoiset keinot eivät ole toimineet, perhe kyllä löytää sinut, suljettu nuorisokoti on ainoa turvallinen paikka, jonka Ruotsi voi tarjota, kunnan sosiaalijohtaja yritti selittää Aishalle.
Kuten monen muunkin suojeluun otetun nuoren kohdalla tapahtuu, Aisha kuitenkin karkasi nuorisokodista. Hän piileskelee nyt jossain päin Ruotsia ja sosiaalitoimien kannalta hänen tapauksensa on ratkaisematta.
Kunniakulttuurin vaikeasti länsimaissa tajuttaviin piirteisiin kuuluu se, että vaikka sen ilmenemismuodot ovat usein kuolemanvakavia ja lähes aina vastoin länsimaista lakia, niin se kuitenkin tuo turvallisuutta ja jatkuvuutta kyseisen kulttuurin piirissä eläviin. Tässä saattaa olla eräs syy siihen, miksi kotouttaminen on täällä usein niin vaikeaa tai peräti toivotonta.
&nbsp;

Tyttöjä on pakko suojella perheeltä ja kunniaväkivallalta sulkemalla heidät lukkojen taakse: ”Aivan kuin istuisi vankilassa tekemättä rikosta”

Malmön esikouluista tehty tutkimus on avannut kansakunnan silmät näkemään varhaiskasvatuksen vinoutuneen arjen. Tyttöjen ja poikien erilliset roolimallit perustuvat kunniakäsitykseen ja ovat täysin vieraita pohjoismaiselle demokratialle. Klaanien valta kuitenkin on tätä päivää ja harva uskaltaa sitä vastustaa.

Esikoulun tehtävä on antaa lapselle tukea ja apua hänen kulttuuri-identiteettinsä kehittämisessä. Näin seisoo opintosuunnitelmassa. Malmön esikouluissa tavoite on osoittautunut haasteelliseksi, koska kunniakulttuuri on ristiriidassa paikallisten tavoitteiden kanssa.
Esikoulujen tilannetta selvittäneessä <a href="https://www.skolporten.se/app/uploads/2021/11/heder-i-forskolan-3-maj-2021.pdf">raportissa</a> henkilökunta kertoo tytöistä, jotka eivät saa pelata jalkapalloa, kiipeillä puissa saatikka jumpata. Uimisesta ja tanssimisesta nyt puhumattakaan. Huivia on pidettävä päässä, vaikka se kuinka olisi liikunnan riemujen tiellä. Lisäksi tyttöjen velikullat on velvoitettu vahtimaan sisartensa puuhia.
Poikien puolestaan on oltava sotureita, jotka eivät näytä tunteitaan saatikka itke. Kaikki tyttöjen puuhiin viittaavakin on kielletty. Väkivaltaisia pojat kyllä saavat olla ja siitä saattaa saada kotona päänsilitystä.
Kunnia on katkera juoma
Lasten käyttäytymistä sääntelevät tiukat normit, joiden takana ovat heidän vanhempansa. Vanhemmilla on selkeä käsitys sukupuolten välisistä eroista ja sen he haluavat välittää myös esikoulujen henkilökunnalle: tytöt ja pojat eivät saa leikkiä keskenään tai kosketella toisiaan. Tytöille ja pojille on oltava myös erityyppiset leikkikalut.
Vanhempien arvovallan perusta on ikiaikainen suku ja traditio, joka usein on peräisin muslimimaista. Perhe ja suku voivat kunniakäsitteen varjolla ottaa kantaa lasten kasvatukseen.
Toki on vanhempia, jotka haluaisivat kasvattaa lapsensa ruotsalaisen mallin mukaan, mutta suvun sekä klaanin valtaa on vaikea vastustaa.
Samat periaatteet joka eskariin
&#8211; Kuntien olisi aluksi kartoitettava tilanne omissa esikouluissaan, esiintyykö niissä kunniaan liittyvää painostusta ja miten laajalle ongelma on levinnyt. Aivan kuten Malmö on tehnyt. Tieto on tässäkin tapauksessa valtaa, <a href="https://www.expressen.se/ledare/det-finns-ingen-plats-for-hederskultur-i-forskolan/">todetaan</a> Expressenin pääkirjoituksessa.
Esikouluopetukseen pitää tehdä linjaukset, joita noudatetaan koko valtakunnassa. Sekä vanhemmille, että henkilökunnalle on oltava kristallinkirkasta, että sukupuolen perusteella tapahtuvaa erottelua, lelusäännöksiä, huivipakkoa ja miehisen väkivaltaisuuden korostamista ei sallita.
&#8211; Ruotsalaiset instituutiot eivät voi ylläpitää rakenteita, jotka sortavat tyttöjä ja tekevät pojista aggressiivisia sortajia, vaatii Expressen.

Klaanit ovat tuoneet omat roolimallinsa ruotsalaiseen esikouluun: ”Kunniakulttuuri sortaa tyttöjä ja tekee pojista aggressiivisia sortajia”

Puolella Ruotsissa vaikuttavista rikollisklaaneista on juurensa Turkissa. Klaanien selkärangan muodostavat patriarkalliseen tapaan tapaan isät ja heidän poikansa. Klaanit ovat ylikansallisia ja ne ovat perustaneet rinnakkaisyhteiskunnan. Poliisin mukaan klaanit ovat uhka valtiolle.

