Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Petteri Taalas

Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko esiintyivät eilisessä puoluejohtajien vaalitentissä yllättäen EU-velkapakettien vastustajina, mikä ei välttämättä näyttäydy kovin uskottavana äänestäjille. Perussuomalaisten Riikka Purra moitti EU-keskustelun tasoa heikoksi ja huomautti puheiden ja tekojen ristiriidasta.

Eduskunta hyväksyi pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla kesällä 2021 EU:n elvytyspaketin, jonka väitettiin muun muassa nostavan EU-alueen taloutta ja vahvistavan Suomen vientiä. Yhteisvelasta Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia, mutta Suomelle itselleen tuleva osuus on pienentynyt useamman kerran. Järjestelystä kertyy suomalaisille tappiota ainakin 4 miljardia euroa korkoineen.
Helsingin Sanomien eilisessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalitentissä Marin esiintyi kuitenkin yllättäen EU-kriitikkona ja ilmoitti topakasti vastustavansa uusia EU-tason yhteisvelkapaketteja.
&#8211; Olen ollut aika tiukka Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja olen ilmoittanut, että Suomi ei tule hyväksymään minkäänlaista uutta yhteisvelkapakettia. Olemme valmiita käyttämään nykyisiä järjestelyjä, katsomaan, mitä siellä voitaisiin tehdä fiksummin niin, että kaikki maat suoriutuvat, Marin väitti.
Myös keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ilmoitti vastustavansa uutta EU-yhteisvelkaa.
Kepu kuittaa kaiken mitä eteen tuodaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti puoluejohtajakollegoilleen tekojen ja puheiden ristiriidan heikentävän uskottavuutta.
&#8211; Keskustelu EU:sta on surkeaa. Samat ihmiset täällä ovat sitä mieltä, että EU:n tulee olla vahva ja tehdä vahvoja toimia, mutta ei kuitenkaan yhteisvelkaa tai tulonsiirtoja eikä kansallisen päätösvallan murenemista, vaikka koko ajan juuri näitä asioita tapahtuu.
&#8211; Nyt päätösvallan heikentämistä ja tulonsiirtoja tullaan tekemään erityisesti vihreä siirtymä edellä ja valtiontukisääntöjen löysennykset tulevat johtamaan siihen, että eteläisen Euroopan maat haluavat uusia tulonsiirtoja ja yhteistä velkaa. Kaikki täällä kertovat vuorotellen vastustavansa tällaista kehitystä, mutta eivät ole valmiita tekemään sille mitään. Se ei vain ole uskottavaa, Purra sanoi.
Saarikko <a href="https://stage.sudev.fi/kokoomus-ja-sdp-sumuttivat-taas-aanestajia-molempien-puolueiden-mepit-aanestivat-eussa-suomalaiskotien-pakkoremonttien-puolesta/">yritti puolustautua</a> sillä, että keskustan mepit hiljan vastustivat EU-parlamentissa energiatehokkuusdirektiiviä, joka on johtamassa suomalaiskotien pakkoremontteihin.
Purra kuitenkin huomautti Saarikolle, että hallituksessa kepu on antanut tukensa kaikille hallituksen viherhankkeille.
&#8211; Teidän hallitusohjelmanne alkaa sanalla ilmastonmuutos ja te olette kuitanneet kaiken sen mitä Euroopan unionista tulee.
Nasan mukaan Suomi on hiilinielu
Liike nytin Harry Harkimo moitti Marinin hallitusta siitä, että Suomen kansallinen edunvalvonta EU:ssa on hoidettu huonosti, muun muassa metsäpolitiikan osalta.
&#8211; Kyllä me osataan hoitaa omat metsämme, Harkimo sanoi.
Marin vastasi tutun kuuloisilla lauseilla, joissa hän toisti, että päästöt pitää saada alas ja totesi myös, että hiilinieluista on Suomessa pidettävä huolta.
&#8211; Kun me katsomme tätä päästömäärää, mikä ilmakehään on pumpattu, niin se lämmittää maapalloa tulevaisuudessa. Jos meillä ei ole hiilinieluja, olemme kaikki pulassa, Marin sanoi.
Purra huomautti Marinille, että USA:n avaruushallinnon Nasan tuoreen satelliittimittauksen mukaan Suomi kuitenkin on hiilineutraali jo nyt, eli Suomi sitoo enemmän hiiltä kuin tuottaa päästöjä. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehotti äskettäin <a href="https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.suomenuutiset.fi%2Fmaailman-ilmatieteen-jarjeston-paasihteeri-petteri-taalas-kehottaa-luottamaan-nasan-tutkimukseen-suomi-on-sitonut-enemman-hiilta-kuin-tuottanut-paastoja%2F&amp;data=05%7C01%7C%7Cd12fa04cfb6c4c0a1e9508db2fcdd564%7C852af8e638fc4d39b76c7d725c400bf4%7C0%7C0%7C638156333309541622%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&amp;sdata=vKCj8wmIQFfl4UI71g19CFlglHMB9prfKgx0zMxDm88%3D&amp;reserved=0">luottamaan</a> Nasan mittauksen tuloksiin. Myös Taalas on korostanut, että suomalainen metsäteollisuus ei aiheuta metsäkatoa.
Ei suuria vaikutuksia ilmastoon
Nasan satelliittimittauksessa Suomi erottuu kartalla vaaleanvihreänä <a href="https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa-space-mission-takes-stock-of-carbon-dioxide-emissions-by-countries">hiilinieluna</a>. Suurimpien hiilipäästöjen maita ovat mittauksen mukaan Kiina ja Yhdysvallat. Odotetusti myös Intian, Brasilian ja eräiden Afrikan maiden valtioalueet on kuvattu tummemmalla värillä.
&#8211; Hiilidioksiditonneja kannattaa vähentää siellä, missä vähentäminen on järkevää. Juuri tätä perussuomalaiset on pitkään tuonut esille, Purra sanoi.
Hän korosti, että ilmastonmuutos on globaali ongelma
&#8211; Globaalille tasolle sillä ei ole vaikuttavuutta, että Suomi yrittää suorittaa ilmastotoimia nopeammin kuin muut maat. Sen sijaan näillä ilmastotoimilla on suuria vaikutuksia kotitalouksien ostovoimaan ja esimerkiksi vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Parhaiten Suomi voi vaikuttaa viemällä ympäristöteknologiaa muualle.

Sanna Marin ilmoitti topakasti vastustavansa EU-yhteisvelkapaketteja – Purra: ”Ei ole uskottavaa”

Ylen Ykkösaamun vieraana tänään ollut Petteri Taalas kommentoi myös USA:n avaruushallinnon Nasan selvitystä, jossa Suomi on laskettu hiilinieluksi. Vaikka tutkimusta on ilmastointoilijoiden keskuudessa pyritty kiistämään, Taalas toteaa tutkimuksen vain kertovan luonnontieteellisistä faktoista.

USA:n avaruushallinnon Nasan satelliittimittaus närästää lihansyönnin kieltäjiä ja bensan hinnan korottajia, sillä satelliittitutkimus yksiselitteisesti osoittaa, että <a href="https://stage.sudev.fi/nasa-tutki-suomi-onkin-hiilinielu-ilmastopahikset-ovat-jossain-aivan-muualla/">Suomi on hiilineutraali jo nyt</a>.
Tutkimusta pyritään nyt sitkeästi kiistämään ja selittämään vääräksi, mutta Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehottaa luottamaan Nasan tutkimukseen.
Kannattaa vain uskoa siihen, mitä on mitattu
Ylen Ykkösaamun vieraana tänään ollut Taalas <a href="https://areena.yle.fi/1-63224081">kommentoi</a> myös Nasan selvitystä, jossa Suomi on laskettu hiilinieluksi. Tutkimuksen tiedot koskevat eri maiden hiilipäästöjä vuosina 2015-2020.
&#8211; Nasan arvio perustuu satelliittimittauksiin. Luonnontieteellinen fakta on, että mitattuna viiden vuoden skaalalla Suomi ja myös esimerkiksi Ruotsi ovat ilmaston kannalta myönteisiä. Nettona nämä maat ovat sitoneet enemmän hiiltä kuin tuottaneet päästöjä, eli kannattaa uskoa siihen, mitä on mitattu.
Taalas sanoo pitävänsä kiinnostavana sitä, mitä pidemmällä aikavälillä tapahtuu.
&#8211; Maailman ilmatieteen järjestössä olemme ehdottamassa uutta globaalia seurantajärjestelmää, missä seurataan nieluja ja päästöjä ja katsotaan, mitä ilmakehässä tapahtuu.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehottaa luottamaan Nasan tutkimukseen: ”Suomi on sitonut enemmän hiiltä kuin tuottanut päästöjä”

Suomen Uutiset haastatteli komissaari Jutta Urpilaista. Kysyimme, voiko EU yhä tukea maita, jotka osoittavat avointa tukeaan Venäjälle ja miten esimerkiksi maanosan ruokaturvaa heikentävää suurta väestönkasvua voidaan hillitä. 

