Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Perussuomalaisten kyselytunti

Perussuomalaisille kaikki äänestäjät ovat yhtä tärkeitä. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan kansan syville riveille on luotava toivoa siitä, että politiikalla pystyy vaikuttamaan asioihin.

Kansalaiset lähettivät puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalolle myös puolueen profiilia koskevia kysymyksiä, joissa haluttiin tietää, miten perussuomalaisia teemoja voitaisiin viedä entistä laajempien ryhmien tietoisuuteen.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Slunga-Poutsalo kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kOMd0Hbp4K0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Miten perussuomalaiset voisivat kohottaa profiiliaan muidenkin kuin niin sanottujen ”elämänkoululaisten” silmissä. Puolueen arvoperustalle tuntuisi olevan kansalaisten keskuudessa suurta kysyntää, mutta joskus puoluetta ei oteta vakavasti ja varsinkin sen kannattaminen julkisesti saatetaan kokea riskin ottamisena oman työuran kannalta. Kyse ei ole pelkästään hillotolppalaisten pitkäksi aikaa tuhoamasta uskottavuudesta vaan myös puolueen profiilista. Mitä tälle voidaan tehdä? Pitäisikö kenties ”kasvogalleriaa” laajentaa ja puolueen erilaisia osaavia ihmisiä nostaa enemmän ja monipuolisemmin esille?
&#8211; Kysymyksen lopussa taisi olla jo oikea vastaus: osaavia ihmisiä siis olisi tuotava enemmän esille ja heidän tunnettavuuttaan pitää nostaa. Näin täytyy tehdä &#8211; ja olemme kyllä jo aika paljon tehneetkin.
Slunga-Poutsalon mukaan ongelma ei ole uusi.
&#8211; Tämä kysymys on ollut keskustelunaiheena pitkään, sillä jo aikanaan puhuttiin siitä, kuinka perussuomalaiset on yhden miehen puolue. Sitten kuitenkin se herätti ihmetystä, että eduskuntavaaleissa tämän ”yhden miehen” takana lopulta oli massiivinen joukko ihmisiä, jotka saivat paljon ääniä.
Kansan syviä rivejä ei unohdeta
Slunga-Poutsalo sanoo, että perussuomalaiset eivät koskaan unohda kansan syviä rivejä.
&#8211; Meidän täytyy huomioida nekin, joilla ehkä on takana se ”elämän kova koulu”. Heidän äänensä on vaalipäivänä yhtä tärkeä kuin kenen tahansa. Meidän täytyy tuoda heille toivoa siitä, että politiikalla pystyy yhä vaikuttamaan asioihin. Mielestäni on jopa etu, että he kokevat perussuomalaiset omaksi puolueekseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö puolueen henkilökategoriaa voi laajentaa.
Puoluetoimisto kuvastaa kenttää
Puoluesihteeri huomauttaa, kuinka perussuomalaisista löytyy jo nyt kaikenlaisia ihmisiä, jotka ovat tulleet mukaan puolueen toimintaan hyvin erilaisista lähtökohdista.
&#8211; Sen huomaa jo puoluetoimistolla: meillä on siellä kaikenlaisia ihmisiä, joilla on myös ihan erilainen koulutustausta. Se on se perussuomalainen kattaus. Meille mahtuvat kaikki mukaan, niin tohtorit kuin myös ne, jotka ovat käyneet elämän kovan koulun.

Puoluesihteeri vakuuttaa, että perussuomalaisissa on tilaa erilaisille ihmisille: ”Meille mahtuvat kaikki mukaan, niin tohtorit kuin myös ne, jotka ovat käyneet elämän kovan koulun”

&#8211; Koska tiedän, mihin puolueen jäsenistö pystyy, niin tiedossa on positiivinen yllätys meille, mutta ehkä negatiivinen yllätys muille, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo ensi kevään eduskuntavaaleista. Hän lähtee myös itse ehdolle.

Monet kansalaiset olivat lähettäneet perussuomalaisten kyselytunnille puoluesihteerille kysymyksiä koskien ensi kevään vaaleja.
Millaiseen kannatukseen eduskuntavaaleissa olisit itse tyytyväinen?
&#8211; Aina pitää tietysti tavoitella parempaa kuin edellisellä kerralla. Olisi itsensä huijaamista, jos vain toteaisi tyytyvänsä rimaa hipoen siihen, missä pysyttiin viimeksi. Mutta mikä oikeastaan on se viime kerta? Olisi kiva saada 37 kansanedustajaa. Ymmärrän kuitenkin, että viime vuoden Jyväskylän puoluekokouksen jälkeinen hässäkkä on saattanut aiheuttaa liikehdintää. En kuitenkaan usko, että kovin suurta, Slunga-Poutsalo sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Slunga-Poutsalo kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kOMd0Hbp4K0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän tyytyy veikkaamaan arvoituksellisesti, että perussuomalaisten kannatus seuraavissa eduskuntavaaleissa tulee jälleen kerran olemaan yllätys kaikille.
&#8211; Koska tiedän, mihin meidän jäsenistömme pystyy, niin tulossa on positiivinen yllätys meille, mutta ehkä vastaavasti negatiivinen yllätys muille. Pääsemme siis jälleen kerran siihen tilanteeseen, mitä gallupit eivät osanneet ennustaa.
Milloin perussuomalaiset on pääministeripuolue? Minkä puolueen kanssa voisimme mennä hallitukseen?
&#8211; Vastaan samoin kuin puheenjohtaja Jussi Halla-aho: kyse ei välttämättä ole siitä, minkä puolueiden kanssa hallitukseen pitäisi lähteä vaan ratkaisun määrittelee se, millainen hallitusohjelma on.
&#8211; Olisi äänestäjien aliarvioimista lähteä kahdeksan kuukautta ennen vaaleja profiloimaan sitä, kuka kelpaa hallituskumppaniksi ja kuka ei, koska äänestäjät lopulta ratkaisevat asian. Samoin äänestäjät ratkaisevat sen, koska perussuomalaiset on pääministeripuolue. Ohjelma siis ratkaisee, asiat ratkaisevat ja vaalitulos ratkaisee.
Olet itsekin halukas siirtymään Arkadianmäelle. Onko joitakin yhteiskunnan osa-alueita, joihin liittyviä asioita erityisesti haluaisit ajaa?
&#8211; Totta kai. Olen itse lähtenyt politiikkaan nimenomaan erityisopetuksen ja koulutuspolitiikan takia. Ne asiat ovat lähellä sydäntäni edelleen. Myös sote-asiat ovat itseäni lähellä ja samoin erityishaasteita omaavien lasten pärjääminen.

