Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

perintätoimet

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne vaativat hallitukselta sähkön tuotannon maksimointia sekä kriisineuvotteluja energiateollisuuden kanssa. Hallitus ei ole saanut aikaiseksi vielä mitään eivätkä näpertelytoimet enää auta.

&#8211; Ihmisten hätähuudot kovenevat päivä päivältä moninkertaisten sähkölaskujen alkaessa ropista postiluukkuihin. Kymppien kuukausilaskut moninkertaistuvat satasiksi, satasten laskut tonnien laskuiksi. Tilanne on kriisiytymässä. Tulonsiirrot tai veroalet eivät enää riitä. On puututtava hintoihin. Muuten kuluttaja romahtaa eikä kyse suinkaan ole vain pienituloisista. Hallituksen on kokoonnuttava hätäkokoukseen, Riikka Purra vaatii.
&#8211; Sähkölaskuja, joita ei voida maksaa, ei makseta. On järjetöntä ajaa kuluttajat ahdinkoon ja velkaloukkuun, ja sitten yrittää pelastella jälkikäteen erilaisilla tuilla. Tämä on myös energiateollisuuden ongelma. Tuskin sielläkään halutaan, että suuri osa suomalaisista on sähköstä velkaa ja perinnässä, lataa Lulu Ranne.
Pörssihinnoittelu ei toimi näissä oloissa
Sähkön pörssihinnoittelu ei perussuomalaisten mukaan toimi näissä oloissa ja tuottaa älyttömiä tuloksia. Esimerkiksi torstai-iltana 25.8. klo 20–21 pörssihinta oli 75 senttiä kilowattitunnilta, vaikka puhtaasta sähköstä ei ollut pulaa. Tuona aikana Pohjoismaiden ja Baltian vesi-, ydin- ja tuulivoiman tuotanto riitti alueen koko kulutukseen. Saksassa sähkö maksoi samaan aikaan lähes saman verran kuin Suomessa, mutta oli 13 kertaa likaisempaa.
&#8211; Ei ole tarkoituksenmukaista tai mitenkään kohtuullista, että kalleimman, likaisen sähkön rajakustannus määrää koko tunnin hinnan, Ranne sanoo.
Hätätilanne edellyttää toimia heti
Perussuomalaiset vaatii, että hallitus ryhtyy välittömiin toimiin yhteistyössä energiateollisuuden sekä Pohjoismaiden ja Baltian hallitusten kanssa. Alueen kansalaisten ja yritysten ei tule joutua Saksan ja Ranskan energiapolitiikan virheiden maksajaksi.
&#8211; Energiateollisuuden on ymmärrettävä, että sähkön vähittäishinnoittelua on muutettava. Vesi-, ydin- ja tuulivoima sekä uusiutuvat polttoaineet kattavat pääosan sähköntuotannosta. Kotimainen ja pohjoismainen puhdas sähkö on myytävä kuluttajille kohtuuhinnalla, tarvittaessa pörssin ohi. Pörssisähkön hinnoittelu ei ole luonnon laki, joten sitä on muutettava ennen kuin kansalaiset nujertuvat sähkölaskujensa alle, toteaa Ranne.
Purra muistuttaa, että Suomen sähkömarkkinalaki myös edellyttää kohtuuhintaisen sähkön tarjoamista kuluttajille.
Kaikki voimalat ja turve käyttöön
Tarjontaa on välttämätöntä tukea ottamalla tehoreservistä vapautuneet voimalat, kuten Fortumin Meri-Porin 560 MW hiilivoimala käyttöön, eikä Helen Oy:n Hanasaaren ja Salmisaaren sähköteholtaan yhteensä 396 MW voimaloita saa sulkea.
&#8211; Suomessa on pois käytöstä seitsemän voimalaitosta, joiden sähköteho on yhteensä 2000 MW eli suurempi kuin Olkiluoto 3:lla. Lisäksi turve tulee ottaa uudelleen käyttöön niissä voimaloissa, joissa se on mahdollista, Purra vaatii.
&#8211; Ongelman mittakaava on valtava. Kansa ei nyt vain yksinkertaisesti pysty maksamaan karmeita sähkölaskuja. 
Jos suomalaisten talvi aiotaan pelastaa katastrofilta, on aivan jäätävä kiire, perussuomalaiset sanovat.