Venäjän vahva vaikuttaminen jatkuu Afrikan maissa. Heinäkuussa 2022 ja tammikuussa 2023 Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kiersi Afrikassa vakuuttamassa Venäjän syyttömyyttä ruokakriisiin ja kolonialismiin. Koko maanosa kuuli viestin.
Venäjä pyrkii luomaan kuvaa kolonisaation taakasta vapaana suurvaltana. Tarinaansa se levittää esimerkiksi valtiollisen Russia Today -kanavan voimin. Houkuttimena on tarjolla niin viljaa kuin aseita. Tiivistä yhteistyötä Venäjä tekee esimerkiksi Etelä-Afrikan, Malin, Kamerunin ja Sudanin kanssa. Tuen saamisen ehdot on helppo täyttää. Maan tulee vain vähentää yhteistyötä lännen kanssa.
<h4>Mitä keinoja EU voi käyttää Afrikassa?</h4>
Komissaari Jutta Urpilaisen mukaan sodassa on monta rintamaa.
&#8211; Emme Euroopassa välttämättä ymmärrä tai näe tarpeeksi hyvin, miten aktiivisesti Venäjää toimii globaalissa etelässä ja pyrkii oikeuttamaan sotatoimiaan Ukrainassa levittämällä omaa, usein täysin valheellista narratiiviaan.
Urpilaisen mukaan kyse on laajemmasta hybridioperaatiosta, jossa nämä ratkaisut kaikki liittyvät toisiinsa ja palvelevat samaa tarkoitusta.
&#8211; Venäjän globaalin vaikutusvallan vahvistamista. Isossa kuvassa kyse on jo pitkään jatkuneesta liikehdinnästä. Afrikasta on muodostunut sen strategisen merkittävyyden vuoksi geopoliittinen hotspot, jossa kaikki merkittävät kansainväliset toimijat ovat läsnä.
<h4>EU on Afrikan suurin kauppakumppani</h4>
Urpilainen sanoo, että koko mannerta ajatellen geopoliittisen kilpailun ytimessä on infrastruktuuri ja siihen linkittyvä systeemikilpailu – on ilmeistä, että esimerkiksi digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen ja käyttöön liittyy monia ideologisia ja eettisiä valintoja vaikkapa väestön massavalvonnan ja yksityisyyden näkökulmasta.
&#8211; Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat yhteenlaskettuna Afrikan suurin kauppakumppani. Venäjä ei ole Afrikassa merkittävä taloudellinen toimija, jos sitä verrataan EU:hun, Kiinaan tai Yhdysvaltoihin. Venäjän vaikutusvalta Afrikassa nojaa diplomaattisiin ja historiallisiin suhteisiin, joita entisellä Neuvostoliitolla oli itsenäisyyskamppailua käyviin Afrikan maihin. Lisäksi Venäjä on esimerkiksi Sahelin alueella tarjonnut nopeita, mutta monella tapaa ongelmallisia ratkaisuja alueen heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen.
<h4>Wagner-joukot Afrikan maissa</h4>
Tilasto kertoo, että esimerkiksi venäläisjoukkoja on ollut läsnä kuudessatoista Afrikan maassa vuosina 2016–2021. Voiko Eurooppa jatkaa tukeaan näihin maihin? Vaikuttaako Venäjän tukeminen esimerkiksi kehitysapuun tai muihin kehitysyhteistyöhankkeisiin?
Urpilainen sanoo, että esimerkiksi Sahelin alueella Wagnerin läsnäolo on osaltaan pahentanut sosiaalisia jännitteitä eikä ole ratkaissut turvallisuusvajeen juurisyitä.
&#8211; EU on sanktioinut Wagneria ihmisoikeusrikkomusten vuoksi jo vuonna 2021. On hyvä huomata, että hyvin harva maailman maa on varsinaisesti asettunut tukemaan Venäjää tai ilmaissut, että sota olisi oikeutettu. Vain neljä maata Venäjän lisäksi äänesti YK:ssa Ukrainan sodan tuomitsevaa päätöslauselmaa vastaan. Näistä neljästä Afrikassa sijaitsee ainoastaan Eritrea, jonka kanssa EU:lla ei tällä hetkellä ole kehitysyhteistyötä.
Hän sanoo, että moni kumppanimaa Afrikassa on halunnut pidättäytyä ottamasta voimakasta kantaa.
&#8211; Kumppanimaiden kanssa käymieni keskustelujen perusteella tähän on lukuisia syitä. Historiallisten syiden ohella pidättäytymisen taustalla on monitahoisia taloudellisia riippuvuuksia – tiedämme, että moni Afrikan maa on voimakkaasti velkaantunut Kiinalle, ja Kiinan suhde Venäjään saattaa motivoida maita olemaan esittämättä kritiikkiä, joka noteerattaisiin myös Pekingissä.
<h4>Ukrainan tukeminen on EU:lle prioriteetti</h4>
Urpilainen sanoo myös, että moni afrikkalainen kysyy, miksi konfliktit ja kriisit globaalissa etelässä eivät saa samaa kansainvälistä huomiota kuin sota Ukrainassa.
Komissaarin mukaan Ukrainan tukeminen on EU:lle selvä prioriteetti, mutta EU on myös tehnyt selvän tietoisen valinnan olla kääntämättä selkää muulle maailmalle.
&#8211; En henkilökohtaisesti pidä järkevänä, että esimerkiksi kehitysapua rajoitettaisiin sen perusteella, että kumppanimaa on pidättäytynyt ottamasta kantaa Ukrainan sotaan. Yhteistyö mahdollistaa dialogin jatkumisen. Sen katkaisemisen seurauksena olisi, että käytännössä ajaisimme nämä kumppanimaat suoraan Venäjän ja Kiinan syliin ja heikentäisimme EU:n vaikutusvaltaa maailmassa.
<h4>Ehkäisyn käytön vastustus heikentää ruokaturvaa</h4>
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoi<a href="https://stage.sudev.fi/nalanhadan-vaiettu-suuri-syy-islamilainen-yhteiso-ja-katolinen-kirkko-eivat-hyvaksy-ehkaisya/"> viime vuoden elokuussa</a> Ylen haastattelussa, että nopea väestönkasvu ja ilmaston muuttuminen huonompaan suuntaan tulee olemaan merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Ennätyskuivuudesta ja nopeasta väestönkasvusta on kärsitty erityisesti Afrikan sarvessa, kuten Somaliassa, Etiopiassa ja Pohjois-Keniassa.
Väestönkasvun hillintä on Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa erittäin tärkeä asia, mutta siitä ei juuri puhuta ilmastotekona.
– Yksi merkittävä ruokaturvaa heikentävä asia on se, että katolinen kirkko on vastustanut ehkäisymenetelmien käyttöä. Samoin on tehnyt islamilainen yhteisö. Nämä ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, hän sanoo Ylellä ja lisää:
– On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paavin ajattelu on tässä ilmastoasiassa kehittynyt. Toivon, että katolinen kirkko suosisi myös ehkäisymenetelmien käyttöä ja samoin myös islamilainen yhteisö. Toimin YK-maailmassa, ja pidän aihetta koko ajan esillä.
Taalaksen mukaan myös merkittävä osa maailman maista, eritoten suurimmista viljantuottajamaista, tulee kärsimään ilmaston lämpenemisestä. Väestönkasvu ja viljelyolosuhteiden heikentyminen ovat huono yhtälö.
<h4>Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistettävä</h4>
Miten väestönkasvuun voidaan vaikuttaa? Onko EU käynnistänyt keskustelua uskonoppineiden kanssa?
&#8211; Tämänhetkisen ruokakriisin syyt ovat monitahoiset. Niistä suurimpia ovat ilmastonmuutoksen vahvistamat sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, alueelliset konfliktit ja globaalien markkinoiden häiriintyminen Ukrainan sodan takia. Välillisesti ja pidemmällä aikavälillä ruokajärjestelmien kantokyky ja kestävyys, joiden vahvistaminen on keskeinen osa EU:n toimia ruokakriisin taltuttamiseksi, ovat toki suhteessa väestönkehitykseen.
Urpilainen kertoo, että EU on tukenut seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä pitkäjänteisesti.
&#8211; Julkaisimme joulukuussa 2022 Saharan eteläpuolista Afrikkaa koskevan<a href="https://international-partnerships.ec.europa.eu/policies/programming/programmes/sexual-and-reproductive-health-and-rights-africa_en"> Team Europe -yhteistyöaloitteen</a>, johon myös Suomi osallistuu. EU:n ulkosuhderahoituksen osuus aloitteesta on 60 miljoonaa euroa (seitsemän vuoden rahoituskaudella 2021–2027), hän kertoo ja lisää:
&#8211; Palvelujen saavuttavuuden ohella kenties tärkein seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävä asia on tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen paikallisyhteisöjen tasolla. Uskonnollisilla johtajilla on joissakin yhteisöissä merkittävä rooli, ja olen itsekin heitä tavannut.
<h4>Kehitysavun perillemenon ongelmat</h4>
Suomessa on viime viikkoina paljastunut räikeitä kehitysavun väärinkäytöksiä.
Minkälaisia toimia EU käyttää väärinkäytösten ehkäisyyn? Onko työkalupakissa esimerkiksi mitään sanktioita, joista tiedotetaan preventiivisesti apua myönnettäessä? Miten paljastuneita väärinkäytöksiä käsitellään EU:ssa?
Komissaari sanoo aluksi, että Suomen kehitysyhteistyöprojektien ja ohjelmien hallinnointia ja varainkäytön valvontaa koskeviin kysymyksiin osaa parhaiten vastata ulkoministeriö.
&#8211; EU:n osalta ajattelen, että varainkäytön avoimuus ja vastuullisuus ovat aivan keskeisiä tekijöitä ulkosuhdetoimintamme oikeutuksen kannalta. Lisäksi ne ovat ennakkoehto sille, että toimet voivat olla tuloksellisia ja aidosti edistää kestävää kehitystä kumppanimaissa.
Urpilainen sanoo, että EU:n kehitysrahoitusta haetaan yleensä vastaamalla julkisiin ehdotus- ja tarjouspyyntöihin, joiden sisältö määritellään hänen hyväksymiensä maa- ja aluekohtaisten toimenpideohjelmien pohjalta.
&#8211; Hakuprosessin läpäiseminen edellyttää uskottavia suunnitelmia ja hakijan kompetenssin läpivalaisua. Hankkeiden toteutumista ja varainkäyttöä seurataan, ja näistä on laaja raportointivelvollisuus.
<h4>Väärinkäytöksiä ei voida täysin ennaltaehkäistä</h4>
Urpilaisen mukaan järjestelmän hyödyntäminen on melko raskasta. Hänen mukaansa esimerkiksi pienten kansalaisjärjestöjen on vaikea päästä toteuttamaan projekteja EU-rahoituksella.
&#8211; EU:n varainhoito on kuitenkin hyvin kehittynyttä ja meillä on monta ”lukkoa” sen varmistamiseen, että varat käytetään asianmukaisella tavalla. Komissio on vastuussa EU-budjetin toimeenpanosta, ja sisäinen tarkastus on osa jatkuvaa toimintaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin tilit ja varainkäytön säännön- ja lainmukaisuuden. Euroopan parlamentilla on erittäin tärkeä rooli EU:n talousarvion valvonnassa, koska parlamentti myöntää tai halutessaan ja perustelluista syistä jättää myöntämättä vastuuvapauden EU:n toimielimille ja virastoille tilintarkastustuomioistuimen lausuntojen ja kuulemisten perusteella, hän sanoo.
Urpilaisen mukaan väärinkäytöksiä ei valitettavasti ehkä voida koskaan täydellisesti ennaltaehkäistä.
&#8211; Siksi pidän tärkeänä, että ne pystytään havaitsemaan tehokkaasti ja niillä on asianmukaiset seuraukset. EU-budjetin käyttöön liittyviä väärinkäytösepäilyjä tutkii petoksentorjuntavirasto OLAF. Jos väärinkäytöksiä havaitaan, ne johtavat varojen takaisinperintään ja tilannekohtaisesti rikosoikeudelliseen vastuuseen, hän tarkentaa.