Slunga-Poutsalo veikkaa perussuomalaisten yllättävän ensi kevään eduskuntavaaleissa: ”Pääsemme taas tilanteeseen, jota gallupit eivät osanneet ennustaa”

Jos henkilö on sitoutunut puolueen ohjelmaan, lähtökohta on, että sitä noudatetaan eduskunnassa ja yhtä lailla myös kuntien valtuustoissa, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo.

Perussuomalaisten kyselytunnilla puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalolta kyseltiin ryhmäkurista puolueessa.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Slunga-Poutsalo kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kOMd0Hbp4K0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Millaisissa asioissa eduskunnassa perussuomalaiset saavat äänestää omantunnon mukaan ja missä asioissa taas on tiukempi puoluekuri?
&#8211; Kysymys kuuluisi oikeastaan eduskuntaryhmän puheenjohtajalle, joka linjaa ryhmän toimintaa. Perinteisesti tämä kuitenkin menee niin, että se mitä puolueohjelmiin on kirjattu on puolueen kanta, ja silloin on syytä pysyä puolueen kannan mukana.
&#8211; Meillä on kuitenkin viime aikoina tapahtunut selkeästi avautuminen. Siis siinä mielessä, että kansanedustajien mielipidettä ja vakaumusta arvostetaan enemmän kuin aikaisemmin. Näitä omantunnon kysymyksiä ovat muun muassa omaan uskoon liittyvät kysymykset. Tällaisista asioista ei enää tule kiistaa kuten joskus aikaisemmin. Nämä ovat myös sellaisia asioita, joita harvoin kirjataan puolueen ohjelmiin. Tietyt arvokysymykset, kuten vaikka eutanasia menevät pitkälle kunkin kansanedustajan oman henkilökohtaisen vakaumuksen mukaisesti, Slunga-Poutsalo sanoo.
Ohjelmatyö ratkaisee
Toki ryhmäkuriakin puolueessa välillä tarvitaan.
&#8211; Sitä tarvitaan, jos halutaan saada asioita läpi. Niinpä ohjelmatyö on se, mikä tässä ratkaisee ja määrittelee asian. Jos henkilö on sitoutunut puolueen ohjelmaan, lähtökohta on, että sitä noudatetaan eduskunnassa ja yhtä lailla myös kuntien valtuustoissa. Jos puolueohjelmassa lukee, kuinka perussuomalaiset esimerkiksi puolustavat pieniä kyläkouluja, niin kyllä siihen valtuustoissakin pitäisi sitoutua.
&nbsp;

Perussuomalaisissa ei enää kiistellä omantunnon asioista, mutta ryhmäkuriakin välillä tarvitaan – Slunga-Poutsalo: ”Kun asioita halutaan viedä läpi”

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo näkee, että perussuomalaisista viime kesänä loikanneille ovi on nyt sulkeutunut lopullisesti. &#8211; Pelin ollessa tässä vaiheessa en näe mahdollisena, että takaisin voisi enää tulla.

