Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

pienyritykset

Autokorjaamoyrittäjä kertoo: Nykyinen YEL voi johtaa pienten yritysten kaatumiseen – hallitus korjaa vikoja

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jotta pienet yritykset vapautettaisiin yleisradioverosta.

Nykyinen alaraja yleisradioverovelvollisuudelle on, että yrityksen verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa.
Maksavat kahteen kertaan
Ville Tavio nostaisi rajan välittömästi 200 000 euroon. Muutos koskisi osakeyhtiöiden lisäksi muitakin yhteisöjä, kuten osuuskuntia ja yhdistyksiä.
– On kyseenalaista, miksi yritykset ja muut yhteisöt joutuvat lainkaan rahoittamaan Yleisradion toimintaa. Yrittäjät ja työntekijät maksavat jo omista ansioistaan yleisradioveroa.
Ylestä löytyy leikattavaa
Tavio arvioi, että verokertymän pienentymiseen liittyvä sopeuttaminen voidaan toteuttaa Yleisradiossa helposti.
– Pitkällä aikavälillä yleisradioveroa pitää kehittää kauttaaltaan kevyempään suuntaan. Yleisradiosta löytyy leikattavaa, Tavio linjaa.

Tavio: Pienten yritysten Yle-vero poistettava

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän peräänkuuluttaa hallitukselta toimia yritysten tukemiseksi koronarajoitusten seurauksena. Hän kysyy hallitukselta koronatukien kattavuudesta, määrästä ja myöntämisperiaatteista.

&#8211; Aiemmin yritystuet ovat olleet varsinainen sekasoppa, eikä tukien määräkään ole vastannut kunnolla yrittäjien vaikeaa tilannetta, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Uusien rajoitusten myötä tilanne on taas äärimmäisen kriittinen. Elomaa kannattaa vahvasti koronakriisistä kärsivien yritysten tukemista.
&#8211; Pitkään jatkuneet koronahaasteet ovat syöneet mahdolliset säästöt monilta yrittäjiltä, ja tilanne on nyt äärimmäisen vakava. Koronasta kärsineet yritykset tarvitsevat tukea kipeästi, ja heidän on sitä myös saatava. Piste. En halua enää toiste todistaa 90-luvun lamaa vastaavaa tragediaa, hän toteaa.
Inhimillisen tragedian uhka on todellinen
Suomen yrityksistä peräti 93 prosenttia on alle 10 työntekijän yrityksiä, minkä seurauksena monet niistä ovat erityisen alttiita äkilliselle liikevaihdon romahdukselle.
&#8211; Yritysten vaikeudet tarkoittavat myös sitä, että työpaikat ovat vaarassa. Käsillä on suuren mittaluokan yhteiskunnallinen haaste, johon tulisi kipeästi löytää ratkaisu. Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa konkurssiaaltoon, josta seuraa työttömyyttä, verotulojen vähenemistä ja sosiaalimenojen kasvua, Elomaa arvioi.
&#8211; Mittavan inhimillisen tragedian uhka on myös todellinen. Yritysten kaatuminen toinen toisensa jälkeen on valtava riski niin yrittäjien kuin työntekijöidenkin jaksamiselle ja hyvinvoinnille, hän lisää.
Suomi tarvitsee yrittäjiä
Aiempien koronatukien myötä on karttunut tietoa tukien myöntämisen riittävyyteen, toimivuuteen ja kohdentamiseen liittyen. Näin ollen nyt on paremmat edellytykset luoda tehokkaampi tukipaketti yritysten auttamiseksi.
&#8211; Hallituksen on nyt tehtävä kaikkensa pelastaakseen yritykset pinteestä. Työ ja yrittäminen mahdollistavat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Suomi tarvitsee yrittäjiä. Rajoituksia tulee alkaa poistamaan hallitusti ja panostaa terveysturvalliseen asiointiin käytännön järjestelyjen, kuten esimerkiksi maskien käytön, avulla. Talouden alasajo ei voi jatkua loputtomiin, koska sillä on kauaskantoiset seuraamukset, Elomaa varoittaa.
&nbsp;

Yrittäjiä pitää tukea koronakriisissä ja työttömyysaalto torjua – Elomaa: ”Talouden alasajo ei voi jatkua loputtomiin”

