Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

perustuslakituomioistuin

Toimittaja Sanna Ukkola haastatteli <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=140425046">Alfa-tv:n suorassa lähetyksessä</a> UPM:n ja Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosia. Wahlroos oli huolestunut Suomen talouden tilasta ja sen suunnasta. Hänen mukaansa Elokapinan toiminnalla ei saavuteta mitää, ja Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt Woke-ilmiö sisältää suvaitsemattomuutta.

Björn Wahlroos aloitti kertomalla nuoruudestaan. Hän oli 60-luvun lopulla vasemmistoradikaali ja kommunisti. Hänen aloitettua lukemaan kansantaloustiedettä, alkoivat näkemykset muuttua.
&#8211; Näin jälkikäteen katsottuna, että joku on vakavasti voinut lukea marxilaista kansantaloustiedettä, tuntuu siis niin suurelta vitsiltä tänään, ettei ole tottakaan.
Hänen mukaansa koulujärjestelmä painotti tuolloin vääriä asioita, jotka ajoivat hänen lisäkseen myös muita vasemmiston äärelle.
Nykytilanteesta hän huomautti, että viime eduskuntavaalien alla poliittisessa nelikentässä yksikään puolueista ei sijainnut oikeistoliberaalien lokerossa.
&#8211; Keskitien kokoomuskulkija ajattelee suunnilleen samoin kuin oikean siiven ruotsalainen demari, hän huomautti.
Turhaa kansalaistottelemattomuutta
Wahlroos sanoo Elokapinan ja vastaavien liikkeiden toiminnan olevan turhaa. Hän arvelee kapinallisten voivan kokea ihan aitoa huolta.
&#8211; Se on ihan päätöntä puuhaa. Elokapinalla ja näillä vastaavilla liikkeillä ei ole faktat järjestyksessä.
Hän myöntää itsekin istuneensa nuoruusvuosinaan ajoteillä ja tulleensa kannetuksi pois ajoväylältä. Tuolloin vasemmistoradikaalius myi, vaikka taustalla olikin &#8221;täysi höntti ajatus&#8221;.
&#8211; Mutta sellaista nuoriso on.
Suvaitsematonta Wokea
Woke-ilmiössä on hänen mukaansa elementtejä uussuvaitsemattomuudesta.
&#8211; Tiettyjä mielipiteitä ei saa esittää. Tiettyjä näkemyksiä ei saa esittää.
Hän pohti ohjelmassa filosofisesti sitä, onko oikein suvaita suvaitsemattomuutta. Hän nosti esimerkiksi rikosnimikkeen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hänen mukaansa on varsin erikoista, jos läntisessä parlamentissa puolen tusinaa kansanedustajaa on tutkinnassa tai syytettyinä tällaisesta.
Hänestä voisi miettiä, onko tällainen rikosnimike tarpeksi tarkkaan määritelty. Suomi tarvitsee hänen mukaansa ehdottomasti oman perustuslakituomioistuimensa. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on hänestä &#8221;vähäsen oikeassa&#8221; puolustaessaan maansa oikeuskäytäntöä, kun Suomessa perustuslakia tulkitsee poliittisesti muodostettu perustuslakivaliokunta.
Ilmastotavoitteisiin taloudellista järkeä
Wahlroos vihjaa, että Suomen ilmastotavoitteissa on tarkastamisen varaa. Hän muistuttaa, että Keski-Euroopassa lähes kaikkiin tavotteisiin kyllä päästään – yleensä &#8221;kirjanpidollisin toimin&#8221;. Suomessa taas ollaan hyvin rehellisiä. Tästä syystä Suomea viedään.
Hänen mielestään ei ole järkevää pyrkiä tekemään kaikkia teknisesti mahdollisia ilmastotoimia. Paukut kannattaisi käyttää siihen, että tekee taloudellisesti järkevät päästönvähennystoimet. Esimerkiksi päästökaupalla saadaan aikaan tilanne, jossa päästöjä aletaan vähentää sieltä, missä se on halvinta.
EU:n hyväksymä metsätaksonomia on huono asia, koska se perustuu väärinymmärrykseen. Monelle Keski- ja Etelä-Euroopan maalle metsä tarkoittaa aivan jotain muuta kuin mitä se tarkoittaa suomalaiselle tai ruotsalaiselle. Tätä käsityseroa ei ole saatu viestitettyä Euroopan parlamenttiin.
Suomen talous seisahtunut
Wahlroos harmittelee Suomen talouden jämähtämistä paikoilleen. Viimeisen kahdentoista vuoden aikana Suomen talous on polkenut paikoillaan, ja yhdellä mittarilla jopa pakittanut. Wahlroos sanoo Suomen bruttokansantuotteen henkeä kohden olevan alemmalla tasolla kuin vuonna 2008.
&#8211; Se on suunnilleen maailmanennätys sillä alalla, ja vieläpä melkein sodat mukaan lukien.
Hän muistuttaa kilpailukyvyn merkityksestä. Paperikoneita tullaan jatkossakin ajamaan alas esimerkiksi lehtien siirryttyä verkkoon. Kyse on siitä, mistä paperikoneita suljetaan ensin. Hänen mukaansa olisi tärkeää vertailla kilpailukykyämme Ruotsiin ja Saksaan.
&#8211; Suomessa ei niin hirveästi kannata harjoittaa juuri mitään, Wahlroos harmittelee.
Suomi on kaukana isoista markkinoista, joten etäisyydet ovat pitkiä. Kilpailukykyymme vaikuttavat raaka-aineiden läheisyys sekä energian ja työvoiman hinta.
&#8211; Ei ehkä tarvitse maksaa juhannuksesta 300 prosenttia.
Kestämätön tie
Wahlroosin mukaan Suomessa tulisi huolehtia siitä, että työ on aina kannattavampaa kuin tuilla eläminen. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi verotuksen ja sosiaaliturvan kautta kannustinloukkuja purkamalla.
Hän ihmettelee Suomen linjaa huolehtia vähäosaisista. Suomessa ei juuri ole äveriäitä sijoittajia. Wahlroos ei suoraan kerro, että rikkaiden posketon verotus ajaa heidät pois. Sen sijaan hän antaa aiheesta vahvan vihjeen:
&#8211; Suomessa valtio yrittää ottaa kapitalistien paikan.
Rikkaiden loistaessa poissaolollaan, tulee järjestelmän ylläpito keskiluokalle raskaammaksi.
Wahlroosin mukaan Suomi tarvitsee varakkaita sijoittajia, jotka laittavat pääomaa talouteen luoden uusia työpaikkoja. Suomi ennemmin lainaa jatkuvasti ylläpitääkseen elintasoa, johon meillä ei ole varaa.
&#8211; Me olemme nyt sellaisella reitillä, että jossain vaiheessa pää tulee vetävän käteen.

Björn Wahlroos kertoi näkemyksiään Suomen talous- ja identiteettipolitiikasta: ”Me olemme nyt sellaisella reitillä, että jossain vaiheessa pää tulee vetävän käteen”

Puolan perustuslakituomioistuin linjasi, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT voi kyseenalaistaa puolalaistuomarien asemaa. EIT ei ole EU-elin, joten EU:n ja Puolan välinen kiista oikeusvaltiotilasta on laajentunut jo unionin ulkopuolelle. Aiheesta uutisoi <a href="https://www.ft.com/content/8a503edf-0047-4a58-9390-01c08532b7de">Financial Times</a>.

