Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

pienydinvoimala

Hallitus varautuu tukemaan uuden ydinvoiman rakentamista

Uuden Fennovoiman Olkiluodon ydinvoimalan valmistuttua ja tuulivoiman lisäyksen myötä annettiin ymmärtää, että Suomi on omavarainen sähkönkulutuksen osalta. Kovat pakkaset talvella 2024 ovat kuitenkin paljastaneet, että näin ei ole, vaan enenevässä määrin joudutaan turvautumaan tuontisähköön.
 
Juha Ilmoniemi on koneinsinööri, joka on toiminut työurallaan konepajan suunnitteluryhmän vetäjänä. Hän perehtynyt erilaisiin energiaratkaisuihin ja pohtinut alan tulevaisuuden kuvioita.
&#8211; Tuulivoimasta puhutaan nykyisin paljon, mutta se tuottaa vain 15 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Voimatalouden saatavuus tämän kautta on satunnaista ja säästä riippuvaa. Tuulivoiman osalta tilanne on se, että asennetut tuulivoimalat ovat noin 50-prosenttisesti ja suunnitteilla olevat noin 90-prosenttisesti ulkomaisten yhtiöiden omistuksessa ja niiden tuottotulot menevät ulkomaisiin taskuihin, Ilmoniemi muistuttaa.
Sivuvirrat käytössä
Ilmoniemi näkee erilaiset teollisuuden energian sivuvirrat tärkeänä osana tulevaisuuden energiatarpeissa. Sellutehtaiden sivuvirtoja on jo pitkään käytetty energialähteinä. Samoin paperitehtaitten tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää energiataloudessa.
Alueellisista pienydinvoimaloista puhutaan nykyisin paljon, mutta Ilmoniemi muistuttaa, että niiden varaan energian tuottajana ei voida vielä laskea paljon seuraavien kymmenen vuoden aikana.
&#8211; Aurinkovoiman tuotolla ei suuria saada Suomen korkeudella, mutta yksityistalouksissa sillä on kuitenkin merkitystä lisälähteenä. Meillä aurinkovoiman merkitys ei ole sama kuin Keski-Euroopassa, Ilmoniemi muistuttaa.
LNG:n hinta ratkaisee
Jotkut energialaitteita tuottavat yhtiöt ovat puhuneet jo pitkään alueellisista lämpöpumppuvoimaloista, jotka voisivat tuottaa myös viilennystä kesällä ainakin taajamissa. Juha Ilmoniemi ei näe suuria mahdollisuuksia tähän. Energiakattavuuteen niiden osalta ei voida taloudellisesti panostaa. Lämmön ja viilennyksen eteenpäin siirtäminen on ongelmallista tämän menetelmän osalta. Kerrostalokohtaiset viilennyslämpöpumput ovat eri asia.
LNG:llä eli nesteytetyllä maakaasulla korvataan Venäjältä tuotua maakaasua niin, että Inkoossa on suuri säiliölaiva, joka toimii nesteytetyn kaasun varastona, josta sitä muunnetaan teollisuuden käyttöön kaasuksi. Ilmoniemi toteaa, että LNG:n hinta ratkaisee, kuinka kannattavaa sen käyttö on tulevaisuudessa. Tämä energiamuoto on tuontitavaraa esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Norjan kaasukentiltä.
Vetytalous tulossa
Vetytalous on yksi tämän päivän uutisaihe tulevaisuuden energiamuodoista puhuttaessa. Lahteen suunnitellaan vetytalouden laitosta, joka tuottaisi vetyä, lämpöä ja metaania. Vety tuotetaan sähköllä, lämpöä syntyy sivutuotteena ja metaania saadaan vedyn ja hiilidioksidin avulla. CO2 eli hiilidioksidi saadaan vieressä olevista lämpövoimaloiden piipuista. Prosessin hyötysuhde on hyvin huono, joten yksityinen tuottaja joutuu käymään yhteiskunnan kukkarolla.
&#8211; Vetytalous ei ole tällä hetkellä kannattavaa sen tuotantokustannusten vuoksi. On vaara, että tätä energiamuotoa aletaan käyttää valtioiden tukitoimien varassa ideologisista syistä. Ympäristöasiat voivat painaa niin paljon, että vetytaloutta suositaan, vaikka se ei vielä ole kannattavaa, Ilmoniemi varoittelee.
Pakkaset paljastivat
Uuden Fennovoiman Olkiluodon ydinvoimalan valmistuttua ja tuulivoiman lisäyksen myötä annettiin ymmärtää, että Suomi on omavarainen sähkönkulutuksen osalta. Kovat pakkaset talvella 2024 ovat kuitenkin paljastaneet, että näin ei ole, vaan enenevässä määrin joudutaan turvautumaan tuontisähköön.
&#8211; Kaapelien siirtokyvyn riittävyys sanelee tuontisähkön määriä. Tuontisähköä tulee Suomeen Norjasta ja Ruotsista. Jälkimmäisen osalta siirtolinjat Pohjois-Ruotsista etelään ovat melko heikkotehoiset tarpeeseen nähden, ja se rajoittaa sähkön tuontia Etelä-Suomeen Ruotsista. Suomessa rakennetaan kovaa vauhtia siirtolinjoja pohjoisesta etelään. Norjasta menevät kaapelit Englantiin ja Keski-Eurooppaan, ja hintasyistä Norja saattaa olla kiinnostuneempi toimittamaan vesivoimasähköään siihen suuntaan kuin Suomeen, Ilmoniemi muistuttaa.