Aftonbladet on saanut käyttöönsä poliisin salaiseksi luokitteleman raportin, jossa <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/jBPkM9/har-ar-familjerna-i-polisens-klanrapport">listataan</a> 36 klaania ja paneudutaan tarkemmin neljään perheeseen. Nämä taas ovat jakautuneet useampaan haaraan ja toimivat monissa maissa. Suurimmilla rikollisjärjestöillä on veljesorganisaatiot Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa ja siteet haarojen välillä ovat vahvat.
Juuret Turkissa
Yli puolella raportissa nimetyistä klaaneista on juurensa Turkissa, Mardin maakunnassa. Monet ovat tulleet Ruotsiin jo 1980-luvulla. Keskusrikospoliisin tiedusteluyksikön päällikkö Linda H Staaf totesi aiemmin Aftonbladetissa, että rikollisklaanit rakentavat Ruotsiin <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/a/2GMell/polischef-kriminella-klaner-hotar-staten">rinnakkaisyhteiskuntaa</a>, joka perustuu klaanien omaan oikeuskäsitykseen. Siksi ne ovat erityinen uhka oikeusvaltiolle.
Klaanien oikeuskäsityksen kulmakiviä ovat mieskeskeinen kunniakulttuuri ja vahva lojaalius perhettä kohtaan. Klaani on vastuussa yksittäisen jäsenensä tekemisistä ja oikeuslaitoksena toimivat klaanien vanhimmat, joskus voidaan käyttää myös välimiestä.
Murhia ja huumekauppaa
Poliisiraportissa keskitytään erityisesti neljään klaaniin, joista tunnetuin on Ali Khanin perhe Göteborgista. Klaanin ytimen muodostavat 30-40 ammattirikollista, joiden ympärillä pyörii 250 muuta perheeseen sidoksissa olevaa henkilöä.
Ali Khanin perhe on tunnettu erityisen väkivaltaisena ja toiminnan taloudellisen ytimen muodostavat huume- ja asekauppa sekä rahanpesu. Klaani muun muassa hyödyntää ruokakauppoja huume- ja aseliiketoiminnassaan. Klaani on monikansallinen ja se on saanut konflikteissa apua suvulta Saksasta.
”Perheen asema on vahvasti sidoksissa väkivallan käyttöön. Perhe ylläpitää mainettaan järjestämällä valeteloituksia ja tekemällä murhia”, todetaan poliisiraportissa.
Yhteiskunnallista vaikuttamista
Södertäljenätverket koostuu 130 rikollisesta ja useista perheistä. Klaani toimii viidellä tasolla juoksupojista aina yhteiskunnallisiin vaikuttajiin asti. Klaani toimii sekä kunnallisella, että valtakunnallisella tasolla. Näin klaani on pystynyt sementoimaan asemansa ja vaikutusvaltansa.
Verkoston rikollinen toiminta koostuu monimuotoisesta väkivallan käytöstä ja sillä uhkailusta, huume- ja asekaupasta, pelien järjestelystä, yhteiskunnan tukijärjestelmien hyväksikäytöstä, rahanpesusta ja talousrikoksista. Voitot sijoitetaan huumekauppaan, kiinteistöihin ja yrityksiin.
Klaani on ollut mukana myös viimeaikaisissa ammuskeluissa mutta klaaniympäristöön liittyvän vaikenemisen kulttuurin takia poliisi on vaitonainen tapahtumista.
Sidoksia moottoripyöräjengeihin
Kaksi muuta poliisin erikoisraportissa tarkemmin mainittua klaania ovat Mälmönätverken ja Jönköpingin liepeillä vaikuttava Råslättnätverken.
Malmön klaani omistaa vihanneskauppoja, autokorjaamoita, elintarvikekauppoja, panttikonttoreita ja rahanvaihtopisteitä. Klaani myy huumeita ja aseita, pesee rahaa ja myy laitonta alkoholia sekä tupakkaa. Osa rikollisen toiminnan voitoista palautetaan klaanirikollisten lähtömaihin, joissa nämä omistavat muun muassa pankkeja ja asuintaloja.
Vaikenemisen kulttuuri
Råslättnätverken koostuu kolmesta perheestä, joista kahden voimahahmot ovat veljeksiä. Yksi perheistä on sidoksissa moottoripyöräjengiin. Klaanin rikollinen toiminta keskittyy väkivaltaan ja sillä uhkailuun, huumekauppaan sekä rahanpesuun. Myös ihmissalakuljetus on listassa mukana. Klaanilla on myös haara, joka ei osallistu rikolliseen toimintaan, vaan toimii linkkinä poliisiin päin.
&#8211; Klaanit eivät juuri eroa muista rikollisorganisaatioista. Tyypillistä on tukeutuminen ongelmalähiöihin. Toiminnan perusta on huumekauppa, myös talousrikokset, petokset ja uhkailu kuuluvat kuvaan. Näin sanoo <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/wPMyG5/polisen-har-finns-kriminella-klanerna">Aftonbladetissa</a> keskusrikospoliisin itäisen alueen tiedustelupäällikkö Jan Hofvenstam.
&#8211; Kartoitamme klaanien toimintaa ja pyrimme estämään rikoksia. Se on valitettavasti yhtä hankalaa kuin jengirikosten selvittely. Vaikenemiskulttuuri vallitsee kaikkialla. On vaikeaa saada kansalaisia todistamaan ja auttamaan poliisia.

