Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Peter Östman

Ilotulitekielto jakaa eduskuntapuolueita – Mäkelä: ”Täyskielto olisi askel ei-toivottuun holhousyhteiskuntaan”

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa vaaditaan Kauhavan lentokentän ja koko entisen varuskunta-alueen hankkimista takaisin valtiolle Suomen ja sen liittolaisten tukikohtakäyttöä varten.

Alueen nykyinen omistaja, LSK Business Park Oy, on tarjonnut koko aluetta valtion ostettavaksi. Asia tuotiin esille jo hallitusneuvottelujen yhteydessä ja mainittiin julkisessa uutisoinnissa 3.11.2023.
&#8211; Kauhavan sijainnilla on suuria strategisia etuja sekä kansallisen että liittolaistemme puolustuksen näkökulmasta. Kenttää ja muuta tukikohtainfrastruktuuria voidaan myös helposti laajentaa. Perusrakenteiltaan kenttä on kunnossa, ja tälläkin hetkellä vastuullisten viranomaisten sotilasilmailukäyttöön hyväksymä, vetoomuksessa kerrotaan.
Syytä ajatella kansallista etua
Kentän valtiolle hankkimisen ja sen lähivuosina tarvittavan päällystyksen yhteiskustannukset olisivat noin 10-15 % siitä summasta, mitä valtio nyt hävittäjähankintaan ja Nato-jäsenyyteen liittyen investoi jokaiseen neljästä muusta saman mittakaavan lentokentästä, joita Suomessa on.
&#8211; Asiassa on syytä ajatella kansallista etuamme siinäkin mielessä, että Nato todennäköisesti haluaa käyttää tukikohtaa lähellä Pohjanlahtea. Suomella olisi Kauhavan kentän myötä mahdollisuus olla asiassa aktiivinen.
Asiaa vietävä pikaisesti eteenpäin
Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet kansanedustajat Juha Mäenpää (ps.), Mauri Peltokangas (ps.), Anne Rintamäki (ps.), Pia Sillanpää (ps.), Kim Berg (sd.), Janne Jukkola (kok.), Antti Kurvinen (kesk.), Paula Risikko (kok.), Mika Lintilä (kesk.), Mikko Savola (kesk.), Matias Mäkynen (sd.), Joakim Strand (r.), Anders Norrback (r.), Peter Östman (kd.) ja Mikko Ollikainen (r.) Vaasan vaalipiiristä.
&#8211; Asiasta päättäminen on valtiovallan ja puolustushallinnon asia. Vetoamme pääministeri Petteri Orpoon ja koko nykyiseen hallitukseen, että asiaa vietäisiin pikaisesti eteenpäin, kansanedustajat toivovat.
&nbsp;

Kansanedustajat vetoavat hallitukseen: Kauhavan lentokenttä ja entinen varuskunta-alue hankittava tukikohtakäyttöä varten

Neljätoista Vaasan vaalipiirin kansanedustajaa on jättänyt <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_96+2023.aspx">kirjallisen kysymyksen</a> lentotoimintaharjoitusten toteuttamisesta Kauhavalla. Mukana on edustajia kaikista vaalipiirissä läpipäässeistä eduskuntapuolueista.