EU-tuomioistuimen ja Puolan perustuslakituomioistuimen välisen kiistan aiheena on EU:n huoli puolalaistuomarien riippumattomuudesta. Kiista on jatkunut vuosia.
EIT varoitti Puolaa keväällä, että maassa ei välttämättä järjestetä puolueettomia ja reiluja kuulemisia, koska perustuslakituomioistuimeen on nimitetty tuomari laittomasti.
Puola on toistuvasti kertonut, että maan hallitus haluaa virtaviivaistaa kommunismiajan oikeuslaitosta.
Oikeuslaitosten kiista
Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobro vei EIT:n linjauksen Puolan perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi. Maan perustuslakituomioistuin katsoi, ettei EIT:llä ole oikeutta määritellä tuomarinimistysten laillisuutta.
Laillisuuskiistassa kyse on kyse siitä, millä taholla on kuuluisa oikeus sanoa se viimeinen sana. Puolan perustuslakituomioistuimen linjaus tarkoittaa, ettei EIT:llä tai EU-tuomioistuimella ole määräysvaltaa Puolan asioissa.
Puolan apulaisoikeusministeri Sebastian Kaleta kirjoitti, että ulkopuolinen EIT yritti puuttua Puolan asioihin laittomasti. Hänen mukaansa maan perustuslakituomioistuin esti tällaisen yrityksen.

Puola korottaa panoksia oikeusvaltiokiistassa – nyt huutia sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Ylen A-Talkissa nähtiin ja kuultiin tuttuun tapaan päällepäsmäröintiä, puheenvuorojen keskeyttämistä ja hämmentäviä ideologisia linjauksia, kun keskusteluaiheina olivat Puola, EU, oikeusvaltioperiaate ja rahastoiksi kutsutut EU-tulonsiirrot.

EU on usein napit vastakkain jonkun jäsenvaltionsa kanssa milloin mistäkin, nyt Puolan, jonka perustuslakituomioistuin linjasi äskettäin, ettei EU-oikeus voi olla ensisijainen oikeuslähde Puolan perustuslakiin nähden.
Ylen A-Talkin vieraina nähtiin europarlamentaarikot Laura Huhtasaari, Petri Sarvamaa (kok), Ville Niinistö (vihr) ja Silvia Modig (vas).
Kokoomuksen Sarvamaan mielestä Puolan linjaus olisi EU:n perusarvojen uhmaamista, joka samalla kyseenalaistaa sen, aikooko Puola jatkossa olla EU:n jäsenvaltio.
&#8211; Kaikki ratkeaa lopulta vaaleissa, mutta kyllä tämä on paha paikka, Sarvamaa hätäili.
Voiko EU kävellä perustuslakien yli?
Huhtasaari sanoi, että Puolalla on pointti. Huhtasaari muistutti, että EU-oikeuden ensisijaisuutta ei ole vahvistettu EU:n perussopimuksissa.
Huhtasaari myös viittasi Politico-lehden artikkeliin, jossa annettiin tukea Puolan näkemykselle kansallisen perustuslain ensisijaisuudesta.
&#8211; Lissabonin sopimuksessa ei ole mainintaa EU-oikeuden ensisijaisuudesta. Politicon artikkelissa myös todettiin, että ei ole itsestään selvää, että EU voisi kävellä suvereenin valtion perustuslain yli. Täytyy sanoa, että olen myös itse vähän huolestunut: käveleekö EU myös Suomen perustuslain yli, mehän tiedämme, että EU väliin tulkitsee perussopimustensa artikloja miten sattuu.
Vasemmiston Modigin mielestä kyse ei olisi kansallisten perustuslakien yli kävelemisestä vaan sen takaamisesta, että ympäri Eurooppaa ”oikeus on sama kaikille”.
Rikollisjärjestöt kaapanneet valtaa EU:ssa
Uusien EU-sääntöjen mukaan EU:lla on oikeus katkaista rahoitus jäsenmailta, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.
Oikeusvaltioperiaate on laaja juridinen käsite, jonka ytimeen kuuluu se, että valtion toiminta on järjestetty oikeussäännöin ja että valtioelimet ja viranomaiset noudattavat toiminnassaan sääntöjä. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluvat myös esimerkiksi tuomioistuimien riippumattomuus sekä yksilön asemaa turvaavat perusoikeussäännökset.
Oikeusvaltioperiaatteen tarkoituksena on estää mielivaltainen ja ennakoimaton hallinto ja lainkäyttö.
A-Talkin juontaja kysyi Huhtasaarelta, pitäisikö Puola ”laittaa kovemmalle”. Huhtasaari huomautti, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa on ongelmia laajasti EU:ssa, vaikka vain Puolaa on pidetty esimerkkinä periaatteen rikkomisesta.
&#8211; On valikoivaa puhua yksinomaan Puolasta ikään kuin missään muussa EU-maassa ei olisi ongelmia. Julkisia rahoja kuitenkin käytetään paljolti väärin EU:ssa. On huonoja poliitikkoja, paljon korruptiota ja hitaita oikeuslaitoksia. Seurauksena rikollisjärjestöt ovat kaapanneet valtaa, kuten esimerkiksi Italiassa ja Romaniassa, Huhtasaari sanoi ja viittasi myös Italian mafiaan.
Italian viranomaiset ovatkin jo varoittaneet mafian laativan <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/725ae080-eaa2-44b8-abd5-65a90c635e97">strategioita</a> päästäkseen käsiksi EU:n elvytyspaketin miljardeihin.
Vain Puolan ongelmista saisi puhua
Ylen juontaja närkästyi, kun Huhtasaari otti esille Italian ja Romanian korruption, koska juontaja halusi keskittyä vain Puolan tilanteeseen.
&#8211; Puhutaan tässä keskustelussa, tällä kertaa, nimenomaan Puolasta, juontaja sanoi.
Modigin mielestä ”puurot ja vellit” menivät sekaisin.
&#8211; Ei mene, samat säännöt pitäisi olla kaikille, Huhtasaari vastasi.
Hän jatkoi, että perussuomalaiset haluaa sulkea EU-rahahanat.
&#8211; Mielestämme kauppaliitto ei tarvitse tulonsiirtoja. Mielestämme myös muidenkin maiden kuin vain Puolan ongelmista täytyy voida puhua.
Huhtasaari nosti esille myös Katalonian entisen aluejohtajan Carles Puigdemontin <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b8c751ef-6dcf-45d6-ba76-4496da596e5e">tilanteen</a>. Euroopan parlamentti poisti Puigdemontin syytesuojan, jonka seurauksena häntä saattaa odottaa luovutus Espanjaan, missä hän joutuisi oikeudessa vastaamaan osallisuudestaan Katalonian vuoden 2017 itsenäisyysäänestykseen.
Kauppoja voi tehdä, vaikkei EU jakaisi rahaa
Perussuomalaiset pyrki keväällä eduskunnassa estämään EU-elvytyspaketin, joka kuitenkin vietiin läpi hallituspuolueiden äänillä. Kokoomusmeppi Sarvamaa haastoi A-Talkissa Huhtasaarta tulonsiirtomekanismien vastustamisesta.
&#8211; Eikö tuo tarkoita sitä, että Suomen pitäisi lähteä EU:sta, eikö se ole sama asia? Sarvamaa kysyi.
Huhtasaari toisti näkemyksen siitä, että EU:n pitäisi olla itsenäisten valtioiden kauppaliitto.
&#8211; Haluamme vapaata kauppaa ja yhteistyötä, mutta emme halua tulonsiirtoja.
Suomi on vuodesta toiseen EU:n <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10623/eu-jasenyys-maksoi-viime-vuonna-suomelle-141-euroa-asukasta-kohden">nettomaksaja</a>, eli maksaa yhteiseen kassaan enemmän kuin saa takaisin. Vihreiden Niinistön mielestä rahahanojen kiinni laittaminen tarkoittaisi kuitenkin sitä, että ”Suomi saa paljon vähemmän”.
&#8211; Jos rahahanat pannaan kiinni, meidän yritykset saa vähemmän vientiä, puhutaan vain siitä rahasta, jonka EU jakaa mutta ei siitä valtavasta taloudellisesta hyödystä, jonka EU meille tuo, Niinistö väitti.
&#8211; Eikö suomalaiset yritykset tarvitse EU:n sisämarkkinoita, Suomi jää plussalle sisämarkkinoiden kautta, Modig sanoi.
&#8211; Väitättekö, että emme voi tehdä vapaata kauppaa ilman, että siirrämme Puolalle rahaa? Se, että me sovimme yhteisistä standardeista, poistamme tulleja ja teemme kauppaa ei vaadi tulonsiirtounionia, Huhtasaari vastasi.
Komissio kahmii lisää valtaa ilmastorahastolla
Huhtasaari kysyi vihreiden Niinistöltä, tietääkö tämä, kuinka monta kymmentä miljardia Suomen eurotukipakettivastuut ovat
&#8211; Me emme ole tienanneet tällä.
Niinistön mukaan vastuut olisivat pienempiä kuin Suomen saama taloushyöty, eikä vastuusta muutenkaan kannattaisi murehtia.
&#8211; Vastuut eivät välttämättä realisoidu, Niinistö heitti.
EU-elvytyspaketin jälkeen komissio esittää seuraavaksi EU:n yhteistä, niin sanottua sosiaalista ilmastorahastoa, jossa Suomi olisi jälleen nettomaksaja lähes miljardin euron maksuosuudella.
Vihreiden Niinistö ilmoitti kantansa rahastoon epäsuorasti, mutta ei tyrmännyt Suomen osallistumista rahastoon. Muut Ylen A-Talkin vieraina olleet mepit eivät kuitenkaan innostuneet ajatuksesta. Modigin mukaan rahasto olisi vain uusi himmeli entisten päälle. Sarvamaan mukaan rahasto menisi jo liikaa suunnitelmatalouden puolelle.
Huhtasaari huomautti, että rahasto on ristiriitainen paketti.
- Byrokratia lisääntyy, kaikki hinnat nousevat, kun energian hinta nousee. EU:ssa muutenkin jokainen reformi ja uudistus johtaa siihen, että rahaa ja valtaa siirtyy taas komissiolle. Nyt näin olisi taas käymässä, eli EU ottaa tässä härskisti sosiaalipolitiikan haltuunsa.