Rikollisklaanit pyrkivät kotoutumaan ruotsalaiseen yhteiskuntaan – ”Oikeusvaltio on uhattuna”

Äiti, täällä on poliisi! Aivan tavallinen perheenäiti havahtuu päiväuniltaan yötöiden jälkeen alakouluikäisen lapsensa sanoihin. Eteisessä seisoo joukko virkapukuisia. Sosiaalityöntekijät ilmoittavat äidille, että he ovat tulleet sijoittamaan lapset kiireellisesti. Perheen muut lapset on jo haettu kesken koulu- ja tarhapäivän.
Äidillä ei ole aavistustakaan, mistä on kyse. Hänen lapsensa eivät ole lastensuojelun asiakkaita eikä minkäänlaista huostaanoton uhkaa ole aiemmin ollut.
– Teistä on tehty lastensuojeluilmoituksia, kertoo sosiaalityöntekijä.
Kauhistuneella äidillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pakata lapselleen reppuun välttämättömiä tavaroita: vaatteet ja hammasharja.
Kiista ilmastoahdistuksesta käynnisti prosessin
Tähän juttuun ei haastatella sosiaaliviranomaisia, koska he eivät salassapidon takia voi kommentoida. Juttuun ei haastatella perheen äitiäkään.
Tässä jutussa äänen saavat perheen asioita hoitanut juristi ja sijoitusprosessin ulkopuolinen sosiaalityöntekijä, joka auttoi äitiä vapaa-ajallaan. Molemmat ovat lukeneet perheen salassa pidettäviä lastensuojeluasiakirjoja, joihin mykän viranomaisen kanta on kirjattu. Myös toimittaja on lukenut kiireellisen sijoituksen päätöksen. Sijoituksen syyksi mainitaan huoli siitä, että äiti huutaa ja puhuu rumasti lapsille. Myös äidin jaksamisesta on herännyt huoli.
Taustalla oli äidin riitaantuminen läheisensä kanssa. Läheinen oli puhunut äidin pienelle lapselle ilmastotietoisuuteen liittyvistä asioista, mihin äiti oli puuttunut ja rajannut lapsen kannalta ahdistavaa keskustelua. Aiheesta oli tullut riitaa ja kiistakumppani oli suutuksissaan ilmoittanut asiasta lastensuojeluun. Samassa yhteydessä nimetön taho teki samansisältöisen ilmoituksen, jossa korostui huoli vanhemman jaksamisesta ja psyykkisestä voinnista.
Lastensuojelu ryhtyi toimeen aikailematta ja asiaa selvittämättä: sosiaalityöntekijät tulivat poliisin kanssa kotikäynnille ja veivät lapset. Vanhemmalta ei kysytty tätä ennen, pitävätkö syytökset paikkansa.
Juristi: ”Lapsilla ei ollut välitöntä vaaraa”
Lain mukaan lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos hän on välittömässä vaarassa. Perheen asian ajaakseen ottaneen juristi Selina Holmas-Rasilan mukaan vaaran käsitettä oli venytetty yli normaalimerkityksen.
– Vaaran pitää olla paitsi välitöntä myös vakavaa. Kun kyse on vuorovaikutuksen ongelmista, siitä miten vanhempi kommunikoi lapsen kanssa, tällaisen näkeminen akuuttina vaaratilanteena on kyllä kaukaa haettua.
Holmas-Rasila luonnehtii lasten sijoittamista <a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi">hätiköidyksi</a> ratkaisuksi, joka tehtiin yksipuolisen ja erittäin vähäisen selvityksen perusteella ilman todellista kokonaiskuvaa perheen tilanteesta.
– Kyse oli ainoastaan ilmoituksissa esitetyistä subjektiivisista näkemyksistä koskien vanhemman tapaa viestiä asioita lapsille. Väitteitä fyysisestä väkivallasta tai kaltoin kohtelusta ei edes esitetty.
Vertaisarvioija: ”Päätös on täynnä tyhjiä lauseita”
Samaan johtopäätökseen päätyi myös kokenut lastensuojelun sosiaalityöntekijä, joka sai tapauksesta vihiä prosessin alkupuolella. Hän ei tuntenut perhettä tai juristia ennestään.
– Välitöntä vaaraa ei ollut edes teoriassa, sillä ilmoitukset eivät tulleet samana päivänä kuin sijoitus tehtiin. Eilispäivän vaara ei ole riittävä sijoitusperuste.
Sosiaalityöntekijän ”vertaisarvioidessa” kollegojensa sijoituspäätöstä hän toteaa perusteluiden olleen ”täysin tyhjiä lauseita”.
– Paljon puhuttiin huolesta, mutta tuo huoli ei perustunut mihinkään perusteluun, paitsi muutamaan ilmoitukseen, joissa kerrottiin, että on huoli.
Sosiaalityöntekijä pitää erikoisena sitä, ettei lastensuojelu arvioinut ilmoittajan motiivia tilanteessa, jossa lapsista tai äidistä ei ollut lastensuojelullista huolta esimerkiksi tarhassa, koulussa tai terveydenhuollossa.
Poliisin käyttö ”näyttönä vaarasta” on resurssien väärinkäyttöä
Lastensuojelun tulee noudattaa ”lievimmän riittävän keinon periaatetta”, ”hienovaraisuusperiaatetta” ja ”suhteellisuusperiaatetta”, jonka mukaan viranomaisten toimenpiteiden tulee olla oikein mitoitettuja tavoiteltuun päämäärään nähden.
Kuitenkin kotiin tultiin yhtäkkiä poliisien voimin. Epämääräisten sijoitusperusteiden valossa virka-avun pyytäminen poliisilta pakottaa kysymään: miksi?
– En saanut koskaan selitystä sille, miksi poliisien paikallaoloa pidettiin tarpeellisena, ihmettelee Holmas-Rasila.
– Ilmeisesti ajatuksena oli näyttävyyden lisääminen, jotta tämä toimisi jälkikäteen näyttönä tilanteen vakavuudesta, mikä on tietysti täysin absurdia. Mielestäni kyse oli poliisiresurssien väärinkäytöstä. Hienovaraista se ei ollut millään mittarilla mitattuna ja laki kuitenkin edellyttää tätä. 