Perussuomalaisten kyselytunnille oli lähetetty paljon ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Monia myös kiinnosti, vieläkö ovet olisivat auki niille, jotka loikkasivat puolueesta kesän 2017 puoluekokouksen jälkeen. Kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Slunga-Poutsalo kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kOMd0Hbp4K0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Pitäisikö loikkareita kelpuuttaa temppunsa jälkeen vielä puolueeseen jos he haluaisivat takaisin?
&#8211; Tilanne on se, että ne, jotka siinä alkuvaiheessa saatiin hämättyä mukaan ja jotka yön yli nukuttuaan tajusivat, että heitä on viilattu linssiin, he ovat myös hakeutuneet saman tien takaisin. Heidän osaltaan, kuten myös yksittäisten rivijäsenten osalta, tapaukset ovat olleet itsestään selviä, Slunga-Poutsalo sanoo.
Hän jatkaa, että tässä vaiheessa peliä puolueen ovi on jo sulkeutunut lopullisesti.
&#8211; En näe mahdollisena, että enää voisi tulla takaisin. Toisaalta en myöskään näe, että kenelläkään olisi edes kanttia tulla pyytämään pääsyä takaisin puolueeseen. Vastaus on siis ei.
Miten kokoomus saadaan pois hallitusvastuusta tulevalla kaudella?
&#8211; Se on äänestäjien käsissä, eli asia on meistä kaikista kansalaisista kiinni. Vähän huonosti se onnistuu, jos riippumatta siitä, millaista politiikkaa kokoomus tekee, kokoomusta kuitenkin äänestetään siten, että se on suurin tai toiseksi suurin puolue. Asia ratkeaa vaalipäivän iltana. Mutta jos kokoomus ei ole kolmen suurimman puolueen joukossa, niin sitten on jo melkoinen haaste ottaa kokoomus hallitukseen.
Mitkä ovat perussuomalaisten realistiset keinot estää ilmaston nimissä tehtäviä järjettömiä poliittisia päätöksiä?
Puoluesihteerille lähetetty kysymys viittaa polttoaineiden verotukseen ja teollisuuden häätämiseen maihin, joissa saastutetaan paljon enemmän kuin Suomessa.
&#8211; Realistinen paikka vaikuttamiseen on tietenkin hallituksessa, eli hallitusohjelman kautta. Usein kuitenkin unohdetaan, että muidenkin puolueiden pitäisi ymmärtää realiteetit. Se ei auta, jos vain yhdellä eduskuntapuolueella on se kanta, että meidän teollisuutemme &#8211; joka on Euroopan puhtainta &#8211; tarvitsee energiaverotuksen laskun, jotta pystymme investoimaan tänne. Asia pitäisi siis saada jakeluun myös muille puolueille.
&#8211; Olen hyvin hämmästynyt siitä, että esimerkiksi demarit eivät tällä hetkellä puolusta suomalaisia työpaikkoja. Perussuomalaiset on siis tässäkin asiassa ainoa konkreettinen vaihtoehto. Mitään valtakunnanpolitiikan asioita ei kuitenkaan voi tehdä yksin: muidenkin pitäisi siis tajuta se, että olisi jo korkea aika tehdä asioille jotain.
&#8211; Suomen taloudellinen tilanne ei parane sillä, että otamme nousukaudella lisää velkaa. Nyt on tehtävä hieman radikaalimpia asioita, että saamme lisää työtä ja työllisyyttä.
Miten sähkönsiirtomaksuihin saataisiin jotain tolkkua?
&#8211; Sähkölaskussa energiaveron osuus on aika iso. Yksittäisen yrityksen, joka on vielä yhtiöitetty muualle, sähkönsiirtohintoihin on valitettavasti vaikeaa puuttua muuten kuin säätämällä laissa kattohinta näille asioille.
&#8211; Nopein keino olisi energiaveron laskeminen välittömästi. Siitä olisi muutakin hyötyä, koska tavalliselle kansalaiselle jäisi tällöin enemmän rahaa kuluttamiseen ja elämiseen, puoluesihteeri toteaa.
Onko naisen euro 80 senttiä vai 97 senttiä?
&#8211; Valitsen näistä vaihtoehdoista 97 senttiä. Tässä keskustelussa yleensä unohdetaan se tilastoharha, joka syntyy kun naisvaltaisia työpaikkoja verrataan miesvaltaisiin työpaikkoihin. Ero tasoittuu sillä, jos saadaan lisää naisia levyseppähitsareiksi ja lisää miehiä julkiselle puolelle lähihoitajiksi
Miksi perussuomalaiset hallituspuolueena laski yli 30 000 turvapaikanhakijaa maahan. Teidät äänestettiin hallitukseen estämään se. Mitä te siis teitte?
&#8211; Tämä on surullinen asia, jota olen itsekin miettinyt jälkikäteen. Kysymys oli siitä, että ministerit erityisavustajineen eivät pitäneet asiaa sydämellään ja tärkeänä siten, että he olisivat pystyneet vakuuttamaan keskustan ja kokoomuksen näiden toimenpiteiden välttämättömyydestä.
&#8211; Ministeriryhmässä ei ollut yhtäkään niin perusteellisesti maahanmuuttopolitiikkaan sitoutunutta henkilöä, että he olisivat pakottaneet kokoomuksen ja keskustan ymmärtämään, mitä tässä tapahtuu. Tästä oli kysymys, joten asiaa on turha kaunistella enempää. Olen melko vakuuttunut, että tämä tilanne ei enää toistu. Yksikään näistä ministereistä ei ole enää perussuomalainen, Slunga-Poutsalo muistuttaa.
Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan valtaosa kansalaisista kannattaa koko maan pitämistä asuttuna. Miten perussuomalaiset aikoo edistää palvelujen säilymistä ja asumismahdollisuuksia syrjäseudulla?
&#8211; Seurasin jo kesällä tätä keskustelua. Vaikka pääministeripuolue keskusta esiintyy mielellään maaseudun puolustajana, niin kuitenkin monet niistä kunnista, joista palvelut ovat siirtyneet muualle, ovat olleet jo vuosikymmeniä keskustavetoisia, eli keskustalla on ollut tällaisissa kunnissa enemmistö valtuustoissa. Ei siellä mikään muu puolue ole kyennyt tekemään mitään.
&#8211; Perussuomalaisia valtuutettuja on onneksi nyt muutamaa kuntaa lukuun ottamatta joka puolella Suomea. Perussuomalaiset pystyvät vähitellen kampeamaan kokonaisuutta toiseen suuntaan. Kylien ja pienten kaupunkien toimintaedellytykset riippuvat pitkälle liikkumisen hinnasta ja terveyspalvelujen sijainnista. On edelleen aivan kohtuutonta lähteä pohjoisesta Suomesta synnyttämään Ouluun tai Rovaniemelle. Täällä kehä kolmosen sisäpuolella, missä sairaalat ovat ihan jokaisen vieressä, harvoin kukaan tulee edes ajatelleeksi, mitä se tarkoittaa, kun sairaalaan on matkaa yli 200 kilometriä. Tämä on kuitenkin monille arkipäivää. Synnytyssairaaloiden määrää pohjoisessa ei ainakaan saisi enää vähentää.
Slunga-Poutsalo muistuttaa, että ihmiset pitää syrjäseuduilla asumassa kolme asiaa: koulu, kauppa ja terveysasema.
&#8211; Lähipalvelut on siis saatava toimimaan. Siihen on mahdollista vaikuttaa lainsäädännöllä, mutta myös kuntien omalla päätöksenteolla. Ja jos maakuntahallinto vielä joskus toteutuu, sillä tulee olemaan merkittävä rooli siinä, pidetäänkö palvelut maakunnissa sillä tasolla, että jokaisella on mahdollisuus elää siellä, missä haluaa.

Vieläkö loikkarit voisivat palata perussuomalaisiin? – Puoluesihteeri vastaa: ”Takaisin pääsyä puolueeseen ei ole”

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo paljasti perussuomalaisten kyselytunnilla, että puolueeseen hakeutui viime vuonna ennätyksellisen paljon uusia jäseniä.

Puoluesihteerin haastattelijana kyselytunnilla toimi poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Slunga-Poutsalo kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kOMd0Hbp4K0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Monissa puolueissa jäsenmäärät vähenevät hurjaa vauhtia. Perussuomalaisissa tilanne on kuitenkin päinvastainen, kuinka paljon jäseniä on tällä hetkellä?
&#8211; Viime vuosi eli 2017 oli aivan poikkeuksellinen, sillä puoluekokousta ennen meille tuli jopa noin 1 500 uutta jäsentä ja sen jälkeen toiset 1 500 jäsentä, Slunga-Poutsalo kertoo.
Tällä hetkellä jäsenhakemuksia käsittelevä perussuomalaisten puoluehallitus kokoontuu kolmen-neljän viikon välein.
&#8211; Joka kerta mukaan on tulossa noin 200 uutta jäsentä siinä missä puolueesta lähtijöitä on yleensä vain 20-30.
&#8211; Tällä hetkellä jäseniä puolueessa on reilut 11 000, mutta tarkka määrä riippuu aina hieman päivän tapahtumista. Tilanne näyttää kuitenkin hyvältä. Uusissa tulijoissa on kaiken ikäisiä ihmisiä, Slunga-Poutsalo paljastaa.

