Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

perintä

Ministeri Meren pyöreän pöydän keskustelu perintäalan käytännöistä: Kuluttajien velka-asioissa tarvitaan reiluutta ja selkeyttä

Kansanedustaja Suldaan Said Ahmed on lokakuussa saanut Helsingin käräjäoikeudessa kaksi uutta velkomustuomiota. Tuomioistuimen kautta saataviaan joutuivat tällä kertaa perimään luottokorttiyhtiö American Express sekä Danske Bank, joille molemmille Said Ahmed velvoitettiin maksamaan velkapääomat korkoineen.

American Expressin velkomusasiassa oli kyse 962 euron maksukorttilaskusta, jota kansanedustaja Suldaan Said Ahmed (vas) ei viitsinyt hoitaa ajallaan. Olisi ehkä kannattanut, sillä käräjäoikeuden käsittelyssä velkapääoman päälle maksettavaksi tulivat korkojen lisäksi myös oikeudenkäyntikulut, kaikki yhteensä 283 euroa.
Danske Bankille Said Ahmed on velkaa suuremman summan, yhteensä 8 265 euroa. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee, että kyse on MasterCard-kortin vinguttamisella kertyneistä rästeistä. Tässäkin tapauksessa välinpitämättömyydelle tuli ylimääräistä hintaa käräjillä, koska tuomiossa Said Ahmed velvoitetaan maksamaan velan lisäksi korkoja, perintäkuluja sekä oikeudenkäyntikuluja yhteensä 402 euron edestä.
Said Ahmedin <a href="https://stage.sudev.fi/vasemmistoliiton-kansanedustaja-suldaan-said-ahmed-kehottaa-kannattajiaan-matkustamaan-pummilla-ei-ihme-etta-jatti-omatkin-kulutusluottonsa-maksamatta/">velkasotkuja</a> on käsitelty aiemminkin tuomioistuimessa.
Ulosottorekisterissä kuusi merkintää
Said Ahmedilta peritään velkoja myös ulosotossa. Kansanedustajalla on ulosottorekisterissä kuusi merkintää. Ulosoton kautta saataviaan perivät Collector Bank AB, Svea Perintä Oy, Bank Norwegian sekä American Express, jonka saatavien perintä siirtyi nopeasti ulosottoon velkomustuomion langettamisen jälkeen.
Ulosottorekisterin joulukuun 6. päivän tietojen mukaan Said Ahmedilla on maksettavaa yhteensä 3 665 euroa.
Said Ahmed on pyrkinyt lyhentämään ulosottovelkojaan, ja onkin onnistunut maksamaan takaisin yhteensä 8 588 euroa. Myös ulosottovelka on hieman vähentynyt, sillä vielä syyskuun alussa kansanedustajalla oli ulosotossa 6 545 euron rästit.
Leväperäisestä taloudenpidosta kielii kuitenkin se, että kansanedustaja ei ole vieläkään korjannut tapojaan, vaan hän jättää edelleen laskuja maksamatta ja antaa niiden mennä ensin käräjäoikeuteen ja sitten ulosottoon. Ulosottorekisterin merkinnöistä ei myöskään pääse heti eroon siinäkään tapauksessa, että velka on maksettu.
Said Ahmedin velanmaksukyvyn ei luulisi olevan rahasta kiinni, sillä kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2019–2022 alusta lukien 6 614 euroa. Päälle tulevat palkkiot muista luottamustoimista.
Ristiriitainen poliitikko
Said Ahmed nousi eduskuntaan syksyllä varasijalta Paavo Arhinmäen siirryttyä Helsingin apulaispormestarin tehtävään ja koska ensimmäisellä varasijalla ollut Silvia Modig teki päätöksen jäädä EU-parlamenttiin.
Poliitikkotyyppinä Said Ahmedia voinee kuvata ristiriitaiseksi, sillä hän sanoo olevansa ”yrittäjämyönteinen sosialisti”, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakin. Velkojen laiminlyönti on kuitenkin linjassa sen kanssa, että Said Ahmed sanoo kannattavansa myös <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e5b12ed9-639d-45ee-a430-8e3327d11b3f">kansalaistottelemattomuutta</a>.
Said Ahmed on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu ja hänet valittiin jatkokaudelle Helsingin valtuustoon viime kesänä. Said Ahmedilta löytyy ymmärrystä pummilla matkustamiselle, sillä hän suosittelee julkisesti omia kannattajiaan käyttämään ratikkaa tai metroa, vaikka lippu ei olisikaan ostettu.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed jätti taas laskuja maksamatta, joutui käräjille – ulosottomies kintereillä

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan pitkäaikaisesti eli yli kuukauden ajaksi laitoshoitoon, palveluasumiseen tai sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten mahdollisuuksista maksaa laskujaan. Yli kuukauden kestäneen laitosjakson jälkeen laskuja alkaa mennä perintään ja myöhemmin myös ulosottoon.