Perhettä auttaneen sosiaalityöntekijän mukaan virka-apu on joskus paikallaan, mutta sitä käytetään nykyään myös rutiinitoimena ”kaiken varalta”. Motiivit voivat olla erittäin arveluttavat silloin, kun yhteistyön poliisien kanssa halutaan vahvistavan huostaanottohakemuksen painoarvoa.
– Kyse ei niinkään ole hätävarjelun liioittelusta, vaan siitä, että luodaan itse omalla toiminnalla rinnakkaistodellisuutta, uhkakuvia joita ei oikeasti ole olemassa. Seurauksesta tehdään siis syy, sosiaalityöntekijä sanoo.
Tiedossa ei ole, kuinka moni lähes 4 400:sta vuosittaisesta kiireellisestä sijoituksesta toteutetaan poliisien avustuksella.
Lastensuojelu voi murentaa lapsen perusluottamuksen
Tässä prosessissa on helpompi listata laittomuudet kuin lain mukaan menneet vaiheet, joita oli edellisiä vähemmän. Kiireellisen sijoituksen päätöksen toimittaminen äidille kesti kohtuuttoman kauan, eikä äidille kerrottu selvästi, miten siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Äiti jäi yksin epätietoisuuteen eikä ollut selvillä oikeuksistaan.
Holmas-Rasila nostaa yhtenä isoimmista epäkohdista esiin lasten kuulemisen laiminlyönnin, sen, ettei heitä koko kiireellisen sijoituksen aikana varsinaisesti kuultu. Tämäkin on vastoin lakia ja YK:n lasten oikeuksien sopimusta.
– Lapsille kuuluu myös tiedonsaantioikeus omasta asemastaan, mutta lasten kanssa ei käyty läpi heidän oikeuksiaan ja eri toimintavaihtoehtoja. Lapset jätettiin pimentoon.
Juuri se on juristin mielestä huolestuttavinta lastensuojelun toiminnassa: lapselle syntyvä kokemus vääryyden ja epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi joutumisesta voi olla musertava.
– Lapsi ihmetteli äidilleen, miten tällainen voi olla mahdollista ja eikö heidän mielipiteillään ole mitään väliä, Holmas-Rasila kertoo.
– Perusluottamus yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin saa ison kolauksen. Aikuinen pystyy suhteuttamaan asioita, mutta lapselle tällaisesta traumaattisesta kokemuksesta voi muodostua loppuelämää määrittävä.
Lastensuojelijoiden asenne: ”Kyllä sinä olet uupunut!”
Sosiaalityöntekijät eivät selvittäneet läheisverkostoa ja sijoittaneet lapsia sukulaisille, vaan erilleen toisistaan ventovieraiden luo. Vanhemman, lähipiirin ja lasten välistä yhteydenpitoa rajoitettiin, ilman että siitä tehtiin valituskelpoisia päätöksiä.
Sijoituspaikoissaan lapset oireilivat. Lapsi kertoi sijaisäidistä, joka kohteli lapsia epäinhimillisesti, mutta lastensuojelu ei antanut painoarvoa lapsen kertomukselle. Selina Holmas-Rasilan mukaan myös äitiin suhtauduttiin ylimielisesti.
– Äiti sanoi, ettei hän koe olevansa uupunut. Johtava lastensuojelun sosiaalityöntekijä totesi tähän ykskantaan – en tiedä millä ammatillisella pätevyydellä – että kyllä sinä olet. Missä muualla aikuisen ihmisen oma arvio itsestään mitätöidään näin?
Holmas-Rasilan mukaan vanhemman näkemykset sivuutettiin ja hänet positioitiin eräänlaiseen nurkka-asemaan, jossa hänen näkemyksilleen ei annettu merkitystä. Vanhempaa syyllistettiin jopa siitä, ettei lapsi asettunut sijaishuoltopaikkaan vaan kapinoi.
– Äitiä vaadittiin venyttämään voimavaransa ja tukemaan sijaishuoltopaikkaa lapsen sinne asettumisessa, mikä on erittäin nurinkurista. Eikö lastensuojelun olisi pitänyt olla tukena sille, että lapsi olisi voinut palata omaan kotiinsa, oman vanhempansa luo?
Laki edellyttää, että lastensuojelu pyrkii kaikessa toiminnassaan perheen jälleenyhdistämiseen. Tämä ei valitettavasti näkynyt lastensuojelun toiminnassa juurikaan.
Kaiken ytimessä oli juristin mielestä luottamuksen puuttuminen. Hän kysyykin, kuinka moni pystyisi suhtautumaan lastensuojeluun rakentavassa hengessä, jos omat rakkaimmat on juuri viety pois poliisisaattueessa ilman ennakkovaroitusta.
– Lastensuojelu ei millään tavalla pyrkinyt rakentamaan luottamusta vanhempaan, vaikka se on viranomaisen velvollisuus. Lastensuojelun lakisääteinen tarkoitus on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, ei rikkoa perheitä ja kyykyttää.
Lapset saatiin taisteltua kotiin
Lain mukaan lapsen sijoittaminen on viimesijainen toimenpide ja tavoitteena on aina perheen jälleenyhdistäminen. Lastensuojelulla on velvollisuus tukea perhettä ja tarjota avohuollon tukitoimia kuten kotiapua, perheneuvontaa ja taloudellista tukea. Tämän perheen kohdalla näin ei menetelty.
– Vaikutelma oli lähinnä se, että lastensuojelu saneli, mitä tehdään, sanoo lastensuojelun kokouksiin perheen kanssa osallistunut Holmas-Rasila. 
Yhteistä tahtotilaa ei siis ollut, ja se heijastui asiakassuunnitelmaan, joka oli kaikkea muuta kuin ratkaisukeskeinen.
– Kirjaukset perustuivat oletuksiin ja lastensuojelun tuntemuksiin sekä huoliin, joita ei perusteltu mitenkään. Ainoa ”tukitoimi” mitä vanhemmalle ehdotettiin, oli psykiatrian konsultointi. 