Komissaari Urpilainen, miksi EU tukee Afrikan maita, jotka osoittavat tukeaan Venäjälle?

Kun Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy metsiin ja niiden nieluihin, muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä. Näin kertoo Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas 23.8. julkaistussa tiedotteessaan.

&#8211; Suomessa metsien hiilinielu on noussut tikun nokkaan, vaikka fossiilipohjaisista energialähteistä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä arvioida kokonaisuutta, jossa huomioidaan ilmaston ja monimuotoisuuden lisäksi myös talous, työllisyys sekä vaikutukset omaisuuden arvoihin.
Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy Petteri Taalaksen mukaan metsiin ja niiden nieluihin, kun muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä.
&#8211; Tämä metsän hiilinielun nostaminen tikun nokkaan on suomalainen erityispiirre. Kun Suomi korosti EU:n ilmastoneuvotteluissa metsien merkitystä hiilen sitojana saadakseen hyvitystä päästövähennysten taakanjaossa, Suomessa ryhdyttiin puhumaan hiilinieluista keskeisenä ilmastonmuutoksen torjuntakeinona. Tämä johti vaatimuksiin vähentää metsien hyötykäyttöä, missä unohdettiin metsien omaisuuden suoja sekä sen talous- ja työllisyysvaikutukset.
Taalas toivoo poliittisilta päättäjiltä, että ilmastoratkaisuja katsottaisiin kokonaisuuden ja Suomen edun kannalta.
&#8211; Keski-Euroopassa on tahoja, jotka pahimmillaan näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä. Kannattaa muistaa, että me olemme kyenneet vähentämään päästöjä kolmanneksi eniten maailmassa viimeisten 15 vuoden aikana.
Huomio myös trooppisten metsien suojeluun
Taalas muistuttaa, että trooppisten metsien hävittäminen on metsien käytön kannalta keskeisin ilmastohaaste, ei niinkään se, mitä Suomen metsissä tapahtuu.
&#8211; Kun katsotaan 170 vuotta taaksepäin, niin Amazonaksen alue latinalaisessa Amerikassa, Afrikka ja osa Aasiaa ovat hakanneet ei-uusiutuvia trooppisia metsiä ja tuottaneet suuret, yhä jatkuvat päästöt. Noin 15 prosenttia tämän hetken hiiliongelmasta liittyy maankäyttöön ja paljolti näiden alueiden metsien hävitykseen.
&#8211; Vastaavasti samana aikana Eurooppa on ainoa osa maailmaa, missä hiilinielut ovat kasvaneet viimeisten 170 vuoden aikana, ja siitä on kiittäminen muun muassa Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikkaa. Eurooppa poikkeaa metsänhoidossa muusta maailmasta.
Taalas arvioi, että jos Suomessa ilmaston nimissä alettaisiin rajoittaa hakkuita, ne siirtyisivät muihin maihin.
&#8211; Monessa maassa, kuten esimerkiksi Venäjällä, metsien uusintamisen kulttuuri on paljon heikompi kuin meillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että me ulkoistaisimme globaalin ilmasto-ongelman muualle sen sijaan että harjoitamme edelleen kestävää metsätaloutta Suomessa.
Onko Suomen ilmastotavoite 2035 realistinen?
Suomen ilmastotavoite vuodelle 2035 on tiukempi kuin kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ja EU:n asettama tavoite hiilineuraalisuudesta vuonna 2050, mikä riittäisi 1,5 asteen lämpenemisen saavuttamiseen.
&#8211; Onko Suomen tavoite realistinen, on toinen kysymys. Jotta maailman tiukimpaan ilmastotavoitteeseen päästäisiin, joutuisimme tekemään reippaita toimenpiteitä. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä pohtia kokonaisuutta, jossa arvioidaan ilmastotoimien vaikuttavuutta myös talouteen, työllisyyteen ja kansalaisiin.
Eräs esimerkki haasteesta on paine maa- ja metsätalouden toimintoja kohtaan ilmastomuutoksen ratkaisijana.
&#8211; Kuitenkin fossiilipohjaisen energian käytöstä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomi on tässä kunnostautunut varsin hyvin lisäämällä uusiutuvaa ydinvoimaa ja tuulivoimaa sekä kasvattamalla hiilinieluja.
&#8211; Venäjän aloittaman sodan seurauksena Keski-Eurooppa tulee lähivuosina lisäämään kivihiilen käyttöä ja Suomessa palataan omavaraisuuden turvaamiseksi turpeen käyttöön. Toisaalta sota edistänee luopumista Venäjän fossiilisista polttoaineista. Korvaavien uusiutuvien energiamuotojen rakentaminen ei tapahdu hetkessä, puhutaan 5-10 vuoden aikajänteestä suunnanmuutokselle.
Venäjän sota aiheuttaa Taalaksen mukaan viivästystä vihreään siirtymään.
&#8211; Globaali ruokaturva, energian saatavuuden turvaaminen ja teollisuuden toimintaedellytysten säilyminen vaikuttavat suoraan ihmisten elämään, ja ne ohjaavat aivan lähivuosien ajattelua.
Omavaraisen ruuantuotannon merkitys kasvaa
Sota tuo myös ruokaturvan merkityksen ajankohtaiseksi suomalaisillekin. Kun ilmastonmuutos vaikuttaa maailman ruuantuotantoon keskimääräisesti negatiivisesti, on pidettävä huolta siitä, että Suomessa on riittävästi omaa tuotantoa. Sodan seurauksena maatalouden omavaraisuuden merkitys kasvaa, mikä pitää huomioida myös ilmastopäätöksissä.
&#8211; EU voi edistää tavoitetta, jossa painostetaan vaikkapa Aasian maita kauppapolitiikan avulla luopumaan fossiilisista polttoaineista. Aasian kasvaneet päästöt ovat maailman suurimpia ilmastokysymyksiä tällä hetkellä. Myös trooppisten sademetsien hävitys on merkittävä kysymys, missä EU voisi vaikuttaa kauppapolitiikan keinoin.
Nuorten ilmastoahdistus on osin seurausta viestinnästä
Erityisesti nuorten ilmastoahdistus ja ilmastoaktivismi ovat Taalaksen mukaan osin seurausta siitä, että mediassa ruokitaan hyvin negatiivisia tulevaisuudenkuvia.
&#8211; Esimerkiksi IPCC:n ilmastomallilaskelmat eivät osoita, että ihmiskunta tai biosfääri olisivat tuhoutumassa. On toki osoitettu, että haittavaikutukset jäävät sitä pienemmiksi, mitä paremmin ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistutaan.
&#8211; Median rakenteesta johtuen maailmanlopun mielikuvat ovat keskiössä ja ilmastonmuutoksen torjunnan menestystarinat vähemmän. Ilmastomuutoksen kokonaiskuvaa on ajoittain vaikea hahmottaa mediaa seuraamalla, kun pienet ja isot asiat saattavat mennä sekaisin. Esimerkiksi kansainvälinen lento- ja laivaliikenne tuottaa yhteensä kaksi prosenttia maailman päästöistä, eli ne eivät ole se tärkein asia.
Taalas haluaa kirjoittaa ja osallistua ilmastokeskusteluun siksi, että asioiden mittasuhteet ja faktat saadaan esiin. Myös maailmanlopun pelkojen hälventäminen on tärkeää. Hän näkee tässä henkisessä ilmapiirissä paljon samaa kuin 1980-luvun alussa, jolloin pelättiin ydinsotaa.
&#8211; Pääviestini on se, että edelleen 85 prosenttia ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä tulee fossiilisten energialähteiden käytöstä. On tärkeää nähdä asioiden suuruusluokka ja keskittyä olennaiseen.
Ilmastokeskustelussa 70-luvun stalinismin piirteitä
Kirjassaan ”Ilmastomuutos ilmatieteilijän silmin” Taalas näkee keskustelussa ilmastofanatismin piirteitä, mitä voi verrata fundamentalismiin, uskonnollisiin liikkeisiin ja 70-luvun stalinismiin.
&#8211; Yksittäisten poliitikkojen, tutkijoiden ja luontoaktivistien harkitsemattomat ulostulot ovat joskus tehneet hallaa itse asialle, kirjoittaa Taalas.
&#8211; On tärkeää, että yhteiskunnan eri tahot osallistuvat ilmasto-ongelman ratkaisuun. Tässä syyttely ja syyllistäminen eivät johda hyvään lopputulokseen.
&#8211; Olen kaivannut maltillista ilmastoviestintää siksi, että ilmastoahdistusta kokeva nuoriso panikoituu ja sanoo, ettei tähän maailmaan kannata tehdä lapsia. Tämä kertoo siitä, että ilmastoviestintä on tuottanut ei-toivottujakin tuloksia. Toisaalta tämä on johtanut maailmalla poliittisten päättäjien ja yritysten heräämiseen asiassa, mikä on myönteistä.
Taalas kaipaa myös positiivista ilmastoviestintää siitä, mitä merkittäviä asioita monet valtiot ja yritykset ovat tehneet muutoksen torjunnan eteen.
&#8211; Se, että 32 maata on viimeisten viidentoista vuoden aikana kyennyt vähentämään päästöjään merkittävästi, ei ole näkynyt mediassa. Ilmastopolitiikan uutisoinnissa media on keskittynyt enemmän uhkakuviin ja negatiiviseen uutisointiin.
Suomi on jo kasvattanut hiilinieluaan metsien hoidon avulla
&#8211; Suomen ja Ruotsin metsänhoitopolitiikka on esikuva hiilinielun kasvattamisessa vuosikymmenten saatossa. Ylistihän presidentti Trumpkin Suomen metsänhoitoa, tosin hassuin termein. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tuonut kansainvälisissä ilmastokokouksissa aina esiin sen, että meillä on vahvaa monipuolista osaamista metsäntutkimuksessa ja olemme onnistuneet monipuolisesti metsän uudistamisessa ja sen myötä hiilen sidonnan kasvattamisessa.
Taalaksen mukaan Suomessa on säälaitealan maailman markkinajohtaja Vaisala sekä Ilmatieteen laitoksen palvelu- ja tiedeosaamista.
&#8211; Nesteen uusiutuvat ja jätteistä tehtävät polttoaineet ovat globaalisti tunnettuja ja kannattavaa bisnestä. Samoin jätevesien ja datakeskusten hukkalämmön talteenoton kehittämisessä meillä on kansainvälistä osaamista, mikä kiinnostaa.
&#8211; Vaikka eri maissa vallanvaihdoksen myötä tuleekin notkahduksia ilmastopolitiikkaan, se on muuttumassa valtavirraksi maailmassa. Suunta on selvä, mutta vauhtiin vaikuttaa monta tekijää, kuten Venäjän sota. Vaikka makrotasolla ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ovat moninkertaisesti halvempia kuin muutoksen haittavaikutukset, on kansallisesti mietittävä, mikä on järkevää ja mikä ei. Olennaista on, että ei tehdä ratkaisuja pelkän aatteen pohjalta, vaan tehdään investointeja, joista saadaan tavoitteen kannalta paras hyöty.
&nbsp;