Huoltokatkot harmina
Suomessa vähittäiskuluttajat vertailevat pörssisähkön ja kiinteän sähkölaskun paremmuutta. Moni pörssisähkön hankkija pesee hintasyistä kotipyykkinsä yöllä tai lämmittää keskuslämpökattilansa veden öisin. Kerrostalossa pyykin yöpesua rajoittaa järjestyssäännön yön hiljaisuusvaatimus. Pörssisähkön hintavaihtelut ovat valtakunnallinen uutinen. Huoltokatkokset nostavat hinnan hetkeksi moninkertaiseksi.
&#8211; Suora sähkölämmitys omakotitaloissa ei ole niin paha kuin mitä ajatellaan. Se on päästötöntä, ja sen asentaminen kotiin on suhteellisen edullista. Teho on hyvä, ja lämmön hävikki on vähäistä. Kustannuksia voidaan keventää ilmalämpöpumpun avulla. Yksin pumpulla lämmittäminen ei ole yleensä kannattavaa. Ilmalämpöpumpun avulla sähkölaskua voi pienentää lämmityksen osalta jopa puoleen, Ilmoniemi listaa.
Mahdollisuus keinotteluun
Juha Ilmoniemi pitää vaarana sitä, että pörssisähkön avulla hintoja voidaan keinotella. Huoltokatkoksia tulee yllättäen, ja tekniset viat voivat tuottaa sähkökatkoksia. Sähkön hinta voi häiriöiden aikana pompata hetkellisesti hyvin korkeaksi kuluttajille.
Maalämmöllä tuotettu kotien energia on yleistynyt viime aikoina niin haja-asutusalueilla kuin myös kerrostaloissa. Sen käyttöönottoa rajoittaa suhteellisen korkea hankintahinta, joten maalämmön hankintahinnan maksuaika on pitkä, kun hankinta tehdään pankkilainalla. Etuna koko kansantalouden kannalta on päästöttömyys ja käytön edullisuus.
Energiatuotanto on suojattava
Ukrainan sota on näyttänyt, kuinka energiasta on tullut taistelujen kohde. Energian haavoittuvuus on tullut esiin, kun Venäjä on kohdistanut hyökkäyksiään Ukrainan energiatalouteen, ja Ukraina on pyrkinyt vastaamaan samalla tavalla Venäjän kohteisiin. Ilmatorjunnan merkitys puolustuksessa on kasvanut.
&#8211; Meillä tuotantolaitokset ovat avoimia, mutta on syytä muistaa, että Suomessa koko valtakunnan laajuinen sähkökatkos ei ole todennäköinen, koska meillä on varmistettu, että vahingoittunut osuus voidaan kiertää toista kautta, Ilmoniemi kertoo.
Kumppaniksi asiantuntija
Suomessa kunnat ovat myyneet energialaitoksiaan joko osittain tai kokonaan suuremmille energiantuottajille. Lahdessa kaupunki omistaa kokonaan tytäryhtiönsä Lahti Energian, ja kaupungissa käydään parhaillaan kovaa keskustelua yhtiön osittaisesta myymisestä ja tulojen sijoittamismahdollisuuksista. Lahti on palkannut konsultin tutkimaan myyntimahdollisuuksia.
&#8211; Jos myydään, niin energiayhtiön määräysvalta tulisi aina säilyttää enemmistöosakkuuden kautta kunnalla. Tosin vähemmistöosakaskin voi vaikuttaa eri toimillaan määräävästi. Omistuksen prosenttiosuus ei aina ole ratkaiseva, Ilmoniemi sanoo.
Ilmoniemi painottaa, että jos kuntien energiayhtiöitä tai osia niistä myydään, niin ostajana pitää olla asiantuntija eli jokin toinen energiayhtiö, joka toimii alalla ja markkinoilla. Sellaiselle sijoittajalle, joka ei tunne alaa, ei pitäisi myydä. Kunnan uusi kumppani voi myös myydä osuutensa eteenpäin.
Lunastuspykälä käyttöön
Ilmoniemi korostaa, että jos kuntayhtiön osakepääomasta osa myydään, niin kunnalla tulee olla yhtiösopimuksessa myytävien osakkeiden takaisinoston etuoikeus, tai ainakin yhtiöjärjestykseen tulee sisältyä pykälän, jossa kunnan suostumus tarvitaan uuden omistajan osalta, jos osaomistaja myy osakkeensa eteenpäin.
Lahdessa on kerätty 15 kaupunginvaltuutetun nimet eri valtuustoryhmistä aloitelistaan, jossa vaaditaan Lahti Energia Oy:n osittaiset myyntiaikeet kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Tämä vaatii kaupungin oman hallintosäännön muuttamista niin, että myyntiaie joudutaan tuomaan valtuuston käsittelyyn. Nyt hallintosääntö sallii myyntiaikeen yksin kaupunginhallituksen päätettäväksi. Aika näyttää, miten Lahdessa tämän asian osalta käy.
&nbsp;