Perussuomalaisiin poikkeuksellinen jäsenryntäys: Viime vuonna yli 3 000 uutta jäsentä

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kehui perussuomalaisten kyselytunnilla, että Jussi Halla-aho on osoittautunut perussuomalaisten kaipaamaksi muutosjohtajaksi. &#8211; Totta kai se myös vaikuttaa puolueen ilmapiiriin ja muuhun tekemiseen, hän sanoo.

Perussuomalaisten kyselytunnilla vastaamassa kansalaisten kysymyksiin oli tällä kertaa puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Kuten aiemmillakin kyselytunneilla, haastattelijana toimi poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Slunga-Poutsalo kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kOMd0Hbp4K0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Monet olivat kiinnostuneet puoluesihteerin tehtävän tarkemmasta sisällöstä.
Mitä puoluesihteeri tekee?
&#8211; Kysymys vaatisi pitkän vastauksen avautuakseen. Olen käyttänyt yleensä vertausta yritysmaailmasta: Puolueen puheenjohtaja on hallituksen puheenjohtaja, jolloin puoluesihteeri on ikään kuin yrityksen toimitusjohtaja. Puoluesihteerille siis kuuluvat toimitusjohtajan tehtävät lähtien budjetin tekemisestä karkkien tilaukseen ja laajemmin järjestökoneiston ylläpitämiseen, Slunga-Poutsalo kertoo.
Hänen mukaansa perussuomalaisissa on tällä hetkellä hyvä tilanne.
&#8211; Henkilökuntaa ja resursseja on puoluetoimistolla kyllä käytössä, joten kaikkea ei suinkaan tarvitse tehdä yksin. Hyvä niin, koska ilman apukäsiä päivän tunnit eivät riittäisi mihinkään.
Päätöksiä ei tehdä yksin
Usein sanotaan, että jos vaalit ovat menneet hyvin, niin puheenjohtajaa kiitetään, mutta jos vaalit menevät huonosti, niin silloin puoluesihteeri saa haukut. Onko tässä mitään todenperäisyyttä?
&#8211; Ikävä kyllä, asia on vähän näin. Lisäksi on huomioitava, että vaikka puolueessa päätöksiä tehdään kollektiivisesti &#8211; puoluesihteerikään ei tee päätöksiä yksin vaan yleensä puoluehallituksen kanssa &#8211; niin puoluesihteerin nimi silti on yleensä päätösten alla, jolloin helposti jää mielikuva, että päätökset olisivat yksin puoluesihteerin tekemiä. Mutta tällainen kuuluu toimenkuvaan, eikä sille voi mitään.
Kansalaiset halusivat tietää myös, mitä eroa on työskennellä puoluesihteerinä nykyisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa verrattuna perussuomalaisten edelliseen puheenjohtajaan.
&#8211; Puolueessa on kaivattu muutosta jo pitkän aikaa. Olisin ollut huolissani, jos puoluekokouksen valinnat kesän 2017 puoluekokouksessa eivät olisi muuttaneet mitään.
&#8211; Yksi iso positiivinen muutos ja ero on tapahtunut siinä, että nykyinen puheenjohtaja on enemmän läsnä. Halla-aho on siis usein paikalla puoluetoimistolla ja on siis ihan fyysisesti tavoitettavissa. Ja jos Halla-aho ei olekaan paikalla, hänet tavoittaa ja saa muuten kiinni hyvin helposti. Totta kai tällainen vaikuttaa puolueen ilmapiiriin ja muuhun tekemiseen, Slunga-Poutsalo kiittelee.
Puoluesihteerin on tultava toimeen puheenjohtajan kanssa
Slunga-Poutsalo kertoo haastattelussa, että olennaista puoluesihteerin tehtävässä on se, että tulee puheenjohtajan kanssa joka tilanteessa toimeen.
&#8211; Olemme nähneet huonoja esimerkkejä niistä puolueista, joissa näin ei ole ollut. Esimerkiksi vasemmistoliiton edellinen puoluesihteeri erosi puolueesta ja liittyi toiseen puolueeseen. Mistä se lähti? Siitä, ettei hän tullut toimeen puolueensa puheenjohtajan kanssa.
&#8211; Itse tulen hyvin toimeen Jussin kanssa, näin on ollut aina, Slunga-Poutsalo sanoo.
Perussuomalaisten toimintaresurssit ja poliittinen pääoma kasvussa
Slunga-Poutsalo kertoo, kuinka perussuomalaisten kannatus ja samalla toimintaresurssit ovat kasvaneet voimakkaasti edellisten kymmenen vuoden aikana.
Olet ollut aika kauan mukana perussuomalaisissa. Mikä on muuttunut eniten sinä aikana?
&#8211; Olen tullut mukaan siinä vaiheessa, kun puolueella ei ollut resursseja käytännössä mihinkään. Kenttätyötä tehtiin silloin täysin omarahoitteisesti. Aikoinaan muun muassa jouduimme ostamaan omalla rahalla paviljongin, että saisimme edes pystyyn teltan torille. Kukaan ei ollut maksamassa kilometrikorvauksia piirin kokouksiin osallistumisesta ja niin edelleen.
&#8211; Vuonna 2008 olin Lohjalla kuntavaaliehdokkaana. Saimme silloin puoluetoimistolta kyniä torilla jaettavaksi. Ne olivat silloin suuria aarteita, puoluesihteeri myöntää.
Slunga-Poutsalo jakaa kiitosta edelliselle puoluesihteerille Ossi Sandvikille.
&#8211; Hän on luonut meille järjestökoneiston, ja hän on ollut muun muassa mukana perustamassa meille yhdistyksiä. Se oli valtava työ tehdä. Minun aikanani on sitten ehkä saatu eteenpäin monia teknisiä asioita, kuten kotisivuja paikallisyhdistyksille ja niin edelleen. Toki vuosien varrella olemme myös onnistuneet kasvattamaan omaa poliittista pääomaamme.
&nbsp;