Eduskunta käsittelee parhaillaan vuorossaan kolmatta yritysten kustannustukea, jolla pyritään auttamaan koronasta kärsiviä yrityksiä. 
Perussuomalaiset on jättänyt esitykseen vastalauseen, jossa vaaditaan, että aiemmin ilman tukea jätetyt mikro- ja yksinyrittäjät saavat takautuvasti hakea tukea, joka heiltä edellisissä kustannustukipaketeissa evättiin perussuomalaisten vaatimuksista huolimatta.
Kun eduskunta käsitteli ensimmäistä kustannustukimallia kesäkuussa 2020, perussuomalaiset moitti vastalauseessaan tukimallin korkeaa liikevaihdon alarajaa, joka rajasi kymmenettuhannet ammatinharjoittajat tukihaun ulkopuolelle. Toista kustannustukea lokakuussa 2020 käsiteltäessä perussuomalaiset korostivat, että laskennallisen tuen alaraja säädettiin väärin 2 000 euroon, kun sen olisi pitänyt olla 1 000 euroa. Hallitus kuitenkin pysyi 2 000 eurossa, joten tuhannet yritykset jäivät jälleen ilman tukea.
Perussuomalaiset ehdotti myös tukikauden pidentämistä yhdellä kuukaudella, koska tiedossa oli, että seuraava yritystukipaketti joudutaan tekemään, mutta sen käsittely ja maksatus venyy pitkälle kevääseen, kuten on käynytkin.
Pienimmät yrittäjät huomioitu nyt paremmin
Kustannustuki kolmessa on perussuomalaisten toiveiden mukaisesti huomioitu pienimmät yrittäjät siten, että mikäli laskettu tuki jää alle 2 000 euron, yritys saisi kuitenkin 2 000 euron kustannustuen edellyttäen, että yrityksellä on tukikaudella kuluja vähintään 2 000 euroa.
&#8211; Pienten yritysten aseman vahvistamiseksi hallituksen on avattava myös aiemmat tukikaudet uusille hakemuksille ja käsiteltävä aiemmat hakemukset uusimpien hakukriteerien mukaan siten, että yrityksille olisi mahdollista korvata taannehtivasti kyseinen 2 000 euron kustannustuki silloinkin, kun laskettu tuki on jäänyt alle 2 000 euron. Tämä olisi oikeudenmukaista, perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin vaatii.
Epäkohtia korjattu, mutta kohtuullistamista vaaditaan
Kolmannessa kustannustuessa on korjattu aiemmin perussuomalaisten esiin nostamia epäkohtia, mutta perussuomalaisten mukaan se edelleen jättää yrittäjät liian ahtaalle. Nyt esitetty malli korvaisi yrittäjille 70 prosenttia niistä kuluista, joita yritykset eivät pysty pienentämään. Perussuomalaiset korostavat, ettei kyse ole siitä, että valtio korvaisi yrittäjille koronan aiheuttamia liiketoiminnan menetyksiä vaan juoksevia kuluja.
&#8211; Nämä yritysten juoksevat kulut kerääntyessään voivat kaataa yrityksen ja käynnistää ketjureaktion, jolloin työntekijät menettävät työnsä, eikä vuokranantajakaan saisi vuokraansa, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto huomauttaa.
30 prosentin omavastuu juoksevista kuluista on kuitenkin perussuomalaisten mielestä kohtuuton. Perussuomalaiset huomauttaa, että kyse on kuitenkin kuluista, joita ei ole edes poikkeustilanteessa mahdollista leikata tai lykätä.
&#8211; Koronapandemia ei ole yritysten vika, mutta niiden on silti maksettava kiinteitä kuluja, mikä vaarantaa tarpeettomasti muuten terveitä yrityksiä. Tämän vuoksi hyväksyttävien kustannusten korvausaste on nostettava nyt esitetystä 70 prosentista 80 prosenttiin. Toimitilojen sulun osalta korvausaste on nostettava 90 prosenttiin.
Helmikuuta 2021 ei voi verrata normaalioloihin
Samalla perussuomalaiset vaatii, että toimitilojen sulkemisesta johtuvan korvauksen vertailukautta on muutettava, kun vertailukohdaksi nyt esitetään kuluvan vuoden helmikuuta. Kuluvan vuoden helmikuun toiminta ei kuvasta yritysten niin sanottua normaalia aikaa.
&#8211; Helmikuussa 2021 oli voimassa merkittäviä toimintarajoituksia ja kansalaisia oli ohjeistettu välttämään tarpeettomia kontakteja. Parempi vertailukohta olisikin vuoden 2020 helmikuu, mutta mikäli yritys niin haluaisi, niin vertailukohdaksi pitäisi voida valita myös vuoden 2021 helmikuu tai 2019 maaliskuu, perussuomalaiset esittävät.
Ensin suomalainen työ
Perussuomalaiset pitävät absurdina tilannetta, jossa Suomi on tukemassa miljardeilla kilpailijamaitaan EU:n elpymispaketin kautta, mutta kotimaassa avun kanssa pihtaillaan.
&#8211; Me ymmärrämme, että julkisen talouden kanssa on oltava tarkka. Meillä on kuitenkin käsissämme valtava inhimillinen ja taloudellinen kriisi, jos emme tue yrityksiämme vaikean ajan yli. 6,6 miljardia ollaan valmiita laittamaan pitkin Eurooppaa lahjoina ja lainoina samaan aikaan, kun pienyrittäjä Suomessa jättää palkkansa nostamatta, että saisi vuokran maksettua. Tämäkö on kohtuullista? perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen kysyy.

Perussuomalaiset vaatii parempaa ja oikeudenmukaisempaa kustannustukea yrityksille – yrittäjät edelleen liian ahtaalla

Miksi Sanna Marinin hallitus leikkasi kotitalousvähennystä? Tätä kansanedustaja Ari Koponen tivaa hallitukselta viimeisimmässä kirjallisessa kysymyksessään.

&#8211; Kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selvässä ristiriidassa harmaan talouden purkamiseen ja työllisyyden parantamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Vaikka vihervasemmistohallituksen ohjelmassa se on leimattu hyvätuloisten veroeduksi, todellisuudessa edun tarjoama hyöty koskettaa tavallisia työssäkäyviä perheitä ja niitä ihmisryhmiä ketkä eivät pärjää ilman apua, kertoo Ari Koponen.
Eläkeläisille iso apu
Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 % on eläkeläisiä. Useimmin sitä käyttävät yli 75-vuotiaat, joista lähes 14 % käyttää vähennystä. Yli 60 % eläkeläisistä maksaa vähintään 100 euroa vähennyskelpoista kunnallisveroa kuukaudessa. Kotitalousvähennys ei ole näin ollen myöskään vain rikkaimpien eläkeläisten etu.
&#8211; Kotitalousvähennys on elintärkeä tuhansille vanhuksille esimerkiksi kodin siivouksen osalta. Hallitusohjelman mukainen leikkaus tuon sadoille ja taas sadoille siivousta käyttäneille vanhuksille yli 200 euron lisälaskun vuodessa. Ensin unohdetaan vappusatanen ja sitten leikataan muita etuuksia. Tämä ajaa eläkeläiset todella ahtaalle, Koponen sanoo.
Parantaa työllisyyttä
Kotitalousvähennyksen säätämisen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Edulla on erityisen myönteisiä vaikutuksia monien pienyrittäjien liiketoimintaan ja palveluja tarvitsevien kotitalouksien arkeen.
&#8211; Tässä olisi hallitukselle konkreettinen ja vielä varmasti toimiva työllisyyttä parantava keino. Perussuomalaiset ajoivat kotitalousvähennyksen leikkauksen peruutusta vaihtoehtobudjetissaan 2020. Lisäksi olen odottanut edes väliaikaisia muutoksia kotitalousvähennykseen jo keväästä lähtien, sillä ehdotin toimenpidealoitteessani huhtikuussa kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja korvausprosentin nostamista.
Ruotsissa nousemassa 7 000 euroa
Valtionvarainministeriön kesäkuisen ennusteen mukaan Suomen BKT tulee supistumaan 6 % vuonna 2020. Finanssikriisin seurauksena vuonna 2009 BTK laski jopa enemmän, huimat 8 %. Tällöin kotitalousvähennystä nostettiin osana elvytystoimia liki kolmanneksella, jolloin vähennysten kokonaisarvo kasvoi 78 %.
Myös Ruotsissa kärsitään koronakriisin seurauksista ja kotitalousvähennyksen nosto kuuluu olennaisena osana naapurimaamme työllistoimiin.
&#8211; Kotitalousvähennys on ollut Ruotsissa aiemmin enintään 50 000 kruunua eli noin 4 700 euroa, mutta nyt Ruotsin hallitus on osana työllisyystoimia nostanut kotitalousvähennyksen noin 7 000 euroon, miksi ihmeessä Suomessa ei toimita samoin? Koponen kysyy.