Pörssisähkön tuotantokatkoset askarruttavat: Energian hankintatavat vaativat puntarointia

Ruotsiin tarvitaan huomattavasti lisää fossiilivapaata energiantuotantoa ripeällä aikataululla. Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus aikoo raivata tieltä esteet, jotka aiemmin ovat olleet tulppana ydinvoiman lisärakentamiselle. Tarve on ainakin kymmenelle uudelle reaktorille.

Maan säteilyturvakeskus on saanut juuri valmiiksi raportin, jossa analysoidaan tarvittavia toimenpiteitä ydinvoiman sääntelyn kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi, jotta lisärakentaminen on mahdollista.
&#8211; Ilmastonmuutos edellyttää sähköntuotannon kaksinkertaistamista ja ydinvoiman tulee vastata siitä suurelta osin. Hallitus haluaa, että uutta ydinvoimaa rakennetaan vähintään 10 perinteisen reaktorin verran vuoteen 2045 mennessä, toteaa ilmasto- ja ympäristöministeri Romina Pourmokhtari hallituksen <a href="https://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2023/08/sverige-behover-tre-ganger-sa-mycket-karnkraft-om-20-ar/">tiedotteessa</a>.
Konkreettinen suunnitelma syksyllä
Säteilyturvakeskuksen raportin mukaan tarvetta on muun muassa ympäristö-, ydinteknologia- ja säteilysuojalakien muuttamiselle. Syynä on teknologinen kehitys, joka on tuonut tarjolle uudentyyppisiä ratkaisuja, muun muassa pieniä reaktoreita, joita on mahdollista valmistaa sarjatuotantona.
Kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan osaltaan tehostaa resurssien käyttöä ja nopeuttaa lupamenettelyä. Tämä saattaa koskea myös ydinjätteen jälleenkäsittelyä ja käytetyn polttoaineen loppusijoitusta.
Syksyllä hallitus on esittelemässä tiekartan, joka kertoo konkreettiset keinot ydinvoiman lisärakentamiseksi. Ruotsin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tarkoitus on panostaa myös ilmastoneutraalien tavaroiden ja palvelusten vientiin, joka osaltaan alentaa päästöjä maailmanlaajuisesti ja auttaa teollisuutta kasvutavoitteiden saavuttamisessa.