Vihreiden Niinistö puolusteli EU-tukipaketteja ja Suomen nettomaksuja: ”Suomelle valtava taloudellinen hyöty” – Huhtasaari tyrmäsi: ”Kaupankäynti ei vaadi tulonsiirtoja”

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa <a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=432181328272117&amp;id=100044407600222">Facebookissa</a> Puolan perustuslakituomioistuimen kohua herättäneestä päätöksestä ja kansallisen suvereniteetin suojaamisesta. Immonen pitää ennennäkemättömänä sitä, että EU reagoi itsenäisen tuomioistuimen päätökseen näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan Puolan hallitusta vastaan.

Puolan perustuslakituomioistuin linjasi tuoreessa päätöksessään osan EU:n perussopimuksen artikloista olevan Puolan perustuslain vastaisia. Ranskan eurooppaministeri Clement Beaune totesi perustuslakituomioistuimen linjauksen olevan ”hyökkäys EU:ta vastaan”.
&#8211; Puolan pääministeriä on myös uhkailtu sillä, että jos tuomioistuimen päätöstä ei kumota, maa on hyvin lähellä EU-eroa. EU-parlamentti on mennyt vielä astetta pidemmälle todetessaan päätöslauselmassaan, että Puolan perustuslakituomioistuin laillistaa laittomia toimia, eikä se siksi ole päätösvaltainen tulkitsemaan maan perustuslakia, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Eri maiden tuomarinimityksissä eri käytäntöjä
Immonen myöntää Puolan tuomioistuinjärjestelmän sisältäneen myös sellaisia piirteitä, jotka eivät objektiivisesti katsoen näytä hyvältä. Siitä esimerkkinä hän mainitsee korkeimman oikeuden kurinpitolautakunnan, jonka Puola on sittemmin ilmoittanut lakkauttavansa.
&#8211; On niin ikään asia erikseen, miten Puolan perustuslakituomioistuimen tuomarit on nimitetty. Suurimpana ongelma pidetään tuomareiden nimityselintä, tuomarineuvostoa, jonka katsotaan haastavan tuomareiden riippumattomuutta, Immonen pohtii.
&#8211; Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että eri maissa on käytössä tuomarinimityksissä erilaisia käytäntöjä: Yhdysvalloissa liberaalipresidentti nimittää liberaalituomareita korkeimpaan oikeuteen, eikä sitä ole pidetty &#8221;tiedostavissa&#8221; piireissä oikeusvaltioperiaatteen vastaisena.
Tuomarit ovat itsenäisiä lainsäätäjistä
Immosen mielestä on perusteltua kysyä, olisiko tällaista kohua ylipäänsä syntynyt, jos Puolassa olisi vallassa kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen sijaan jokin liberaali poliittinen voima. Hänen mielestään on varsin ennennäkemätöntä, että itsenäisen tuomioistuimen päätökseen reagoidaan näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan maan hallitusta vastaan.
&#8211; Jos Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa Trumpin nimittämät konservatiivituomarit tai Bidenin nimittämät liberaalituomarit pääsevät jossakin kysymyksessä ”niskan päälle”, ei kukaan ole ensimmäisenä hyökkäämässä Yhdysvaltain hallitusta tai presidenttiä vastaan. Vaikka tuomareilla on oma taustansa ja viiteryhmänsä, ratkaisutoiminnassa he ovat itsenäisiä toimeenpanovallasta ja lainsäätäjästä.
&#8211; EU-oikeuden ensisijaisuus on valitettavasti EU-oikeuden keskeinen periaate. Liian vähälle huomiolle on jäänyt kuitenkin se, että EU-oikeuden ensisijaisuus pätee vain niiltä osin kuin jäsenvaltiot ovat halunneet luovuttaa suvereniteettiaan EU:lle, Immonen kirjoittaa.
EU laajentaa itse omaa toimivaltaansa
Annetun toimivallan periaatteen mukaan EU voi toimia ainoastaan jäsenmaiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa. Suhteellisuusperiaatteen mukaan EU:n toiminta ei voi ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toissijaisuusperiaatteen mukaan taas aloilla, joilla sekä EU että jäsenmaat ovat toimivaltaisia, EU toteuttaa toimia vain, jos se on tehokkaampaa kuin kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toteutettuna.
&#8211; EU:n ei periaatteessa pitäisi pystyä oma-aloitteisesti laajentamaan toimivaltaansa. Tosiasia kuitenkin on, että EU:ssa luovatkin perussopimusten tulkinnat saattavat silti mennä läpi. EU:n elimet pyrkivät päätöksenteossaan aina edistämään EU:n institutionaalista etua.
&#8211; Puolan perustuslakituomioistuimen ”vastahanka” kansallisen suvereniteettinsa suojaamiseksi ei ole niin ennennäkemätöntä kuin viime aikojen reaktioista voisi päätellä. Esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuin punnitsi kriittisesti eurobondien EU:n perussopimustenmukaisuutta.
Toiminta on oikeusvaltioajatuksen vastaista
Tšekin perustuslakituomioistuin totesi EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa tapauksessa Marie Landtová (Asia 399/09). Tanskan korkein oikeus jätti noudattamatta EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua tapauksessa Dansk Industri (Asia 441/14).
&#8211; Tarvittaessa kansalliset tuomioistuimet voivat tulkita EU:n perussopimuksia kansainvälisoikeudellisesta näkökulmasta eli punnita sitä, mihin oikeastaan onkaan sitouduttu. Erityisesti kansallisella tasolla on arvioitava tarkkaan, johtaako jokin EU-sääntely valtion täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon EU:lle. Näin toimi myös Suomen perustuslakivaliokunta arvioidessaan esitystä EU:n elvytysrahastosta.
&#8211; Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen vuoksi, että sen perustuslakia tulkitseva korkein tuomioistuin on tehnyt ”väärän päätöksen” on viime kädessä oikeusvaltioajatuksen vastaista.
&nbsp;

