Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Pietari Jääskeläinen

Perussuomalaiset piiskasivat hallitusta ankarasti sen linjasta, jossa se leikkaa kaikkein köyhimmiltä. Asiasta kysyi eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Pietari Jääskeläinen.
&#8211; Kansa köyhtyy. Miksi hallitus heikentää kansalaisten toimeentuloa ja lisää köyhyyttä? Jääskeläinen aloitti.
Hän totesi kansan ostovoiman alenevan tällä vaalikaudella. Pienituloisten toimeentuloa heikentävä indeksien leikkaus on katastrofi. Muutenkin vähempiosaisia kurjistava meno jatkuu, jos tietyt puolueet nousevat vaalien jälkeen valtaan.
&#8211; Kokoomuksen suunnalta esitetään leikkauslistaa, jossa vaaditaan kansalaisten perusturvan jäädyttämistä eli leikkausta. Keskustan riveistä vielä kysyttiin, miksei leikattu myös kaikkein pienituloisimpien toimeentulotukea! Menoja on leikattava, mutta maassamme on melkein miljoona ihmistä, jotka elävät alle tonnilla kuussa. Heiltä ei saa leikata, erilaisista maailmanparannusmenoista kyllä, Jääskeläinen linjasi.
&#8211; Miksi hallitus lisää köyhyyttä leikkaamalla kansalaisten tuloja näin rajusti? Miksi leikkaukset kohdistuvat kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin?
Räty: Indeksin leikkaus ei ole leikkaus
Kysymykseen vastasi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.), joka hämmästytti kuulijoitaan vastaamalla, ettei indeksien leikkaus ole leikkaus.
&#8211; Vaikka perusturvassa on monin paikoin tilkkutäkkimäisyyttä, tämän hallituskauden aikana on tehty monia parannuksia perusturvaan, joita yhdessä olemme tehneet, Räty väitti.
&#8211; On tärkeää, että vaikeina aikoina harkitaan leikkauksia ja säästöjä tarkasti, mutta on rehellistä sanoa, ettei voi tehdä jatkuvia lisäyksiä ja elää velaksi. On rehellistä tunnustaa, että vaikeita leikkauksia tarvitaan, vaikkei kukaan tee niitä mielellään.
Rahat syydetty velkamaihin
Jääskeläinen jatkoi hiillostusta sanoen, että hallitus on suunnannut rahansa väärin: valitettavasti hallituspuolueet, myös vasemmistoliitto ja vihreät, ovat syytäneet rahat tuhansia miljoonia euroja velkamaihin ja keinottelijoille sen sijaan, että olisivat turvanneet jokaisen suomalaisen hyvinvoinnin.
&#8211; Onko oikein, että eläkeläinen, joka on elämänsä tehnyt työtä maamme menestyksen eteen, joutuu kituuttamaan niin pienellä eläkkeellä, että joutuu leipäjonoihin? Ei ole!
&#8211; Me perussuomalaiset tarjoamme vaihtoehdon, jossa eläkkeisiin ei olisi kajottu. Hallitus valitsi toisin: rahat pois eläkeläisiltä ja rahoitetaan perussopimuksen vastaisesti Kreikkaa ja muita kriisimaita. Kysyn, eivätkö eläkeläiset ole eläkkeitään ansainneet? Onko oikein, että lapsilisiäkin leikataan pienituloisilta perheiltä? Jääskeläinen kysyi.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) aloitti vastauksensa sanomalla, ettei voi yhtyä tähän tulkintaan.
&#8211; Hallitus on joutunut sopeuttamaan leikkauksien ja veronkorotusten avulla 6-8 vuotta jatkuneiden talousvaikeuksien aikana. Tavoite on luoda uutta kasvua, jotta leikkausten tie saataisiin loppumaan.
Ostovoima pienenee
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini muistutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemasta selvityksestä, jonka mukaan perusturvan varassa olevat ihmiset elävät köyhyydessä.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä meidän pitäisi luoda sellainen sopimus, että kun kaikista pienituloisimmat, noin tuhannen euron etuutta tai tulonsiirtoa saavat ihmiset, joita on miljoona saavat esimerkiksi pientä peruspäivärahaa, kotihoidontukea ja takuueläkettä, jätettäisiin leikkausten ulkopuolelle. Kyllä me ymmärrämme, että emme voi elää yli kylkiemme, mutta jos me heiltä leikkaamme, tilanne ei parane, koska kun ostovoima pienenee, tilanne pahenee, Soini korosti.
&#8211; Kysynkin valtiovarainministeri Antti Rinteeltä (sd.), että kun ajoitte takuueläkkeen korotusta, niin kuka sen esti, kun mekin oppositiossa kannatimme sitä?
Rinne selitti, että vaalikauden aikana toimeentulotuen perusosaa ja työttömyyspäivärahan perusosaa on korotettu. Verotaulukkojen alimpia luokkia on tarkistettu ja pyritty Rinteen mukaan tekemään pienituloisia suosivaa politiikkaa.