&#8211; Tilanne on kohtuuton varsinkin henkilölle, joka on mahdollisesti muuten hoitanut raha-asiansa moitteetta eikä maksamattomuus johdu varattomuudesta, sanoo Minna Reijonen.
Omaiset eivät tällä hetkellä voi laillisesti hoitaa laskujen maksua, ellei henkilö ole ennen hoitoon joutumistaan tehnyt edunvalvontavaltuutusta, jolloin omainen saa lääkärin valtuuttamana maksaa laskut ja saada ne omaan postiosoitteeseensa.
Lähiomaiset saattavat asua satojen kilometrien päässä
&#8211; Nykyään on myös hyvin yleistä, että lähiomaiset asuvat jopa satojen kilometrien päässä, joka sekin vaikeuttaa asioiden hoitamista, jos edunvalvontavaltuutusta tai edunvalvontaa ei ole, toteaa Reijonen.
Henkilö voi myös itse hoidossa ollessaan valtuuttaa toisen hoitamaan laskujensa maksamisen. Mutta jos henkilöllä ei fyysisistä tai psyykkisistä syistä ole mahdollisuutta tehdä valtuutusta, laskut menevät perintään ja ulosottoon tai omainen tai läheinen joutuu hoitamaan ne ilman laillista valtuutusta. Edunvalvonnan saaminen kestää useita kuukausia, joten edunvalvonnan alkaessa laskut voivat olla jo ulosotossa.
Kevytratkaisu edunvalvonnan rinnalle
Edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksen lisäksi tulisi Reijosen mielestä olla kevytratkaisu, joka mahdollistaisi terveydenhuollon maksujen lähettämisen asiakkaan kanssa samassa taloudessa asuvalle tai lähisukulaiselle pyydettäessä tämän omaan kotiosoitteeseen. Tällä hetkellä laki ei sitä mahdollista, vaikka kunnilla ja sairaanhoitopiireillä onkin omia epävirallisia käytäntöjään asian suhteen. Asian laillisuuden varmistaminen olisi hyvä kaikkien osapuolten kannalta.
&#8211; Tällainen laskuvaltuutus ei antaisi samassa taloudessa asuvalle tai lähisukulaiselle valtuuksia potilaan pankkiasioiden hoitamiseen tai muuhun omaisuuden hoitamiseen. Samassa taloudessa asuva tai lähisukulainen hoitaisi maksut omalla kustannuksellaan ja saisi ne takaisin kotiuttamisen jälkeen potilaalta, edunvalvonnan alkaessa edunvalvojalta tai ensisijaisena perunkirjoituksessa.
&#8211; Laskut olisivat suoraan ulosottokelpoisia ilman oikeudenkäyntiä, mikäli laskun maksanut omainen tai läheinen ei saisi rahoja takaisin vapaaehtoisesti kuukauden kuluessa henkilön kotiutumisesta tai edunvalvonnan alkamisesta, Reijonen sanoo.
Sairauden takia ulosottoon joutuminen on kohtuutonta
Mikäli henkilöllä ei ole ketään hoitamassa terveydenhuollon laskujen maksua, tulee ne lähettää potilaalle vasta siinä vaiheessa, kun hän kotiutuu tai saa edunvalvojan.
&#8211; On kohtuutonta, että sairauden takia henkilö joutuu jopa ulosottotoimenpiteiden kohteeksi, vaikka olisi normaalitilanteessa maksuhaluinen ja maksukykyinen. Sairaalan, hoitolaitoksen tai palveluasumisyksikön tulee tehdä näissä tapauksissa merkintä potilastietoihin, että laskutuksen saa aloittaa vasta kotiutumisen tai edunvalvonnan alkamisen jälkeen, vaatii Reijonen.
Reijonen on tehnyt toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta pitkäaikaisessa laitoshoidossa, palveluasumisessa tai sairaalahoidossa olevan omainen saisi asiakkaan laskut omaan osoitteeseensa tai terveydenhuollon laskutusta viivästettäisiin tai keskeytettäisiin, kunnes asiakas kotiutuu tai saa edunvalvojan.
&nbsp;

Reijonen: Järkeä terveydenhuollon laskutukseen ja perintään – ”On kohtuutonta, että sairauden takia henkilö joutuu jopa ulosottotoimenpiteiden kohteeksi”

Kansanedustaja Jukka Mäkynen jätti eilen hallituksen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kevytyrittäjän asemasta ulosoton asiakkaana.

