Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

perustuslain muuttaminen

Miko Bergbom riemastui kokoomusedustajan tuesta sosiaaliturvan rajaamisesta Suomen kansalaisille – ”Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei yksinkertaisesti kestä hallitsematonta maahanmuuttoa”

KOLUMNI | Viime viikolla Helsingin Sanomat viritteli omituista oikeusvaltiokeskustelua lietsomalla epäilyksiä oikeusministeri Meren lainvalmistelun ohjauksesta.

Virkakunta oli mm. vastoin hallitusneuvotteluissa sovittua viemässä lakiesitykseksi asti perustuslain muutosta, joka siirtäisi perustuslain tulkintaa tuomioistuimille. Tähän puuttuminen esitettiin ongelmallisena.
&#8221;Hutkivat journalistit&#8221; eivät ehkä täysin tajunneet asian laatua, eikä heitä voi siitä juuri soimata. Perustuslain pykälät eivät nimittäin avaudu kaikille juristeillekaan. Toki toimittajien tulisi tiedostaa, että poliitikot eivät ole ainoita vallankäyttäjiä. Ministeriössä tai muuallakaan.
Vihreät tietenkin ryntäsivät sankoin joukoin hölisemään Unkarin tiestä ja Orbanista. Olemattomin perustein, mutta mitäpä siitä. Vaalit lähestyvät. Myöhemmin oikeusministeriön kansliapäällikkö vahvisti, että kyse oli virkakunnan virheestä ja ministeri itse asiassa mahdollisti muutoin <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010379916.html">tärkeän työn jatkamisen</a>.
Tätä ennen laukalle kuitenkin ehti juristieliitti, joka vaati laaja-alaista selvitystä ministeriöiden <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010378950.html">poliittisesta ohjauksesta</a>. Riittäisiköhän tähän hätään kuitenkin perustuslain (68.2 §:n) lakoninen lause: ”Ministeriön päällikkönä on ministeri.”?
Kyselyistä huolimatta täsmennystä ei saatu siihen, mikä tai kuka oikeusvaltiota oikein uhkaa. Ei kai ainakaan se, että perustuslain muuttamiseen suhtaudutaan pidättyväisesti ja demokraattisuutta vaalien?
Suomessa on rautaisen riippumaton oikeuslaitos, jonka resursseja nykyhallitus vahvistaa synkeästä taloustilanteesta huolimatta. Tätä taustaa vasten keskustelu vaikuttikin lähinnä vainoharhaiselta varjonyrkkeilyltä.
Retorinen leväperäisyys voi vielä politisoida keskustelun oikeusvaltiosta tavalla, joka heikentää sen laajaa luottamusta. Varoittavana esimerkkinä on ”ihmisoikeuksien” inflatoituminen kaiken kattavaksi muttei mitään tarkoittavaksi poliittiseksi jargoniksi.
&nbsp;

Onni Rostila: Olemattomia oikeusvaltio-ongelmia

Torstaina eduskunnan täysistunnossa oli lähetekeskustelussa useampi maahanmuuttopolitiikkaa kiristävä hallituksen esitys. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) oli salikeskustelussa puolustamassa hallituksen linjaa.