Ruotsi tarvitsee triplasti lisää ydinvoimaa – porvarihallitus haluaa vähintään 10 uutta reaktoria vuoteen 2045 mennessä

Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa on tehnyt kaikille selväksi, että länsimaiden Suomi mukaan luettuna, on mahdollisimman pian pyrittävä katkaisemaan riippuvuus Venäjän energiasta. &#8211; Tämä ei ole helppoa eikä halpaa, mutta täysin välttämätöntä turvallisuutemme ja itsemääräämisoikeutemme kannalta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

Jani Mäkelä painottaa, että riittävien energianlähteiden löytämiseksi tulee käyttää kaikki kotimaiset keinot.
&#8211; Bioenergia, puun polttaminen ja turpeen uudelleen käyttöön ottaminen ovat hyvä alku. Vesi-, tuuli- sekä aurinkovoimalla voidaan tuottaa osa energiasta. Biopolttoaine ei riitä tai sovellu kaikkeen. Aina ei tuule eikä aurinko paista. Vesivoiman kapasiteetti maassamme on jo pitkälti valjastettu.
&#8211; Tarvitaan olosuhteista riippumatonta saasteetonta perusvoimaa. Sellaisen tuottamiseen ainoa uskottava vaihtoehto on riskeistään huolimatta ydinvoima. Jos tuottaisimme enemmän energiaa kuin kulutamme, voisimme saada tuloja energian viennistä sekä tuottaa synteettisiä polttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita, Mäkelä sanoo.
Pienydinvoimalat käyttöön
Mäkelän mielestä Suomen ydinteknologian toimittajaa olisi syytä tarkistaa ja lopettaa yhteistyö venäläisten kanssa. Myös ranskalaisen tekniikan toimituksen kanssa on ollut suuria viiveitä Olkiluodossa.
&#8211; Suomen tulisikin tiivistää ydinenergiayhteistyötään ja samalla muita kauppasuhteitaan Japanin suuntaan, Mäkelä sanoo.
&#8211; Suuret keskitetyt ydinvoimalat ovat kalliita ja pitkäkestoisia rakentaa ja ne ovat kriisitilanteessa haavoittuvaisia. Suomen tulisikin tarttua myös pienydinvoimaloihin. Pienillä paikallisilla ydinvoimaloilla voitaisiin tuottaa energiaa ja lämpöä kaupunkien tarpeisiin. Tämän uuden teknologian kehitys on pitkällä esimerkiksi LUT-yliopistossa.

Mäkelä: Ydinvoimasta itäenergian korvaaja

Torstain kyselytunnilla käsiteltiin hallituksen ilmastotoimia. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne tiedusteli elinkeinoministeri Mika Lintilältä toimista sääriippumattoman energiatuotannon, kuten pienydinvoimaloiden, edistämiseksi Suomessa.