Koponen: ”Tämä Marinin hallituksen leikkaus kohdistuu juuri niihin ihmisryhmiin, jotka eivät pärjää ilman apua”

Perussuomalainen kansanedustaja ja entinen rakennusalan yrittäjä Jari Ronkainen arvostelee hallitusohjelman kirjausta kotitalousvähennyksen leikkaamisesta ja vähennyksen osuuden pienentämisestä.

&#8211; Tämä lisää muovipussiyrittäjien määrää. Sillä tarkoitan rakennusalalla näitä henkilöitä, joiden työkalut mahtuvat aamulla muovipussiin ja jotka kulkevat työmaalta toiselle. Harmaa talous tekee tuloaan takaisin, Jari Ronkainen kertoo.
Vanhuksilta jälleen yksi tuki pois
Kotitalousvähennys on verovähennys, jonka voi saada asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, mutta lisäksi myös kotona teetetyistä kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä.
&#8211; Vanhuksia kannustetaan yhä enemmän kotona asumiseen, mutta samalla sen tukia karsitaan. Sen lisäksi, että esimerkiksi vanhan rintamamiestalon kunnossapito vaikeutuu, niin myös arkinen apu kuten siivoaminen, pyykkääminen ja ikkunanpesu kallistuvat vanhuksille, Ronkainen toteaa.
Ostot pois pieniltä yrityksiltä
Ronkainen epäilee, että kotitalousvähennyksen leikkaaminen ei ainakaan auta hallitusta saavuttamaan tavoiteltua 75 %:in työllisyysastetta.
&#8211; Tämän myötä ostot pieniltä yrityksiltä vähenee. Ei se ainakaan kannusta ketään ryhtymään pienyrittäjäksi tuen piiriin kuuluvilla aloilla. Mielestäni kotitalousvähennystä tulisi päinvastoin korottaa.

Ronkainen arvostelee kotitalousvähennyksen leikkaamista: ”Harmaa talous lisääntyy”

Perussuomalaiset Naiset ovat huolissaan suomalaisen ruoantuotannon ja haja-asutusalueen palveluiden tilasta.
Katovuodet, EU:n tukien maksatusongelmat sekä alkutuottajan hintojen polkeminen ovat ajaneet maatalouden kriisiin. Naiset katsovat, että muut puolueet ovat hylänneet tai hylkäämässä maaseudun – jopa keskusta.

&#8211; Tämä suurten ketjujen niin sanottu halpuuttaminen on otettu suoraan alkutuottajan selkänahasta, jotka joutuvat pahimmillaan myymään nollatuotolla. Suomalaisen ruoantuottajan työtunnin hinnaksi tulee pahimmillaan pari euroa, Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa huomauttaa.
&#8211; Maaseudulla toimii tai on ainakin toiminut myös paljon pienyrityksiä, joissa on paljon naisia töissä. Kaiken keskittyminen ja suurten ketjujen peltomarketit ovat ajaneet pienyritykset ahtaalle.
Suomalainen ruoka voi olla vientivaltti
Naisjärjestö huomauttaa, että kotimainen ruoka on puhdasta, eettisesti tuotettua. Kotimainen ruoantuotanto on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta.
&#8211; Puhdas, eettisesti tuotettu ja erittäin vähän antibiootteja sisältävä ruoka on vientivaltti, joka meillä on jo nyt. Vientiin kannattaa siis panostaa ja suomalaista ruoantuotantoa jopa lisätä.
&#8211; Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että suomalainen ruoantuotanto toimii myös huonona päivänä. Kriisitilanteessa huoltovarmuus on avaintekijä. Tuontiruoan varaan emme voi jäädä, eikä ruoantuotantoa elvytetä helpolla, jos se päästetään romuttumaan, Elomaa huomauttaa.
Maaseutu tarvitsee perussuomalaista politiikkaa
Naiset moittivat edellistä hallitusta siitä, ettei se ole ajoissa puuttunut maaseudun hätään, vaikka keskusta on toiminut pääministeripuolueena.
&#8211; Kyse ei ole enää maaseudun etuja ajavasta puolueesta. Maaseutu tarvitsee perussuomalaista politiikkaa, jossa suomalaiselle ruoantuotannolle annetaan sille kuuluva arvo eikä maaseutua tarkoituksellisesti autioiteta.
&#8211; Moni haluaa yhä elää maalla ja ihmiset jopa hakevat pois keskustoista. Me emme aja vastakkainasettelua kaupunkilaisten ja maaseudun ihmisten välille, vaan haluamme luoda yhtäläiset mahdollisuudet elää ja yrittää, naiset toteavat kevätkokouksessaan antamassa julkilausumassa.

PS-Naiset: Jopa keskustapuolue hylkäämässä maaseudun – ruoantuotanto ja huoltovarmuus kriisissä

Perussuomalaiset vaati hallitukselta suullisella kyselytunnilla toimia pienyritysten oikeusneuvonnan kehittämiseksi työsuhteita koskevissa tilanteissa.