Ilmastokeskustelussa on vaikea hahmottaa ongelmien suuruusluokkia – arviolta 15 prosenttia maailman hiiliongelmasta liittyy trooppisten metsien hävitykseen, ei Suomen metsiin

Väestönkasvun hillintä on jäänyt taka-alalle ilmastokeskustelussa. Ruoan riittävyys on suurempi ongelma kuin hiilinielujen kapasiteetti sitoa hiiltä.

Yhdysvaltalainen biologi Paul Ehrlich ei osunut pahasti harhaan vuonna 1968 julkaistussa kohukirjassaan The Population Bomb. Hän ennusti maailmaan 1970-luvulla tapahtuvaa väestöräjähdystä ja siitä johtuvaa nälänhätää. Vuosikymmen ei osunut oikeaan. Nyt kirja tuntuu jälleen ajankohtaiselta, kun käsillä on ilmastonmuutoksesta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuva ruokakriisi.
Maailman väkiluvun ennustetaan YK:n vuoden 2015 väestöennusteen keskivaihtoehdon mukaan kohoavan 8,5 miljardiin vuoteen 2030 mennessä ja edelleen 9,7 miljardiin vuonna 2050. Vuonna 2100 sen ennustetaan olevan 11,2 miljardia.
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että nopea väestönkasvu ja ilmaston muuttuminen huonompaan suuntaan tulee olemaan merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Ennätyskuivuudesta ja nopeasta väestönkasvusta on kärsitty erityisesti Afrikan sarvessa, kuten Somaliassa, Etiopiassa ja Pohjois-Keniassa.
Ruokaturva on turvallisuuskysymys
Taalas sanoo, että merkittävä ruokakriisi on odottamassa köyhimmissä maissa, joissa ei ole varaa ostaa kalliimpaa viljaa tai lannoitteita. Esimerkiksi Etiopiassa väestö on kasvanut valtavan nopeasti. Maassa on myös samaan aikaan kärsitty levottomuuksista sekä kuivuudesta ja tulvista.
UNICEFin mukaan Afrikan sarven ruokakriisi on levinnyt jo Ugandaan Karamojan alueelle, jossa arviolta puoli miljoonaa ihmistä kärsii kriittisestä ruokapulasta. Viljavassa maassa on jo kahden satokauden ajan kärsitty sekä kuivuudesta että rankoista tulvista.
&#8211; Merkittävä osa maailman maista, eritoten suurimmista viljantuottajamaista, tulee kärsimään ilmaston lämpenemisestä. Väestönkasvu ja viljelyolosuhteiden heikentyminen ovat huono yhtälö.
Hänen mukaansa Suomen kaltaiset ”hyötyjämaat” eivät globaalia nälkää pysty ratkaisemaan. Ruokaturvan heikennyttyä ihmiset lähtevät liikkeelle ja konfliktit yleistyvät, Taalas selventää.
Ehkäisyn käytön vastustus heikentää ruokaturvaa
Väestönkasvun hillintä on ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi erittäin tärkeä asia. Siitä ei juuri puhuta ilmastotekona.
&#8211; Yksi merkittävä ruokaturvaa heikentävä asia on se, että katolinen kirkko on vastustanut ehkäisymenetelmien käyttöä. Samoin on tehnyt islamilainen yhteisö. Nämä ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, hän sanoo ja lisää:
&#8211; On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paavin ajattelu on tässä ilmastoasiassa kehittynyt. Toivon, että katolilainen kirkko suosisi myös ehkäisymenetelmien käyttöä ja samoin myös islamilainen yhteisö. Toimin YK-maailmassa, ja pidän aihetta koko ajan esillä.
Vain 25 prosenttia pelloista tuottaa ihmisravintoa
Väestönkasvun ohella merkittävä osa, noin 75 prosenttia maailman viljelyalasta, käytetään karjan rehun tuottamiseen.
&#8211; Tämä peltoala, ainakin merkittävä osa siitä, voitaisiin valjastaa tuottamaan viljaa ja muita ravintokasveja. Näin saisimme ravintotilannetta parannettua merkittävästi.
Taalas antaa tutun esimerkin Amazonin sademetsästä, jossa raivataan metsää karjan soijarehuviljelylle.
&#8211; Ruokavalion muuttaminen vähemmän lihaa sisältäväksi olisi yksi resepti, jolla voitaisiin ongelmaa ratkaista, hän sanoo.
Tällä hetkellä maailma kulkee kuitenkin toiseen suuntaan. Lihankulutus on henkilöä kohden noin 35 kg vuodessa. Taalaksen mukaan tähän vaikuttaa vähähiilihydraattinen ruokamuoti hyvinvointimaissa sekä Kiinan elintason nousu, joka on johtanut siihen, että lihaa kulutetaan enemmän.
Hyvänä asiana Taalas pitää kasvavaa hyvinvointimaailman ajattelua, jossa kasviksia kulutetaan enemmän. Lihansyönti ei ole muodissa tämän päivän nuorten keskuudessa.
Lähteet: Yle, UNICEF, YK
&nbsp;

Nälänhädän vaiettu suuri syy: Islamilainen yhteisö ja katolinen kirkko eivät hyväksy ehkäisyä

Elokapina-liike värvää aktiivisesti mukaansa tutkijoita, ja onnistuukin siinä usein. Yliopiston johtoportaassa tätä ei nähdä aivan ongelmattomana.