Immonen: Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen perustuslakia tulkitsevan itsenäisen tuomioistuimen tekemän ”väärän päätöksen” vuoksi on oikeusvaltioperiaatteen vastaista

Puolan hallitus <a href="https://trybunal.gov.pl/en/hearings/judgments/art/11662-ocena-zgodnosci-z-konstytucja-rp-wybranych-przepisow-traktatu-o-unii-europejskiej">vahvisti</a> maan perustuslakituomioistuimen linjauksen, jonka mukaan EU-tuomioistuin on alisteinen Puolan perustuslaille. Alankomaan parlamentti vaati vt. pääministeri Mark Ruttea käynnistämään <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-10-13/dutch-ask-eu-to-freeze-billions-for-poland-in-rule-of-law-clash">hätäjarrumenettelyn</a>. Menettelyn mukaan Puola ei saisi koronaelvytysrahoja.

Hollannin työväenpuolue (PvdA) vaati Mark Ruttea jopa kutsumaan Puolan suurlähettilään puhutteluun. Rutten mukaan puhuttelu vain heikentäisi maiden kahdenvälisiä suhteita.
Puolan olisi määrä saada noin 36 miljardia euroa koronaelvytysrahoja. Rahoista noin kolmannes olisi huokeakorkoisia luottoja ja loput suoria avustusrahoja. EU-jäsenmaat voivat kuitenkin käynnistää hätäjarrumenettelyn, jossa kiista siirrettäisiin jäsenmaiden määräenemmistöpäätöksellä EU-tuomioistuimen päätettäväksi.
Unkari kiistassa Puolan puolella
Rutte sanoi esittävänsä varojen hylkäämistä viikon päästä käytävässä EU-huippukokouksessa. Euroopan komissio ei ole vielä hyväksynyt Puolan laatimaa elvytyssuunnitelmaa. Oikeuslaitosten välille syntyneen kiistan vuoksi komissio ei voisi hyväksyä suunnitelmaa kasvojaan säilyttäen.
Unkari on kiistassa Puolan puolella. Maan hallituksen mukaan EU on syyllistynyt &#8221;<a href="https://www.ft.com/content/056a59a3-0767-41eb-bd47-4e94bbce850d">poliittiseen noitajahtiin</a>&#8221;.

Hollanti haluaa komission jäädyttävän Puolan EU-rahat

Puolan perustuslakituomioistuimen linjauksen mukaan maan perustuslaki sanelee Puolassa viimeisen sanan. EU-lait tunnustetaan korkeammaksi siinä tapauksessa, että tarkasteltu laki on nimenomaisesti ja selkeästi kirjattu EU:n perussopimukseen. Perustuslakituomioistuimen linjaus on lainvoimainen vasta Puolan hallituksen tiedonannon jälkeen.

Puolalaiset kriitikot, jotka haluavat nähdä maansa perustuslain alisteisena EU-lakien nähden, ovat väläyttäneet linjauksen tarkoittavan Puolan lainopillista EU-eroa. Väite on ennenaikainen kahdestakin syystä.
Ensinnäkin perustuslakituomioistuimen linjaus ei ole vielä Puolan virallistama. Toiseksi, Puolan hallituksen tiedottaja Piotr Müller kertoi maan tunnustavan EU-lakien korkeamman arvon, kunhan se on kirjattu tarkoin EU-perussopimukseen.
Linjaus on kiinnostava laajemmin juuri siitä syystä, että tällä haavaa EU-lakeja on tulkittu väljästi ja selektiivisesti. Löysällä tulkinnalla kun voi perustella minkä tahansa päätöksen sekä kumota samat päätökset erilaisella tulkinnalla. Esimerkiksi kreikkalaispoliitikoiden hövelit ja velalla maksetut eläkelupaukset rinnastettiin luonnonkatastrofiin.
Onko Puola itsenäinen valtio?
Puolan varapääministeri Jarosław Kaczyński kertoi perustuslakituomioistuimen linjauksen jälkeen, että toisenlainen linjaus olisi merkinnyt sitä, ettei Puola ole itsenäinen valtio.
Hänen mukaansa demokratia olisi &#8221;huiputusta ja puhdasta fiktiota&#8221;, jos EU voisi halutessaan muokata Puolan omia lakeja mielensä mukaan.
Maan apulaisoikeusministeri Sebastian Kaleta <a href="https://www.ft.com/content/145faead-055f-47d0-a138-f0f5dc66862e">totesi</a> tuomioistuimen linjauksen olevan vetoomus EU:lle lopettaa unionin omat sääntörikkomukset. Hänen mukaansa EU:lla ei ole toimivaltaa Puolan oikeudellisiin asioihin.
Syyllistämispeliä
Puolan ja EU:n välisen kiistan panokset ovat korkeat. Kumpikin osapuoli joutuu kuitenkin miettimään tarkoin seuraavaa liikettään, ettei kumpaakaan syytetä mahdollisesta vahingosta.
Osapuolet pyrkivät myös painostamaan vastapuolta perääntymään. Kiistassa kyse on pitkälti syyllistämispelistä. Vallalla on kylmän sodan ajoilta tuttu kauhun tasapaino.
Euroopan komissio joutuu miettimään toimivaa strategiaa niskuroivan Puolan ruotuun saamiseksi. Komissio ei tietenkään halua romuttaa EU-myönteistä ilmapiiriä. Toisaalta komissio ei voine ummistaa silmiään.
Komission keinot vähissä
Puolan hallitus on linjannut, ettei maa aio erota EU:sta. <a href="https://stage.sudev.fi/puolan-vuoro-arahtaa-eu-jasenyydesta-jasenyys-on-hyva-asia-mutta-ei-hinnalla-milla-hyvansa/">&#8221;Polexit&#8221; kuitenkin roikkuu uhkana</a> komission yllä.
Komission päänsärky on, ettei sen <a href="https://www.ft.com/content/702365fb-067c-3082-9827-20c1eb8258e4">useasti toistunut painostuskeino</a> eli raha välttämättä toimi. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi aiemmin viikolla, <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-10-07/polish-court-rejects-primacy-of-eu-law-deepening-feud-with-bloc">ettei maa tarvitse EU:n pandemiarahoja</a>, koska maan talouspolitiikka on tukevalla pohjalla.
EU:lla ei ole myöskään keinoa antaa jäsenmailleen potkuja EU:sta. Puola voi Yhdistyneen kuningaskunnan tavoin käynnistää EU-eron parlamentin enemmistöpäätöksellä. Pallo on nyt Euroopan komission kenttäpuolella ja sen seuraava siirto vaatii ilmiömäistä luovuutta.