Noin kuukauden sijoituksen jälkeen juristi sai taisteltua lapset takaisin kotiin, vaikka lastensuojelu olikin aikeissa jatkaa sijoitusta toisella kuukaudella. Mitä ilmeisimmin viranomaiset olivat kaavailleet huostaanottohakemusten lähettämistä hallinto-oikeuteen. Juristi näkee keskeisenä syynä tilanteen laukeamiseen ja sijoituksen purkuun sen, että äiti alkoi aktiivisesti pyytää perheelleen avohuollon tukia.
– Vanhempi suostui tukitoimiin siitäkin huolimatta, että hän koki lastensuojelun työntekijöiden kohdelleen perhettään alentuvasti ja luottamus koko <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoin-yhteistoiminta/huolen-puheeksi-ottaminen/huolen-vyohykkeet">järjestelmään</a> oli erittäin lujilla. Se oli lähes yli-ihmismäinen suoritus.
Perhe-elämän suojaa rikotaan kevyin perustein
Holmas-Rasila kertoo olevansa ”erittäin huolissaan” Suomen lastensuojelun toimintatavoista ja -kulttuurista. Hän pitää tärkeänä, että tietoisuus epäkohdista lisääntyy, ja hän onkin jo raportoinut havainnoistaan lapsiasiavaltuutetulle.
– Perhe-elämän suojan todellista merkitystä ei näytetä ymmärrettävän. Kyse on keskeisestä perus- ja ihmisoikeudesta, jonka loukkauksesta Suomi on saanut useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Silti meillä rikotaan perheitä ilmeisen kevyin perustein, Holmas-Rasila summaa.
– Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että lastensuojelu toimii lastensuojelun, ei perheen tai lasten tarpeista käsin.
Hänestä lastensuojelussa vallitseva erehtymättömyyden kulttuuri saa aikaan sen, ettei virheitä myönnetä eikä omia oletuksia kyseenalaisteta.
– Ylimpänä perusteena kaikelle on viranomaisten ”huoli”, jonka nojalla vaikuttaa voitavan tehdä lähes mitä vaan.
Kuka tahansa voi joutua ilmoituksen kohteeksi
Perhettä auttaneelle sosiaalityöntekijälle tämä tarina ”ei opettanut mitään uutta”.
– Mielivaltaa on todella paljon, vaikka lastensuojelu varmasti prosentuaalisesti tekee enemmän hyvää kuin pahaa, sosiaalityöntekijä kertoo.
Hänestä laittomien virkatoimien perusteeksi ei riitä se, että paljon hyvääkin tehdään, sillä onnistumiset lastensuojelussa ovat itsestäänselvyys.
– Eiväthän lääkäritkään iloitse, että tänään en tappanut ketään, tai oikeuslaitos siksi, että kukaan ei saanut elinkautista syyttä.
Sosiaalityöntekijä on työskennellyt vuosikaudet lastensuojelun kaikilla osa-alueilla ja nähnyt, miten toimintakulttuurit vaihtelevat eri kunnissa. Ydinongelma on se, ettei alalla ymmärretä, millaista inhimillistä vahinkoa omalla toiminnalla voidaan saada aikaan.
– Esimiehissä on paljon eroja. Onneksi on myös niitä, jotka ovat tarkkoja lain noudattamisesta.
Lastensuojelun kriisiä on pahentanut viranomaisille asetettu velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus, jos vähänkin epäilee tai huolestuu. Kuka tahansa voi joutua ilmoituksen kohteeksi.
– Ne perheet, jotka tarvitsevat apua ja jopa rankinta puuttumista, eivät tule sen enempää noteeratuksi kuin aiemminkaan. Samaan aikaan on ylisuojelemista eli sitä, että perheiden elämään puututaan varmuuden vuoksi ja jopa täysin turhaan.
Aiemmin sosiaalityöntekijä uskoi, että työntekijöiden lisääminen olisi ratkaisu lastensuojelun kriisiin.
– Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että resursseja annetaan vain varhaiseen puuttumiseen, eikä varhaiseen tukeen.
Lastensuojelun nykytila on selvitettävä
Tämän ja muiden hieman vastaavien kohtaamiensa tapausten jälkeen Holmas-Rasila näkisi aivan välttämättömänä, että lastensuojelun toiminnan kohteeksi joutuvien perheiden ja lasten tilannetta selvitetään valtion teettämällä laajalla haastattelututkimuksella.
– Sijaishuollon nykytilaselvitys on välttämätön, koska kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen noin 15 vuoden aikana. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on jo yli 18 000. Mitkä syyt tässä ovat taustalla ja minkälaisilla perusteilla lapset on erotettu vanhemmistaan, Holmas-Rasila kysyy.
Hän on huolissaan siitä, pääseekö näiden lasten ja heidän perheidensä ääni kuuluviin, ovatko he saaneet lain edellyttämää tukea ja onko perheen arvoa kunnioitettu pyrkimällä yhdistämään se. Tilastojen valossa tältä ei vaikuta, koska perheiden jälleenyhdistäminen on harvinaista.
Täysin merkityksetöntä ei ole sekään, että lastensuojelusta on tullut tuottoisaa bisnestä yksityisille palveluntarjoajille.
– Niiden asiakkaaksi usein vastentahtoisesti päätyvien näkemykset on tärkeää selvittää, jotta voidaan varmistaa, etteivät nämä lapset päädy vain bisneksenteon välineiksi.
Juristin ja sosiaalityöntekijän haastatteluihin, salassa pidettävien asiakirjojen tarkasteluun ja artikkelin julkaisuun on saatu äidin lupa. Yksityiskohtaisia tietoja ei kerrota, koska lapset eivät halua tulla tunnistetuiksi. Puoluelehti julkaisijana ei määrittele haastateltavien puoluekantoja. Kaikkien mielestä asia on poliittisesti yhteinen.