90-luvun virheistä ei ole opittu
Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylä muistutti hallituksen leikanneen indeksejä 70 prosenttia, mikä heikensi kansalaisten ostovoimaa 230 miljoonaa euroa.
&#8211; Esititte, että leikkauksen vaikutus olisi vähäinen ja perussuomalaiset jättivät vastalauseen.
Hän muistutti, kuinka 1990-luvun aikana tehtiin kestämättömiä sosiaalipoliittisia päätöksiä ja leikkauksia.
&#8211; Nyt te hallituksessa toistatte täsmälleen näitä virheitä. Ihmettelen, eikö teillä ole ymmärrystä, millaisessa taloudellisessa ahdingossa ihmiset tässä taloudellisessa tilanteessa elävät, kun ei ole varaa hankkia ruokaa eikä maksaa laskuja? Miksi rankaisette niitä ihmisiä, jotka ovat valmiiksi kaikkein heikoimmilla? Miksi ette ole ottanut oppia 1990-luvun virheistä? Mäntylä kysyi. 
&nbsp;

PS: Miksi hallitus vie kaikkein köyhimmiltä?

Olemme perimmäisten kysymysten ääressä: miten turvaamme kaikkien ennemmin tai myöhemmin tarvitsemat peruspalvelut. Näin tiivisti eduskunnan käsittelyyn jo tulleen sote-ratkaisun merkityksen perussuomalaisten kansanedustaja Pietari Jääskeläinen eduskunnan kansalaisinfossa.
Kansanedustaja Pietari Jääskeläinen on pitkäaikainen Vantaan valtuutettu ja itsekin melkoinen alan asiantuntija: hän on toiminut mm. Kuntaliiton asiantuntijana, maakuntapäällikkönä ja maakuntaliittojen keskusliiton johtajana.
Jääskeläisen järjestämään perusturvaseminaariin osallistuivat Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén, hallituksen sote-ryhmän jäsen, professori Mauno Vanhala sekä Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen.
Taustalla hallitusten 
jatkuva kurjistaminen
Miksi sote-järjestelmä pitää uudistaa?
&#8211; Siksi, ettei nykyinen järjestelmä toimi. Peruspalvelujen heikentyminen johtuu hallituksen jatkuvasta kurjistamispolitiikasta.
Jääskeläinen esittelee tilastoa, joka puhuu puolestaan: Vuonna 2012 leikattiin jokaisen suomalaisen peruspalveluista 118 euroa. Seuraavana vuonna leikkaus kasvoi 141 euroon, sitten 208 euroon. Ensi vuonna leikataan 263 euroa, sitten 270 ja lopuksi 279 euroa.
&#8211; Vuonna 2011 peruspalveluiden valtionosuusprosentti oli 34,11. Ensi vuonna se jää 25,62 prosenttiin, Jääskeläinen kertoo.
Valtion kuntarahoitus on vähentynyt 6,9 miljardia vuodesta 2009.
&#8211; Se on valtava leikkaus! Kunnat joutuvat joko nostamaan veroja tai &#8221;järkeistämään&#8221; palvelujaan. Se huonontaa väistämättä palvelutasoa ja eriarvoistuminen kasvaa. Kaikki kunnat eivät voi huolehtia edes lakisääteisistä velvoitteistaan, Jääskeläinen toteaa.
&#8211; Mutta aikataulut ovat niin tiukat että hirvittää: maaliskuun puolivälissä lähdemme eduskunnasta vaalitauolle ja sitä ennen pitäisi asia päättää.
Perusterveydenhuolto 
 jäänyt vähemmistöön
Yleislääketieteen tohtori ja professori Mauno Vanhala kertoo perusterveydenhuollon jääneen vähemmistöön: kun vielä 1990-luvulla se sai 60 prosenttia rahoituksesta lopun mennessä erikoisterveydenhuoltoon, nyt on tämä kääntynyt päinvastoin.
&#8211; Perusterveydenhuolto on rapautunut, Vanhala toteaa. 
Kustannukset ja työterveyshuolto ovat syitä soteen. Myös 60 järjestäjää on Vanhalan mukaan aivan liikaa. Kreikan sote rakentuu 400 000 asukkaan pohjalle, Iso-Britannian ja Ranskan sote 60 miljoonalle.
Lääkärien määrä taantunut
Muutama luku kertoo, kuinka järjestelmä on kasvanut kieroon: vuoden 1996 jälkeen on tullut 7 000 lääkäriä, joista yksityiselle puolelle sijoittuu 1 200 lääkäriä.
&#8211; Perusterveydenhuoltoon on tullut vain 120 lääkäriä! Ihmiset eivät pääse perusterveydenhuollon vastaanotolle, joten he hakeutuvat yksityisille. Tämä kasvattaa myös kustannuksia, Vanhala manaa.
&#8211; Järjestelmässä jokainen osa vahtii omaa etuaan: perusterveydenhuolto työntää ongelmia erikoisterveydenhuoltoon ja erikoispuoli palauttaa potilaita peruspuolelle. Perusterveydenhuolto ei keskity asioihin, jotka sille kuuluvat eli ennaltaehkäisyyn. Yksityiset terveysasemat tekevät mielellään kalliita magneettihoitoja, kun Kela maksaa. Rahoituksen monikanavaisuus on ongelma, joka vaatii ratkaisua.