Halla-aho johtanut perussuomalaisia jo yli vuoden – Slunga-Poutsalo: Uusi puheenjohtaja käynnisti positiivisen muutoksen

&#8211; Olen saanut paljon palautetta iäkkäämmiltä henkilöiltä, jotka ovat todellakin tehneet pitkän työuran. He kokevat epäoikeudenmukaiseksi sen, että ovat tehneet koko ikänsä töitä, mutta sitten he eivät kuitenkaan saa kuin ehkä satasen, pari enemmän kuin sellainen henkilö joka ei ole tehnyt töitä. Minunkin mielestäni se on epäoikeudenmukaista, Leena Meri sanoo.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri vastasi perjantaina perussuomalaisten kyselytunnilla kansalaisten lähettämiin kysymyksiin. Haastattelijana toimi perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Merelle oli lähetetty useita kysymyksiä eläkeasioista.
Monet kokevat epäoikeudenmukaisuutta pienistä työeläkkeistä. Monet ovat pettyneitä, koska erilaisia etuuksia hakevilla maahanmuuttajilla on tukenaan vahva edunvalvontajoukko, mutta samaan aikaan moni pitkän työuran pienillä tuloilla tehnyt henkilö kituuttaa eläkeiässä, mitä ajattelet tästä?
&#8211; Olen tosiaan saanut paljon tällaista palautetta iäkkäämmiltä henkilöiltä, jotka ovat todellakin tehneet pitkän työuran. Osa on ollut ehkä välillä kotona ja heidän eläkekertymänsä on kovin pieni. He kokevat epäoikeudenmukaiseksi sen, että ovat tehneet koko ikänsä töitä, mutta sitten he eivät kuitenkaan saa kuin ehkä satasen, pari enemmän kuin sellainen henkilö joka ei ole tehnyt töitä. Minunkin mielestäni se on epäoikeudenmukaista.
<iframe loading="lazy" title="Kyselytunnilla: Leena Meri" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/d4ji_jaT5X0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Pienempiin eläkkeisiin lisää
Perussuomalaiset on esittänyt eduskunnassa työeläkkeiden indeksikorotuksen palauttamista.
&#8211; Olemme esittäneet, että laskettaisiin, mikä olisi indeksin palauttamisen vaikutus pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien tuloluokassa, mutta suurimpiin eläkkeisiin ei tarvitsisi koskea.
&#8211; Tapasin muutama vuosi sitten Laura Huhtasaaren kanssa työeläkelaitoksen edustajia, jolloin kysyin, onko tällaista koskaan laskettu ja sain vastaukseksi, että ei ole. He kehottivat myös miettimään kansaneläkkeen nostamista, Meri kertoo.
Työnteosta palkittava
Hänen mielestään meidän pitäisi kuitenkin pystyä palkitsemaan enemmän siitä, jos henkilö on tehnyt työtä, koska hän on samalla rakentanut yhteiskuntaa ja tuonut oman kortensa kekoon.
&#8211; Toisaalta, joillakin on voinut olla sellainen tilanne, että he eivät ole voineet mennä töihin tai he ovat olleet kotona hoitamassa lapsia, kyllähän heillekin toisaalta kuuluu minimieläke, Meri sanoo.