Puolan ja EU:n välinen oikeuslaitoskiista sai lisäkierroksia – uhkana EU-ero

Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobro kertoi, ettei Puolan tule olla EU-jäsenmaa &#8221;hinnalla millä hyvänsä&#8221;. Hänen mukaansa EU kiristää Puolaa EU-tuomioistuimen avulla. Aiheesta uutisoi <a href="https://www.politico.eu/article/poland-justice-minister-zbigniew-ziobro-blackmail-eu-reforms-rule-of-law/">Politico</a>.

EU:n ja Puolan välillä on muodostunut eripuraa Puolan oikeuslaitoksen vuoksi. EU-tuomioistuin on linjannut Puolan tuomarien kurinpitoelimen olevan lainvastainen. Puolan perustuslakituomioistuin on puolestaan linjannut EU:n määräyksen olevan maan perustuslain vastainen.
Kiista käytännössä koskee nokkimisjärjestystä: tulisiko Puolan noudattaa EU-tuomioistuimen vai maan oman perustuslakituomioistuimen päätöksiä. Aiemmin Saksan perustuslakituomioistuin ärähti EU-tuomioistuimelle todeten sen ylittäneen toimivaltuutensa.
EU murahti tuolloin Saksan liittopäiville, millä ei ollut osaa eikä arpaa perustuslakituomioistuimen päätökseen.
<h4>Puola aikoo noudattaa EU-ukaasia</h4>
Puolan varapääministeri Jaroslaw Kaczynski kertoi, että kiistelty kurinpitoelin lakkautetaan nykymuodossaan ja uudistus esitellään syyskuussa.
Kaczynskin mukaan uudistus mittaa samalla EU:n hyväntahtoisuutta. Muussa tapauksessa hän tulkitsee <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-08-07/poland-signals-compromise-in-eu-row-over-disciplining-judges?srnd=politics-vp">EU:n haluavan hallita Puolaa</a> itse valitsemillaan henkilöillä. Hänen mukaansa EU-tuomioistuin astuu tuomioissaan sovittujen rajojen ulkopuolelle.
Puolan ohella myös Unkari on väläyttänyt EU-jäsenyyden olevan <a href="https://stage.sudev.fi/unkarin-valtiovarainministeri-unkari-voi-miettia-eu-jasenyyttaan-vuosikymmenen-lopulla/">altis tarkistamiselle</a>.

Puolan vuoro ärähtää EU-jäsenyydestä – Jäsenyys on hyvä asia, mutta ei ”hinnalla millä hyvänsä”

Euroopan komissio on aloittanut kaksi kurinpitotointa kahta eri unionin jäsenmaata vastaan maiden perustuslakituomioistuinten käytöstä. Komissio haluaa turvata EU-tuomioistuimen ylivallan jäsenmaidensa perustuslakien tulkinnasta. Kärhämä vaikuttaa symboliselta, mutta sillä voi olla vakavia seurauksia unionin toimintaan.

Saksa joutui kurinpitotoimen kohteeksi, kun Karlsruhessa sijaitsevassa perustuslakituomioistuimessa vaadittiin viime vuonna hallitukselta ehdollista osallistumista Euroopan keskuspankin velkakirjaostoihin. EU-tuomioistuin oli todennut ostot laillisiksi.
Puolan perustuslakituomioistuinta vaaditaan hylkäämään käsittely, joka koskee mahdollisia ristiriitoja Puolan perustuslain ja joidenkin EU-sopimusten välillä.
Käytännössä kyse on siis siitä, onko EU-tuomioistuin korkein oikeusaste yli kansallisten perustuslakituomioistuinten.
Saksa tyrmistynyt
Komission päätös on saksalaisten mielestä siitä syystä omituinen, että vastaajana on Saksan liittopäivät. Liittopäivät oli myös Karlsruhen käsittelyssä vastaajana.
Saksan hallitus toimi perustuslakituomioistuimensa määräyksen mukaan. Hallituksen piti saada EKP:lta selvitys, että ostot ovat oikeasuhtaisia. Kiistan piti olla sillä selvä.
&#8211; Komissio lietsoo valtavia riitoja EU:ssa, koska se kohtelee itsenäisiä jäsenvaltioitaan kuin vasalleja, taloustieteen professori Bernd Lucke <a href="https://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/ezb-kritiker-gegen-bruessel-die-kommission-stellt-die-ultimative-machtfrage-17381050.html">kritisoi</a> kurinpitotointa.
Lucke oli yksi Karlsruhen käsittelyn kantajista. Toinen kantaja Peter Gauweiler totesi, ettei Saksa olisi koskaan allekirjoittanut Lissabonin sopimusta, mikäli maan perustuslaki ohitetaan äärimmäisissä tapauksissa.
Komissio ripittää Puolaa
Euroopan komissio on yhtä lailla sotajalalla <a href="https://www.politico.eu/article/commission-chides-poland-respect-supremacy-eu-law-warsaw/">Puolaa vastaan</a>. Puolan perustuslakituomioistuimessa tutkitaan, ovatko EU-sopimusten jotkut kohdat yhdenmukaisia Puolan perustuslain kanssa.
Komissio vaatii, että kyseinen asia vedetään pois perustuslakituomioistuimesta. Komissio muistuttaa, että EU-lait ovat jäsenmaidensa kansallisten lakien yläpuolella.

EU sotajalalla jäsenmaiden oikeuslaitoksia vastaan – ”Itsenäisiä valtioita kohdellaan kuin vasalleja”

Kuusitoista liikemiestä ja akateemista on jättänyt Karlsruhessa Saksan perustuslakituomioistuimeen joukkokanteen EKP:n arvopaperiostoista niin sanotun pandemiaohjelman (PEPP) vuoksi. Aiheesta uutisoi <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-03-11/ecb-s-covid-rescue-program-attacked-in-suit-at-top-german-court">Bloomberg</a>.

Rahoitusalan professori Markus Kerber kertoo ohjelman olevan &#8221;törkeää hallitusten rahoittamista. Kerber on joukkokanteen vetäjä.
Kanne on suunnattu Saksan hallitukselle ja liittopäiville. Kanteen mukaan maan johdon olisi pitänyt vastustaa PEPP:iä.
1 850 miljardin ohjelma
EKP käynnisti PEPP:in noin vuosi sitten ja sen on tarkoitus jatkua vielä ainakin vuoden verran. Ohjelman koko on pökerryttävät 1 850 miljardia euroa.
Ohjelmassa EKP ostaa taseeseensa erilaisia arvopapereita, kuten yritysten ja euromaiden velkakirjoja, pitäkseen niiden hinnan keinotekoisen korkealla. Korkea hinta velkakirjoissa merkitsee alhaisempaa jälkimarkkinakorkoa. Se puolestaan ohjaa uusien lainojen korkotasoa.
EKP on kertonut, ettei se aio käyttää koko ohjelman kapasiteettia, jos sille ei ole tarvetta.
Epäsuhtainen ja löperö
Kerberin johtama joukko huomauttaa, että PEPP:iä aiemmin käynnistynyt osto-ohjelma todettiin Saksan perustuslain vastaiseksi. Tuolloin tuomarit vaativat ohjelmalle katon, riittävät luottoluokitukset ostetuille velkakirjoille ja EKP:n pääoma-avaimen suhteen tasapuolista ohjelmaa.
PEPP ei esimerkiksi täytä pääoma-avaimen ehtoa. Ehto tarkoittaa, että eri euromaiden velkakirjoja ostetaan samassa suhteessa kuin millä ne pääomittavat EKP:tä. Uudessa ohjelmassa näin ei käy, vaan EKP on ostanut ylipainolla esimerkiksi Italian velkaa.
Viime kesänä Saksan vaihtoehtopuolue <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-06-18/ecb-targeted-by-german-far-right-party-over-coronavirus-response">AfD jätti kanteen</a> Karslruheen käyttäen samoja argumentteja.
Tuomioistuimen päätös vienee vuosia, joten on oletettavaa pitää pandemiaa ja PEPP:iä jo päättyneenä tuomiota julistaessa.