Oikeaa hoitoa oikeassa paikassa
Sote-ratkaisu nostaa perusterveydenhuollon vahvemmille harteille. Järjestäviä sote-alueita tulee viisi, tuottaja-alueita 19, siis yksi vähemmän kuin nykyisiä sairaanhoitopiirejä, jotka huolehtivat vain erikoisterveydenhuollosta. Tuottaja-alueet huolehtivat sen sijaan kaikesta hoidosta vaativasta sosiaalityöstä erikoisterveydenhuoltoon saakka. Vanhalan mukaan se on selkeä ja tehokas rakenne.
Tällä pyritään siihen, että potilas saa oikeaa hoitoa oikeassa paikassa, kun kaikki hoito tulee samasta rahoituksesta ja samalta alueelta.
&#8211; Rahoitus voidaan näin ohjata sinne, missä tarvetta on, eli perusterveydenhuoltoon, joka voi myös ehkäistä sairauksia ennalta, Vanhala sanoo.
Sote-järjestäjien perustamiskokous pidetään toukokuussa 2015. Helmikuussa 2016 organisoituvat myös tuottaja-alueet. Aikataulu on tiukka. Sote-alueet organisoituvat jo ennen eduskunnan päätöstä luottaen siihen, että hanke, johon johtavat poliitikot ovat sitoutuneet, ajetaan läpi tavalla tai toisella mahdollisista perustuslain hankauskohdista huolimatta.
Integroitu ratkaisu
Niitä on suitsittu vähemmistösäännöillä, kuten sillä, että sote-järjestäjän päätösten takana täytyy olla 50 prosenttia asukkaista ja kolmasosa kunnista. Sote-tuottajan päätöksissä täytyy olla yli 50 prosenttia äänivallasta ja vähintään kaksi kuntaa &#8211; siis yksi suuri keskuskunta ei koskaan päätä yksin. 20 prosenttia rahasta on perusrahoitusta, loput painotetaan asukkaiden iän ja muiden perusteiden mukaan. Uutta on asukkaiden kuuleminen.
&#8211; Tämä on integroitu malli, jossa terveyskeskuspalveluiden pitäisi olla lähellä esimerkiksi kauppa-automallilla, Vanhala tuumaa. Lindén: Hallinnon uudistaminen välttämätön alku HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan ihmisiä kiinnostavat käytännön ongelmat, ei hallinto. Silti myös hallinto pitää selvittää, jotta käytännön asiat voidaan ratkaista entistä paremmin.
&#8211; Ihmisiä kiinnostaa kaksi seikkaa: miten pääsen terveyskeskuksen vastaanotolle? Ja miten pääsen hammaslääkärin vastaanotolle? Miksi emme korjaisi vain näitä käytännön asioita? No niinkin voitaisiin tehdä, mutta järjestelmä kaipaa silti korjaamista. Meillä on aivan liian paljon hoidon järjestäjiä, minkä vuoksi järjestelmä ei toimi kunnolla. Usein sanotaan, että erikoisterveydenhuolto toimii hyvin, muttei sekään toimi aina. Jos saamme sydänkohtauksen, voimme olla varmoja, että olemme 10 minuutin päästä Meilahdessa. Vakaviin syöpiin saamme tehokasta hoitoa. Kukaan ei synnytä yksityisessä sairaalassa. Lindén huomauttaa.
Eriarvoistava järjestelmä
Lindén kertoo sukulaisestaan, joka haki yläraajan särkyynsä lähetteen yksityislääkäriltä.
&#8211; Lähete maksoi noin 200 euroa. Magneettikuvaus maksoi 500 euroa. Julkisella sektorilla tämä olisi kestänyt noin puoli vuotta! Tietyissä asioissa ei erikoissairaanhoitokaan toimi kunnolla. Järjestelmämme on yksi eriarvoistavimmista koko maailmassa! Tämä asia pitää saada kuntoon, Lindén painottaa.
Eriarvoistumista aiheuttaa mm. se, että suuri osa väestöstä kuuluu työterveydenhuoltoon, kun muut käyvät julkisessa terveydenhuollossa, joka on kurjistunut yksityisten kilpailussa.
Sote- ja tuottaja-alueet 
 tuovat kriittistä massaa
Lindénin mukaan sote-uudistus tuo palveluiden järjestämiseen kriittistä massaa, joka tuo kiistämättömiä etuja. Ihanne olisi 200 000 asukkaan kunta, mutta sellaisia ei ole Suomessa kuin neljä ja niistäkin kolme aivan samassa sumpussa. Kuntayhtymämalli on paras kompromissi johon voidaan päästä.
&#8211; HUS:n kustannuskehitys on tasoittunut, kun Suomen keskimääräiset kulut kasvavat. Se todistaa skaalaedun. Eikä halpuus johdu huonosta laadusta &#8211; päinvastoin, Lindén sanoo.