Perussuomalaiset kannattavat korotusta pieni- ja keskituloisten työeläkkeisiin – Meri: ”Pitkästä työurasta tulisi palkita enemmän”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri vastaa sisäministeriön suunnitelmiin, joiden mukaan Suomi varautuisi vastaanottamaan ennätyssuuren määrän turvapaikanhakijoita. &#8211; Voimme panna rajavalvonnan päälle ja todeta, että turvallisista maista tänne ei oteta ketään, Meri sanoo.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri saapui perjantaina perussuomalaisten kyselytunnille vastaamaan kansalaisten lähettämiin kysymyksiin.
Monet olivat lähettäneet kysymyksiä koskien sisäministeriön erilaisia skenaarioita ja valmistautumista käsittelevää raporttia joka ilmestyi jo vuoden 2017 lopussa, mutta joka on vasta nyt noussut puheenaiheeksi kun media alkoi tehdä siitä juttuja.
<iframe loading="lazy" title="Kyselytunnilla: Leena Meri" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/d4ji_jaT5X0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Raportin mukaan Suomi valmistautuisi tulevaisuudessa jopa 100 000 turvapaikanhakijan, pahimmassa skenaariossa jopa miljoonan turvapaikanhakijan saapumiseen.
Meri on sisäministeriön valmistautumisesta ihmeissään.
&#8211; Perussuomalaisten lähtökohta on se, että ei mietitä varautumista siihen, että maahan tulee tuollaisia määriä turvapaikanhakijoita tai että miten me siitä selvitään. Ihan oikeasti: kyllä ne rajat menevät silloin kiinni, Meri sanoo.
Rajavalvonta palautettiin huipputapaamisen ajaksi
Perussuomalaiset ovat vaatineet rajavalvonnan palauttamista aikaisemminkin.
&#8211; Huvittavaa on, että meille on aina vakuutettu että rajat eivät mene kiinni, mutta aika hyvin rajavalvonta palautettiin, kun Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat täällä heinäkuussa.
&#8211; Varmaankaan jokaista millimetriä ei pystytä rajalla valvomaan niin, etteikö joku pääsisi livahtamaan sisään. Mutta me voimme silti panna rajavalvonnan päälle ja todeta, että turvallisista maista tänne ei oteta ihmisiä. Jos joku siis tulee tänne turvallisesta maasta kuten Ruotsista, niin kysymys kuuluu: mihin sinä oikein tarvitset turvapaikkaa?
Onko olemassa mitään todellista syytä sille, että rajoille ei saada tiukkaa kontrollia?
&#8211; Poliittinen tahto.
Meri toi kyselytunnilla myös esille, kuinka niiden, jotka ovat saaneet turvapaikan, tulisi ylipäätään integroitua Suomeen eikä niin päin, että Suomi muuttuu maahanmuuttajien vaatimusten mukaiseksi.
&#8211; Jos vaikka minä päättäisin nyt lähteä Yhdysvaltoihin ja sanoisin siellä, että en halua puhua englantia, vaan haluan kaikkien puhuvan suomea, ja vaatisin että nyt on ryhdyttävä noudattamaan suomalaisia tapoja, kuten että jouluna syödään riisipuuroa ja lisäksi ilmoittaisin, että minut pitää kouluttaa ja elättää teidän rahoillanne, niin kaikki nauraisivat minulle. Tällä tavalla me valitettavasti Suomessa nyt tehdään, Meri ihmettelee.
Piikki on auki turvapaikanhakijoille
Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja turvapaikkaprosessiin liittyvistä tulonsiirroista lankeaa vuosittain iso lasku veronmaksajille. Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotus on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen, joka katetaan ottamalla lisää velkaa.
&#8211; Suomi siis ottaa lähes kaksi miljardia lisää velkaa. Jokainen voi miettiä, kuinka paljon tämä on osaksi seurausta vuoden 2015 tilanteesta, jolloin Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Pelkät vastaanottokeskusten kulut olivat muistaakseni puoli miljardia euroa vuodessa.
Perussuomalaiset ehdotti viime syksynä, kuinka kaikista pienituloisimmilta poistuisi 50 euron omavastuu lääkekuluista. Meri harmittelee, ettei siihen löytynyt valtion budjetista rahaa.
&#8211; Suomalaisten lääkekulujen kattamisen kulut olisivat olleet vain joitakin kymmeniä miljoonia. Ja nämäkö kuluerät eivät muka ole vastakkain?
&#8211; Jos kuitenkin turvapaikkaprosessiin hupenevista kuluista tällä hetkellä puhuu, niin silloin sanotaan, että olet ihmisoikeusvastainen. No, kenen ihmisoikeuksia tässä nyt lopulta punnitaan ja kenen rahoilla? Meri kysyy.
Suomalaiset pakkomajoittamaan tulijoita?
Sisäministeriön raportissa väläytetään myös mahdollisuutta suomalaisten yksityisomaisuuden suojan rajoittamisesta kriisitilanteessa.
Mitä Suomen perustuslaki sanoo sisäministeriön raportin kohdista, joissa pohditaan sitä, kuinka kriisinajan poikkeuslaeilla jopa suomalaisten yksityisomaisuutta voidaan ottaa käyttöön, jos maahanmuuttajia saapuu paljon?
&#8211; Perustuslain ja poikkeusoloissa väestön suojaamiseen sovellettavan valmiuslain tarkoittama poikkeustila tarkoittaa lähinnä aseellista selkkausta, ydinräjähdystä tai jotakin vastaavaa. Perustuslaissa on säännös, jonka mukaan poikkeusoloissa perusoikeuksia, kuten omaisuudensuojaa voidaan poikkeusaikana rajoittaa, Meri vastaa.
Hän tarkentaa, kuinka rajoitukset eivät silti voi olla mielivaltaisia.
&#8211; Ihmisoikeuksia ei voi samalla muilta osin rajoittaa. Omaisuuden suojaa voidaan poikkeusoloissa rajoittaa lailla. Se julistetaan valtioneuvoston asetuksella, jonka eduskunta käsittelee. Valmiuslaissa säädetään useissa lainkohdissa siitä, kuinka ihmisten omaisuuden suojaan voidaan puuttua.
&#8211; Tällaistahan ei ole rauhan aikana jouduttu tekemään, enkä tiedä miten tällainen asetus muotoiltaisiin, mutta kyllä pitäisin aika radikaalina sitä, että kenenkään pitäisi ottaa omaan kotiinsa vieraita ihmisiä. Lähtisin siitä, että sota-aikana voi kuitenkin mahdollisesti joutua luovuttamaan omistamansa tyhjän asunnon asumiskäyttöön niille, jotka ovat laillisesti maassa.

Suomen löperöä linjaa arvosteleva Meri: Jos minä menisin vaikka Yhdysvaltoihin ja latelisin turvapaikan saaneiden esittämiä vaatimuksia – kaikki nauraisivat minulle

&#8211; Perussuomalaiset haluavat auttaa niitä, jotka eivät pärjää omilla tuloillaan. Samalla meidän täytyy kuitenkin ottaa huomioon kaikki suomalaiset ja vastata kaikkiin ongelmiin. Se on täysin mahdollista tekemällä oikeudenmukaista politiikkaa, perussuomalaisten kyselytunnille osallistunut Leena Meri sanoo.