Perussuomalaiset vastustavat irtisanomissuojan heikennyksiä, mutta haluavat parantaa yrittäjän asemaa oikeudellisen avun kautta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi arvosteli kovin sanoin pääministeri Juha Sipilän hallitusta (kesk.) työmarkkinoiden luottamuksen tärvelemisestä.
&#8211; Tänä syksynä te, herra pääministeri, olette tuhonnut luottamuksen ja työrauhan. Epävarmuus ja vastakkainasettelu vaarantavat talouden ja työllisyyden suotuisan kehityksen. Kaikki ovat nyt häviäjiä. Jopa lapset ja vanhukset ovat jääneet ilman ruokaa, Kankaanniemi luetteli.
Yritykset tarvitsevat oikeudellista apua 
Perussuomalaisten mukaan kaikkien on tunnustettava, että pienissä yrityksissä hankalan työntekijän sijoittaminen uusiin tehtäviin on usein mahdotonta ja irtisanomiseen sisältyy isoja taloudellisia riskejä.
&#8211; Pienet yritykset tarvitsevat oikeudellisia neuvoja ja apua näissä tilanteissa, jotta oikeusjutut voidaan ennaltaehkäistä.
&#8211; Oletteko, arvoisa pääministeri, valmis toimimaan siten, että pienille yrityksille järjestetään sopivalla tavalla oikeudellista neuvontaa ja apua työsuhteita koskevissa vaikeissa tilanteissa? Kankaanniemi kysyi.
Ministerit jatkavat pohtimista
Pääministeri Sipilä totesi, että kysymyksessä kuvattiin hyvin tilanne monessa pienessä yrityksessä ja jatkoi, että erilaisia keinoja pienyrittäjän tilanteen parantamiseksi on pohdittu.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) lisäsi, että työpaikat syntyvät nimenomaan pieniin yrityksiin.
&#8211; Pitää pohtia, kuinka voidaan helpottaa pienyrittäjän tilannetta – oikeudellista apua voidaan antaa esimerkiksi kehittämällä neuvontaa, Häkkänen totesi.

Perussuomalaiset kyselytunnilla: ”Herra pääministeri, olette tuhonnut luottamuksen ja työrauhan”

Suomessa on valtava määrä pieniä yrityksiä ja erittäin vahvoja suuryrityksiä, mutta keskisuurissa jäämme pahasti jälkeen. Pienet eivät kasva keskisuuriksi, eikä uusia suuryrityksiä synny. Missä vika? Taloustieteiden tohtori Heikki Koskenkylä pohtii Yrittäjän päivänä keinoja, joilla suomalaisten yritysten toimintaa voitaisiin helpottaa ja edistää. Yrittäjiä suuresti ihaileva Koskenkylä käy läpi eurooppalaisia verrokkimaita ja arvioi Suomen työmarkkinoiden kipupisteitä. 