Tuottaja-alueella voidaan palvelut järjestää paikkakuntakohtaisuuden sijasta teemakohtaisesti niin, että suurempi alue kokoaa tietyt palvelut omiksi kokonaisuuksikseen kuntarajojen yli. Esimerkiksi Uudenmaan hammashuolto tarjoaisi myös erikoiskirurgien palvelu. Lapset ja nuoret, mielenterveys- ja päihdehuolto voitaisiin hankkia näin yhdessä. Osa voitaisiin ulkoistaa yksityiselle alalle tai yhteisöille.
Himmeleitä pitää välttää
Vantaan sote-alan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen on valmistellut sote-uudistusta aiemmissa vaiheissa. Hänen mielestään ns. himmeleitä pitäisi välttää, vaan onnistuuko se, on toinen juttu.
&#8211; Mutta kun tämä on hallinnon uudistus, siltä ei voi välttyä. Mutta joka tapauksessa nyt on päätöksien aika. Mitä eduskunnasta tulee ulos, se toteutetaan täysillä, Salminen linjaa. Mikä muuttuu? Kaikki!
Uudistus muuttaa kunnissa kaiken. Sote-toiminta lähtee kunnasta, mutta itse palvelut jäävät kuntaan.
&#8211; Ihmettelen, jos joku päättäjä esittää palvelupisteen poistamista Vantaalta, Salminen sanoo.
&#8211; Kunnan täytyy valmistautua muutokseen uudistumalla itse. Miten se näkyy arjessa? Sitä ei vielä tiedetä &#8211; mutta ainakaan alussa eivät palvelut poistu.
Viiden vuoden vääntö
Kehitys on ollut hidasta: sotea on väännetty viisi vuotta Paula Risikon (kok.) mallista alkaen, jota Salminen piti hyvänä. Viime vuosi oli kauhea: asiantuntijoiden kyhäämä sote-uudistus jyrättiin kolmeen kertaan. Vasta sitten päästiin eteenpäin, kun parhaat voimat eli puolueiden puheenjohtajat tulivat mukaan.
&#8211; Kukaan ei kaipaa hallintohimmeleitä. Niitä on kuitenkin tulossa, Salminen varoittaa.
&#8211; Hallinto vie kuluista aina osansa, vaikkapa viisi senttiä eurosta. Tuottajakuntayhtymä vie toisen viitosen: jää 90 senttiä. Toteutusyksikössäkin on hallintoa, sekin vie viitosen ja jää 85 senttiä. Jos toteutus ulkoistetaan, siinäkin menee viitonen: jää 80 senttiä palveluihin, Salminen kuvaa mallia, joka on luvuiltaan teoreettinen, mutta kuvaa sitä, miten järjestelmä toimii. Julkisella sektorilla on oikeasti kestävyysvaje, joten kovin suureen kitkaan ei olisi varaa, vaikka säästöjä ei sote nykyään tavoittelekaan, vaan menojen kasvun hillitsemistä.
Kuntien johtajat vihaisia
Moni kuntajohtaja on Salmisen mukaan raivoissaan soten rahoitussuunnitelmista. Esimerkiksi Vantaa järjestää palvelunsa tehokkaasti ilman, että ne olisivat hänen mukaansa huonoja. Uusi sote-malli nostaisi Vantaan kustannuksia.
Malli nostaa julkiset palvelut määräävään asemaan ja yksityisten osuus tullee pienenemään. Kuntayhtymille jätetään kuitenkin oikeus tilata palveluita yksityiseltä sektorilta kuten nykyäänkin. Salmisen mukaan sote-uudistus monimutkaistaa palveluiden järjestämistä ja hallintotasoja, eikä edistä paikallisdemokratiaa. Ehkä kuntarakenne olisi pitänyt sittenkin uudistaa ensin.
Maakuntamalli seuraava vaihe?
Seuraava kehitysvaihe voikin olla maakuntamalli, jota oppositiopuolueet kaavailivat jo aiemmin. Siinä mallissa tuottaja-alueiden määrä pienenisi entisestään.
&#8211; Sote-ratkaisun jälkeen kunta ei ole entisensä. Se muuttaa kunnan roolia. Pietari Jääskeläinenkään ei voi pitää mielenkiintoisia puheenvuoroja soten heikentymisestä Vantaalla, kun sitä ei siellä ole, Salminen sanoi.
Lakiesitys ei käsittele valinnanvapautta. Salminen sanoi uskovansa, että nuori sukupolvi haluaisi valita palvelunsa itse.
Miten perustuslaki voi olla ongelma?
Nyt jännitetään, meneekö hallituksen esitys läpi perustuslakivaliokunnasta. Tämä on Salmisen mielestä uutta.
&#8211; Se on uutta, ettei perustuslakia huomioida jo lainsäädäntöä suunniteltaessa, vaan se jätetään perustuslakivaliokunnan harkittavasti. Toivottavasti se ei kaadu siihen, Salminen toivoo.

Tiukkaa asiaa sotesta: Miten turvaamme peruspalvelut?