Joukkokanne Saksan perustuslakituomioistuimeen EKP:n pandemian arvopaperiostoista

Saksan Karlsruhessa sijaitseva maan perustuslakituomioistuimen tuomarit jakoivat kahdelle saksalaislehdelle haastattelun. He kertoivat, että heidän päätöksen tähtäin on Euroopan vahvistaminen. Eurooppa vahvistuu, kun se on paremmin yhteydessä lainvoiman kanssa. EU-tuomioistuin ja EKP ovat olleet &#8221;rikkinäisen puhelimen&#8221; vastaanottajien päässä. Aiheesta uutisoi <a href="https://www.politico.eu/article/german-judges-take-ecb-fight-to-court-of-public-opinion/">Politico</a>.

Saksalaistuomarien julkinen markkinointitempaus, roadshow, näyttää valuneen hiekkaan. Tuomarit muistuttivat, että EU on kansallisvaltioiden liitto, ei liittovaltio. EU-lait eivät voi olla jäsenmaiden perustuslakien kanssa ristiriidassa.
&#8211; Niin kauan kuin emme ole Euroopan valtio jäsenmaata hallitaan sen perustuslailla, tuomari Peter Huber kertoi.
Huber ihmettelee EU:n yksipuolista ja kiihkomielistä palautetta.
Karlsruhen tuomarit päättivät, että EKP joutuu perustelemaan yli 2 000 miljardin euron arvopaperiostoja. Jos perusteita ei kuulu tai ne eivät kelpaa, joutuu Saksan keskuspankki lopettamaan arvopaperiostot ja jopa myymään jo EKP:n elvytysohjelmien aikana ostetut arvopaperit pois taseestaan. Ekonomistit uskovat tämän merkitsevän euron loppua.
Tyynen rauhallisesti
EKP-päätöksen aikana päätuomarina toiminut Andreas Voßkuhle jakoi niin ikään haastatteluja. Politicon mukaan se kielii siitä, ettei perustuslakituomareiden päätä kylmää palautemyrskyn keskellä.
&#8211; Olemme vakuuttuneita siitä, että päätöksemme on hyväksi Euroopalle, koska se vahvistaa sidettä lakiin ja se näkyy pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä, hän totesi.
Hän ei pidä EU-tuomioistuinta merkityksettömänä. EU-tuomioistuimen tulisi vain huomioida jäsenmaiden perustuslakeja tarkemmin ja konsultoida esimerkiksi Saksan perustuslakituomareita useammin.
Saksan arvostetuin instituutio
Saksan liittokansleri Angela Merkel tasapainoili tuomarien päätöksen jälkeen. Hän kertoi, että EKP-kiistan ratkaisuun tarvitaan älykkäitä ratkaisuja.
&#8211; Päämääränä on toimia vastuullisesti ja älykkäästi varmistaaksemme, että euro voi jatkaa olemassaoloaan, minkä tulisi jatkua ja mikä jatkuu, Merkel toppuutteli euron repeämistä pelkääviä tahoja.
Viisautta vaaditaan. Merkelkään ei voi painostaa perustuslakituomioistuinta, koska se on saksalaisten eniten arvostama instituutio. Kaiken lisäksi Saksan keskuspankki on toiseksi arvostetuin instituutio.
EKP voi toivoa <a href="https://stage.sudev.fi/karlsruhen-paatos-ilahduttaa-valituksen-tehneita-ekp-voi-joutua-leikkimaan-tulella/">Saksan keskuspankin</a> esittelevän riittävät perusteet arvopaperiostoille EKP:n puolesta. Toisaalta Saksan keskuspankki äänesti vuonna 2015 arvopaperien osto-ohjelmaa vastaan.
Komissio uhosi kurinpitotoimilla
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehti jo väläyttää <a href="https://stage.sudev.fi/saksa-liittymassa-eun-kurittomien-kakaroiden-listalle-unkarin-ja-puolan-seuraksi-komission-saksalainen-puheenjohtaja-tiukkana-kotimaalleen/">kurinpitotoimia</a> Saksaa vastaan. Mietittyään toimea toisen kerran, on uhoaminen laantunut.
Kurinpitotoimi kohdistuisi jäsenmaata eli tässä tapauksessa Saksan hallitusta vastaan. Saksan hallitus ei ole EKP:n arvopaperiostoja tyrmännyt – pikemminkin päinvastoin.
Kurinpitotoimiin ryhtyminen voisi heikentää saksalaisten luottamusta EU:ta kohtaan. Perustuslaillinen soppa kiehuu jo niin kuumana, ettei komission taida kannattaa työntää enää omaa lusikkaansa keitokseen.

Karlsruhen tuomarit: Tarkoituksenamme on vahvistaa Eurooppaa

Karlsruhessa sijaitsevan <a href="https://stage.sudev.fi/saksan-perustuslakituomioistuin-maiski-maralla-ratilla-eu-tuomioistuinta-saksan-keskuspankki-voi-joutua-irtaantumaan-elvytysohjelmasta/">Saksan perustuslakituomioistuimen linjaus</a> viime tiistaina jakaa mielipiteitä. EKP:n arvopaperiostoista valituksen tehneet juhlivat. EKP:ssa ei sen sijaan haluta tunnustaa Karlsruhen päätöstä. Saksan parlamentin vakuuttelu voi jäädä EKP:n suurimman kriitikon käsiin.

