Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

pienydinvoima

Päästökauppa ohjaa teollisuutta kohti hiilineutraalia huomista, mutta tarvitaanko sen päälle vielä vihreiden ajamaa lisäsääntelyä? Euroopan ilmastopolitiikan suunnasta väittelivät maanantain A-studiossa osin kovaäänisestikin perussuomalaisten kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila sekä vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö, joka on uudelleen ehdolla EU-parlamenttiin.

&#8211; Kysymyshän on siitä, että esimerkiksi päästökaupalla on hyvin vahva ohjaava vaikutus, <a href="https://areena.yle.fi/1-3229465">painotti</a> Vilhelm Junnila keskustelun aluksi.
&#8211; Ei ole mitään perustetta tehdä tämän päälle lisäsääntelyä, Junnila linjasi perussuomalaista politiikkaa.
Ville Niinistö perusteli vihreiden sääntelymyönteisyyttä sillä, että teollisuus haluaa vihreää siirtymää ja päästöille hintaa, koska edelläkävijäteollisuudelle on edullista, että ”sääntely kannustaa vähäpäästöisyyteen”.
Päästökauppa ohjaa teollisuutta
Junnilan mukaan päästökauppa itsessään ohjaa hyvin vahvasti sitä, miten teollisuuden haarat ja tuotantomallit toimivat.
&#8211; Ongelmamme on nimenomaan tämän päälle tehtävä sääntely, jolla määritetään vaikkapa kattoraja, kuinka paljon energiaa saa käyttää tai tehdään intensiivisyyteen liittyviä toimia.
Junnila otti esimerkiksi pienydinvoimalat ja hänen mukaansa niillä ei ole samoja pelisääntöjä kuin muilla päästöttömillä malleilla. Poliitikot ovat luoneet ylimääräistä sääntelyä, joka ”heikentää tällaisten mahdollisuuksien käyttöönottoa”.
Tavoitteet ja keinot sekaisin
&#8211; Pienydinvoima ei saa minkäännäköistä merkityksellistä tukea, eikä samoja sääntöjä kuin vaikkapa tuulivoima tässä yhteydessä, Junnila jatkoi.
Niinistö sai keskustelun tuoksinassa yhä enemmän tuulta purjeisiinsa ja väitti Junnilan puhuvan ”mielikuvitusenergiasta” sekä ”identiteettipolitiikasta”. Niinistön mukaan EU ei estä investointeja pienydinvoimaloihin.
Junnila totesi Niinistöllä ”tavoitteiden ja keinojen menevän sekaisin”.
Logistisesta kilpailukyvystä huolehdittava
EU on hyväksynyt Ylen juontaja mukaan tieliikenteen päästökaupan alkamisen viiden vuoden sisällä. Junnilalta tiedusteltiin, ajaako perussuomalaiset ylipäänsä muualle tiukempia normeja kuin suomalaiseen liikenteeseen.
&#8211; Meriliikenteen päästökaupan alkaessa sillä on meille aika suuriakin vaikutuksia. Kaikkihan tietävät, että Suomi on logistisesti kuin saari. Olemme aika erilaisessa asemassa kuin vaikkapa Saksa tässä suhteessa, Junnila muistutti ja huomautti samalla ammattidieselin käyttöönotosta.
&#8211; Kyllähän meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme.

Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”

Perussuomalainen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner piti avauspuheenvuoron Helsingissä järjestetyssä ECR-ryhmän kokouksessa. &#8211; ECR-kokous on viimeksi järjestetty Suomessa noin kymmenen vuotta sitten. Ehkä jotkut teistä olivat silloin paikalla. Kuinka moni on Helsingissä ensimmäistä kertaa? Ruohonen-Lerner kysyi toivotettuaan kokousvieraat tervetulleiksi Helsinkiin.