Suomi tunnetusti kuuluu EU:n nettomaksajien jouk­koon. Tänä vuonna Suomen jäsenmaksuosuus nousee huimasti; vähän yli kuudes­tasadasta miljoonasta noin 1 153 miljoonaan euroon.
Laskelmien mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kansan­tuotteeseen suhteutettuna Suomi tulee nousemaan ku­luvana ja seuraavana vuonna ainakin kolmen suurimman nettomaksajan joukkoon, kenties jopa EU:n suurim­maksi nettomaksajaksi.
<blockquote>&#8221;Suomi tukee huo­mattavilla summilla muiden maiden maataloustuottajia, jotka ovat kotimaisten maata­loustuottajien kovimpia kil­pailijoita.&#8221;</blockquote>
&#8211; Tämä johtuu oikeastaan siitä, ettei Suomi ole hakenut huojennuksia jäsenmaksui­hinsa monen muun EU:n net­tomaksajan tavoin, ja jos nii­tä ei haeta, ei niitä myöskään myönnetä, perussuomalais­ten kansanedustaja Ville Vä­hämäki huomauttaa.
<h4>Myös tullimaksujen tilitykset huomioitava</h4>
Vuonna 2013 EU:n suu­rimpia nettomaksajia olivat Ruotsi, Tanska, Saksa, Iso- Britannia ja Hollanti. Suo­mi oli sijalla yhdeksän. Tänä vuonna jäsenmaksu nousee lähes kaksinkertaiseksi joh­tuen lähinnä tiettyjen tuki­kausijaksojen päättymises­tä. Osa jäsenmaksuhinnasta kompensoituu vuonna 2015, mutta siitä huolimatta muo­dostuu Suomen nettomaksu­osuudeksi vielä ensi vuonna­kin noin 950 miljoonaa euroa.
&#8211; Ei voida siis puhua, että korotus on vain tilapäinen, kun kahtena vuonna peräk­käin Suomen maksuosuus on jo noin paljon, Vähä­mäki arvelee.
EU-jäsenmak­sun suuruutta arvioitaessa pi­tää ottaa huo­mioon myös tullimaksujen tilitykset, jot­ka eivät näy bud­jetissa. Suomi tilit­tää kantamistaan tulleista kolme neljäsosaa EU:lle ja pi­tää itse kantopalkkiona loput. Vuonna 2013 Suomi keräsi tullimaksuja 166 miljoonaa, josta EU:lle tilitettiin 124,5 miljoonaa ja Suomi sai pitää 41,5 miljoonaa.
&#8211; Toisin sanoen noin 125 miljoonaa pitää myös huomi­oida EU-jäsenmaksuun kuu­luvana kuluna. Näin arvioi­den Suomen jäsenmaksun hinnaksi tänä vuonna muo­dostuisi noin 1 277 miljoonaa euroa, Vähämäki laskee.
<h4>Suomi maksanut 2,5 miljardia muiden huojennuksia</h4>
Kun monet muut maat saa­vat maksuhelpotuksia, Suo­men maksuosuus vastaavasti kasvaa. Suomi maksaa pel­kästään Ison-Britannian jä­senmaksuhelpotuksia 136 miljoonaa euroa tänä vuonna.
Valtiovarainministeriöstä toimitetuista tiedoista käyvät ilmi Suomen rahoitusosuudet eri maille myön­nettyihin mak­sualennuksiin vuosina 1995- 2014 eriteltyinä. Ison-Britannian (Yhdistyneen ku­ningaskunnan) maksu­alennuksesta Suomen osuus on ollut tähän mennessä 1 549 miljoonaa euroa, Ison- Britannian maksualennuk­seen myönnetyn 75 prosentin alennuksen (Saksa, Hollan­ti, Ruotsi, Itävalta) rahoitta­misesta 578 miljoonaa, ALV-maksun alennuksesta (Saksa, Hollanti, Ruotsi, Itävalta) 312 miljoonaa ja BKTL-maksun alennuksesta (Hollanti, Ruot­si) 63 miljoonaa euroa.
&#8211; Arvion mukaan vuosi­na 1995-2014 Suomi on mak­sanut muiden maiden mak­sualennuksia yhteensä noin 2 502 miljoonaa euroa. Luvut ovat käyvin hinnoin. Vuonna 2014 ei makseta muita kuin Yhdistyneen kuningaskun­nan maksualennusta johtuen siitä, että uusi omien varojen päätös ei ole vielä voimas­sa. Muiden maksualennusten odotetaan tulevan takautu­vasti maksuun vuonna 2016, kertoo neuvotteleva virka­mies Armi Liinamaa valtio­varainministeriöstä.
<h4>Kuvio tuntuu oudolta</h4>
Vähämäki pitää koko EU-kuviossa kaikkein oudoimpa­na sitä, että Suomi tukee huo­mattavilla summilla muiden maiden maataloustuottajia, jotka ovat kotimaisten maata­loustuottajien kovimpia kil­pailijoita.