Heikki Koskenkylää haastattelee ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos (ps.).
<iframe loading="lazy" title="Miksi yritykset eivät kasva? Heikki Koskenkylä kertoo" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/IrzVt3vFEoE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Heikki Koskenkylä (vasemmalla) Simo Grönroosin haastateltavana. Yrittäjien tilanteesta keskustellaan ensimmäisten 21 minuutin ajan. Youtube. 
Heikki Koskenkylän mukaan yleinen ilmapiiri yrittäjyyteen on parantunut.
&#8211; Muistan erityisesti 1960-1970-luvun, jolloin oli vasemmistoenemmistöinen eduskunta. Tuolloin voiton tavoittelusta ei tykätty, vasemmistossa oli tuolloin paljon yrittäjävastaisuutta. 1990-luvun suuren laman jälkeen, Paavo Lipposen pääministerikaudella tehtiin merkittäviä yritysverotuksen helpotuksia. Ollaan menty selvästi parempaan suuntaan kuin aikaisemmin.
<blockquote>&#8221;Suomen yritysrakenne on eriskummallinen.&#8221;</blockquote>
Hiljattain Suomen Perustan talousaiheiseen pamflettiin yrittäjyydestä <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/suomi-nousuun-yrittajyydella/">kirjoittaneen</a> Koskenkylän mukaan Suomen yritysrakenne on eriskummallinen.
&#8211; Maassa on 350 000 yritystä, mutta jos maa-, metsä ja kalatalouden yritykset otetaan luvusta pois, jää jäljelle 290 000 yritystä. Määrä ei ole juuri muuttunut viime vuosien aikana. Yli 250 henkeä työllistäviä suuria yrityksiä on 600. Keskisuuria on 2 500, tämä on hirveän vähän. Tämä on talouden kokoon suhteutettuna vain kolmasosa siitä, mitä Ruotsissa on.
&#8211; Pieniä yrityksiä meillä on erittäin paljon &#8211; 10-49 työntekijää työllistäviä ja mikroyrityksiä, jotka työllistävät 2-9 henkeä sekä yksinyrittäjiä, joiden määrä on kasvanut kaikkein eniten.
&#8211; Lopputulema on erittäin mielenkiintoinen: suuria vientiyrityksiä suhteessa talouden kokoon on kolmanneksi eniten maailmassa. Se kertoo siitä, että Suomesta on tullut mahtavia keksintöjä.
Hyviksi esimerkeiksi Koskenkylä nostaa Nokian ja Wärtsilän.
&#8211; Mutta kun mennään keskisuuriin, niin silloin määrät romahtavat. Pienten yritysten määrässä ollaan EU-maista kärjessä. Tämä on EU:n tasolla erikoista. 
Koskenkylän mukaan Suomessa, Italiassa ja Ranskassa on paljon yrityksiä. Italiassa on paljon pieniä työpajoja ja toiminimiä, mutta nämä eivät ole dynaamisia. Suomessa on samaa sävyä.
<blockquote>&#8221;Työnantajayrityksiä on vain 90 000. Tämä kertoo siitä, että rakenne on huolestuttava. Yritykset eivät kasva riittävästi.&#8221;</blockquote>
&#8211; Ongelma näkyy meillä siitä, että työnantajayrityksiä on vain 90 000. Tämä kertoo siitä, että rakenne on huolestuttava. Yritykset eivät kasva riittävästi.
&#8211; Syitä tähän on useita. Olen yrittänyt purkaa niitä kirjassa. Suomessa yritykset eivät ole niin vientiorientoituneita kuin suuryritykset. Pienyritysten osuus viennistä on Etlan laskelman mukaan 10 prosenttia, jonkinlainen virallinen luku on 20 prosenttia. Ruotsikin on 35 %, Ranskassa melkein 50 %, Saksassa 45 %.
Koskenkylän mukaan maamme yrityskentästä puuttuu tiettyä dynaamisuutta, lisäksi sääntelyä voi olla liikaa. Arkuus ja kieliongelmat vaivaavat. Uusia suuria yrityksiä ei tule lisää, jotain pitäisi tehdä.
Mutta perusongelma ei ole ollut Suomessa kovin paljoa esillä.
&#8211; Teollisuuden osuus työllisyydestä ja koko taloudesta on huolestuttavasti supistunut. Se oli euroon liityttäessä 23 prosenttia, nyt vain 14 prosenttia. Saksa on pitänyt teollisuutensa tänä aikana samalla tasolla 23 prosentissa. Yhdysvalloissa teollisuuden osuus on 10 prosenttia – ja tämähän heijastuu Donald Trumpin politiikkaan. Englannissa 12 prosenttia. Suomen talous on perustunut erittäin vahvaan teollisuuteen. Se on supistunut erittäin huolestuttavasti.
<blockquote>&#8221;Teollisuuden osuus työllisyydestä ja koko taloudesta on huolestuttavasti supistunut.&#8221;</blockquote>
&#8211; Kaikkein selkeimpiä osoituksia siitä, että talous on yrityssektorin varassa, on se, että jalostusarvosta yritysten osuus on 80 prosenttia. Julkinen sektori on tukipalvelu. Se saa aikaan 20 prosenttia. Toinen luku on julkiset menot per bruttokansantuote. Se on aivan eri luku kuin jalostusarvo. Näitä lukuja sotketaan usein.
Mutta toisaalta julkiset menot ovat valtavan suuret, Koskenkylä huomauttaa. Niissä Suomi on Euroopan kolmen kärjessä.
&#8211; On aika outoa, että julkiset menot per BKT ovat Suomessa 57 prosenttia. Ranska on tässä ykkönen, Italia erittäin korkealla. Saksalla 38 prosenttia.
&#8211; Samoin Suomi on kokonaisveroasteessa Euroopan kärkimaita. Tällä on negatiivinen vaikutus kasvuun ja työllisyyteen. Kokonaisveroaste on meillä 43 prosenttia, Saksassa 38 prosenttia. Ero on aivan hurja, ja näkyyhän se siinä, että Saksassa viennillä on hurja veto, täystyöllisyys, nuorisotyöttömyys käytännössä nollassa, ja saavat maahanmuuttajatkin työllistettyä yllättävän hyvin.
Mitä sitten veropolitiikassa pitäisi tehdä, jotta yritysten asema helpottuisi?
&#8211; Yhtiöverossa 20 prosenttia on kilpailukykyinen – sehän tuli Suomeen 2014 Jutta Urpilaisen valtionvarainministeriaikana. On melko yleinen näkemys, että se maksoi hänelle viran. Tämä on demareille edelleen kova pala. Mielestäni tämä oli taitava veto.
&#8211; Alvin alaraja on selvä asia. Eli kyse on siitä, kuinka paljon liikevaihtoa yrityksellä pitää olla, ennen kuin arvonlisäveroa aletaan maksamaan. Ennen se oli 8 500 euroa, nyt 10 000. Monissa maissa raja on kymmenissä tuhansissa. Sanoisin, että raja voisi olla 20 000 eurossa.
<blockquote>Listaamattomien yritysten osinkoverotus saa Koskenkylän puistelemaan päätään.</blockquote>
Listaamattomien yritysten osinkoverotus saa Koskenkylän puistelemaan päätään.
&#8211; En ole koskaan ymmärtänyt. Osinkoverotus rakennetaan kahdeksaan prosenttiin nettovarallisuudesta, tämä on mielivaltainen kynnys. Sitten on vielä euromääräinenkin luku, jonka alla on 25 prosenttia verollisia, yläosa hyppää osittain pääomatulojen verotukseen.. Ei tässä ole mitään järkeä. Asiasta on tehty useita ehdotuksia, myös valtionvarainministeriön työryhmältä, mutta ministeri Petteri Orpo (kok.) on hyllyttänyt sen. Ei tällaista ole missään muualla. Järjestely ohjaa investointeja väärään suuntaan.