Osa tiedemiehistä ja –naisista on innostunut niin kutsutusta taistelevasta tutkimuksesta, tai tieteen ja aktivismin yhdistämisestä ylipäätään. Kipinä on havaittu myös Elokapinassa, joka haluaa riveihinsä lisää tutkijoita.
Tämän aiheen valaisemiseksi juuri Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri on aivan mainio haastateltava.
Ensinnäkin, hänen perinteisellä tavalla arvokas työhuoneensa sijaitsee Senaatintorin laidalla. Elokapinan telttaleiri ja siniristilippuja liehuttavien vastamielenosoittajien laulut, huudot ja muut edesottamukset kuuluvat ja näkyvät yliopiston kauniiseen päärakennukseen.
Toiseksi, Hämeri on taustaltaan tutkija, kuten kanslerin pitää ollakin. Hän on aikoinaan väitellyt fysiikasta ja luonut monikymmenvuotisen uran nimenomaan ilmakehätieteen parissa.
<blockquote>&#8221;Ymmärrän täysin aktivistien ja elokapinallisten turhautuneisuuden perinteisen ympäristöpolitiikan hitauteen&#8221;</blockquote>
Ja kolmanneksi, hänessä on diplomaatin vikaa. Hän haluaa vilpittömästi ymmärtää eri osapuolia. Tuskin hän muutoin edes jaksaisi istua paikalla, jossa joutuu päivittäin luovimaan tieteelle asetettujen ristiriitaisten vaatimusten karikoissa.
”Meidän edellytetään vaikuttavan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja yhteiskuntaan ylipäätään. Se on meille määrätty kolmas tehtävä”, aloittaa Hämeri. ”Mutta samalla meitä ohjaa tieteen ihanne, pyrkimys neutraaliuteen.”
”Minä ymmärrän täysin aktivistien ja elokapinallisten turhautuneisuuden perinteisen ympäristöpolitiikan hitauteen. On selvää, että meillä on käsissämme kriisi, jolle pitää nopeasti tehdä jotakin.”
<blockquote>&#8221;Näen myös aktivismin ja tutkijan profession yhdistämisen ongelmat&#8221;</blockquote>
”Mutta minä näen myös aktivismin ja tutkijan profession yhdistämisen ongelmat. Yleisö ei välttämättä erota, milloin puhutaan tieteentekijän saamista tutkimustuloksista, milloin hän taas ottaa kantaa joko omaan alaansa yleensä tai vaikkapa johonkin täysin oman alansa ulkopuoliseen asiaan.”
Hämerin mielestä tutkijan pitäisi pystyä nämä pitämään erillään, ja kertomaan, kummassa roolissa esiintyy, jos se vain on mahdollista. Aina se ei ole – tai yleisö ei halua sitä edes kuulla.
Tuon joskus hyvinkin pienen, mutta olennaisen eron tekeminen on tärkeää. ”Yliopistoa pidetään neutraalina tai ainakin neutraalimpana kuin monia muita instituutioita tai työpaikkoja. Jo tämä oletus neutraaliudesta tuo vastuuta jokaiselle tutkijalle”.
Hämeri muistuttaa, että on koko yliopiston ja myös tutkijan oma etu, että tutkijoihin luotetaan asiantuntijoina.
”Toisaalta – luulisin kyllä yleisönkin ymmärtävän, että joillakin aloilla tutkijalla useimmiten on jo valmiiksi tietty maailmankuva. Näille aloille hakeudutaan juuri siitä syystä, että aihepiiriin halutaan vaikuttaa, ei vain analysoida sitä. Esimerkkinä voisin mainita vaikka oman alani ilmakehätutkimuksen, ja yhtä lailla tämä pätee yhteiskuntaa tai vaikkapa sukupuolta tutkivilla aloilla. Mutta hyvä tutkija tietysti ainakin pyrkii tieteellisessä työssään neutraaliuteen.”
<blockquote>&#8221;Koko yliopiston ja myös tutkijan oma etu, että tutkijoihin luotetaan asiantuntijoina&#8221;</blockquote>
Niin tiedettä seuraavan yleisön kuin aktivistienkin olisi hyvä myös muistaa, ettei tiede anna vastausta siihen, mikä olisi paras tai huonoin tapa maapallon pelastamiseksi. Ympäristötuhoja pystytään ehkäisemään useilla, toisilleen jopa täysin vastakkaisilla taloudellisilla, teknisillä ja poliittisilla keinoilla. Niiden käyttöön ottaminen tai käyttämättä jättäminen ovat arvovalintoja, eivät tieteellistä päättelyä.
Mutta pohditaan vielä hetki kansalaistottelemattomuutta laajempana ilmiönä, eli siis muutoinkin kuin tieteeseen kietoutuvana asiana.
Kansleri toteaa, että toki se kuuluu keinovalikoimaan. ”Toivottavasti kuitenkin vasta viimeisenä”, hän lisää.
”Suora toiminta tietenkin puhuttelee nuoria, joilla ei ole niin paljon muita tapoja vaikuttaa. Mutta haluaisin kysyä heiltä, tietävätkö he, miten monimutkaista yhteiskunnallinen päätöksenteko on. He vaativat demokratiaa, mutta asiat etenevät juuri demokratiassa hitaasti, kun pitää tehdä kompromisseja. Ehkä nuorilta jää huomaamatta, että edeltäväkin sukupolvi saattaa tehdä hartiavoimin töitä näitten vakavien ongelmien voittamiseksi.”
Hämeri keskustelisi mielellään myös Greta Thunbergin kanssa.
”Thunberg väittää meidän varastaneen hänen edustamansa sukupolvensa tulevaisuuden. Minä taas ajattelen, että jokainen sukupolvi halusi ja edelleen haluaa seuraajilleen hyvää. Ei kai kukaan silloin aikanaan piruuttaan ottanut fossiilisia polttoaineita käyttöön, vaan teknologialla oli tarkoitus helpottaa kaikkien elämää. Ja niin kävikin. Teollinen vallankumous toi valtavasti hyvinvointia. Valitettavasti silloin ei vain tiedetty tarpeeksi. Nyt ymmärretään talouden ja tekniikan ulkoisvaikutuksia paremmin, joten on syytäkin toimia ilmastonmuutoksen ja lajikadon torjumiseksi.&#8221;
”Sitä paitsi emmehän me nytkään tiedä, millaiseksi ansaksi tämän hetken teknologiat tulevaisuudessa paljastuvat”, jatkaa Hämeri ja katselee pöydälle jättämäänsä kännykkää:
”Kuinkahan paljon vettä ja metallia tuonkin valmistamiseen kului?”
Haastattelu on tehty kesällä 2021. 
<hr />
<h4>Tarina haastattelusta, joka jäi tekemättä </h4>
Elokapina vaatii tutkijoita ”kertomaan totuuden”, mutta he eivät määrittele, mikä totuus tutkijoilta on jäänyt kertomatta. Eivätkä he vastaa tieteeseen ja tutkimukseen liittyviin kysymyksiin – siis ainakaan Suomen Uutisille. 
”Ei kiinnosta.”
Juuri näillä sanoilla vastaa Elokapina-aktiivi Tuulia Reponen edustajansa välityksellä Suomen Uutisten haastattelupyyntöön.
Reponen on ilmoittanut mm. Twitterissä olevansa ”PhD student in human geography ,doing media stuff in Extinction Rebellion/XR Finland ”.