ECR-ryhmän kokouksessa järjestetään neljä keskustelupaneelia, joihin on saatu arvovaltaisia puhujavieraita. Keskiviikkona kuullaan alustuksia Suomelle erityisen tärkeästä metsäpolitiikasta, ydinvoimasta ja pienydinvoimasta sekä EU:n tulevaisuudesta, perussopimusten uudistamisesta ja EU:n mahdollisesta laajentumisesta.
&#8211; Huomenna keskustelemme arvaamattoman itänaapurin kanssa elämisestä, turvallisuustilanteesta EU:n pisimmällä, 1 340 kilometrin mittaisella itärajalla ja tarpeesta nostaa puolustuskapasiteettia aikana, jolloin Venäjä käy brutaalia hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan jo kolmatta vuotta. On tärkeää, että vankkumaton tukemme Ukrainalle ja sen kansalle jatkuu vahvana, kertoi europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner.
&#8211; Vierailemme myös Suomen parlamentissa eli eduskunnassa, jossa meidät ottaa vastaan puhemies Jussi Halla-aho, jonka osa teistä tuntee viime kaudelta hänen ollessaan meppinä ECR-ryhmässä. Vierailemme myös Merihaan väestönsuojassa, jossa tutustumme väestönsuojeluun Helsingissä sekä kuulemme kaupunkien roolista osana Suomen kokonaisvarautumista.
Järkeä ilmastopolitiikkaan ja maahanmuuttoon
ECR-ryhmän kokous pidetään Helsingissä, kun europarlamenttivaaleihin on enää kolme kuukautta aikaa. Jos ennusteisiin on uskominen, tulee ECR-ryhmä pärjäämään hyvin. Myös perussuomalaiset puolueena on nosteessa. Presidentinvaaleissa perussuomalaisten ehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, sai historiallisen hyvän 19 prosentin kannatuksen.
&#8211; Kansalaiset luottavat meihin. On tärkeää, että jatkamme samalla järkilinjalla kuin tähän asti ja pidämme kiinni Prahan julistuksen periaatteista. Ukrainan tukea on jatkettava, ilmastopolitiikkaa on järkevöitettävä, maahanmuuttoa on hallittava. Meidän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava pyrkimyksiä kehittää EU:sta liittovaltio tai supervalta. Tässä on avaimet hyvään vaalitulokseen.
&#8211; Haluan vielä kerran toivottaa teidät tervetulleeksi Helsinkiin. Toivottavasti kokousmatkan ohjelma on teille antoisa, Ruohonen-Lerner sanoi ennen kuin antoi puheenvuoron perussuomalaisen puolueen puheenjohtajalle, Suomen varapääministeri ja valtiovarainministeri Riikka Purralle.
<iframe loading="lazy" title="ECR-ryhmä Suomessa - Purra, Ruohonen-Lerner, Legutko puhuvat" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/LD0drHjKX_g?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Ruohonen-Lerner: ECR-ryhmän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava EU:n liittovaltiokehitystä – ”Kansalaiset luottavat meihin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Euroopan unionin ennallistamisasetus olisi toteutuessaan jälleen yksi askel liittovaltiokehityksessä, jossa valtaa ja rahaa siirretään Suomelta ja suomalaisilta Euroopan komissiolle ja muulle Euroopalle.

&#8211; Metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimustenkin mukaan kansallisen päätäntävallan piiriin, ja sitä valtaa ei pidä siirtää Brysseliin ilmasto- tai luontopolitiikkaan vedoten. Budjettivaltaahan unionille on jo siirretty aivan liikaa esimerkiksi viime vuonna hyväksytyn elpymisvälineen kautta, muistuttaa kansanedustaja Jari Koskela.
Asetuksen arvioidut liki miljardin euron vuotuiset kustannukset ovat Koskelan mielestä epätasapainossa mainostettujen hyötyjen kanssa.
&#8211; Ennallistamisasetuksen väitetään tuovan kymmenen miljardin hyödyt, mutta hyödyt ovat aineettomia ja tulkinnanvaraisia. Kustannukset sen sijaan ovat varmoja ja aitoja, Koskela korostaa.
Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, joiden perustuslain turvaamaan omaisuudensuojaan ennallistamisasetus puuttuisi merkittävällä tavalla. Asetuksen velvoitteita ei pysty täyttämään vain valtion luontoalueita ennallistamalla.
Vaikutuksia vesivoimaan selvitettävä
Vaikka metsät ovat olleet keskiössä ennallistamisasetusta koskevassa keskustelussa, koskee suurin osa asetuksen velvoitteista vesistöjä. Vesistöjen ennallistaminen tarkoittaa esimerkiksi patojen purkamista.
&#8211; Ennallistamisasetus ei tunnista voimakkaasti muutettujen vesien erityistä asemaa. On täysin mahdollista, että asetus siis vaarantaa nykyisenkin vesivoiman tuotannon. Riski on suuri pienimmissä virtavesissä, mutta myös suurissa rakennetuissa vesivoimajoissa on siis ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon, Koskela sanoo.
Koskelan mielestä ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon on ensiarvoisen tärkeää selvittää juuri nyt, kun hallitus on hurahtanut säästä riippuvaiseen tuulivoimaan. Tuulivoima tarvitsee tuekseen vakaata säätövoimaa.
&#8211; Hallitus on ajanut jo alas turvetuotantoa, ollut nuiva hakkeelle ja hidastellut pienydinvoimalalupien kanssa. Vesivoiman toimintaympäristö on nyt turvattava. Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla, Koskela muistuttaa.