Edustajat kysyvät:
&#8211; Millä tavalla hallitus aikoo varmistaa sen, että Kauhavan lentotoimintaharjoitukset järjestetään eduskunnan tahdon ja siihen tarkoitukseen myönnetyn määrärahan mukaisesti?
Pidetty harjoituspaikka Ilmavoimien lentäjille
Kauhavan lentokenttä (virallisesti lentopaikka) on yksi viidestä mittasuhteiltaan ykkösluokan tukikohtaa vastaavista lentokentistä Suomessa. Kiitoradan pituus on 2 700 metriä ja leveys 60 metriä. Lisäksi kentällä on täysimittainen rullaustie. Kantatiellä 63 kentän läheisyydessä on varalaskupaikka, jolta on asfaltoitu yhteys lentokenttäalueelle.
&#8211; Vuosien 2012—2015 puolustusvoimauudistuksessa varuskunnan toiminta päättyi Kauhavalla vuoden 2014 lopussa. Tämän jälkeen lentokenttä on ollut paitsi harrastelijailmailun käytössä myös erittäin pidetty lentoharjoituspaikka Ilmavoimien lentäjille, sillä ilmatila ja puitteet harjoituksille ovat erittäin hyvät, edustajat huomauttavat.
&#8211; Kun huomioidaan nykyinen maailmanpoliittinen tilanne, Kauhavan edullinen strateginen sijainti sekä kentän mittasuhteet ja tukikohtafasiliteetit, on kentän ylläpitäminen ja harjoituskäyttö sekä kansallisen että Nato-liittolaisten puolustuksen kannalta perusteltua ja tarpeellista, he jatkavat.
Tämän vuoden harjoitustilanne vielä auki
Kirjallisessa kysymyksessä muistutetaan, että eduskunta on talousarvioaloitteissaan osoittanut vuosille 2021, 2022 ja 2023 vuosittain Ilmavoimien toimintamäärärahoihin summan Kauhavalla toteutettavia lentotoimintaharjoituksia varten.
Esimerkiksi vuonna 2022 valtiovarainvaliokunnan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_37+2022.aspx">mietinnössä</a> todettiin: &#8221;Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa Kauhavalla toteutettaviin lentosotaharjoituksiin.&#8221; Vuosina 2021 ja 2022 harjoituksia toteutettiin kumpanakin kaksi, ja harjoituksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä sovittiin alueen nykyisen kotimaisen omistajan kanssa hyvissä ajoin.
&#8211; Tämän vuoden osalta tilanne Kauhavan lentotoimintaharjoitusten suhteen on edelleen täysin auki. Ilmavoimat ei ole 20.9.2023 mennessä ilmoittanut harjoituksen ajankohtaa. Eduskunta on kohdentanut Ilmavoimille määrärahat Kauhavan lentotoimintaharjoituksiin laajalla yksimielisyydellä ja poliittisella konsensuksella yli puoluerajojen, kansanedustajat päättävät.
Mukana kirjallisessa kysymyksessä on 14 Vaasan vaalipiirin kansanedustajaa: Juha Mäenpää (ps.), Mauri Peltokangas (ps.), Pia Sillanpää (ps.), Anne Rintamäki (ps.), Joakim Strand (r.), Anders Norrback (r.), Peter Östman (kd.), Mikko Ollikainen (r.), Antti Kurvinen (kesk.), Paula Risikko (kok.) Kim Berg (sd.), Janne Jukkola (kok.), Matias Mäkynen (sd.) ja Mikko Savola (kesk.).
&nbsp;

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat kysyvät Kauhavan lentotoimintaharjoituksista – kentän ylläpitäminen sekä kansallisen että Nato-liittolaisten puolustuksen kannalta tarpeellista

Demareiden ja vasemmiston eilinen ulosmarssi maa- ja metsätalousvaliokunnasta näytti uhkaavan johtaa niin sanotun susipykälän raukeamiseen. Tänään perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula esitti kuitenkin valiokunnassa kristillisdemokraattien Peter Östmanin kannattamana asian ottamista käsittelyyn valiokunnan tämänpäiväiseen kokoukseen.