&#8211; Kiitän ministeriä näistä esityksistä. Itse olen noin viisi vuotta täällä eduskunnassa puhunut näistä asioista, koska näen itse, että Suomen sisäinen turvallisuus on erittäin tärkeä politiikan aihealue. Olenkin erittäin onnellinen tänä päivänä, että meillä on ministeri Rantasen kaltainen sisäministeri, jolle Suomen turvallisuus on ykkösprioriteetti, Mauri Peltokangas toteaa.
Vasemmisto vastustaa tiukennuksia
Peltokangas arvasi, että lakipaketti saattaisi aiheuttaa kovaakin keskustelua salissa, sillä se on ensimmäinen suuri harppaus maahanmuuttopolitiikassa tällä hallituskaudella. Hän kuitenkin hieman yllättyi siitä, että salin vasen laita ei näytä viisastuneen tuumaakaan omissa linjauksissaan.
&#8211; Jokaista hallituksen esitystä piti salissa vastustaa. Näyttää siltä, että Ruotsin tai muidenkaan maiden varoittavat esimerkit eivät riitä suomalaiselle vasemmalle laidalle kertomaan, että heidän linjansa on Suomelle yksiselitteisesti haitallinen.
Suomi ansaitsee paremman vasemmiston
Peltokangas kertoo, että suomalainen maahanmuuttopolitiikka lähenee uudistusten jälkeen yleispohjoismaista tasoa. Suomalaisen sosiaalidemokraatin on vaikea niellä sitä tosiasiaa, että muissa Pohjoismaissa sisarpuolueet ovat jo myöntäneet aiemman maahanmuuttopolitiikkansa epäonnistuneen.
&#8211; On mielenkiintoista huomata, että Tanskassa paikalliset sosiaalidemokraatit tekevät osin jopa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin me perussuomalaiset täällä Suomessa, Peltokangas pohtii ja jatkaa:
&#8211; Toivon todella, että realistinen maahanmuuttopolitiikka on Suomessakin jatkossa ylivaalikautista ja että SDP ja mielellään myös muut vasemman laidan puolueet korjaavat näkemyksiään näissä kysymyksissä.
Aika korjata näkemyksiä
Peltokangas painottaa, että suomalaisella vasemmistolla on nyt pelin paikka, kun uudesta rajalaista aletaan tekemään päätöksiä. Rajalain hyväksyntä eduskunnassa vaatii ensin eduskunnan 5/6-enemmistön, koska lain hyväksyminen edellyttää perustuslain nopeutettua muuttamista. Varsinainen hyväksyntä edellyttää vielä 2/3-enemmistön.
&#8211; Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tarvitsemme laille tukea myös vasemmisto-oppositiolta, Peltokangas pohtii ja jatkaa:
&#8211; Toivotan suomalaisen vasemmiston ilomielin näihin talkoisiin suomalaisten turvallisuuden edistämiseksi. Rajalaki on suomalaiselle viranomaiselle tärkeä työkalu, jonka etenemistä ei saa vesittää.
&nbsp;

Peltokangas pitää vasemmisto-opposition maahanmuuttolinjaa vastuuttomana: ”Heidän linjansa on Suomelle yksiselitteisesti haitallinen”

Oikeusministeriön oikeustyöryhmän 15.1.2024 asettama riippumattomuustyöryhmä tarkastelee riippumattomuuden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia erityisesti perustuslakiin. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää työryhmän työtä erittäin tärkeänä. Hallitusneuvotteluissa päätettiin, että oikeuslaitoksen resursseja vahvistetaan lisärahoituksella.

Riippumattomuustyöryhmän keskeisenä tehtävänä on arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden kannalta tarpeelliset perustuslain muutokset. Tämä kattaa muun muassa ylimpien oikeuksien tuomareiden lukumäärän, virassapysymisoikeuden sekä tuomareiden nimittämismenettelyn. Työryhmä tuottaa muistion, joka sisältää myös ehdotukset lakimuutoksiksi.
&#8211; Työryhmän työ on erittäin tärkeää: se edistää hallituksen tavoitetta suomalaisen oikeusvaltion vahvistamiseksi ja turvaamiseksi tulevaisuudessakin. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut demokraattisen oikeusvaltion edistämiseen. Kehysriihessä hallitus juuri sopi, että uusia sopeutustoimia ei kohdenneta siten, että ne vähentäisivät oikeudenhoidon ydintehtävien kuten syyttäjien, tuomarien ja vanginvartijoiden henkilöstömäärään, oikeusministeri Leena Meri toteaa.
Perustuslain muuttaminen vaatii valmistelua
Oikeusvaltiotyöryhmän toimeksiantoa tarkennettiin lokakuussa 2023, jolloin myös riippumattomuustyöryhmän toimikausi määritettiin jatkumaan vuoden 2026 loppuun asti.
&#8211; Perustuslain muuttaminen edellyttää huolellista arviointia ja valmistelua sekä yleensä parlamentaarista ulottuvuutta. Myös perustuslain muuttaminen itsessään on lähtökohtaisesti ylihallituskautinen hanke, osastopäällikkö Johanna Suurpää sanoo.
&nbsp;
&nbsp;

Oikeusministeriön riippumattomuustyöryhmä arvioi perustuslakiin tehtäviä muutoksia – oikeusministeri Leena Meri: Sopeutustoimet eivät vähennä oikeudenhoidon ydintehtäviä

perustuslain muuttaminen

Miko Bergbom riemastui kokoomusedustajan tuesta sosiaaliturvan rajaamisesta Suomen kansalaisille – ”Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei yksinkertaisesti kestä hallitsematonta maahanmuuttoa”

Onni Rostila: Olemattomia oikeusvaltio-ongelmia

Peltokangas pitää vasemmisto-opposition maahanmuuttolinjaa vastuuttomana: ”Heidän linjansa on Suomelle yksiselitteisesti haitallinen”

Oikeusministeriön riippumattomuustyöryhmä arvioi perustuslakiin tehtäviä muutoksia – oikeusministeri Leena Meri: Sopeutustoimet eivät vähennä oikeudenhoidon ydintehtäviä

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025