Lastensuojelu vei lapset ilman järkisyytä

Ennen vanhaan oli tyypillistä, että oli olemassa perheitä ja perheenjäseniä. Heitä yhdistivät monenmoiset sukulaisuussiteet. No, se oli ennen. Tänään perheen tai sen yksittäisen jäsenen voi vuokrata. Japanissa ilmiölle on nimikin: &#8221;Tuulahdus inhimillisyyttä perheen muodossa&#8221;.
Vuokrattava todellisuus ei <a href="https://www.newyorker.com/magazine/2018/04/30/japans-rent-a-family-industry">The New Yorker</a>&#8211; lehden mukaan rajoitu Japanissa pelkästään perheenjäseniin. Kansalainen voi muokata näytelmän koko elämästään &#8211; jos näkee siihen tarvetta ja taskut pullottavat rahaa.
Mutta aloitetaan perheestä. Kazushige Nishida, tokiolainen myyntimies oli kallella kypärin: vaimo oli kuollut ja tytär lähtenyt kotoa raivoisan riidan jälkeen. Töihin tuli lähdetyksi kuten aina ja työkavereitten kanssa käytiin baarissa niin kuin ennenkin. Mutta öisin hän oli aivan yksin. Aika parantaa, Nishida luuli, mutta olo kävikin päivä päivältä tukalammaksi.
Televisio pelasti miehen, sillä hän näki Family Romance -yrityksestä kertovan dokumentin. Erityisen vaikutuksen myyntimieheen teki ohjelmassa esiintynyt vanhempi naishenkilö, joka oli vuokrannut itselleen lapsenlapsen ostosreissujen iloksi ja turvaksi. Kaipa sitä myös &#8221;muija ja mukula&#8221; järjestyisi kaiken järjen mukaan siltä seisomalta.
Nishida otti yhteyttä Family Romanceen ja pian hän jo istui kahvilla varavaimon ja -tyttären kanssa. Vuokrahenkilöt kyselivät, miten heidän pitäisi käyttäytyä ja pian vaimoke nakkeli niskojaan vaimovainaan tyyliin ja valetytär tökki isukkia lempeästi kylkiluiden väliin. Ihan halpaa lysti ei ollut, hintaa kahville ja pullalle tuli 300 euroa. Mutta eihän onnella ole hintalappua.
<h4>Aiempikin elämä paljastui teatteriksi</h4>
Tapaamiset jatkuivat ja näytelmään tuli yhä enemmän sävyjä. Jossain vaiheessa tapahtui jotakin todella yllättävää: Nishida huomasi, että hän oli ollut näyttelijä myös entisessä, oikeassa elämässään. Hänen roolinsa oli ollut hyvän aviomiehen ja isän rooli, vaikka totuus oli usein kaikkea muuta: silkkaa pahaa oloa ja surkeutta.
Kirjavien vaiheiden jälkeen oman elämänsä myyntimies otti yhteyttä tyttäreensä, josta ei ollut kuullut mitään tuikean riidan jälkeen. Ja kuinka ollakaan, jää alkoi sulaa myös siinä suunnassa ja tytär piipahti entisessä kodissaan. Hän saattaa palata isänsä kotiin myös ihan oikeasti ja pysyvästi.
Todellisuuden muuntaminen näyttelijäntyön avulla on melkoinen bisnes, jonka suurin tulonlähde on &#8221;sukulaisten&#8221; vuokraaminen häihin ja hautajaisiin. Ja jos vaimo (tai mies) sattuu olemaan pulskansorttinen, laihempaa, vuokrattavaa versiota voi sitten raahata firman juhliin ja muihin tilaisuuksiin, joissa on sidosryhmiä mukana. Tärkeintä on se, miltä kaikki näyttää ikään kuin ulospäin.
Japanilaisten touhulle voi nauraa mutta vuokratodellisuuden takana voi nähdä paljon myönteistäkin. Kyse on perimmältään ja joltain osaltaan freudilaisesta ryhmäterapiasta tai psykodraamasta, jossa erilaisia tilanteita näyttelemällä päästään lähemmäksi oikeita mielen kipupisteitä ja ongelmien ratkaisua. Siellähän se mörkö luuraa, lapsuudessa ja menneisyydessä.
&nbsp;

Puuttuuko sinulta perhe – vuokraa vaimo, käly tai lanko!