Sähkön hinta räjähtää käsiin – perussuomalaiset vaatii välittömiä toimia ja hallitusta hätäkokoukseen

Asiakas maksoi HUS:n 15,50 euron hoitokulun epähuomiossa kahteen kertaan. Hän sai kirjeen Lowell Suomi Oy:stä, joka pyysi tilinumeroa palautusta varten. Palautettavasta maksusta vähennettiin kahdeksan euron käsittelymaksu, joka tuntui asiakkaasta kohtuuttomalta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin talouspalvelu perustelee asiakkaalta vähennettyä palautuskäsittelymaksua seuraavasti:
&#8211; Takaisinpalautusmaksu on kustannusperusteinen, ei siis perintämaksu. Takaisinmaksuista kertyy organisaatioille kuluja, jotka vähennetään palautettavasta suorituksesta. Lowellilla palautuksesta koituva työ ja kustannukset ovat samansuuruisia riippumatta siitä, millaista summaa ollaan palauttamassa.
&#8211; Yksittäistapauksissa, kun palautettava summa on vähäinen, rahanpalautuskustannukset voivat olla valitettavasti suhteessa suuria palautettavaan määrään nähden, sairaanhoitopiiristä myönnetään.
Perinyt HUS:n laskuja vuodesta 2016
HUS on ulkoistanut luotonhallinnan palveluita Lowell Suomi Oy:lle. Sairaanhoitopiirin viestinnästä kerrotaan, että Lowell Suomi Oy on ollut HUS:n perintätoimisto pääsääntöisesti vuodesta 2016 alkaen.
Sairaanhoitopiirin mukaan asiakkailta on peritty vuonna 2021 tammikuun ja elokuun välisenä aikana 682 223 euroa perintäpalkkiokuluja. Kyseisenä aikana asiakkaille on lähtenyt noin 450 000 maksumuistutus- ja maksuvaatimuslaskua. Kulut ovat perintälain mukaisia.

Sairaanhoitopiirille tuplana maksettu lasku vei asiakkaalta kohtuuttoman palautuskäsittelymaksun – laskuja hoitavan perintätoimiston palkkiokulut jo lähes 700 000 euroa

Viime aikoina on jouduttu sulkemaan terveydenhuollon toimipisteitä henkilökunnan puutteellisen lukumäärän takia. Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen haluaa hallitukselta pikaisia toimenpiteitä henkilökuntamäärän ja hoitoalan houkuttelevuuden parantamiseksi. Lisäksi Reijonen on huolissaan julkisen terveydenhuollon perintäkäytännöistä, jotka saattavat johtaa ulosottoon ja jopa luottotietojen menetykseen, jos potilas on sairaalassa eikä pysty huolehtimaan laskuistaan.