Ministerin vastaus, ettei ”pienydinvoimala ole mikä tahansa takapihalle laitettava pönttö” paljastaa Lulu Ranteen mukaan sen, ettei strategiaa tai toimintasuunnitelmaa ole.
Ranne ihmettelee ministerin asennetta. Jokainen tajuaa, etteivät pienydinvoimalat ole mitä tahansa pönttöjä, ja ettei käsillä olevaan energiakriisiin ole helppoa tai nopeaa ratkaisua.
&#8211; Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää lähteä mahdollisimman nopeasti kehittämään uudenlaisten voimaloiden vaatimaa lainsäädäntöä ja toimintastrategiaa.
Pienydinvoimalat nopeasti käyttöön
Lainsäädäntömme ei nyt erota nykyisenkaltaisia yksilöllisiä jättiydinvoimaloita sarjavalmisteisista pienydinvoimaloista, Ranne kuvailee. Pienydinvoimaloiden idea on juuri siinä, että ne olisivat tyyppihyväksyttyjä, tehtaissa sarjavalmistettuja vakiotuotteita, jolloin niiden rakentamis- ja käyttöönottoprosessi voisi olla kertaluokkaa nopeampi.
&#8211; Ilmastomuutoksen pelossa ollaan tekemässä teknistaloudellisesti tuhoon tuomittuja ratkaisuja. Ydinvoiman alasajo ja tuulivoimauskonto ovat ajaneet eurooppalaisen energiamarkkinan kuilun reunalle, Ranne perustelee.
&#8211; Venäjän sota Ukrainaa vastaan on nyt työntämässä Euroopan markkinat ja meidät sen mukana kuilun reunan yli hintakatastrofiin.
Markkinoiden dynamiikka muuttuu
Ranteen mukaan energian tuonnin Venäjältä vähetessä tai loppuessa, Eurooppa imee Norjan ja Ruotsin sähkön hintaan mihin hyvänsä. Markkinoiden dynamiikka muuttuu. Norjan vesivoimaa ei välttämättä ole jatkossa entiseen tapaan käytettävissä Suomen kasvavan tuulivoiman aiheuttamaan säätötarpeeseen.
&#8211; Silti meille edelleen tarjotaan lisää ilmastotoimia ja lisää tuulivoimaa lääkkeeksi energiakriisiin, kun Saksa sulkee ydinvoimaloitaan.
Tuulivoima ei ole ratkaisu
Ranne seuraa tarkasti Pohjoismaiden, Baltian ja Euroopan energiamarkkinoita ja -tuotantoa. Saksassa on tuullut viimeiset kaksi viikkoa murto-osan normaalista. Pohjoismaissa ja Baltiassa tuuli eilen ja toissapäivänä viidesosan siitä mitä tänään.
&#8211; Koska tunnustetaan, että tuulivoiman lisääminen Euroopassa lisää myös fossiilisten polttoa? Koska tunnustetaan, että oli tuulivoimaloita kuinka paljon tahansa, niin kun ei tuule, ei tuule eikä sähköä synny, eikä Norja enää pelasta?
&#8211; Suomen voimat eivät riitä omaan voimalakehitykseen, mutta me voisimme olla ydinvoimalaturvallisuuden huippuosaamisemme puolesta loistava teollinen yhteistyökumppani voimalakehittäjille. Tämä jos joku olisi nyt se kohta, jossa pitäisi laatia kansallinen ydinvoimateollisen yhteistyön strategia, ja lähteä aikataulutetusti viemään hanketta eteenpäin 1-2 toimittajan kanssa. Muuten ratkaisuja joudutaan odottamaan liian kauan, Ranne sanoo.

Ranne: Ydinvoiman alasajo ja tuulivoimauskonto ovat ajaneet eurooppalaisen energiamarkkinan kuilun reunalle

Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, jolla oikeasti voidaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra.