Susipykälä eli metsästyslain pykälän muuttaminen on osa toimenpiteitä, joita eduskunta edellytti hallituksen vievän eteenpäin, kun eduskunta aiemmin hyväksyi kansalaisaloitteen suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Tavoitteena on luoda edellytykset sudenmetsästykselle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simulan mukaan vihervasemmisto yritti viimeiseen asti vesittää asian etenemisen, vaikka se oli jo eduskunnassa linjattu.
&#8211; Hallituspuolueista vasemmisto, vihreät ja demarit yrittivät käytännössä estää eduskunnan tahdon toteutumista. Asia on mielenkiintoinen, sillä taustalla on jo hyväksytty kansalaisaloite, ei normaali hallituksen esitys, Simula kommentoi.
Metsästäjiä tarvitaan jatkossakin Arkadianmäellä
Valiokunta otti äänin 11-2 asian käsittelyyn, ja samoin äänin pohjana ollut mietintö etenee nyt myös eduskunnan täysistuntoon. Perussuomalaiset, kokoomus, keskusta, kristilliset ja RKP kannattivat yhteisenä rintamana asiaa, vihreät esittivät siihen muutoksia ja demarit äänestivät lopulta tyhjää.
&#8211; On kansalaisaloitteen hengen mukaista, että asia oikeasti nyt etenee. Tämä on erävoitto, Simula iloitsee, mutta muistuttaa työn jatkuvan myös tulevalla kaudella.
&#8211; Metsästysvastaisuutta on liikkeellä todella paljon, ja metsästäjiä tarvitaan jatkossakin Arkadianmäellä, jotta pystytään yhdessä torppaamaan tällaiset yritykset vaikeuttaa metsästystä.
&nbsp;

Maa- ja metsätalousvaliokunnassa poikkeuksellinen erävoitto vihervasemmiston ulosmarssista huolimatta – Simula: Susipykälä etenee sittenkin

EU-taksonomia-asetusta käsiteltiin jälleen maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka sai lausuntonsa valmiiksi torstaina. Taksonomian tausta-ajatuksena on luoda koko EU:n laajuinen kriteeristö ympäristötavoitteille, joiden merkittävä edistäminen olisi asetuksen mukaan ympäristön kannalta kestävää. Oppositiopuolueiden edustajat jättivät aiheesta eriävän mielipiteen.

Asetuksessa ympäristötavoitteet ja niiden kriteerit ohjaisivat rahoitusvirtoja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin. EU:n kestävän rahoituksen taksonomian hyvästä tarkoitusperästä huolimatta käytännön toteutus uhkaa Suomen useita eri aloja, jopa metsäteollisuutta arvoketjuineen, koska kriteeristö ei ota huomioon Suomen erityispiirteitä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnassa perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit jättivät yhteisen eriävän mielipiteen EU-taksonomiaa koskien. Puolueiden kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa (ps), Jenna Simula (ps), Mikko Lundén (ps), Arto Satonen (kok), Markku Eestilä (kok) ja Peter Östman (kd) katsovat taksonomian kriteereiden olevan haitallisia Suomelle.
&#8211; Pidämme ehdottoman tärkeänä, että päätösvalta metsistämme pidetään kansallisissa käsissä, ja nyt ehdotettu EU-taksonomia alkaisi tosiasiassa säännellä suomalaisia metsiä rahoituskriteerien kautta, edustajat toteavat.
Uhkana kilpailun vääristyminen
Edustajat huomauttavat, että esitys uhkaa luoda Euroopan sisämarkkinoille merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja siten se on koko Euroopan unionin hengen vastainen.
&#8211; Suomalainen maatalous ei tule saavuttamaan taksonomian ympäristökriteereitä edes luomuviljelyn osalta. Esitetyt kriteerit ovat osittain huomattavan monimutkaisia ja toisaalta ne keskittyvät Suomen kannalta epäolennaisuuksiin. Niin ikään suomalaiset metsäteollisuusyritykset arvoketjuineen eivät voi saavuttaa taksonomian ympäristökriteereitä ja ne lisäävät huomattavasti byrokratiaa, koska suomalainen metsäomistajuus poikkeaa muista EU-maista merkittävästi.
Ongelmat tuotava esille
Oppositioedustajien mielestä valtioneuvoston kanta ei ole ollut tarpeeksi selkeä ajamaan Suomen linjaa vaikuttavimmalla tavalla.
&#8211; Ongelmakohdat ja jopa mahdottomuudet on tuotava esille nykyistä voimakkaammin jo valmisteluvaiheessa, ettei tällaista Suomelle selkeästi haitallista sääntelyä pääse syntymään. On mahdollista, että EU:n taksonomiakriteereitä otetaan tulevaisuudessa mukaan myös muihin EU-kehikoihin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että kriteerit on laadittu laadukkaasti ja vaikutuksiltaan tasapuolisesti, edustajat huomauttavat.
Edustajat esittävät eriävässä mielipiteessään, että hallituksen olisi edistettävä asian palauttamista kokonaan uudelleen valmisteltavaksi ja sen tulisi olla myös Suomen kanta.