Jos suomalaiset eivät lisäänny, huoltosuhde heikkenee. Jos huoltosuhdetta korjataan maahanmuutolla, on uhkana että suomalaiset jäävät ennen pitkää vähemmistöön omassa maassaan. Matalaan syntyvyyteen on esitetty erilaisia sosiaalipoliittisia ratkaisukeinoja. Syntyvyyttä on kuitenkin vaikea saada kasvuun poliittisin keinoin, Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho väittää.

&#8211; Syntyvyysongelmaa lähestytään usein sosiaalipolitiikan ja tasa-arvon näkökulmasta. Ajatus tuntuu olevan, että kunhan tasa-arvo saadaan hyvälle tolalle ja perhe-etuudet riittävälle tasolle, syntyvyys lähtee nousuun, Halla-aho toteaa <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/1560543237399198">Facebookissa</a>.
Tukeeko mikään tällaista ajattelua, Halla-aho kysyy, kun syntyvyys on korkein sellaisissa köyhissä ja alhaisen tasa-arvon maissa kuin Niger, Tshad, Somalia, Kongo, Angola, Mali ja Burkina Faso &#8211; ja Euroopan maat löytyvät tilaston toisesta päästä.
Halla-aho uskoo enemmän kulttuurisiin selitysmalleihin.
&#8211; Hyvinvoivissa ja tasa-arvoisissa maissa ihmisillä on paljon virikkeitä ja tekemistä niin työelämässä kuin sen ulkopuolella, eivätkä lapset oikein mahdu tähän yhtälöön. En usko, että asialle on kovin paljon tehtävissä politiikan keinoin, Halla-aho väittä.
Halla-aho viittasi Iltalehden <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712122200597448_u0.shtml">uutiseen</a> tuoreesta perhebarometrista, jonka mukaan nyt lastentekoiässä olevia naisia &#8221;houkuttelee matkustelu alejauheliha-arkea enemmän&#8221;.

Halla-aho: Syntyvyys ei lähde nousuun sosiaalipolitiikalla

Kansanedustaja Arja Juvonen ei peittele tyytyväisyyttään kuultuaan, että hallitus päätti säilyttää perheiden päätösvallan. Hallituksen kehysriihessä ei kajottu perheille elintärkeään kotihoidontukeen, vaan päätäntävalta lapsen hoitomuodon valinnasta jää edelleen perheen itsensä päätettäväksi. Juvonen kertoo saaneensa lukuisia yhteydenottoja huolestuneilta kansalaisilta.

&#8211; Puheet kotihoidontuen pakkojakamisesta ja korvamerkitsemisestä ovat saaneet niitä asian ytimessä olevia eli lapsiperheitä pelon valtaan. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja, joissa on kysytty mitä tapahtuu. Perheet haluavat kyllä loppupeleissä ihan itse päättää, miten he käyttävät perhevapaansa ja kuka jää hoitamaan lasta kotiin.
<blockquote>Perussuomalaisten ja perheiden järjen ääni vapautti perhevapaiden uudistamisen</blockquote>
Juvonen ei allekirjoita Touko Aallon (vihr.) Iltalehdessä 26.4.2017 <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704252200110942_pi.shtml">esittämää </a>kommenttia siitä, että perhevapaiden uudistus olisi jäänyt hallituksessa perussuomalaisten panttivangiksi. Juvonen päinvastoin toteaa, että perussuomalaisten ja perheiden järjen ääni vapautti perhevapaiden uudistamisen.
<blockquote>Vihreät puhuvat tasa-arvosta, mutta päättäisivät itse perheiden puolesta.</blockquote>
&#8211; Vihreät puhuvat tasa-arvosta, mutta päättäisivät itse perheiden puolesta. He olisivat korvamerkitsemässä perhevapaita vanhempien kesken. Mitä ihmeen tasa-arvoa on pakottaminen? Tätä perheiden ääntä, joka on myös järjen ääni, olisi myös vihreiden hyvä kuunnella. Toki voimme miettiä, miten voisimme tukea perheitä, mutta pakottamalla se ei onnistu, Juvonen sanoo.
&#8211; Vanhemmat päättävät myös jatkossa itse, miten lapsen hoidon järjestävät. Perheitä ei ohjata pakolla eikä käskyttämällä. Perheet pystyvät itse ratkomaan perheen sisäisiä asioita ja erityisen herkkään elämänjaksoon liittyviä asioita on myös yhteiskunnassa kunnioitettava. Lapsen ja lasten syntymät ovat juuri näitä hetkiä ja on hienoa, että perhe- ja lapsiasioita tärkeinä pitävät perussuomalaiset saivat kehysriihessä selvennettyä tämän asian erityisesti, Juvonen iloitsee.
&nbsp;
Sosiaali -ja terveysvaliokunnan jäsenenä toimiva Juvonen toivoo, että puheen sävy perhevapaista muuttuisi jatkossa entistäkin positiivisemmaksi.
&#8211; Nyt puhe on ollut lähinnä sellaista, että vanhemmuus ja perhevapaa on kuin &#8221;kannustinloukku&#8221;, johon vanhemmiksi tulleet putoavat. Että vanhemmuuden myötä työpaikat jäävät saavuttamatta ja eläke kertymättä. Kyllä vanhemmuuteen ja lapsiin tulee voida olla varaa Suomessa. Meidän on tehtävä sellainen yhteiskunta, että on varaa. Esimerkiksi hallituksen päätös alentaa varhaiskasvatusmaksuja on juuri tällainen yksi askel vähävaraisille perheille, Juvonen kiittää.
&#8211; Emme saa vieraantua lapsiperheiden arjesta vaan vuoropuhelua perheiden kanssa on käytävä myös tulevaisuudessa aktiivisesti. Perheet ovat erilaisia ja tilanteet muuttuvat. Työajat on mullistuksessa, on etätyötä, päivätyötä, vuorotyötä ja yötyötä. Miten varhaiskasvatus vastaa muuttuviin työoloihin? Löytyykö vuorotyötä tekevän perheen lapselle hoitopaikkaa. Varhaiskasvatuksen monet haasteet on nähtävä ja niihin keskityttävä, työn ja perheen yhteensovittamisen tulisi olla keskiössä, Juvonen muistuttaa.
Entä miten ratkaista kysymys siitä, miten saadaan isät jäämään äidin sijaan hoitovapaalle?
&#8211; Kysymys ei ratkea pakolla, käskemällä eikä määräten. Kyseessä on asia, johon vastauksia voisi hakea vaikkapa joukkoistamalla, jossa perheet itse voisivat kertoa ja ottaa kantaa siihen, mitkä kannustimet tukisivat perheitä parhaiten vanhemmuuden jakamisessa, mutta myös työn ja perheen yhteensovittamisessa. Kysytään perheiltä, he ovat omien asioidensa ja tilanteidensa asiantuntijoita. Kysytään heiltä ja kuullaan heitä, Juvonen kannustaa.
&nbsp;