<h4>Sitten yrittäjien eläketurvasta.</h4>
&#8211; Eläketurva on tavallaan verotusta. Moni yrittäjä maksaa liian vähän YEL-maksuja. Yrittäjähän määrittelee itse työtulon.
Useat asiantuntijat ovat Koskenkylän mukaan sitä mieltä, että järjestely on uudistuksen tarpeessa.
<h4>Entä yritysten rahoitus?</h4>
&#8211; Laajan kyselytutkimusten mukaan rahoitus on yrittäjien asialistalla vasta viidennellä tilalla. Eniten vaikuttavat talouden yleinen tilanne, kustannusten nousu, tuotekehittely ja sääntely – sitten vasta rahoitus.
Koskenkylä huomauttaa, että 70 prosenttia rahoituksesta on pankkiluottoja.
&#8211; Suomi on pääomamarkkinoiden kehityksessä pahasti Ruotsia jäljessä. Tästä hyvä esimerkki on yhteispohjoismainen markkinapaikka First North. Ruotsilla on ollut siellä aina vähintään 150 yritystä, nyt 200. Kymmeniä on mennyt päälistalle. Suomesta siellä oli pitkään 3-4 yritystä. Nyt on 30.
&#8211; Pääomamarkkinoiden kehittyminen jäi Suomessa alun alkaen jälkeen. Asiaan ovat osallisia myös kotitaloudet. Suomessahan on talletuksia 80 miljardia. Tämä on eniten EU-maista henkilöä kohden. Ruotsi on kaukana jäljessä. On vain Saksa, joka on korkealla. Siellä on kovasti ihmetelty, miksi ihmiset säästävät talletuksiin. On vain psykologisia selityksiä – kuten tulevaisuuden pelko. Suomessa on vähän samanlaista.
<blockquote>Suomalaiset makuuttavat pankkitileillä rahojaan. Korot ovat nollassa, kansalaiset lihottavat pankkeja.</blockquote>
Suomalaiset makuuttavat pankkitileillä rahojaan &#8211; talletuksissa oleva 80 miljardia on liikaa. Koskenkylän mukaan kymmenen miljardia riittäisi.
&#8211; Korot ovat nollassa, kansalaiset lihottavat pankkeja. Ehkä hallituksen uudesta yrityksestä, osakesäästötilistä on jotain apua.
Mutta Koskenkylä painottaa, että Suomi on kaikissa suhteissa Ruotsia jäljessä.
&#8211; Sanotaan, että jonkinlaista varovaisuutta, riskinoton puutetta &#8211; dynaamisuuden puutetta on täällä. On kuitenkin menty eteenpäin.
<h4>Miten sääntely vaikuttaa pieniin yrityksiin?</h4>
&#8211; Yrityksen perustaminen on helppoa. Työnantajaksi ryhtyminen on ongelma. Paperisota lisääntyy ratkaisevasti. Jos ajatellaan, että 180 000 yksinyrittäjästä joka toinen työllistäisi yhden, niin työllisyysasteemme olisi pohjoismaista tasoa.
&#8211; Hallituksella on esitys alle 20 hengen yritysten irtisanomissuojan heikentämisestä. En ota tähän kantaa, asia on epäselvä. Saksassa sosiaalidemokraattien liittokansleri Gerhard Schröderin aikana tehtiin uudistus, jossa alle 10 hengen yrityksistä poistettiin kokonaan irtisanomissuoja. Johan alkoi työllistyminen. Mutta Suomen ay-liike ei tällaisesta tykkää.
<h4>Pitäsikö koeaikaa pidentää?</h4>
&#8211; Sanoisin, että kun itse aikoinani menin töihin, kului 2-3 vuotta ennenkuin oli puhettakaan siitä, että työ vakinaistettiin. Ei tuntunut missään. Liiotellaan ihmisten kyykyttämistä. Sanoisin, että koeaika pitäisi pidentää 12 kuukauteen. Kukaan ei menettäisi yhtään mitään, ja tämä antaisi työnantajalle samanlaista suojaa. Voisi olla myös porrastettu järjestely.
<h4>Seuraavaksi paikallisesta sopimisesta ja pääomamarkkinoista</h4>
&#8211; On muistettava, että Suomi on eurossa. Valuuttakurssi ei voi devalvoitua, toisin kuin Ruotsilla jossa valuutta on heikentynyt niin paljon, että suomalaisia alkaa jo hirvittää. Aikoinaan Paavo Lipponen vannoi kuuluisassa eduskuntakeskustelussa, joka löytyy edelleen Youtubesta, että hän pitää huolen siitä, että julkinen talous on tasapainossa, ja että tarvittavat työmarkkinajoustot saadaan. Mutta ei niitä ole tullut.
&#8211; Kaikesta pitäisi voida sopia paikallisesti, mutta selkeissä työehtosopimuslainsäädännön raameissa. On vaikeaa ymmärtää, miksi ay-liike vastustaa ja pelkää. Tämä etenee hitaasti.
Tämä on Koskenkylän mukaan ykköskysymys.
&#8211; Pääomamarkkinoiden kehittämistä yritetään. Joukkorahoitus ja joukkolainat ovat menneet monissa muissa maissa valtavasti eteenpäin. Siis markkinoiden kautta rahoitusta yrityksille ilman pankkisidonnaisuutta.
<h4>Entä yritystuet?</h4>
&#8211; Näitä on tutkittu paljon. Ovat pääasiassa tehottomia. Eivät ole lisänneet tuottavuutta, ja niitä jaetaan aivan liian pitkään hyvin kannattaville yrityksille. Ei tässä ole mitään järkeä. Lähtisin näitä painamaan alaspäin. Jokainen hallitus 2010 jälkeen on luvannut tukia vähentää, erityisesti Jan Vapaavuori TEM:ssä ollessaan vannoi, että tuet pienenevät. Mutta seuraavana vuonna paljastui, että tuet olivatkin kasvaneet. Äskettäin tehty Mauri Pekkarisen (kesk.) selvitys ei tuottanut minkäänlaista tulosta.
<blockquote>&#8221;Se, että tukia jaetaan hyvin kannattaville firmoille, on käsittämätöntä.&#8221;</blockquote>
&#8211; Eriskummallista. Joitain tukia voisi jättää aloittevien yritysten riskipitoiseen tuotekehitykseen, mutta se, että tukia jaetaan hyvin kannattaville firmoille, on käsittämätöntä. 
Koskenkylä katsoo, että olisi parasta, että kannattaville yrityksille ei suunnattaisi tukia, ja että verotusta painettaisiin vastaavasti alas.
&#8211; Yleinen kannattavuustuki on käsittämätöntä. Perussuomalaiset tarvittaisiin hallitukseen, jotta alkaisi tapahtua.
<h4>Minkä viestin haluaisin lähettää yrittäjille?</h4>
&#8211; Ihailen suuresti yrittäjiä. Tunnen monia, heillä ei juuri lomia ole. Työpäivät ovat pitkiä, tutkitusti selvästi pidempiä kuin palkollisilla. Kyllä siinä jaksamista tarvitaan, mutta kyllä tekemisessä on paloa ja intoa, eikä ole ketään komentelemassa.
<blockquote>&#8221;Riskinottoa ja vientiä voisi lisätä rohkeasti. Tässähän on 30 miljoonaa ihmistä lähialueilla, tämä on mahtava markkina-alue.&#8221;</blockquote>
&#8211; Riskinottoa ja vientiä voisi lisätä rohkeasti. Tässähän on 30 miljoonaa ihmistä lähialueilla, tämä on mahtava markkina-alue. On Venäjä, Baltia ja Pohjoismaat. Kyllä markkinoita riittää. Rohkeutta vaan lisää.
&#8211; Yrittäjä on merkkipäivänsä ansainnut, Koskenkylä ja Grönroos toteavat yhdessä.