Oppositiopuolueet: EU-taksonomian kriteerit Suomen edun vastaisia

Kansanedustajat Sanna Antikainen (ps.) ja Peter Östman (kd.) ihmettelevät kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas.) Twitterissä esittämää kommenttia, jonka mukaan se, että Israel ei rokota myös palestiinalaisalueiden asukkaita, olisi ihmisoikeusrikkomus.

Oslon rauhansopimuksessa on sovittu selkeästi, että palestiinalaishallinto vastaa terveydenhuollosta Länsirannan kaikilla vyöhykkeillä ja Gazassa, muistuttaa kansanedustaja ja eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman. Toisaalta Israelin ja palestiinalaishallinnon terveysviranomaiset tekevät jatkuvasti yhteistyötä pandemian kukistamiseksi.
&#8211; Palestiinalaishallinto on toistuvasti sanonut hankkivansa rokotteet itse. Puheet ihmisoikeusrikkomuksista ovat jälleen kerran tarkoitushakuisia ja perättömiä. On surullista, että jopa pandemiaa ja onnistunutta rokotekampanjaa käytetään Israelin leimaamiseen, toteaa kansanedustaja Sanna Antikainen.
&nbsp;

Sanna Antikainen ja Peter Östman vastaavat Honkasalolle: Palestiinalaishallinto on halunnut hoitaa rokotukset itse