&#8211; Saadaanhan sillä jäsen­maksulla muutakin, mutta tämä kuvio tuntuu oudolta. EU:sta myönnetään maata­loustukia, maaseudun ke­hittämistukia, tukia työl­lisyyden, kilpailukyvyn ja hallintoyhteistyön kehittämi­seksi, mutta niiden vaikutta­vuutta on paha mennä arvi­oimaan. En muutenkaan näe kovin mielekkäänä toiminta­na, että maksetaan EU:hun huomattavia summia, joi­ta sitten anotaan takaisin hy­vin monimutkaisella tavalla. Ehkä jotkut EU:n tieliiken­nehankkeet ovat olleet hyviä, muiden muassa TEN-T-hanke, Vähämäki kertoo.
Suomelle siis ei ole myön­netty jäsenmaksuhelpotuk­sia eikä niitä myöskään ole haettu. Syytä siihen, miksi ei ole haettu, on vaikea arvail­la. Poliitikot usein perustele­vat sitä muiden tukien säilyt­tämisellä.
&#8211; Monesti vedotaan siihen, että vaikka joku maatalous­tuki saatiin säilytettyä, kun ei haettu helpotuksia. Vaikea on kuitenkin sanoa, mistä tässä oikeasti on kysymys. Nyt oli­si aika lähteä ensimmäiseksi neuvottelemaan jäsenyyseh­toja uusiksi ja ennen kaikkea hakemaan huojennusta Suo­men jäsenmaksuihin, Vähä­mäki toteaa. ­
MIKA MÄNNISTÖ
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; background: #def1fd;">Perussuomalaiset: EU:n budjettia on leikattava 
Suuren valiokunnan perussuomalaiset jäsenet esittivät, ettei Suomi hyväksy EU:n ensi vuoden talousarviota, koska määrärahojen kasvua ei edelleenkään ole saatu kuriin.- Päinvastoin, budjetti paisuu entisestään. Tämä takaa sen, että Suomen EU-jäsenmaksuosuus kasvaa tulevaisuudessakin, Juho Eerola, Pietari Jääskeläinen, Anne Louhelainen ja Vesa-Matti Saarakkala varoittavat.
Valitettavasti perussuomalaisten perusteltu ehdotus kaatui valiokunnassa äänin 18-4. Tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomen maksuosuus saattaa kuluvana vuonna nousta yli miljardiin euroon.
&#8211; Tämä on kohtuutonta tilanteessa, jossa kotimaassa joudutaan jatkuvasti etsimään uusia leikkauskohteita ja tekemään kansalaisia rasittavia veronkorotuksia. Suomen talous on kuilun partaalla, eikä se siksi kaipaa yhtäkään lisärasitusta EU:n suunnalta, perussuomalaiset sanovat.
Perussuomalaisten mielestä Suomen tulee ajaa painokkaasti EU:n budjetin pienentämistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hallinnollisten kulujen leikkaamiseen ja byrokraattiarmeijan pienentämiseen.
&#8211; Myöskään suomalaisten veronmaksajien rahojen kierrättäminen Brysselin kautta ei ole maamme etujen mukaista. On järjetöntä lähettää ensin rahaa Brysseliin ja anoa sitä takaisin monimutkaisten ja aikaa vievien prosessien kautta. Etenkin kun myönnetyt tuet ovat tehottomia ja huonosti kohdennettuja. Tutkimusten mukaan EU:lta saatu tukieuro on Suomen talouskasvun kannalta vain 50 sentin arvoinen.</td>
</tr>
</tbody>
</table>
&nbsp;

Näin paljon maksamme EU:lle – Miksi Suomi ei hae alennusta jäsenmaksuihin?

Suuren valiokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat tänään esittäneet, että Suomi ei hyväksy EU:n ensi vuoden talousarviota, koska määrärahojen kasvua ei edelleenkään ole saatu kuriin.
&#8211; Päinvastoin, budjetti paisuu entisestään. Tämä takaa sen, että Suomen EU-jäsenmaksuosuus kasvaa tulevaisuudessakin, Juho Eerola, Pietari Jääskeläinen, Anne Louhelainen ja Vesa-Matti Saarakkala varoittavat.
Valitettavasti perussuomalaisten perusteltu ehdotus kaatui valiokunnassa äänin 18-4.
Suomi maksaa EU:lle miljardin
Tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomen maksuosuus saattaa kuluvana vuonna nousta yli miljardiin euroon.
&#8211; Tämä on kohtuutonta tilanteessa, jossa kotimaassa joudutaan jatkuvasti etsimään uusia leikkauskohteita ja tekemään kansalaisia rasittavia veronkorotuksia. Suomen talous on kuilun partaalla, eikä se siksi kaipaa yhtäkään lisärasitusta EU:n suunnalta, perussuomalaiset sanovat.
Hallintoa ja byrokratiaa karsittava
Perussuomalaisten mielestä Suomen tulee ajaa painokkaasti EU:n budjetin pienentämistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hallinnollisten kulujen leikkaamiseen ja byrokraattiarmeijan pienentämiseen.