Noin viisi vuotta sitten suuri joukko saksalaisia ekonomisteja, professoreita ja politiikkoja valitti Karlsruheen EKP:n elvytysohjelmasta. Aiemmilla kerroilla Saksan perustuslakia valvovat tuomarit olivat taipuneet EKP:n toimien taakse tietyin reunaehdoin. EKP rajasi itse elvytysohjelmaansa.
Eurokriisi ei ole kuitenkaan taittunut. Inflaatio ei ole piristynyt. Eurooppalaiset pankit ovat suurimmaksi osaksi edelleen ahdingossa. Talouskasvu on jäänyt verrokkimaiden jalkoihin.
Valituksen tehneet yllättyivät
Aiempien kaatuneiden valitusten jälkeen tiistain linjaus <a href="https://www.ft.com/content/8a92ad59-50de-4907-bf65-4086960ac161">hämmästytti</a> valituksen tehneitä.
– Yllätyin päätöksen selkeydestä, lakimies ja entinen kansanedustaja Peter Gauweiler kertoi Financial Timesille.
– Arvelimme valituksemme kaatuvan hienovaraisesti, taloustieteen professori ja Saksan vaihtoehtopuolue AfD:n perustaja Bernd Lucke totesi.
Talous muumioituu
Saksalaisten korkea säästämisaste rapautuu nollakorkojen myötä ja monet elinkelvottomat ja kilpailukyvyttömät yritykset horjuvat zombien lailla kiinni markkinaosuuksissaan. Elinvoimaisille yrityksille ei muodostu jalansijaa.
Saksan ex-liittokansleri Konrad Adenauerin lapsenlapsi Patrick Adenauer oli yksi valituksen allekirjoittajista. Adenauer on liikemiehenä katsellut tuskautuneena EKP:n rahapolitiikan seurauksia.
– Jos raha ei maksa mitään, talous muumioituu. Näin käy läpi Euroopan, Adenauer selvittää.
– Me emme ole euroskeptikoita, me olemme perin eurooppalaisia. Mutta me tarvitsemme tasapuolisia mahdollisuuksia, emme tasapuolista rahanjakoa, hän jatkaa.
EU-tuomioistuimen kriitikot heräävät
Karlsruhen päätös voimaannutti myös Puolan ja Unkarin. Maat ovat olleet törmäyskurssilla EU-tuomioistuimen kanssa. Luxemburgilaisen tuomioistuimen mukaan Puola ja Unkari rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.
EKP:n ilmoittama 750 miljardin euron pandemian elvytysohjelma joutunee sekin Karlsruhen tuomareiden tarkasteltavaksi. Valituksen tehneet saksalaiset katsovat, että uusi ohjelma on samoin perusteluin ristiriidassa Saksan perustuslain kanssa.
EKP ei halua alistua
Karlsruhe vaati EKP:lta perusteluja elvytysohjelmalle kolmen kuukauden sisään. Ilman hyväksyttävää vastausta Saksan tulisi irtaantua EKP:n taseen täyttävästä elvytyksestä.
EKP ei kuitenkaan halua itse antaa vastausta, koska samalla se tulisi tunnustaneeksi olevansa <a href="https://uk.reuters.com/article/us-ecb-policy-germany/german-lawmakers-turn-sights-on-bundesbank-to-get-to-ecb-idUKKBN22J2G9">alisteinen Saksan perustuslaille</a>. EKP:n mukaan he vastaavat vain Euroopan parlamentille.
Jonkinlainen vastaus pitäisi antaa. Katseet kääntyvät kohti Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmanniin. Asemansa vuoksi Weidmann on mukana laatimassa EKP:n rahapolitiikkaa. Weidmann voisi siten vastata Saksan liittopäiville EKP:n puolesta.
&#8221;Nein zu alles&#8221;
EKP:n ex-pääjohtaja Mario Draghi on usein kutsunut Weidmannia liikanimellä herra &#8221;Nein zu alles&#8221;, mikä tarkoittaa &#8221;ei kaikkeen&#8221;. Weidmann on vastustanut arvopaperien osto-ohjelmia ja kepeää rahapolitiikkaa jo <a href="https://www.zeit.de/wirtschaft/2015-01/jens-weidmann-bundesbank-ezb-draghi/komplettansicht">vuosien ajan</a>.
Vuosien vastustuksen jälkeen Weidmann voi tuskin kääntää kelkkaansa ja alkaa ylistää kritiikittä EKP:n rahapoliittisia toimia.
On huomattava, että vastauksen sisällöstä riippumatta päätös elvytysohjelmaan osallistumisen jatkamisesta makaa lopulta Saksan liittopäivien harteilla. EKP:n toimien siunaava päätös vaatisi kaikesta huolimatta hyvin herkkää tasapainoilua. Jos myötäsukainen päätös irtoaa heppoisin perustein, ajautunee Saksa perustuslailliseen kriisiin.
Ohjelman täysi tyrmays ajaisi euroalueen kriisiin. Ehkä ääripäiden väliltä Saksan liittopäivillä haetaan jonkinlaista kompromissia. Sellainen voi vaatia EKP:lta rajoituksia esimerkiksi ohjelmien koon tai tasapuolisuuden suhteen.
Sellainen tuskin ilahduttaa markkinoita – ja euroalue jatkaisi aneemisen talouskasvun, hiipivän yhteisvastuun ja kasvavien sisäisten riitojen tiellä.

Karlsruhen päätös ilahduttaa valituksen tehneitä – EKP voi joutua leikkimään tulella

Saksan perustuslakituomioistuin linjasi, että maan valtiopäivien ja Saksan keskuspankin tulee vetäytyä EKP:n arvopaperien osto-ohjelmasta, ellei EKP pysty kolmen kuukauden sisällä avaamaan läpinäkyvästi ohjelmansa taloudellisia vaikutuksia. Perustuslakituomioistuin ei kuitenkaan voinut linjata sitä, onko ohjelma jäsenmaiden suoraa budjettirahoitusta.

Saksan perustuslakituomioistuin vastaanotti noin 1 750 saksalaisen ekonomistin ja lakimiehen valituksen vuonna 2015 EKP:n arvopaperien osto-ohjelmasta. Perustuslakituomioistuin halusi EU-tuomioistuimen käyvän läpi valituksen.
Vuonna 2018 EU-tuomioistuin ei nähnyt EKP:n elvytysohjelmassa mitään väärää ja palautti mielipiteensä Saksan perustuslakituomioistuimelle. Saksan perustuslakituomioistuin kuitenkin <a href="https://www.bundesverfassungsgericht.de/SharedDocs/Pressemitteilungen/EN/2020/bvg20-032.html">torppasi EKP:n ohjelman</a>. Sen mukaan EKP on ylittänyt toimivaltuudensa. EKP:n tehtävä on pitää euroalueen inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa.
Sodanjulistus EU-tuomioistuimelle
Saksalaisen taloustutkimuslaitos Ifo-instituutin johtaja Clemens Fuest piti perustuslakituomioistuimen päätöstä &#8221;<a href="https://www.fr24news.com/a/2020/05/german-court-calls-on-ecb-to-justify-bond-buying-program.html">sodanjulistuksena</a>&#8221; EU-tuomioistuimelle.
Yhteisvastuulle on Saksassa rajut poliittiset esteet. Linjauksen myötä yhteisvastuu sai myös laillisuusongelman.
EKP:n entinen varajohtaja Vítor Constâncio kirjoitti, että EKP:n pandemiaohjelma (PEPP) joutuu välittömästi saksalaisten hampaisiin. PEPP-ohjelmassa on EKP:n vuosia harjoittamaa elvytysohjelmaakin vähemmän rajoituksia. EKP on esittänyt, että se voisi luopua keskuspankin pääoma-avaimen suhteessa suoritetuista arvopaperiostoista.
Pohja pois ilman Saksan luottokorttia 
 
EKP:n elvytysohjelmilta putoaa pohja pois, mikäli Saksan Bundesbank ei ole mukana EKP:n ostoissa. EKP on ostanut yli 2 200 miljardin euron edestä arvopapereita elvytysohjelmansa aikana.
EKP pystynee vakuuttamaan elvytysohjelmansa merkityksen, mutta se saattaa joutua tekemään rajoituksia pandemiaohjelmaansa. Tuomioistuin ei ottanut linjauksessaan kantaa PEPP-ohjelmaan.
Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-policy-germany-scholz/bundesbank-can-continue-to-buy-bonds-for-time-being-scholz-idUKKBN22H1LE">totesi</a> Bundebankin voivan jatkaa elvytysohjelmaa seuraavan kolmen kuukauden aikana.
EU ei ole liittovaltio 
 
Saksan perustuslakituomioistuin katsoi voivansa tyrmätä EU-tuomioistuimen linjan siitä syystä, että perustuslakituomioistuin katsoi EU:n jäsenmaiden olevan Lissabonin sopimuksesta huolimatta &#8221;sopimuksien isäntä&#8221;.
Tämä tarkoittaa sitä, että ilman liittovaltiorakennetta EU-tuomioistuin ei ohita perustuslakituomioistuimen päätöksiä.
Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta.