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne on tehnyt kirjallisen kysymyksen pienydinvoiman käyttöönoton nopeuttamisesta Suomen huoltovarmuuden parantamiseksi ja Venäjä-riippuvuuden lopettamiseksi tuontisähkön osalta.

Venäjältä tuodaan edelleen tänäkin päivänä sähköä 600–1 400 megawatin teholla. Tämän tuonnin lopettamiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi Suomen on muutettava omaa tuotantorakennettaan mahdollisimman nopeasti. Lyhyen tähtäimen toimien lisäksi tarvitaan selkeä ydinvoimastrategia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajan Lulu Ranteen mukaan Norjan vesivoimaan perustuva säätövara on tehnyt Suomelle mahdolliseksi kasvattaa omaa tuulivoiman asennettua kantaansa. Viime kuukaudet ovat kuitenkin osoittaneet, että kaikkialla, riippumatta asennetun tuulivoiman määrästä, voi olla viikkojen vähätuulisia jaksoja, jona aikana tuulivoimatuotanto voi olla olematonta.
Venäjän sähkön ja fossiilisten ainoa vaihtoehto
Esimerkiksi tänään 25.3. Saksassa on ollut erittäin tyyntä jo neljättä päivää tuulitehon käytyä alimmillaan 169 megawatissa, kun se voi olla yli 40 000 megawattia. Saksassa käytetyn sähkön CO2-päästöt ovatkin yli 600 g/kWh, kymmenkertaiset Suomeen verrattuna.
&#8211; Logiikka ja matematiikka asiassa ovat armottomia. Kun ei tuule, ei tuule, eikä tuulivoimaa saada, oli myllyjä pystyssä kuinka paljon tahansa. Kun fossiilisista ja Venäjän sähköstä on päästävä eroon, eivätkä aurinko- ja tuulivoima sääriippuvaisina yksinkertaisesti ole ratkaisu, jää luotettavan ja päästöttömän perusvoiman tuottamiseksi jäljelle ainoastaan ydinvoima, Ranne toteaa.
Saksan ydinvoiman alasajo ihmetyttää
Ranne ihmettelee, miten Saksa edelleenkin ajaa omaa ydinvoimaansa alas. Suomen Fennovoiman ydinvoimalahanke taas joko peruuntuu tai ainakin viivästyy merkittävästi uutta toimittajaa etsittäessä. Nykyisenkaltaisten uusien ydinvoimaloiden käyttöön saaminen kestää sietämättömän kauan.
&#8211; Ratkaisu ydinvoiman nopeampaan ja hajautetumpaan käyttöön saamiseen olisivat ns. pienydinvoimalat, joiden idea olisi se, että ne olisivat tyyppihyväksyttyjä, tehtaissa sarjoina esivalmistettuja teollisia tuotteita, joiden luvitus-, asennus- ja käyttöönottoaika olisi kertaluokkaa nykyisten suurvoimaloiden vastaavaa lyhyempi.
Lainsäädäntötyö aloitettava mahdollisimman nopeasti
Ranne arvelee, etteivät Suomen omat voimat riitä varsinaiseen voimalatuotantoon, mutta Suomen maailman huippua olevat ydinvoimaloiden laatu- ja turvallisuusosaaminen olisivat korvaamaton apu pienydinvoimaloita suunnitteleville ja tuottaville teollisille toimijoille.
&#8211; Pienydinvoimaloiden edellä kuvatun kaltainen käyttöönotto edellyttäisi merkittäviä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Lainsäädäntötyö tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, ja teollinen yhteistyö auttaisi myös turvallisuusvaatimusten määrittelyssä, sanoo Ranne.
Pienydinvoimastrategian laatimisen aika on nyt
Ranne paaluttaa nyt olevan se ajankohta, jolloin Suomen pitäisi laatia kansallinen ydinvoimateollisen yhteistyön strategia ja lähteä aikataulutetusti viemään hanketta eteenpäin 1-2 toimittajan kanssa.
Ranne onkin esittänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
&#8211; Mihin mahdollisimman nopeisiin toimiin aiotte ryhtyä, että Suomelle muodostetaan selkeä, aikataulutettu pienydinvoimastrategia sekä sen tarvitsema sääntely-ympäristö?
&nbsp;

Ranne: Pienydinvoima otettava Suomessa käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla

pienydinvoima

Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”

Ruohonen-Lerner: ECR-ryhmän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava EU:n liittovaltiokehitystä – ”Kansalaiset luottavat meihin”

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Ranne: Pienydinvoima otettava Suomessa käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025