Jukka Mäkynen kertoo tapauksesta, jossa ulosotto vie vain muutamia satoja euroja kuukaudessa tienaavalta kevytyrittäjältä kolmasosan tuloista joka kuukausi. Mäkyselle toimitetuista tiliotteista käy ilmi, että viimeiseltä neljältä kuukaudelta henkilölle on jäänyt ulosoton perinnän jälkeen vain muutamia satoja euroja tuloja kuukaudessa.
Henkilö ei saa mitään sosiaalitukia tai avustuksia, joten kyseiset perintätoimet ovat lainvastaisia.
Laki takaa suojaisan
Suomen laki takaa jokaiselle ulosoton kohteena olevalle henkilölle niin sanotun suojaosan. Se tarkoittaa sitä, että yksinasuvalle ja ilman elatusvelvollisia olevalle ulosottovelalliselle on jäätävä ulosoton jälkeen rahaa kuukaudessa 681,30 euroa. Suojaosan suuruuteen ei vaikuta velallisen omat tulot.
Mäkynen on tyrmistynyt ulosottolaitoksen toiminnasta.
&#8211; Ulosoton asiakkaana oleva henkilö kysyi ensimmäisen kerran lainvastaisesta ulosoton perinnästä ulosottolaitokselta 4.5.2021. Tämän lisäksi henkilö laittoi useita muitakin tiedusteluja ulosottolaitokseen koskien maksujärjestelyitä. Hän sai vastauksen kysymyksiinsä vasta 29.6.2021. Ulosottolaitoksen ulosottotarkastajan mukaan henkilön asiaa ei voida käsitellä, koska hänet katsotaan yrittäjäksi. Hänen asiansa vastuu siirretään ulosottolaitoksessa laajaan perintään ulosottoylitarkastajalle, johon hänen kehotettiin olemaan yhteydessä, Mäkynen kertoo.
Hän on aikaisemmin toimittanut kaikki tarvittavat asiakirjat sähköpostilla ulosottolaitokseen, eikä hän saanut vastausta kohtuullisessa ajassa, vaan henkilön 4.5.2021 aloitettuun kyselyyn ulosottolaitokselle tuli vastaus vasta 29.6.2021, joten henkilö joutuu aloittamaan saman kyselykierroksen uudestaan alusta alkaen.
Ei kannusta yrittämään
Mäkysen mukaan tilanne on todella huolestuttava.
&#8211; Maassamme on paljon ulosoton asiakkaina olevia henkilöitä, ja määrä kasvaa korona-pandemiasta aiheutuvien konkurssien myötä. Minuun tietooni tullut tapaus osoittaa, että ulosottolaitos rikkoo ulosoton suojaosaa koskevaa lakia periessään maksuja tilanteessa, jossa vain muutamia satoja euroja kuukaudessa tienaavalta kevytyrittäjältä peritään ulosottomaksuja joka kuukausi.
&#8211; Tämän lisäksi on täysin käsittämätöntä, että ulosottolaitos ei pysty tarjoamaan maksujärjestelyjä tilanteessa, jossa kevytyrittäjä itse on toimittanut tarvittavat asiakirjat ulosottolaitokseen, jotka osoittavat jo neljä kuukautta kestäneen lainvastaisen perinnän. En enää ihmettele, miksi suomalaiset eivät lähde enää yrittämään. Kannustus pienyrittämiselle tuhotaan ihan täysin tällaisilla toimenpiteillä, Mäkynen jyrähtää

Mäkynen: Ulosottolaitos vie tuhkatkin pesästä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen perintäkuluista. Tavio kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä huolehtiakseen siitä, että kuluttaja- ja yrityssaatavien perintäkuluja kohtuullistetaan nykyistä matalammalle tasolle.

Tavio huomauttaa, että perintäprosessi aiheuttaa maksuvelvollisille lisäkuluja, jotka ovat monissa tapauksissa suuria alkuperäiseen maksamattomaan rahamäärään verrattuina.
Kulut samansuuruisia velan kanssa
Perintälain nojalla velkojalla on käytännössä aina oikeus saada yrityksiltä ainakin 40 euroa perintäkulujen vakiokorvauksena. Sen yli menevä osuus velallisella on velvollisuus korvata kohtuulliseen määrään asti. Tavion mukaan kohtuullisuus ei kuitenkaan aina toteudu käytännössä.
– Suomeen on syntynyt toimintakulttuuri, jossa perintätoimistot voivat ilmoittaa jopa melkein sadan euron suuruisia kuluja, vaikka tapaukseen ei liittyisi poikkeuksellisen työläitä perintäprosesseja, Tavio sanoo.
Tavio kertoo, että hänen tiedossaan on tapauksia, joissa maksuvelvollisilta on vaadittu perintäkuluina summia, jotka ovat lähes yhtä suuret kuin alkuperäinen maksamaton saatava.