Suomessa on valtava määrä pieniä yrityksiä, mutta ne eivät kasva suuriksi – mikä mättää? Heikki Koskenkylä analysoi kasvun esteitä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho avasi puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksen puheella, jonka Suomen Uutiset julkaisee kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät median edustajat, ja ennen kaikkea perussuomalaiset kansanedustajat!
Eduskuntaryhmän edellinen kesäkokous pidettiin Hyvinkäällä hiukan yli vuosi sitten. Kulunut vuosi on ollut perussuomalaisille opettelun ja itsetutkiskelun aikaa. Opettelun siksi, että suurella osalla ryhmästämme ei ollut aiempaa kokemusta oppositiossa työskentelystä. Oppositioasema vaatii edustajilta paljon itsenäisyyttä, rohkeutta, aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Toisaalta se antaa tietysti enemmän mahdollisuuksia ajaa juuri niitä asioita, joihin oikeasti uskoo.
Perussuomalaisten kaksivuotista hallitustaivalta leimasi se, että jouduttiin sitoutumaan moniin ratkaisuihin, jotka eivät olleet puolueemme ja äänestäjiemme tavoitteiden mukaisia.
Itsetutkiskelulla viittaan siihen, että sekä puolueen sisällä että sen ulkopuolella on käyty paljon keskustelua siitä, millainen puolue me olemme. Mitkä ovat meidän aatteemme ja arvopohjamme? Vuosi sitten eduskuntaryhmän kesäkokous kiteytti ryhmän linjan sanoihin ”kansallinen etu” ja ”sisäinen solidaarisuus”. Me uskomme kansallisvaltioon ja kansalliseen päätöksentekoon, ja pidämme julkista valtaa suomalaisten edunvalvontakoneistona. ”Sisäinen solidaarisuus” on ilmaisuna hiukan vaikeammin avautuva, mutta se tarkoittaa selkosuomella, että ketään ei jätetä.
Pienen ihmisen puolustaminen on aina ollut keskeinen osa perussuomalaisuutta. Kaikki puolueet julistavat pienen ihmisen asiaa, mutta me olemme realisteja: jos haluamme pitää huolta myös pienestä ihmisestä rajallisilla resursseillamme, emme voi laajentaa asiakaskuntaa kaikkiin maailman ihmisiin. Suomi ei ole syyllinen maailman ongelmiin, eivätkä meidän rahkeemme riitä niiden ratkaisemiseen.
Kulunutta vuotta eduskunnassa on hallinnut keskustelu sote- ja maakuntauudistuksesta. Olemme kuulleet paljon näsäviisaita kysymyksiä siitä, miksi arvostelemme hallituksen hanketta, vaikka olemme aiemmin olleet sitä tukemassa. Ensimmäinen vastaus on tietysti se, että koska emme enää ole hallituksessa, emme ole sidottuja kolmen puolueen kompromisseihin, vaan ajamme sellaista politiikkaa, joka vastaa omia näkemyksiämme ja Suomen etua siten kuin me sen ymmärrämme. Toinen vastaus on se, että sote-uudistus nykyisessä muodossaan ei vastaa edes sitä, mitä hallitusohjelmaan oli aikanaan kirjattu.
Lähes kaikki asiantuntijalausunnot arvioivat, että kokoomusvetoinen uudistus ei suinkaan hillitse sote-menojen kasvua vaan lisää niitä. Kyseessä on veronmaksajan kukkaron avaaminen kansainvälisille terveysalan toimijoille. Koska ongelmat ovat perusterveydenhoidon resursseissa, valinnanvapaus merkitsee pitkällä jänteellä entistä huonompia palveluja tavalliselle ihmiselle.
Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue. Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole. Jos uutta velkaa otetaan nousukauden keskellä melkein kaksi miljardia euroa vuodessa, mitä on luvassa sitten, kun väistämätön laskusuhdanne koittaa?
Sekä sote- että sosiaaliturvajärjestelmän perusongelma on väestökehityksessä ja työikäisenkin väestön matalassa työllisyysasteessa. Väestön ikääntymiselle ja pienelle syntyvyydelle on vain vähän tehtävissä, mutta työllisyyttä voidaan edistää monin eri keinoin. Suomen pitää lopettaa oman oksan sahaaminen ja esimerkiksi suomalaisen teollisuuden sabotoiminen kohtuuttoman kunnianhimoisilla ympäristötavoitteilla ja korkeilla energiakustannuksilla.
Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja toiminnan laajentumista voidaan edistää veroratkaisuilla ja byrokratian vähentämisellä. Palvelualojen työllisyyttä voidaan parantaa lisäämällä keskituloisten ihmisten ostovoimaa oikein kohdennetuilla veroleikkauksilla niin ansiotuloveroihin kuin tasaveroihinkin. Köyhyysongelma ei johdu pelkästään liian pienistä tuloista, vaan ennen kaikkea siitä, että ihmisille jää palkasta liian vähän käteen, ja käteen jäävästä osasta liian paljon menee asumisen ja liikkumisen kaltaisiin välttämättömyyksiin. Arjen kalleus on perussuomalaisille keskeinen asiakokonaisuus.
Perussuomalaiset puhuvat paljon maahanmuutosta. Tämä johtuu siitä, että nopeasti kasvava ja erittäin heikosti integroitunut maahanmuuttajaväestö heikentää Suomen huoltosuhdetta entisestään, kuormittaa sosiaaliturvajärjestelmää ja pahentaa asuntopulaa varsinkin suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudun kunnissa kolmannes asumistuki- ja toimeentulotukiasiakkaista on ulkomaalaisia.
Maahanmuuton muut ongelmat ovat luku erikseen, ja niistä olemme saaneet viime aikoina terveitä muistutuksia naapurimaastamme Ruotsista. On itsensä pettämistä kuvitella, että muiden maiden tekemiä virheitä toistamalla voisimme päätyä parempaan lopputulokseen. Sen sijaan ongelmia voidaan ennaltaehkäistä maahanmuuttopolitiikan täyskäännöksellä. Perussuomalaiset tarjoavat selkeän vaihtoehdon ensi kevään vaaleissa.
Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta nousee keskusteluun vaalien lähestyessä. Lähes kaikki muut puolueet kannattavat saatavuusharkinnasta luopumista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on puhunut huutavasta työvoimapulasta ja siitä, että Suomi tarvitsee osaajia ulkomailta. Todellisuudessa saatavuusharkinta kuitenkin koskee nimenomaan vähän koulutettua tai kouluttamatonta työvoimaa. On selvää, että elinkeinoelämä haluaa luoda halpatyöreservin polkemaan palkkoja ja työehtoja, mutta veronmaksajan etu tämä ei ole.
Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta on lähiviikkoina julkistamassa kattavan selvityksen saatavuusharkintaproblematiikasta ja Ruotsin kokemuksista. Tässäkään tapauksessa Suomen ei kannata orjallisesti toistaa kaikkia Ruotsin tekemiä virheitä.
Tärkein seikka, joka erottaa perussuomalaisia kaikista muista puolueista, on käsitys siitä, mitkä ovat julkisen vallan keskeiset tehtävät ja julkisen rahankäytön prioriteetit. Sanoin aiemmin, että työllistymistä ja työllistämistä on pyrittävä edistämään esimerkiksi veroleikkauksin. Herää kysymys, millä veroleikkaukset rahoitetaan. Tämä on aiheellinen kysymys, mutta samaan aikaan kaikki muut puolueet vaativat kehitysapumenojen kasvattamista puolella miljardilla eurolla vuodessa seuraavalla hallituskaudella.
Mistä nämä rahat otetaan? Mistä Suomi otti muutama vuosi sitten melkein miljardi euroa ja tänäkin vuonna sata miljoonaa euroa Ruotsin kautta tulleiden turvapaikkaturistien majoittamiseen? Mistä Suomi ottaa vuosittain yli 350 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaalaisille maksettaviin työmarkkinatukiin ja peruspäivärahoihin? Nämä ovat poliittisia valintoja.
Media ja muut puolueet ovat sitä mieltä, että me puhumme liikaa maahanmuutosta. Näkemykseni on, että me emme suinkaan puhu siitä liikaa. Sen sijaan haasteenamme on avata äänestäjille, miksi me puhumme siitä; mikä on tämän kysymyksen suuruusluokka julkisen talouden ja väestökehityksen kannalta; ja miten se vaikuttaa moniin muihin asioihin. 
Eduskuntaryhmä on ollut kiitettävän aktiivinen viimeisen vuoden aikana, ei pelkästään eduskunnassa vaan myös kentällä.
En voi kylliksi korostaa, miten tärkeää on, että edustajat ovat näkyneet toreilla, turuilla, piireissä ja yhdistyksissä, ja muuallakin kuin omissa vaalipiireissään. Erityisen tärkeää tämä on ollut niissä vaalipiireissä, jotka viime kesän loikkausten seurauksena menettivät kansanedustajansa. Vuosi sitten, edellisen kesäkokouksen aikaan, tilanne oli vielä jossain määrin auki ja epäselvä, mutta nyt me kaikki näemme, miten asiat ovat kentällä: puolue ei ole hajonnut, suuttumus loikkareita kohtaan on suuri, ja odotukset meitä kohtaan yhtä suuria.
Kentän ja kansalaisten viesti on, että älkää te kääntäkö takkianne, lupaattehan pitää linjan.
Perussuomalaiset on Suomen paras toripuolue. Kentällä on hyvä ja motivoitunut henki. Me olemme selkeä vaihtoehto kaikille muille puolueille ensi keväänä. Uskon, että johdonmukaisella työllä ja hyvällä kampanjalla meillä on kaikki mahdollisuudet vakuuttaa katsomoon siirtyneet kansalaiset siitä, että äänestämällä voi edelleen vaikuttaa.
Tätä pelätään myös vastustajien leirissä. Toissa päivänä Yle ja tänään Helsingin Sanomat esittivät omituisia vihjailuja perussuomalaisten ja eri äärijärjestöjen yhteyksistä. Tällainen informaatiovaikuttaminen tulee varmasti jatkumaan vaaleihin asti, siinä toivossa, että ahkeralla toistolla valhe muuttuisi todeksi. Me pidämme katseen pellossa, emmekä anna sen enempää äärijärjestöjen kuin valeuutistenkaan määritellä toimintaamme.
Muistutan, että perussuomalaisten puolueneuvosto kokoontuu Lahdessa ylihuomenna. Ilmoittautuneiden määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Lahdessa keskustelemme ohjelmista, joilla puolue lähtee kevään vaaleihin.