Saksan perustuslakituomioistuin mäiski märällä rätillä EU-tuomioistuinta – Saksan keskuspankki voi joutua irtaantumaan elvytysohjelmasta

SAKSA | Suurten maahanmuuttajamäärien kotouttaminen aiheuttaa vaikeuksia kaikkialla. Baijerissa ongelmia pyrittiin ratkomaan uudella kotouttamislailla, jossa edellytettiin tulijoiden kunnioittavan kantaväestön kulttuuria ja sopeutumaan siihen. Vihreille ja demareille tämä ei kuitenkaan sopinut.
Baijerin perustuslakituomioistuin päätti äskettäin, että Baijerin kotouttamislaki rikkoo tietyiltä osin osavaltion perustuslakia vastaan, kertoo Saksan yleisradion ulkomaanpalvelu <a href="https://www.dw.com/en/bavarias-integration-law-ruled-unconstitutional-in-parts/a-51512679">DW</a>. Kyseinen kotouttamislaki tuli voimaan jo tammikuussa 2017 suuren turvapaikanhakijakriisin jälkimainingeissa. Baijerissa valtaa pitävä kristillisdemokraattien sisarpuolue CSU piti lakia välttämättömänä, jotta Saksaan tulleiden satojen tuhansien turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kotouttamishaasteista selvittäisiin.
Kotouttamislaissa määrätään muun muassa sakkoja sellaiselle turvapaikanhakijalle, joka kieltäytyy opettelemasta saksaa. Saksan lakia ja arvoja halveksuvat turvapaikanhakijat puolestaan laitetaan pakkokursseille opettelemaan länsimaista arvopohjaa.
<h4>Punavihreät: saksalaista kulttuuria ei voida edes määritellä</h4>
Sosiaalidemokraatit ja vihreät kuitenkin vastustivat kotouttamislakia ja veivät asian perustuslakituomioistuimeen. Erityisesti punavihreitä kismitti se, että laissa vaadittiin maahanmuuttajia kunnioittamaan kantaväestön valtakulttuuria.
Oppositiopuolueiden mielestä termi &#8221;valtakulttuuri&#8221; ei ollut laissa riittävän selvästi määritelty. Lisäksi punavihreät olivat sitä mieltä, että ajatus &#8221;valtakulttuurista&#8221; johtaa suvaitsemattomuuteen, koska se vaatii tulijoita hylkäämään omat perinteensä ja omaksumaan enemmistön arvot ja tavat.
Luonnollisesti punavihreät korostivat myös sitä, että &#8221;saksalaista valtakultuuria&#8221; on mahdoton määritellä, koska kulttuuri on joustava ja jatkuvasti muuttuva käsite. He vetosivat siihen, että Saksan lakien noudattamisen pitää riittää kotoutumisen vaatimusten täyttymiseksi. Punavihreät vastustivat jyrkästi sitä, että kotoutumislaissa vaadittiin, että kaikkien lasten tulisi päiväkodissa &#8221;oppia kristillisen, länsimaisen kulttuurin keskeiset asiat&#8221;.
Valtakulttuuri-termistä on Saksassa <a href="https://www.dw.com/en/german-issues-in-a-nutshell-leitkultur-acceptance-vs-assimilation/a-38850129">kiistelty</a> jo pitkään. Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen mielestä &#8221;valtion ja yhteiskunnan tulee puolustaa saksalaista kulttuuri-identiteettiä valtakulttuurina&#8221;. AfD:n mielestä &#8221;muualta tuotujen kulttuuripiirteiden kohteleminen tasavertaisina kantakulttuurin kanssa&#8221; aiheuttaa vakavan uhan yhteiskuntarauhalle ja kansakunnan kulttuuriselle yhtenäisyydelle.
<h4>Tuomioistuin: kotouttamislaki on osin perustuslain vastainen</h4>
Perustuslakituomioistuin oli <a href="https://www.bayern.verfassungsgerichtshof.de/media/images/bayverfgh/6-viii-17u.a.-pressemitt.-entscheidung.pdf">tuomiossaan</a> samaa mieltä punavihreiden kanssa ja totesi, että kotouttamislaki rikkoo tietyiltä osin Baijerin osavaltion perustuslakia. Muun muassa sellaisten ihmisten sakottaminen, jotka eivät halua opetella saksaa, todettiin laittomiksi.
Tuomioistuimen päätöksen mukaan pakolliset kurssit, joilla opetetaan länsimaisen, demokraattisen yhteiskunnan arvoja loukkaavat maahanmuuttajien mielipiteenvapautta. Lisäksi tuomioistuin päätti, että vaatimus, jonka mukaan yleisradion ja median tulisi ylläpitää valtakulttuuria loukkaa median vapautta ja mielipiteenvapautta. Muilta osin perustuslakituomioistuin ei puuttunut &#8221;valtakulttuurin&#8221; käsitteeseen.
Kaikki punavihreiden kanteessa esitetyt vaatimukset eivät menneet läpi. Perustuslakituomioistuin ei esimerkiksi pitänyt perustuslain vastaisena sitä, että maahanmuuttajilta edellytetään myös aktiivisia toimenpiteitä oman kotoutumisensa edistämiseksi.
Baijerin osavaltion sisämisteri Joachim Herrmann (CSU) kommentoi, että kotouttamislaki on perusteiltaan yhteensopiva perustuslain kanssa, joten mitään merkittäviä muutoksia ei tarvita, kertoo <a href="https://jungefreiheit.de/politik/deutschland/2019/verfassungsgerichtshof-bayern-keine-pflichtkurse-fuer-migranten/">Junge Freiheit</a> -lehti.

perustuslakituomioistuin

Björn Wahlroos kertoi näkemyksiään Suomen talous- ja identiteettipolitiikasta: ”Me olemme nyt sellaisella reitillä, että jossain vaiheessa pää tulee vetävän käteen”

Puola korottaa panoksia oikeusvaltiokiistassa – nyt huutia sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Vihreiden Niinistö puolusteli EU-tukipaketteja ja Suomen nettomaksuja: ”Suomelle valtava taloudellinen hyöty” – Huhtasaari tyrmäsi: ”Kaupankäynti ei vaadi tulonsiirtoja”

Immonen: Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen perustuslakia tulkitsevan itsenäisen tuomioistuimen tekemän ”väärän päätöksen” vuoksi on oikeusvaltioperiaatteen vastaista

Hollanti haluaa komission jäädyttävän Puolan EU-rahat

Puolan ja EU:n välinen oikeuslaitoskiista sai lisäkierroksia – uhkana EU-ero

Puolan vuoro ärähtää EU-jäsenyydestä – Jäsenyys on hyvä asia, mutta ei ”hinnalla millä hyvänsä”

EU sotajalalla jäsenmaiden oikeuslaitoksia vastaan – ”Itsenäisiä valtioita kohdellaan kuin vasalleja”

Joukkokanne Saksan perustuslakituomioistuimeen EKP:n pandemian arvopaperiostoista

Karlsruhen tuomarit: Tarkoituksenamme on vahvistaa Eurooppaa

Karlsruhen päätös ilahduttaa valituksen tehneitä – EKP voi joutua leikkimään tulella

Saksan perustuslakituomioistuin mäiski märällä rätillä EU-tuomioistuinta – Saksan keskuspankki voi joutua irtaantumaan elvytysohjelmasta

Saksalainen tuomioistuin: länsimaisten arvojen opettaminen maahanmuuttajille loukkaa mielipiteenvapautta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025