Väitteet, että Israel iskee tahallisesti siviilikohteisiin ovat käsittämättömiä, toteavat kansanedustajat Peter Östman, Sanna Antikainen ja Antero Laukkanen.
Anna Kontulan (vas.) Muuri-kirjan julkaisutilaisuudessa eduskunnassa puhunut tutkija ja ICAHD Finland -järjestön puheenjohtaja Syksy Räsänen vaati, että Suomen pitäisi lopettaa asekauppa Israelin kanssa. Räsänen väitti, että Israelin armeija testaa maan puolustusteollisuuden valmistamia aseita palestiinalaisilla ja pyrkii myös tahallisesti aiheuttamaan vahinkoa siviileille.
&#8211; ICAHD -järjestön asenteellisuus käy ilmi, kun levitetään käsitystä, että yksipuolisesti nimenomaan Israel olisi uhka Lähi-idän tai maailman rauhalle. On syytä muistaa, että kun Israel perustettiin, arabimaat hyökkäsivät välittömästi sen kimppuun. Maa on koko historiansa ajan joutunut panostamaan kohtuuttoman paljon puolustuksensa ja oman aseteollisuuden kehittämiseen juuri siksi, että monet maat eivät ole halunneet myydä Israelille aseita, toteaa kansanedustaja Peter Östman (kd.).
Hamas käyttää gazalaisia ihmiskilpinä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo väitteiden iskujen tahallisesta kohdistamisesta siviileihin olevan perättömiä.
&#8211; Israel ei pommita palestiinalaisia sattumanvaraisesti. Israelin asevoimilla on hyvin korkealle viety eettinen ohjeistus, ja armeija pyrkii myös varoittamaan lähialueen siviilejä terroristeja vastaan tehtävistä iskuista. Hamas sen sijaan on käyttänyt gazalaisia siviilejä ihmiskilpinään ja ampuu raketteja Israeliin täysin summittaisesti tähdäten yhtä lailla siviilikohteisiin. Lisäksi Hamas polkee omien kansalaistensa ihmisoikeuksia, muistuttaa Antikainen.
&#8211; Aseiden tuonti Israelista ei ole tietenkään itsetarkoitus, vaan Suomen puolustusvoimat hankkii sellaisia aseita, kuin se arvioi tarvitsevansa, muistuttaa Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajana toimiva Östman.
Äärijärjestö levittää juutalaisvihaa
Kansanedustajat ovat huolissaan myös faktoista irtaantuneen antisemitistisesti latautuneen propagandan levittämisestä. Israelia syytetään vuosikymmenestä toiseen myös ihmisoikeusloukkauksista. Israelin vedettyä kaikki joukkonsa Gazasta vuonna 2005 ei alueelle tullut rauhaa, vaan valtaan nousi EU:n terroristijärjestöksi luokittelema Hamas.
Palestiinalaisosapuolen tekemiä raketti-iskuja ja muita attentaatteja sekä jatkuvaa uskonnollisluonteista juutalaisvihaa täynnä olevaa retoriikkaa ja koulukasvatusta eivät aktivistit yleensä nosta ongelmina lainkaan esille.
&#8211; Keskustelusta puuttuu valitettavasti usein laajempi näkemys alueen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Israelin alueella asuu lähes kaksi miljoonaa arabia, mutta Gazan alueella ei ole yhdenkään juutalaisen turvallista vierailla. Niin kauan kuin Gazaa hallitsee äärijärjestö, jonka avoimena tavoitteena on Israelin valtion tuhoaminen, on täysin ymmärrettävää, että Israel varustautuu ja puolustaa aluettaan, huomauttaa kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.).
Israeliin muutetaan jo Euroopasta
Ihmisten elinolot Gazassa ovat huonot ja väestönkasvu nopeaa. Käytännössä Lähi-idän maat ovat kuitenkin toisistaan riippuvaisia muun muassa alueen vesi- ja muiden luonnonvarojen vuoksi ja alueella tehdään myös yhteistyötä ja käydään kauppaa.
Israeliin myös muuttaa jatkuvasti lisää juutalaisia Euroopasta, jossa he eivät enää koe oloaan turvalliseksi.
&#8211; Alueen tulevaisuus pitää suhteuttaa siihen realiteettiin, että Israel on ehkä ainoa paikka maailmassa, missä juutalaisilla on turvallista asua. Jotta asiallinen ja rauhaan pyrkivä keskustelu on mahdollista, on sen perustuttava oikeisiin tietoihin, muistuttaa Laukkanen.

Kansanedustajat: Israelilla ei ole vaihtoehtoja puolustautumiselle

Lyhytnäköinen uutisointi Lähi-idän konfliktista voi nostaa juutalaisvihaa myös Euroopassa, toteavat kansanedustajat Mika Niikko (ps.) ja Peter Östman (kd.).