Halla-aho: Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue – ”Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole”

Eduskunta keskusteli eilen suullisella kyselytunnilla sote-uudistuksen etenemisestä. Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ehti tyrmätä uudistuksen keskiviikkona. Tämä kirvoitti vilkkaan keskustelun torstaina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen huomautti sote-uudistuksen tuomasta riskistä, jossa pienet yritykset jäisivät helposti suurten ylikansallisten suuryhtiöiden jalkoihin.
&#8211; Hyvä hallitus, ajatte yrittäjien asioita, ja yrittäjyyteen kannustetaan. On erittäin huolestuttavaa kuitenkin, että suuret yritykset valtaavat alaa ja pommittavat pienempiä toimijoita. Tämä esimerkiksi tapahtuu maakunnissa, Juvonen huomautti.
Pienyrittäjät putoavat pelistä
Juvonen kertoi esimerkin hoiva-alalta nykyisessä tilanteessa.
&#8211; Otetaan pieni hoiva-alan yritys: kunnat lähtevät minikilpailuttamaan ja aloitetaan huutokauppa muun muassa vanhustenhoivapaikoista, kuka tarjoaa ja kuka suostuu halvimmalla rahalla tekemään.
&#8211; Se on erittäin vaarallista, jos puhutaan, että 130 euron hinnasta laskeudutaan 70 euroon. Siihen pitää kuulua ympärivuorokautinen hoiva, hoivatarvikkeet, hoito, ravinto ja ruoka. Millä rahalla pienyrittäjä pystyy tällaista palvelua tuottamaan? Juvonen kysyy.
Suuria minihintaisia tuottajia
Juvosen mukaan kilpailun siirtäminen suuremmalle alueelle luo yhä suurempia minihintaisia tuottajia, joilla voi olla käytännössä monopoliasema maakunnassa.
&#8211; Te ajatte tällä uudistuksella pienet yrittäjät täysin konkurssiin, ja pakon edessä ne joutuvat myymään isommille tuottajille. Kaikkihan me tiedämme tämän.

pienyritykset

Autokorjaamoyrittäjä kertoo: Nykyinen YEL voi johtaa pienten yritysten kaatumiseen – hallitus korjaa vikoja

Tavio: Pienten yritysten Yle-vero poistettava

Yrittäjiä pitää tukea koronakriisissä ja työttömyysaalto torjua – Elomaa: ”Talouden alasajo ei voi jatkua loputtomiin”

Perussuomalaiset vaatii parempaa ja oikeudenmukaisempaa kustannustukea yrityksille – yrittäjät edelleen liian ahtaalla

Koponen: ”Tämä Marinin hallituksen leikkaus kohdistuu juuri niihin ihmisryhmiin, jotka eivät pärjää ilman apua”

Ronkainen arvostelee kotitalousvähennyksen leikkaamista: ”Harmaa talous lisääntyy”

PS-Naiset: Jopa keskustapuolue hylkäämässä maaseudun – ruoantuotanto ja huoltovarmuus kriisissä

Perussuomalaiset kyselytunnilla: ”Herra pääministeri, olette tuhonnut luottamuksen ja työrauhan”

Suomessa on valtava määrä pieniä yrityksiä, mutta ne eivät kasva suuriksi – mikä mättää? Heikki Koskenkylä analysoi kasvun esteitä

Halla-aho: Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue – ”Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole”

Perussuomalaiset: Sote-uudistuksessa riski suuryhtiöiden monopoleihin maakunnissa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025