Atte Harjanne (vihr.) ja Heikki Vestman (kok.) ovat jättäneet eduskunnalle toimenpidealoitteen pienten ydinreaktoreiden hyödyntämisen edistämisestä. He ehdottavat, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ydinenergialainsäädännön uudistamiseksi, jotta maassamme olisi mahdollista kehittää ja kaupallisesti hyödyntää sarjatuotettuja, modulaarisesti valmistettuja pieniä ydinreaktoreita.
Perussuomalaisten varapuheenjohtajan Riikka Purran mukaan aloite on erittäin kannatettava. Hän muistuttaa, että pienydinvoima on esiintynyt perussuomalaisten ohjelmissa jo pitkään.
&#8211; Olen positiivisesti yllättynyt erityisesti vihreän ehdokkaan aloitteellisuudesta ydinvoiman suhteen, sillä aivan viime aikoinakin puolueesta on kuulunut ydinvoimakielteisiä viestejä, ja historiallinen painolasti on suuri. Hienoa, mikäli vihreät ovat nyt ymmärtäneet, että ydinvoima on käytännössä ainoa mahdollisuus saavuttaa kunnianhimoisia päästötavoitteita, Purra huomauttaa.
Turvallisin energiantuotantomuoto
Kirkkonummen valtuustossa jätettiin jo joulukuussa 2017 aloite, jonka mukaan kunnan tulisi selvittää pienreaktorin rakentamisen mahdollisuuksia kaukolämmöntuotannossa. Aloitteen alkuunpanijana oli perussuomalaisten valtuustoryhmä, jossa erityisesti valtuutettu Piia Aallonharja on ollut pienydinvoiman suhteen aktiivinen.
&#8211; Kirkkonummi on sitoutunut erittäin kunnianhimoiseen ja vaativaan päästövähennystavoitteeseen, kuten useimmat Suomen kunnat. On vaikea nähdä, miten tähän voitaisiin päästä ilman avointa suhtautumista ydinvoiman tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ydinvoima on myös kaikkein turvallisin energiantuotantomuoto, Purra toteaa.
Myös muutamissa muissa kunnissa perussuomalaiset ovat vieneet asiaa eteenpäin. Muutoksia kaivataan kuitenkin valtiotasolta ja lainsäädännöstä.
Ydinvoima on ympäristöystävällistä
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisen ohjelman mukaan Suomen sähköntuotannon selkärankana tulee olla ydinvoima.
Se on ilmastoneutraali ja muutenkin päästötön tuotantotapa. Se on kallis rakentaa, mutta halpa käyttää ja tuottaa sähköä tasaisesti vuoden ympäri. Ydinvoiman avulla on mahdollista varmistaa, että teollisuudelle riittää sähköä tulevaisuudessakin kilpailukykyiseen hintaan, ohjelmassa todetaan.
&#8211; Tulevaisuudessa pienydinvoimalaitosten yhdisteleminen osaksi muuta perinteisempää lämmöntuotantoa voisi alentaa päästöjä huomattavasti ja niiden käyttöönottamiseksi on kehitettävä sääntelyä, perussuomalaiset toteavat.
&#8211; Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, jolla oikeasti voidaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Paitsi että ydinvoima on tärkeä isossa mittakaavassa, tarjoavat pienydinvoimalat tulevaisuudessa mahdollisuuksia pienimuotoisempaan energiantuotantoon, esimerkiksi kunta- ja kaupunkitasolla. Kannatan lämpimästi alaan panostamista ja kehitystyötä, jotta Suomi voisi olla edelläkävijä muutenkin kuin vain kunnianhimonsa julistamisessa, Purra toteaa.

pienydinvoimala

Hallitus varautuu tukemaan uuden ydinvoiman rakentamista

Pörssisähkön tuotantokatkoset askarruttavat: Energian hankintatavat vaativat puntarointia

Ruotsi tarvitsee triplasti lisää ydinvoimaa – porvarihallitus haluaa vähintään 10 uutta reaktoria vuoteen 2045 mennessä

Mäkelä: Ydinvoimasta itäenergian korvaaja

Ranne: Ydinvoiman alasajo ja tuulivoimauskonto ovat ajaneet eurooppalaisen energiamarkkinan kuilun reunalle

Perussuomalaiset ovat pitkään tukeneet pienydinvoiman kehittämistä – Purra: Hienoa, jos vihreätkin ovat viimein ymmärtäneet ydinvoiman merkityksen

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025