Olin lähettänyt hänelle toki ensin sähköpostia, ja sitten välittänyt kahden Senaatintorilla päivystävän leiriläisen kautta hänelle tiedon, että haluan kysellä tarkemmin muun muassa tutkijan ja aktivistin roolin yhdistämisestä.
Olisin mieluusti keskustellut myös joistakin luonnontieteen menetelmiin liittyvistä asioista.
Yhden, kahden tai kolmenkin elokapinallisen kieltäytyminen haastattelusta voi vielä johtua heidän kesäkiireistään, mutta taustalta löytynee muitakin syitä. Olisiko yksi niistä se, että oman mielipiteen vastaisen näkemyksen kanssa ei haluta joutua lainkaan tekemisiin? Näin voisi päätellä ainakin siitä, ettei kukaan muukaan Elokapinasta ottanut allekirjoittaneeseen yhteyttä vastatakseen. Ei, vaikka lähetin useita viestejä monen päivän ajan sekä Elokapinan koulutus- media- että yliopistoryhmille, ja vielä muutamalle julkisuudessa tunnetulle aktivistitutkijalle, kuten Syksy Räsäselle.
Minut otettiin kyllä ystävällisesti vastaan Senaatintorin telttaleirissä. Kahvia ja pähkinöitäkin olisi tarjottu. Kerroin tietenkin etu- ja sukunimeni, asiani ja sen, että etsin tutkimusmaailmaa tuntevaa aktivistia Suomen Uutisiin menevään artikkeliin.
Laitoin jakoon puhelinnumeroni ja Helsingin yliopiston sähköpostiosoitteeni. Lisäksi tarjosin mahdolliselle haastateltavalle tilaisuutta esiintyä nimettömänä, kunhan vain päästäisiin keskustelemaan tieteestä, sen päämääristä, keinoista ja siitä, miten ne eroavat politiikanteosta.
Tätä juttua varten olisin tietysti voinut haastatella myös leirissä päivystäviä, kiltin ja fiksun oloisia nuoria. He kuitenkin totesivat yksi toisensa jälkeen, etteivät oikein tunne tutkimukseen liittyviä asioita, vaikka ”tietenkin fiilistelevät tiedettä,” kuten eräs heistä kuvaili.
Sinänsä kiinnostavaa, että kukaan noista muutoin kauniisti minua kohtaan käyttäytyneistä nuorista ei sanonut kuin korkeintaan etunimensä. Ehkä se on nykyään maan tapa. Tai sitten he pelkäävät maalittamista, josta moni ääneen mainitsikin.
Ymmärrän yksittäisten ihmisten pelkäävän uhkauksia ja muita laittomuuksia. Sellaisia ei kenenkään pitäisi joutua sietämään. Mutta silti: ainakin Elokapinan kokeneemmilta vastuuhenkilöiltä voisi edellyttää koko nimen käyttöä sellaisissa viesteissä, esitteissä ja kutsuissa, joita he lähettävät yliopistolaisille henkilökuntapostissa.
Nyt noissa viesteissä ei ole aina edes sitä yhtä etunimeä. Ehkä anonyymius sopii yhteen viestien sisällön kanssa, niissä kun kutsutaan tutkijoita tottelemattomuuskoulutukseen?
Elokapinan media- tai yliopistoyhteyksistä vastaavat henkilöt eivät varmaankaan ole innokkaimpia Suomen Uutisten lukijoita. Jos tämä teksti kuitenkin päätyy jostakin eteenne, laitan ne vastausta vaille jääneet kysymykseni tähän – saa niihin vastata myöhemminkin.
Olisin siis halunnut tietää, onko joukoissanne jo paljonkin tutkijoita ja yliopistolaisia? Minkä alan tai alojen edustajia he ovat? Ja tarkentaisitteko, mitä tarkoitatte, kun vaaditte tutkijoita ”kertomaan totuuden” – millainen tai mikä tieteellisen työn tulos siis on jäänyt kertomatta?
Entä aktivismin, tottelemattomuuden ja tutkimuksen suhde – voiko tai pitääkö aktivistin esimerkiksi valikoida tutkimusmenetelmiä tai sen päämääriä? Entä miten pidätte huolen siitä, että yleisö ymmärtää, milloin liikkeeseenne kuuluva tutkija puhuu tieteestä ja milloin esittää mielipiteensä siitä, miten maan asioita tulisi hoitaa? Vai eikö tuolla erolla ole merkitystä?
Ja vielä: oletan teidän tietävän, että Suomesta löytyy paljon sellaisia väitelleitä tutkijoita, päteviä asiantuntijoita ja korkean teknologian osaajia, jotka eivät ole lainkaan samaa mieltä kanssanne siitä, millainen yhteiskunta olisi ympäristön kannalta paras ja oikeudenmukainen. Silti he jakavat huolenne ilmastonmuutoksesta, ja ovat valmiit tekemään töitä ongelman ratkaisemiseksi.
Olisitteko luonnon pelastamiseksi valmiita yhteistyöhön heidän kanssaan, vaikka he eivät tunnustakaan intersektionaalista uskoanne ja globalistista ideologiaanne?
<h4>Se toinen puoli tutkijoista </h4>
Kansleri Hämerin mietteissä on paljon samoja kaikuja kuin toisen ilmakehätutkijan eli Ilmatieteen laitoksen johtaja Petteri Taalaksen ajatuksissa.
Tänä keväänä ilmestyneessä, suurelle yleisölle suunnatussa kirjassaan ”Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin” (Tammi 2021) Taalas arvelee näkyvimmän ilmastoaktivismin tehneen ympäristöasioiden hoidolle jopa hallaa.
Taalas ei katso hyvällä sitä, että osa tutkijoista on liittynyt äänekkäimpiin ilmastoalarmisteihin. Hän perustelee kantaansa sillä, että syyllistäminen sataa ”populistien” laariin.
Tuo lienee sinänsä totta. Harmi vain, että ”populisti”- sanalla ja muuallakin tekstissään Taalas ilmaisee kirjassaan epäluulonsa ilmastoalarmistien vastapoolia, kuten konservatiivioikeistoa kohtaan.
Niin luonnon- kuin yhteiskuntatieteittenkin parissa työskentelee – onneksi ja ainakin toistaiseksi – kovin monenlaisia tutkijoita. Osa heistä on maailmankuvaltaan hyvinkin kaukana punavihreästä arvoliberalismista, mutta useimmiten he pitävät matalaa profiilia.
Ja näitä konservatiivisempia tieteentekijöitä ja asiantuntijoita löytyy luonnollisesti myös perussuomalaisten joukoista, niin kenttäväestä kuin poliitikantekijöistäkin.
Yksi heistä on hämeenlinnalainen Tiera Laitinen, joka on teoreettisesta fysiikasta väitellyt Ilmatieteen laitoksen tutkija, vaikka ei olekaan erikoistunut ilmakehään vaan avaruussäähän. Laitinen kutsuu itseään ”viherpersuksi”, koska kantaa huolta ympäristöstä ja pitää ilmastonmuutoksen hillintää tärkeänä asiana.
”Olisin aika yllättynyt, jos kävisi ilmi, että Elokapinan riveissä olisi paljon tutkijoita mukana. Heidän argumentointitapansa ei vaikuta asiantuntevalta. En myöskään ole törmännyt sellaisiin tutkijakollegoihin, jotka liikkeeseen kuuluisivat”, sanoo Laitinen.