Halla-aho on esittänyt verohelpotuksia keskituloisille. Mitä vastaavasti tarjoatte pienituloisille tai kokonaan työttömille kansalaisille ja onko minimitoimeentulon tasossa korjattavaa?
&#8211; Perussuomalaisten kannattajissa on hyvin erilaisia ihmisiä: pienituloisia, yrittäjiä, keskituloisia ja myös suurituloisia, jotka kaikki ovat meidän maahanmuutto- ja EU-linjauksistamme samaa mieltä.
&#8211; Mielestäni politiikassa ei kuitenkaan voi ajaa vain yhden henkilöryhmän asioita, vaan meidän täytyy ottaa huomioon kaikki suomalaiset ja vastata kaikkiin ongelmiin. Se on täysin mahdollista tekemällä oikeudenmukaista politiikkaa.
<iframe loading="lazy" title="Kyselytunnilla: Leena Meri" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/d4ji_jaT5X0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimiva Meri korostaa, kuinka perussuomalaisten tarkoituksena tietysti on auttaa niitä, jotka eivät pärjää omilla tuloillaan.
&#8211; Toisaalta olemme myös sitä mieltä, että työtä ja yrittämistä ei saa ei saa yliverottaa niin, että kaikki rahat menevät arkipäivän maksuihin.
Maahanmuuton kasvavat menot ovat pois vähävaraisilta
Perusturvan rahoittamiseksi olisi kuitenkin olennaista rajoittaa humanitaarista maahanmuuttoa, joka kasvattaa yhteiskunnan menoja.
&#8211; Me otamme jatkuvasti vastaan valtavasti turvapaikanhakijoita, ja samalla hallitus on kasvattamassa turvapaikanhakijoiden määrää turvapaikkakiintiötä nostamalla. Käytännössä se sitten johtaa siihen, että meidän nettomaksumme lisääntyvät, koska turvapaikanhakijoina saapuvat ihmiset eivät tilastollisesti tuota mitään ja he työllistyvät hyvin heikosti.
&#8211; Perustuslakimme mukaan jokaiselle laillisesti maassa olevalle joudutaan antamaan samat etuudet. Hallinto-oikeus onneksi antoi äskettäin päätöksen, jonka mukaan laittomasti maassa olevalle ei kuulunut pitempiaikainen toimeentulo.
Perussuomalaiset lähtevät siitä, että laittomasti maassa olevat tulisi sijoittaa asumiskeskuksiin, joista he voivat palata kotimaihinsa.
&#8211; Ihmiset eivät ymmärrä tai hyväksy sitä, kuinka turvapaikanhakijoista ja laittomasti maassa olevista aiheutuvat, jatkuvasti kasvavat menot ovat koko ajan pois vähävaraisten tilanteesta, Meri sanoo.
PS ei halua ottaa velkaa maailman parantamiseen
Perussuomalaiset ehdotti jo viime syksynä, kuinka kaikkein pienituloisimmilta poistuisi 50 euron omavastuu lääkekuluista.
&#8211; Se on monille iso raha. Silti siihen ei löytynyt rahaa. Kuitenkin samaan aikaan, nyt julkisuudessa olleiden tietojen mukaan piikki on auki siihen, kuinka Suomi varautuu jopa 100 000 turvapaikanhakijan saapumiseen. Miten niin tänne voi yhtäkkiä tulla sellainen määrä turvapaikanhakijoita, ei kai itsenäiseen valtioon voi noin vaan tulla?
&#8211; Suomi ottaa tälläkin hetkellä kaksi miljardia lisää velkaa. Jokainen voi miettiä, kuinka paljon tämä on edelleen seurausta vuoden 2015 tilanteesta, jolloin Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Pelkät vastaanottokeskusten kulut olivat muistaakseni puoli miljardia euroa vuodessa. Suomalaisten lääkekulujen kattamisen kulut olisivat olleet vain joitakin kymmeniä miljoonia. Ja nämäkö kuluerät eivät muka ole vastakkain? Meri kysyy.
Hän korostaa, kuinka perussuomalaisen puolueen keskeinen arvo on oikeudenmukaisuus.
&#8211; Ajattelemme kaikissa pöydissä ensisijaisesti omia kansalaisiamme. Me myös jaamme vain niitä varoja, mitä meillä jo on ja kohdennamme ne omalle kansalle. Pyrimme työllä ja yrittämisellä myös kasvattamaan sitä pottia, että voimme jakaa vielä enemmän omalle kansalle. Perussuomalaiset eivät halua ottaa velkaa sitä varten, että voimme parantaa koko maailman.

Meri: Miten piikki voi olla auki jopa 100 000 turvapaikanhakijan saapumiseen, kun Suomi elää jo valmiiksi velkarahalla?