&#8211; Kannamme huolta Israelin ja lähialueiden konfliktiin liittyvästä uutisoinnista. Konfliktin ymmärtäminen vaatisi enemmän tapahtumien taustoittamista ja tapahtumaketjujen syvällisempää avaamista, sanovat kansanedustajat yhteisessä tiedotteessaan.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman huomauttaa, että tätä lyhytjänteisyyttä ei esiinny vain Suomen tiedotusvälineissä, vaan myös kansainvälisissä uutistoimistoissa, mistä suomalaiset mediat poimivat juttunsa.
&#8211; Ymmärrys siitä, mitä on tapahtunut pidemmällä aikavälillä, miksi eri toimijat toimivat ja mitä ne lopulta tavoittelevat, jää vajaaksi, toteaa Östman.
Viime viikolla uutisoitiin Israelin iskuista Gazaan ja Damaskokseen sekä palestiinalaisjärjestöjen vastaiskuista. Yle uutisoi 14.11.2019 seuraavasti: ”Tämänkertainen väkivalta käynnistyi toissa päivänä tiistaina, kun Israel teki ilmaiskut Gazaan ja Damaskokseen. Iskujen kohteina oli Islamilaisen Jihadin johtajat.”
Tarkoitus herättää vihaa
Perussuomalaisten Mika Niikko tuo esiin, että uutisesta puuttui tieto siitä, mitä tapahtui ensin. Islamilainen Jihad -järjestö, jonka aseellista siipeä nyt surmattu Baha Abu al-Ata komensi, ampui raketteja kohti Sderotin kaupunkia reilu kaksi viikkoa sitten. Israelin kyseistä terroristijohtajaa kohtaan suunnattuun iskuun vastattiin rakettisateella. Raketit olisivat olleet tuhoisia, mikäli Israelin ilmapuolustus ei olisi toiminut.
&#8211; Islamilainen Jihad ja muut terroristijärjestöt pyrkivät uhkailulla, propagandatoimilla, pienillä terroristi-iskuilla ja varustelulla provosoimaan Israelin iskuihin ja kun Israel sitten iskee, se saadaan näyttämään koko maailman silmissä konfrontaation aloittajalta ja pahimmillaan ainoalta syylliseltä ongelmiin. Kun sama toistuu mediassa vuodesta toiseen, tämä nostattaa yleistä vihaa juutalaisia kohtaan Euroopassa asti.
&#8211; Islamilainen Jihad -järjestö ampuu rakettejaan tarkoituksellisesti Israelin siviilikohteisiin, mikä on kansainvälisen lain mukaan sotarikos. Valitettavasti tämä, samoin kuin epäonnistuneet iskut ja tihutyöt, kuten viljelysten tuhopoltot, jäävät yleensä medialta raportoimatta, toteaa Niikko.
Toiminta tuomittava välittömästi
Syyriassa toimiva Jihad on tiiviissä kytköksessä Iraniin ja Iran myös rahoittaa sitä. Iranin hengelliset ja poliittiset johtajat ovat selkeästi ilmaisseet tavoittelevansa Israelin valtion tuhoamista.
Sekä Niikko että Östman ilmaisevat huolensa siitä, että myös Suomessa juutalaiseen yhteisöön kohdistuvat uhkaukset ja vahingonteot ovat lisääntyneet.
&#8211; Hakaristiliput, juutalaisvihamieliset tarrat ja Israelin suurlähetystön lasien rikkominen ovat viimeaikojen osoitus huolestuttavasta kehityksestä. Meidän tulee tuomita tällainen toiminta välittömästi ja osoittaa teoillamme, ettei antisemitismille ole Suomessa sijaa, painottavat Niikko ja Östman tiedotteessaan.
Artikkelia on korjattu Östmanin nimen osalta 18.11.2019 klo 16.55.

Peter Östman

Ilotulitekielto jakaa eduskuntapuolueita – Mäkelä: ”Täyskielto olisi askel ei-toivottuun holhousyhteiskuntaan”

Kansanedustajat vetoavat hallitukseen: Kauhavan lentokenttä ja entinen varuskunta-alue hankittava tukikohtakäyttöä varten

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat kysyvät Kauhavan lentotoimintaharjoituksista – kentän ylläpitäminen sekä kansallisen että Nato-liittolaisten puolustuksen kannalta tarpeellista

Maa- ja metsätalousvaliokunnassa poikkeuksellinen erävoitto vihervasemmiston ulosmarssista huolimatta – Simula: Susipykälä etenee sittenkin

Oppositiopuolueet: EU-taksonomian kriteerit Suomen edun vastaisia

Sanna Antikainen ja Peter Östman vastaavat Honkasalolle: Palestiinalaishallinto on halunnut hoitaa rokotukset itse

Kansanedustajat: Israelilla ei ole vaihtoehtoja puolustautumiselle

Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän jäsenet Niikko ja Östman: Israelin ja lähialueiden konfliktin uutisointi kaipaa perspektiiviä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025