Elokapina kutsuu joukkoihinsa yliopistotutkijoita – Suomen Uutiset kysyi yliopiston kanslerilta, mitä mieltä hän on asiasta

Ylen päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan ilmastoepäilijöistä voisi tehdä enemmän juttuja. Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen toteaa, että ilmastopaniikki on vain vahingollista. Outokummun toimitusjohtaja Roeland Baan vaatii hiilitulleja EU:hun tuotavalle ruostumattomalle teräkselle. Nämä kolme uutista vain parin päivän sisällä osoittavat, että perussuomalaisesta ympäristörealismista on tulossa valtavirtaa.

Perussuomalainen ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi kesällä kirjasen <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ymparistorealistin-kasikirja/">Ympäristörealistin käsikirja</a>. Siinä kritisoitiin ilmastopaniikin lietsontaa ja sellaisia ympäristöpoliittisia toimia, jotka edistävät tavoitettaan vähän mutta maksavat paljon.
Perussuomalaiseen ilmastopolitiikkaan ei ole kuulunut ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kiistäminen. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on moneen otteeseen todennut, että liian kunnianhimoinen, yksipuolinen ilmastopolitiikka ei ole haitallista vain Suomelle tai Euroopalle, vaan myös ilmastolle.
&#8211; Jos Suomi savustaa liiallisella kunnianhimolla teollisuuden Kiinaan, siinä häviävät sekä Suomi että ilmasto, Halla-aho totesi <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-varoittaa-liiasta-kunnianhimosta-ilmastopolitiikassa-suomen-teollisuus-savustetaan-kiinaan-siina-haviavat-seka-suomi-etta-ilmasto/">Suomen Uutisten</a> mukaan työmiehen tuumaustunnilla vuosi sitten.
– Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä on tuettava paitsi suojaamalla markkinoita saastuttajamaiden tuonnilta, myös madaltamalla kotimaisten toimijoiden energia- ja kuljetuskustannuksia, puolusti Halla-aho ilmastotulleja.
<h4>Outokumpu vaatii hiilitulleja</h4>
Samalla linjalla on ruostumattoman teräksen valmistamiseen erikoistunut Outokumpu. Yhtiön toimitusjohtaja Roeland Baan vaatii <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/e7fe3885-6c29-4ee3-a256-f66ed89966e4?">Tekniikka&amp;Talous</a> -lehdessä Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta EU:hun tuotavalle ruostumattomalle teräkselle hiilitullit pikimmiten.
Lehden mukaan terästuottajat ovat puhuneet hiilivuodon ongelmasta ainakin vuosikymmenen, mutta enää ala ei niinkään arvostele EU:ta liian kireästä ilmastopolitiikasta vaan vaatii hiilitulleja tuontiteräkselle.
&#8211; Jos joku tuo Eurooppaan tavaraa kuten terästä, sen hiilijalanjälki on noin yhdeksän-kymmenkertainen Euroopassa tuotettuun verrattuna. Me maksamme Euroopassa päästökaupan kautta, mutta tuonnilla ei ole tätä hinnoissaan.
Baanin mukaan terästeollisuus Euroopassa pyrkii hiilineutraaliuteen.
&#8211; Me Outokummussa olemme täysin sitoutuneet leikkaamaan hiilidioksidipäästöjämme 50 prosenttia vuoteen 2030. Tarvitsemme kuitenkin tukea politiikalta ja sellaista kauppapolitiikkaa, jolla selviämme investoinneista.
Aasialaisia pitäisi joko vaatia investoimaan hiilineutraaliin tuotantoon tai maksamaan tuonnista hinta, siis tullit. Ilmasto hyötyisi, koska Euroopassa ilmastopäästöt ovat selvästi pienemmät kuin Aasiassa, Tekniikka&amp;Talous summaa. Ongelmana on, että maailmankaupan WTO-säännöt eivät vieläkään anna lupaa puolustaa omaa tuotantoa ympäristö- tai ilmastoystävällisyyden takia.
<h4>Aasialaisen tuotannon hiilipäästöt kymmenkertaiset</h4>
Aasiasta tuodaan terästä Eurooppaan yhä enemmän, mutta ruostumattoman teräksen tuotanto Aasiassa aiheuttaa Tekniikka&amp;Talouden mukaan keskimäärin kymmenkertaisen määrän hiilidioksidipäästöjä Euroopassa tehtyyn teräkseen verrattuna.
&#8211; Ulkomaiset yhtiöt eivät investoi kestävyyteen ja matalapäästöisyyteen. Niiden kustannukset ovat siten pienemmät ja ne ovat siksi kilpailukykyisempiä”, Baan sanoi Tekniikka&amp;Taloudelle Maailman energianeuvoston tapahtumassa Helsingissä.
<h4>Juhana Vartiainen: Ilmastopaniikki on vain vahingollista</h4>
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan ilmastotoimia tarvitaan, ja ne ovat ihmiskunnalle kollektiivisen päätöksenteon haaste, <a href="https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-ilmastopaniikki-on-vain-vahingollista/">Verkkouutiset</a> kertoo.
– Paniikki on vain vahingollista, koska se johtaa hätiköityihin ja tehottomiin ratkaisuihin tutkijoiden suositusten sijasta, kokoomuksen kansanedustaja Vartiainen jatkaa Twitterissä.
Vartiaiselta kysytään Twitterissä, miten paniikki hänestä ilmenee. Vartiaiselle huomautetaan, että sanaa käytetään koodisanana sille, että yrityksiä tehdä ilmastotoimia pidetään liioiteltuina, Verkkouutiset kertoo.
– Minulle se ei ole sitä. Vaan sitä, että halutaan lopettaa kasvu, demokratia, markkinatalous ja vapaakauppa. Ja keskustellaan irrelevanteista pisteveroista. Ja että jotkut miettivät, uskaltavatko edes lapsia koettaa saada, Juhana Vartiainen sanoo.
– Jos ilmastohuoli johtaa huonoihin politiikkaratkaisuihin, ne uhkaavat muutenkin haurasta talouskasvua. Ja pelkään, ettei demokratia kestä miinuskasvua.
Vartiaisen mukaan kriisitietoisuus on hyvä asia.
– Mutta toisaalta ihmiskunnalla on aina ollut taipumusta lopunajan kultteihin, ja niitäkin piirteitä tässä on mukana.
<h4>Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen haluaisi lisää juttuja ilmastoepäilijöistä</h4>
Ylen uutis- ja ajankohtaispomo Jouko Jokinen luki taloustoimittaja Matti Virtasen kiistellyn kirjan Ilmastopaniikki ja sanoo, että sieltä löytyy hyviä haastateltavia. Yle voisi tehdä nykyistä enemmän juttuja niin sanotuista ilmastonmuutoksen epäilijöistä, Jokinen sanoi <a href="https://www.verkkouutiset.fi/ylen-paatoimittaja-ilmastoepailijoista-voisi-tehda-enemman-juttuja/">Verkkouutisten</a> mukaan.
– Siellä oli pari sellaista henkilöä, jotka haluaisin meille joko nettijuttuna tai ihan studioon. Ehkä kuuluu journalismin perusolemukseen, että meidän pitää kysyä ja mennä vähän vastavirtaan sekä pystyä riepottelemaan yleisiä totuuksia. Siinä Virtanen on ihan oikeassa, Jokinen sanoo.
Tiedetoimittaja Marko Hamilo arvioi Virtasen Ilmastopaniikin <a href="https://stage.sudev.fi/ilmastopaniikin-hoito-opas-ehdottaa-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-hillitsemisen-sijaan/">Suomen Uutisissa</a> keväällä.
<h4>&#8221;Tuotanto Suomessa on ekoteko&#8221;</h4>
Kriittisiä ääniä paniikinomaiseen, kohtuuttomaan ja uskonnollista kulttia muistuttavaan ilmastopoliittiseen linjaan on kuultu viime aikoina muiltakin tahoilta.
<a href="https://stage.sudev.fi/ilmastotutkija-talouselaman-haastattelussa-ilmastokeskustelussa-uskonnollisen-aariliikkeen-piirteita-ipccn-raportteja-luetaan-raamattua/">Suomen Uutiset</a> kertoi syyskuussa ilmastotutkija, Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksesta, joka näki &#8221;ilmastokeskustelussa uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä&#8221;.
Huhtikuussa eduskuntavaalien alla <a href="https://stage.sudev.fi/metsateollisuuden-tavoitteet-perussuomalaisten-ohjelmasta/">Suomen Uutiset</a> raportoi Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatisesta, joka sanoi lähes sanasta sanaan kuin Halla-aho, että &#8221;Tuotanto Suomessa on globaali ekoteko”.

Perussuomalainen ympäristörealismi saa peesaajia – ilmastopaniikkia kritisoidaan nyt jo Ylessä ja kokoomuksessakin

Vielä muutama vuosi sitten ilmastotutkijat joutuivat väittelemään ilmastontutkimuksen tuloksia kiistäneiden ilmastoskeptikkojen kanssa. Nyt asiantuntijoita haastetaan toiselta laidalta. &#8221;Asiantuntijat ovat sellaisen hyökkäyksen kohteena, että meidän pitäisi olla paljon radikaalimpia. On maailmanlopulla uhkailijoita ja ääritoimijoita.” Näin väittää Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ilmastoguru-petteri-taalas-ilmastonmuutos-ei-ole-viela-riistaytynyt-kasista-mutta-keskustelu-siita-on-siina-on-uskonnollisen-aariliikkeen-piirteita/3152ead4-9a15-4a03-8cdd-b027a403e106">Talouselämän</a> haastattelussa.