&#8211; Perussuomalaiset haluavat panostaa enemmän suomalaisiin ja vähemmän niin sanottuun maailmanparantamiseen, sanoo kansalaisten kysymyksiin puolueen kyselytunnilla vastannut Leena Meri.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri saapui puolueen poliittisen suunnittelijan Riikka Purran tentattavaksi vastaamaan kansalaisten lähettämiin kysymyksiin. Monia kiinnostivat jo nyt ensi kevään eduskuntavaalit sekä perussuomalaisten tulevat hallituskuviot.
 Jos perussuomalaiset pääsisi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluihin, mitkä olisivat ne asiat, joista puolueen tulisi ehdottomasti pitää kiinni eikä tehdä minkäänlaisia kompromisseja?
&#8211; Maahanmuuttolinjauksemme ainakin ovat sellaisia, että niistä olisi vaikea tehdä kompromisseja. Nykyisellä hallituskaudella saimme kyllä hallitusohjelmaan maahanmuuttopoliittisia kirjauksiamme, mutta niitä ei ole viety loppuun saakka. Minusta olisi aivan hullua, jos etukäteen jo luopuisimme niistä tavoitteistamme, Meri sanoo.
https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/516870968740822/
Leena Meri kommentoi haitta-käsiteen omituista käyttöä Riikka Purralle. Facebook-video, 17 sek. 
”Miksi suomalaisten pitäisi hoitaa muiden aiheuttamia ongelmia?”
Toinen tärkeä asia on Meren mukaan oikeudenmukaisuuden politiikka.
&#8211; Kysymys on siitä, että meidän tulee panostaa enemmän suomalaisiin ja vähemmän niin sanottuun maailmanparantamiseen. Toisin kuin monet luulevat, me perussuomalaiset ymmärrämme kyllä varsin hyvin myös ilmastonmuutosta ja ympäristö-ongelmia. En kuitenkaan ymmärrä, miksi suomalaisten pitäisi jatkuvasti hoitaa muiden aiheuttamia ongelmia.
&#8211; Jos ajattelemme esimerkiksi Puolaa ja Romaniaa, niin miksi heille ei pitäisi asettaa samanlaisia tavoitteita kuin meille, eli miksi meidän pitäisi tehdä asioita muiden puolesta.
Rahan lappaaminen kehitysapuun ei toimi
Meri korostaa, kuinka jatkossa täytyy panostaa erityisesti suomalaiseen osaamiseen ja suomalaisten hyvinvointiin.
&#8211; Eli niihin ihmisiin, keneltä verovaratkin kerätään. Olen miettinyt vertauskuvallisesti, että jos elän omalla tontillani siistiä elämää ja kerään sieltä roskat, niin miksi minun pitäisi käydä vielä keräämässä roskat naapurin tontilta, eikö hän itse voisi tehdä sitä?
&#8211; Meidän politiikkamme on tällä hetkellä vähän sellaista, että jos joku muu ei tee, niin me annamme hänen olla tekemättä ja menemme sitten itse perässä rahapussin kanssa tekemään sitä asiaa, joka vielä monesti jää tekemättä. Jos ajatellaan esimerkiksi useita kehitysapukohteita, niin voidaan todeta, että pelkkä rahan lappaaminen ei ole tuonut kohteisiin apua.
Monet puolueet ovat etukäteen kertoneet, etteivät ne tee yhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kuvannut tätä vaalipropagandaksi. Onko sinulla mielipiteitä siitä, minkä puolueiden kanssa perussuomalaiset voisi tehdä yhteistyötä?
&#8211; Henkilökohtaisesti olen voinut tehdä yhteistyötä useiden ihmisten kanssa, ihan puolueesta riippumatta koska puolueissa on ihmisiä laidasta laitaan.
&#8211; Jos ajatellaan vaikka kokoomusta, jonka johto on puheissaan irtisanoutunut yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, niin siitä huolimatta kokoomuksessa on ihmisiä, joiden kanssa olen hyvinkin voinut tehdä yhteistyötä eduskunnan valiokunnissa.
Monet ovat sitä mieltä että vaalipropaganda, jonka mukaan perussuomalaisten kanssa ei tehdä yhteistyötä, on jonkinlaista syrjintää, koska sillä annetaan ymmärtää, että perussuomalaisten äänestäminen olisi turhaa.
&#8211; Tällaisesta ei kannata välittää, mutta ymmärrän sen, miksi näin toimitaan: ihminen ajattelee mielellään siten, että hän haluaa olla voittajan kelkassa, eli että jo valmiiksi menestyvää puoluetta on helppo äänestää. Kansalaiset toki viime kädessä päättävät itse, mutta sanoisin tässä, että ehdottomasti perussuomalaisia kannattaa äänestää.
Vihervasemmisto haluaa verottaa sähköä ja auton käyttöä
Meri sanoo, ettei henkilökohtaisesti siis irtisanoutuisi mistään puolueesta tulevia hallituskuvioita ajatellen.
&#8211; Silti itse katson, että meidän voisi olla hyvin vaikeata saada maahanmuuttopoliittiset linjauksemme läpi vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Vihreät myös ovat esittäneet useita niin sanottuja haittaveroja. En tiedä, onko heillä sitten sellainen ajatus, että kaikki asuvat Helsingissä, jossa jokaisen on mahdollista kulkea raitiovaunulla. Näinhän asia ei ole.
Meri viittaa vihreiden veropoliittisiin tavoitteisiin, joihin kuuluu muun muassa sähkön ja polttoaineiden verotuksen kiristäminen.
&#8211; Normaalia elämää, kuten autolla liikkumista ja sähkön kuluttamista on jostain syystä ryhdytty kutsumaan haitalliseksi. Mutta se, mikä on oikeasti haitallista, sitä ei saisi puhua, vaan siitä pitäisi aina puhua ihmisoikeuskysymyksenä, Meri viittaa haittamaahanmuuttoon ja sen vaikutuksiin.
Pitääkö Suomen hyvinvointia jakaa pitkin maailmaa?
Meri tuo esille, kuinka nykyään yksittäinen ihminen voi aina tuoda esille jonkin itseään koskevan surullisen tarinan.
&#8211; Niitä kaikilla riittää, koska maailmasta ei koskaan tule täydellinen ja oikeudenmukainen. Kysymys on siitä, onko Suomen tehtävä huolehtia aivan kaikesta? Olemme aika pieni kansa, joka on lyhyessä ajassa rakentanut hyvinvointivaltion, jopa omat vanhempanikin ovat 1960-1970-luvuilla tehneet pitkiä työpäiviä ja he ovat olleet mukana rakentamassa sitä, mitä meillä nyt on. Nytkö meidän sitten pitäisi alkaa jakaa hyvinvointiamme muualle?
&#8211; Monet 1940-luvulla syntyneet, suuriin ikäluokkiin kuuluvat ihmiset ovat olleet minuun yhteydessä sanoen, että he eivät ole tarkoittaneet asioiden menevät tähän suuntaan. He ovat aikoinaan raataneet työssä kuusi päivää viikossa ja nyt me jaamme hyvinvointia pitkin maailmaa. Monet ovat huolissaan omien lastensa ja lastenlastensa tulevaisuudesta.
Katso kyselytunti kokonaisuudessaan Youtubesta:
<iframe loading="lazy" title="Kyselytunnilla: Leena Meri" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/d4ji_jaT5X0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Kyselytunnilla Leena Meri. Youtube, 48 min 16 sek.

Leena Meri: Normaalia elämää on alettu jostain syystä kutsua haitalliseksi – ja kaikesta oikeasti haitallisesta pitäisi aina puhua ihmisoikeuskysymyksenä

Perussuomalaisten kyselytunti

Puoluesihteeri vakuuttaa, että perussuomalaisissa on tilaa erilaisille ihmisille: ”Meille mahtuvat kaikki mukaan, niin tohtorit kuin myös ne, jotka ovat käyneet elämän kovan koulun”

Slunga-Poutsalo veikkaa perussuomalaisten yllättävän ensi kevään eduskuntavaaleissa: ”Pääsemme taas tilanteeseen, jota gallupit eivät osanneet ennustaa”

Perussuomalaisissa ei enää kiistellä omantunnon asioista, mutta ryhmäkuriakin välillä tarvitaan – Slunga-Poutsalo: ”Kun asioita halutaan viedä läpi”

Vieläkö loikkarit voisivat palata perussuomalaisiin? – Puoluesihteeri vastaa: ”Takaisin pääsyä puolueeseen ei ole”

Perussuomalaisiin poikkeuksellinen jäsenryntäys: Viime vuonna yli 3 000 uutta jäsentä

Halla-aho johtanut perussuomalaisia jo yli vuoden – Slunga-Poutsalo: Uusi puheenjohtaja käynnisti positiivisen muutoksen

Perussuomalaiset kannattavat korotusta pieni- ja keskituloisten työeläkkeisiin – Meri: ”Pitkästä työurasta tulisi palkita enemmän”

Suomen löperöä linjaa arvosteleva Meri: Jos minä menisin vaikka Yhdysvaltoihin ja latelisin turvapaikan saaneiden esittämiä vaatimuksia – kaikki nauraisivat minulle

Meri: Miten piikki voi olla auki jopa 100 000 turvapaikanhakijan saapumiseen, kun Suomi elää jo valmiiksi velkarahalla?

Leena Meri: Normaalia elämää on alettu jostain syystä kutsua haitalliseksi – ja kaikesta oikeasti haitallisesta pitäisi aina puhua ihmisoikeuskysymyksenä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025