&#8211; Myöskään suomalaisten veronmaksajien rahojen kierrättäminen Brysselin kautta ei ole maamme etujen mukaista. On järjetöntä lähettää ensin rahaa Brysseliin ja anoa sitä takaisin monimutkaisten ja aikaa vievien prosesseiden kautta. Etenkin kun myönnetyt tuet ovat tehottomia ja huonosti kohdennettuja. Tutkimusten mukaan EU:lta saatu tukieuro on Suomen talouskasvun kannalta vain 50 sentin arvoinen.

PS: EU:n budjettia on leikattava

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) tunnusti perussuomalaisten ryhmäpuheessaan esittämän väitteen todeksi, kun budjetista oli kiistelty kolme tuntia eduskunnan suuressa salissa. Totuus lipsahti SDP:n puheenjohtajan suusta hänen vastauspuheenvuoronsa lopuksi.
&#8211; Minusta on syytä tunnustaa tässä lopuksi, että tämä on leikkaava budjetti. Menoja leikataan kaksi miljardia euroa ja veroja lisätään miljardilla. Päätökset eivät ole kaikki sellaisia, että jos yksin olisin pystynyt päättämään. Tämä ei ollut minun valintani kokonaisuuteen. Mutta hallituksen piirissä täytyy etsiä kompromisseja ja täytyy koettaa mennä eteenpäin. Toivon vilpitöntä keskustelua ja uusia avauksia eduskuntakierroksen aikana, jotta voisin vielä parantaa esitystä, Rinne sopuili.
Häntä oli juuri päästy moittimasta mittasuhteiden rajusta sekaantumisesta: kuinka hän kehuu 15 miljoonan euron tuomisesta opetusrahoihin samaan aikaan, kun hallitus leikkaa puolitoista miljardia opetuksen määrärahoista, mikä on sata kertaa suurempi raha.
<blockquote>Minun mielestäni monet ehdotukset, joita on tullut niin keskustalta kuin vaikkapa perussuomalaisilta, jotka liittyvät sääntelyn purkamiseen, kuulostavat hyviltä.<cite>&#8212; Alexander Stubb</cite></blockquote>
Uusi sopu sääntöjen purkamisesta?
Perussuomalaisten ryhmäpuhuja Kaj Turunen esitti lupaviidakon purkamista yhtenä nopeana keinona saada investointeja liikkeelle: Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n laskelman mukaan investointeja seisoo lupa- ja valitusesteiden vuoksi 3,5 miljardin euron edestä.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) yllätti vastauksessaan opposition esittämällä yhteistä kokousta, jossa asia ratkaistaisiin niin perussuomalaisten kuin keskustan kanssa.
&#8211; Minun mielestäni monet ehdotukset, joita on tullut niin keskustalta kuin vaikkapa perussuomalaisilta, jotka liittyvät sääntelyn purkamiseen, kuulostavat hyviltä. Joten ehdotankin, että kokoonnumme niin hallituksen kuin oppositioin kesken neuvonpitoon, jossa käymme läpi keinoja, joilla voimme purkaa sääntelyä, Stubb ehdotti.
Energialle pakit Stubbilta, vihreää Zyskowiczilta
Seuraavassa virkkeessään Stubb antoi pakit perussuomalaisten ja keskustan esityksille energiaveron ottamiselle uuden kasvun moottoriksi. Suomi tuo energiaa ulkomailta 8,4 miljardin euron edestä: perussuomalaisten mukaan  kotimaisella energialla saataisiin kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Stubb vastasi kysymykseen, miksei hallitus palauttanut turpeen ja puuhakkeen verotusta vuoden 2012 tasolle &#8211; jo yksin se toisi markkinoille miljoona kuutiota puuhaketta.
&#8211; Päädyimme siihen, että rahoja ei kerta kaikkiaan löytynyt, Stubb vastasi.
Hän piti myös mielenkiintoisena perussuomalaisten esitystä korvata leijonanosa kehitysavusta yksityisillä lahjoituksilla.
&#8211; Ajatus sinänsä kuulostaa hyvältä, mutta myös meidän on kannettava vastuumme ja pyrimme koko ajan hakemaan parempaa tasoa kehitysyhteistyöhön, joten siitä leikkaaminenkin on vaikeaa, Stubb kertoi.
Zyskowicz: Mikään ei estä energiaremonttia
Ryhmäjohtaja Jari Lindström (ps.) puolusti perussuomalaisten esityksiä saikin yllättävän myönteistä vastakaikua.
&#8211; Mitä me olemme tehneet? Juuri sitä, mitä pääministeri Rinne puheessaan vaati: keskittymään ratkaisuihin. Siksi esitämme energiapolitiikan suunnanmuutosta &#8211; siksi esitämme lupabyrokratiaan puuttumista. Niissä on miljarditolkulla rahaa &#8211; ja työpaikkoja. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi aikoinaan, että jos me tekisimme perussuomalaisten esitysten mukaan, eihän siitä mitään tulisi. Kysynkin pääministeri Stubbilta: otatteko te meidän esityksemme tosissaan, Lindström kysyi.
Tähän vastasi kokoomuksen Ben Zyskowicz. Hän sanoi panneensa merkille perussuomalaisten kehitysyhteistyöesityksen, joka vähentäisi merkittävästi valtion menoja.