<a href="https://stage.sudev.fi/ilmastopaniikki-alkoi-huolestuttaa-jo-ilmastotutkijoitakin-petteri-taalas-toivoo-faktoja-realismia-ilmastokeskusteluun/">Suomen Uutiset</a> kertoi elokuussa, että Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja Petteri Taalas huolestui ilmastopaniikista ja toivoi &#8221;faktoja ja realismia ilmastokeskusteluun&#8221;. Taalas kommentoi ilmastodebattia Audiomedian haastattelussa.
Nyt Taalas heittää lisää vettä myllyyn vaikutusvaltaisen <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ilmastoguru-petteri-taalas-ilmastonmuutos-ei-ole-viela-riistaytynyt-kasista-mutta-keskustelu-siita-on-siina-on-uskonnollisen-aariliikkeen-piirteita/3152ead4-9a15-4a03-8cdd-b027a403e106">Talouselämä-lehden</a> haastattelussa (maksumuuri). Siinä missä tutkijoita epäilivät puolueellisuudesta aiemmin ilmastoskeptikot, nyt tutkijoiden ja poliitikkojen niskaan hengittävät ilmastoalarmistit.
Talouselämän mukaan paljon nykyistä radikaalimpia ilmastotoimia vaatii esimerkiksi Extinction Rebellion eli Elokapina -ilmastoliike, joka vaatii nollapäästöjä jo vuonna 2025 ja hallituksilta ”totuudenmukaista” ilmastotietoa.
&#8211; [Hallitusten välisen ilmastopaneelin] IPCC:n raportteja on luettu kuin Raamattua, haetaan tiettyjä jakeita, joista haetaan perusteita omille ääriajatuksille. Siinä on uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä, Taalas sanoo.
Taalas hakee tolkullista keskitietä ja viittaa haastattelussa 1977 pidettyyn Korpilampi-seminaariin, jossa luotiin yhteinen näkemys suomalaisesta talouspolitiikasta. Silloin vasemmiston ja elinkeinoelämän näkemykset taloudesta olivat lähtökohtaisesti hyvin kaukana toisistaan, ja pääministeri Kalevi Sorsan hallituksen laatiman elvytyspaketin taakse oli saatava laaja yhteisymmärrys.
&#8211; Tarvittaisiin jonkinlainen ilmasto-Korpilampi. Tuotaisiin kiihkottomasti saman pöydän ääreen biodiversiteetin kannattajat, tutkijat, poliitikot ja elinkeinoelämä. Pohdittaisiin, mikä on Suomen kannalta järkevää tässä asiassa.
<h4>Myös tutkijoilla voi olla oma lehmä ojassa</h4>
Moni ilmastotutkijoihin epäilevästi suhtautuva ajattelee, että media suhtautuu tieteentekijöihin liian kritiikittömästi. Taalas komppaa kyseenalaistajia, ja kehottaa suhtautumaan &#8221;meihin asiantuntijoihinkin&#8221; tietyllä varauksella.
&#8211; Olemme joskus oman asiamme promoottoreja. Tätä on ilmennyt myös metsä- ja ruokavaliokysymyksissä.
Taalakselle itselleen tärkein asia oli 20 vuotta sitten otsonitutkimus.
&#8211; Mitä enemmän sitä referoitiin julkisuudessa, sitä hienompaa. Samalla toiveena oli rahoituksen lisääminen omalle alalle, Taalas myöntää Talouselämän haastattelussa.
<h4>Taalaksen perhe pelkäsi 1980-luvulla ydinsotaa</h4>
Taalas tarjoaa haastattelussa muitakin historiallisia vertauksia.
Taalas harkitsi vaimonsa kanssa 1980-luvulla muuttoa Uuteen-Seelantiin. He osallistuivat rauhanmarsseihin ja pelkäsivät ydinsotaa.
&#8211; Mietimme, että Uudessa-Seelannissa ehkä olisimme turvassa, koska eteläinen pallonpuolisko ei saastu niin pahasti. Mietimme myös ettei lapsia kannata tehdä tällaiseen maailmaan.
Taalaksen perheeseen kuitenkin syntyi viisi lasta, eikä ilmastotutkija lämpene ajatukselle, että lapset pitäisi nyt jättää tekemättä, kun ilmastoahdistus painaa. Maailmanloppu ei ole tulossa, vaikka elinolosuhteet kävisivät joillakin alueilla haastaviksi. Ihmiset ovat ennenkin selviytyneet vaikeissa oloissa.
&#8211; Suomen mediailmapiiri on ollut huolta lisäävä. Uusin asia oli, että lapset ovat kielteinen asia. Olen huolestunut esimerkiksi nuorista äideistä, jotka elävät monien taakkojen alla.
Taalaksen mukaan 1980-luvulla oli sama henkinen ilmapiiri kuin nyt nuorison keskuudessa.
&#8211; Pitäisi tehdä fataalisti jotain hyvin nopeasti. Media osin ruokkii sitä. Vaikkapa metsät ja ruoka-asiat ovat tärkeitä asioita ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta ne eivät kuitenkaan ole se ydinjuttu. Nyt ne ovat saaneet paljon painoa, Taalas sanoo.
<h4>Puuhastelu ja haahuilu ei tuota tulosta</h4>
Hänen mielestään ilmastopolitiikassa media on nostanut esiin yksittäisiä, välillä vähämerkityksisiä keinoja.
&#8211; On ollut sellaista haahuilun meininkiä. Toimenpiteitä tarvitaan ilman muuta, mutta Suomelle järkeviä keinoja on syytä harkita tarkkaan.
Suomessa kuten koko maailmassa ongelman ratkaisun ydin on Taalaksen mukaan fossiilienergiasta luopuminen.
&#8211; Öljystä, kivihiilestä, maakaasustakin ja Suomessa myös turpeesta luopuminen. Se on keskeisin asia.
&nbsp;

Ilmastotutkija Talouselämän haastattelussa: Ilmastokeskustelussa on uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä – ”IPCC:n raportteja luetaan kuin Raamattua”

Perussuomalaiset ovat ainoana Suomen eduskuntapuolueista vaatineet ilmastokeskustelussa jäitä hattuun, kun muut puolueet ovat käyneet kilpalaulantaan siitä, kuinka kunnianhimoista kansallisen ilmastopolitiikan tulee olla. Nyt keskustelun ylilyönnit ovat alkaneet huolestuttaa jo ilmastotutkijoitakin. 

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri, Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja Petteri Taalas toivoi Audiomedian haastattelussa ”faktoja ja realismia ilmastokeskusteluun – ylilyönnit satavat populistien laariin”, referoi <a href="https://www.verkkouutiset.fi/ilmastokeskustelun-ylilyonnit-satavat-populistien-laariin/">Verkkouutiset</a>.
Sama huoli on esitetty perussuomalaisten piirissä. Esimerkiksi Suomen Perustan <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ymparistorealistin-kasikirja/">Ympäristörealistin käsikirjassa</a> ennakoidaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kyseenalaistajien &#8211; ilmastoskeptikkojen &#8211; saavan lisää kannatusta, jos kustannustehottoman ilmastopolitiikan seuraukset kuristavat tavallisia länsimaisia ihmisiä ilman, että globaalit hiilipäästöt edes vähenevät.
Erityisesti Taalas puuttuu hallitustakin repineen metsänielujen kasvattamisen kysymykseen.
– Meillä puhutaan etupäässä metsistä ja niiden nielujen kasvattamisesta, kun ilmastonmuutoksen ongelman ydin on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Ongelma ratkeaa vain fossiilisista luopumalla, eikä hiilinielujen tehostamisella, muistuttaa Taalas.
<h4>Tehtaanpiippu Suomessa on ekoteko</h4>
Perussuomalaiset ovat jatkuvasti korostaneet sitä, että ympäristön kannalta on parempi, jos paljon energiaa ja metsävaroja käyttävä teollisuus säilyy Suomessa, koska meillä tuo tuotanto on kestävämpää kuin muissa maissa. Eikä tuotanto lakkaa, jos Suomi luopuu vientiteollisuudestaan; silloin se vain siirtyy johonkin toiseen maahan.
<a href="https://stage.sudev.fi/metsateollisuuden-tavoitteet-perussuomalaisten-ohjelmasta/">Suomen Uutiset</a> kertoi eduskuntavaalien alla, että Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen käytti lähes sanasta sanaan samoja argumentteja puolustaessaan kotimaista metsäteollisuutta.
Taalas on samoilla linjoilla. Hän muistuttaa, että jos Suomessa vähennetään hakkuita ja metsäteollisuuden tuotantoa, puun hankinta ja käyttö voivat siirtyä sellaisiin maihin, joissa metsätalous ei todennäköisesti ole ympäristön kannalta yhtä kestävää kuin Suomessa.
Taalaksen mukaan metsätalous onkin parempi pitää Suomessa kuin antaa valua sen maihin, joissa metsien kestävyydestä ja ympäristötekijöistä ei välitetä vastaavassa määrin.
– Globaalin metsäpolitiikan suurin haaste on pysäyttää sademetsien tuhoaminen. Näillä alueilla ei uudisteta metsää, vaan maapohja tulee muuhun käyttöön. Metsien nielujen kasvattamisella saadaan aikaan eniten niillä alueilla, missä on lähtökohtaisesti vähän metsää sekä lopettamalla trooppisten metsien hävittäminen, Taalas toteaa Verkkouutisten mukaan.
<h4>Kansalaisten hyväksyntä tarvitaan</h4>
Taalas arvioi aivan samaan tapaan kuin perussuomalaiset, että ilmastomuutoksen pysäyttämiseen tarvittavat toimet tarvitsevat kansalaisten hyväksynnän.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi Ranskan keltaliiviliike nousi siksi, että polttoaineiden hintoja oltiin nostamassa ilmastoperustein. Muun muassa Kiinalle, Saksalle ja Puolalle esimerkiksi kivihiilestä luopuminen ei ole mahdollista hetkessä, sillä sen käytöllä on suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys.
– Nämä realiteetit on hyvä muistaa, kun ilmastomuutoksen vastaisia päätöksiä vaaditaan heti. Jos kansalaisia koskevissa asioissa edetään hyvin nopeasti, päättäjien on varauduttava vastareaktioihin, Taalas sanoo.
Suomen omat toimet ilmastonmuutoksen torjunnassa on WMO:n pääsihteerin mukaan hyvä suhteuttaa koko maailman viitekehykseen: emme ratkaise ongelmaa pelkästään omin toimin.

Petteri Taalas

Sanna Marin ilmoitti topakasti vastustavansa EU-yhteisvelkapaketteja – Purra: ”Ei ole uskottavaa”

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehottaa luottamaan Nasan tutkimukseen: ”Suomi on sitonut enemmän hiiltä kuin tuottanut päästöjä”

Komissaari Urpilainen, miksi EU tukee Afrikan maita, jotka osoittavat tukeaan Venäjälle?

Ilmastokeskustelussa on vaikea hahmottaa ongelmien suuruusluokkia – arviolta 15 prosenttia maailman hiiliongelmasta liittyy trooppisten metsien hävitykseen, ei Suomen metsiin

Nälänhädän vaiettu suuri syy: Islamilainen yhteisö ja katolinen kirkko eivät hyväksy ehkäisyä

Elokapina kutsuu joukkoihinsa yliopistotutkijoita – Suomen Uutiset kysyi yliopiston kanslerilta, mitä mieltä hän on asiasta

Perussuomalainen ympäristörealismi saa peesaajia – ilmastopaniikkia kritisoidaan nyt jo Ylessä ja kokoomuksessakin

Ilmastotutkija Talouselämän haastattelussa: Ilmastokeskustelussa on uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä – ”IPCC:n raportteja luetaan kuin Raamattua”

Ilmastopaniikki alkoi huolestuttaa jo ilmastotutkijoitakin – Petteri Taalas toivoo faktoja ja realismia ilmastokeskusteluun

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025