22.7.2021 uutisoitiin itäsuomalaisen, Muuruvedellä sijaitsevan hoitokodin ympärivuorokautisen hoiva-asumisen keskeyttämisestä. Toiminta jouduttiin keskeyttämään, koska henkilökuntaa ei ollut saatu rekrytoitua riittävästi. Vastaavanlaisia uutisia on kuultu valitettavan usein viime aikoina.
&#8211; Työn houkuttelevuus on iso tekijä siinä, että työntekijöitä saadaan riittävästi, toteaa Minna Reijonen.
Työnteon olosuhteita hoitoalalla kehitettävä
Hoitohenkilökuntaa on kouluttautunut toisille aloille. Työn kuormittavuus, kiire, palkkaus ja työn arvostus ovat merkittäviä tekijöitä, kun vaihdetaan alaa. Hoitohenkilökunnan tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
&#8211; Olisikin tärkeää panostaa siihen, että työnteon olosuhteita kehitettäisiin ja myös houkuttelevuutta palata takaisin hoitoalalle parannettaisiin, sanoo Reijonen.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, mihin toimenpiteisiin aiotaan pikaisesti ryhtyä, jotta henkilökuntamäärä saadaan hoitoalalla pidettyä riittävänä. Reijonen kysyy myös, mitä projekteja aiotaan käynnistää hoitoalan houkuttelevuuden parantamiseksi ja hoitoalalta lähteneen henkilöstön motivoimiseksi palata takaisin hoitoalalle.
Perintäkäytännöt kohtuuttomia
Yleisimpänä käytäntönä julkisessa terveydenhuollossa on lähettää asiakkaalle lasku tämän saamasta hoidosta. Eri kunnissa, kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä on hyvin erilaisia käytäntöjä laskutuksen suhteen. Osassa sairaanhoitopiireistä laskut saattavat mennä perintään hyvinkin pian laskun eräännyttyä. Ongelmia voi seurata etenkin yksin asuville pitkien sairaalajaksojen aikana.
&#8211; Perintätoimet ovat saattaneet aiheuttaa kansalaisille ylimääräisiä kuluja ja jopa luottotietojen menetyksen, varsinkin jos henkilö on pitkiä aikoja sairaalassa, laskuja on kertynyt kotiin ja eräpäivä on jo mennyt ohi, sanoo Reijonen.
Paikoitellen lasku menee heti perintään
Kansalaisten palautteen perusteella perintäkirje voi tulla hyvin pian laskun eräännyttyä. Joskus terveydenhuollon yksikkö laittaa itse ensimmäisen huomautuslaskun, joissain paikoissa lasku menee heti perintään. Perintäkulut saattavat lisätä merkittävästi laskun loppusummaa.
Ongelmia voi tulla etenkin, ellei kotona pitkään aikaan ole ketään, joka seuraa tulevia laskuja ja huolehtii ne ajoissa maksuun. Näin on varsinkin yksin asuvilla, joilla ei ole omaisia tai läheisiä, jotka huolehtisivat heidän asioistaan heidän ollessaan pitkään sairaalahoidossa.
&#8211; Yksinkertainen ratkaisu voisi olla vaikka se, että lasku lähetettäisiin vasta sairaalajakson jälkeen, kun potilas on kotiutunut ja pystyy jälleen hoitamaan asioitaan, ehdottaa Reijonen.
Perintälaskujen epäselvyydet aiheuttavat harmia
Myös perintälaskussa tulisi olla selkeästi merkintä, mitä asiaa lasku koskee. On sattunut tapauksia, että lasku on saatettu maksaa kahteen kertaan, koska ei ole ollut selvää, onko lasku jo maksettu.
&#8211; Harmittaa asiakkaan kannalta, että perintäfirmat saattavat periä palkkion jopa siitä, kun palauttavat asiakkaan aiheettomasti kahteen kertaan maksaman laskun, ihmettelee Reijonen.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla ohjeistaa kuntia, kaupunkeja ja sairaanhoitopiirejä lähemmäksi yhtenäisiä käytäntöjä asiakasmaksujen perinnän osalta. Reijonen kysyy myös, miten estetään, etteivät terveydenhuollon laskut mene aiheettomasti perintään tai ulosottoon, jos asiakas on esimerkiksi sairaalajaksoilla eikä kotonaan vastaanottamassa laskuja.
&nbsp;

Reijonen: Mikä on terveydenhuollon tulevaisuus, kun ala ei houkuttele eikä työntekijöitä ole riittävästi?

perintätoimet

Sähkön hinta räjähtää käsiin – perussuomalaiset vaatii välittömiä toimia ja hallitusta hätäkokoukseen

Sairaanhoitopiirille tuplana maksettu lasku vei asiakkaalta kohtuuttoman palautuskäsittelymaksun – laskuja hoitavan perintätoimiston palkkiokulut jo lähes 700 000 euroa

Reijonen: Mikä on terveydenhuollon tulevaisuus, kun ala ei houkuttele eikä työntekijöitä ole riittävästi?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025