Hallitus ei puutu lapsiperheiden herkkään elämänjaksoon – Arja Juvonen kiittelee päätöstä: ”Perheitä ei ohjata pakolla eikä käskyttämällä”

Timo Soini (ps.) pohtii videolla avioliiton keskeisiä ehtoja ja esittää arvionsa siitä, miksi homoliitoista on tullut lännessä niin iso asia.
Video alkaa näin:
”Kaikki saavat rakastaa ketä haluavat, mutta avioliitto on miehen ja naisen liitto. Avioliittoa määrittää neljä eri asiaa: Se on miehen ja naisen välinen, siinä on ikäraja, se ei voi olla sukulaisten kesken solmittu ja siinä on lukumäärärajoitus. 
Mutta tämä homorummutus, jota nyt on joka paikka täynnä, ja jota minun korvani eivät tahdo kestää, tarkoittaa sitä, että vain tätä yhtä muutettaisiin – miehen ja naisen välisyyttä. Eivät nämä samat rummuttajat halua suojaikärajaa poistaa. Eivätkä he halua poistaa sitä, että sukulaiset eivät saa mennä naimisiin. Eivätkä he halua myöskään moniavioisuutta sallia, ja tässä he ovat epärehellisiä. 
Miksi he ottavat vain yhden näistä neljästä? Sen takia, että he eivät haluakkaan olla tässä asiassa kokonaisvaltaisia.
Homoliitoista on tullut lännessä sen takia iso asia, että perhe on se linnake, joka pitää murtaa. Ja tämä on juuri sitä.”
Katso Soinin puheenvuoro kokonaisuudessaan ylläolevasta videoruudusta.
Soinin Juutuubi -kanava lähettää uuden jakson joka tiistai ja perjantai. Siirry kanavaan <a href="https://www.youtube.com/channel/UCvwp7SayUo5VjUF8Kit0hmg" target="_blank">tästä</a> &gt;

Perhe

Jengirikollisuus tulee kalliiksi Ruotsin kansantaloudelle – maakuva ruvella, investoinnit kutistuvat ja työvoiman saanti vaikeutuu

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen – ”Ratkaisu löytyy, kun tunnistat ja tunnustat ongelman”

Tyttöjä on pakko suojella perheeltä ja kunniaväkivallalta sulkemalla heidät lukkojen taakse: ”Aivan kuin istuisi vankilassa tekemättä rikosta”

Klaanit ovat tuoneet omat roolimallinsa ruotsalaiseen esikouluun: ”Kunniakulttuuri sortaa tyttöjä ja tekee pojista aggressiivisia sortajia”

Rikollisklaanit pyrkivät kotoutumaan ruotsalaiseen yhteiskuntaan – ”Oikeusvaltio on uhattuna”

Lastensuojelu vei lapset ilman järkisyytä

Puuttuuko sinulta perhe – vuokraa vaimo, käly tai lanko!

Halla-aho: Syntyvyys ei lähde nousuun sosiaalipolitiikalla

Hallitus ei puutu lapsiperheiden herkkään elämänjaksoon – Arja Juvonen kiittelee päätöstä: ”Perheitä ei ohjata pakolla eikä käskyttämällä”

Soini: ”Perhe on se linnake, joka homoliitoilla yritetään murtaa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025