Tavio: Kohtuutta perintäkuluihin

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan velkaantumiseen liittyvien ongelmien lisääntymisestä ja nostaa asian esille laatimassaan keskustelualoitteessa.

Aloitteessa ehdotetaan, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun velkaantumiseen liittyvistä ongelmista ja valtion toiminnasta velallisten aseman parantamiseksi sekä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
&#8211; Tavoitteeni on saada aloitteen kautta nostettua velkaongelmia paremmin esille poliittisessa keskustelussa. Lisäksi haluan korostaa velkaantumisen laajuutta, velallisten haasteita ja ilmiön yhteiskunnallisia vaikutuksia, Ritva ”Kike” Elomaa kertoo.
 Ulosottovelallisten määrä hurjassa kasvussa
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2018 lopussa 303 000 mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2018 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 533 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta mikä on 321 kappaletta eli 7,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja niiden määrä on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti sillä vuoden 2010 alussa merkintöjä oli vajaalla 310 000 henkilöllä. Vuonna 2018 yksityishenkilöille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Nämä luvut ovat Elomaan mukaan vakava viesti talousvaikeuksien lisääntymisestä Suomessa.
Osalla vielä 1990-luvun lamavelkoja
Elomaa teki keskustelualoitteen, koska uskoo sen olevan hyvä tapa nostaa velkaantumiseen liittyvät ongelmat ja ilmiön mittavuus esille eduskunnassa.
&#8211; Mietin, mikä on paras tapa tuoda näitä asioita esille ja päädyin laatimaan keskustelualoitteen, johon olen saanut kerättyä allekirjoituksia yli puoluerajojen. Tuntuu, että velkaantuminen on aihe, joka puhuttelee itseni lisäksi suurta joukkoa kansanedustajia, hän jatkaa.
Elomaan mukaan syyt velkaantumisen taustalla ovat moninaiset. Osalla velat saattavat olla peruja jo 1990-luvun laman ajoilta. Monia on kohdannut elämässä yllättävät haasteet kuten työkyvyn tai työpaikan menetys. Myös korkeakorkoiset pikalainat näkyvät velkaongelmien lisääntymisenä.
&#8211; Valtion tulee puuttua velkaantumiseen liittyviin ongelmiin nykyistä tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa ylivelkaantumista ehkäiseviä toimia sekä velallisten aseman helpottamista lainsäädännön ja muiden tukitoimien avulla.
Perinnässä villin lännen pelisäännöt
Valtio voi esimerkiksi muuttaa velkojen perintää määrittävää lainsäädäntöä ja helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä sekä vaikuttaa velkojen vanhenemisaikaan.
&#8211; Tuntuu, että velkojen perinnässä vallitsee villin lännen pelisäännöt ja velallisia rahastetaan surutta. Tähän on tultava loppu. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista pitää ihmisiä velkavankeudessa tarpeettoman pitkään. Lisäksi on mahdollista helpottaa ulosotossa olevien tilannetta muuttamalla ulosoton suojaosuutta, Elomaa sanoo.
&#8211; Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa arkea monin tavoin ja merkinnät säilyvät rekisterissä pitkään. Niiden säilymisaikoja tulisi tarkastella uudelleen. Erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa saatavat on maksettu kokonaisuudessaan takaisin, merkinnän säilymisaika ei ole aina perusteltu.
Velkaneuvontaa ja tukipalveluita lisättävä
Elomaan mukaan velkaongelmien ennaltaehkäiseminen on aloitettava jo talouskasvastuksella kouluissa. Myös velkaneuvontaa ja erilaisia velallisten tukipalveluja on kehitettävä.
&#8211; Odotan, että keskustelualoite saa osakseen laajaa kannatusta ja johtaa rakentavaan sekä ratkaisukeskeiseen keskusteluun. Toivon erityisesti ministereiltä aktiivista osallistumista ja näkemyksiä keinoista, joilla velkaantumiseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin voitaisiin puuttua vielä kuluvan hallituskauden puitteissa, Elomaa sanoo.

perintä

Ministeri Meren pyöreän pöydän keskustelu perintäalan käytännöistä: Kuluttajien velka-asioissa tarvitaan reiluutta ja selkeyttä

Vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed jätti taas laskuja maksamatta, joutui käräjille – ulosottomies kintereillä

Reijonen: Järkeä terveydenhuollon laskutukseen ja perintään – ”On kohtuutonta, että sairauden takia henkilö joutuu jopa ulosottotoimenpiteiden kohteeksi”

Mäkynen: Ulosottolaitos vie tuhkatkin pesästä

Tavio: Kohtuutta perintäkuluihin

Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä – Elomaa: ”Velallisia rahastetaan surutta, tähän on tultava loppu”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025