&#8211; Se mitä muuten sanoitte, mitä pitäisi tehdä ja kääntäisi maan suunnan toiseksi, niin salissa on puhuttukin jo energiasta, että pitää panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Juuri näin pitääkin tehdä. Valtio on siihen panostanut, sen sijaan valtio ei ole panostanut rahojaan ydinvoimaan. Mikään ei tänään kiellä tai estä tahoja, jotka haluaisivat panostaa tuuli- tai bioenergiaan, mikään ei estä heitä siihen panostamasta. Ja lupabyrokratiasta olemme täysin samaa mieltä: sitä pitää karsia, sitä tullaan karsimaan. Olemme yhdessä säännöksiä tehneet ja purkaminen on aivan paikallaan Zyskowicz tunnusti.
Soini pääsi sanomaan metrosta
Perussuomalaisten puheenjohtaja pääsi espoolaisena sivaltamaan edellistä hallituspuoluetta vasemmistoliittoa juuri, kun Kari Uotila (vas.) moitti hallitusta leikkauksista ja leikkausten perumisesta muka parannuksina, vaikka kyse on miljardilla kiristävä budjetti. Soini muistutti Espoon metrosta:
&#8211; Se oli liikenneministeri Merja Kyllönen, joka leikkasi metrorahat, jotka hallitus palautti &#8211; ei todellakaan pidä väittää mustaa valkoiseksi: te olisitte leikanneet, mutta hallitus palautti.
Uotila väitti, että rahat vietiin koko hallituksen päätöksellä ja ministeri oli valmis eroamaankin.
&#8211; Hyvä, että tämä käsitellään. Totuus on, että rahat menivät ja hallitus ne palautti, Soini kuittasi.
Koska hallitus neuvottelee EU:n jäsenmaksuista?
Hallitusta Soini evästi kysymyksellä EU:n jäsenmaksuista.
&#8211; EU-jäsenmaksu tuplaantuu: tulee yli 500 miljoonaa lisää maksettavaa! Koska te aloitatte neuvottelut Euroopan unionin kanssa Suomen jäsenmaksuosuuden kohtuullistamiseksi &#8211; niin kuin Britannia, Hollanti ja Ruotsi ovat tehneet, Soini kysyi.
Hän kysyi myös hallitukselta, kykeneekö se päättämään lisäydinvoiman rakentamisesta nyt, kun viherpuolueet ovat lähteneet hallituksesta, toinen on ulkona ja toinen ulkoporstuassa? Ja voisiko maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) yhdistää maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön luonnonvaraministeriöksi, kun vihreät lähtevät? Orpo pidättäytyi vastaamasta tähän, kun ei hallituksesta ole ketään lähtenytkään.
Kaj Turunen kysyi myös ministeri Rinteeltä, miten hän suhtautuu Turusen ehdotukseen ensimmäisen palkkana maksetun tuhannen euron vapauttamisesta kokonaan verosta. Rinne vastasi ottavalla esityksen mielellään harkintaansa: kaikki työllisyyttä parantavat esitykset ovat tervetulleita.
Pietari Jääskeläinen (ps.) syytti hallitusta valtionosuuksien vähentämisellä 1,5 miljardilla vuoteen 2011 mennessä, mikä tekee 300 euroa asukasta kohti.
Budjetin lähetekeskustelu jatkuu eri pääluokkien osalta koko viikon.

Rinne tunnusti eduskunnassa: ”Tämä on leikkaava budjetti”

Perussuomalainen-lehti tiedusteli istuvilta kansanedustajilta heidän jatkohalukkuudestaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kävi ilmi, että suurin osa on päättänyt pyrkiä seuraavalle kaudelle.
Juho Eerola: Ehdokkaana 
Ritva Elomaa: Ehdokkaana 
Teuvo Hakkarainen: Ehdokkaana 
Lauri Heikkilä: Ehdokkaana 
Reijo Hongisto: Päättää elokuuhun mennessä. 
Olli Immonen: Ehdokkaana 
Ari Jalonen: Ehdokkaana 
Anssi Joutsenlahti: Ei ole päättänyt. 
Johanna Jurva: Ehdokkaana 
Arja Juvonen: Ehdokkaana 
Pietari Jääskeläinen: Ehdokkaana 
Pentti Kettunen: Päättää syksyllä, julkistaa tiedon Kainuun piirin syyskokouksessa. 
Kimmo Kivelä: Ehdokkaana 
Osmo Kokko: Ehdokkaana 
Laila Koskela: Päättää viimeistään elokuussa. 
Jari Lindström: Ehdokkaana 
Maria Lohela: Ehdokkaana 
Anne Louhelainen: Ehdokkaana 
Pentti Oinonen: Ehdokkaana 
Pirkko Mattila: Ehdokkaana 
Lea Mäkipää: Ehdokkaana 
Hanna Mäntylä: Päättää syksyllä. 
Martti Mölsä: Ehdokkaana 
Mika Niikko: Ehdokkaana 
Jussi Niinistö: Ehdokkaana 
Tom Packalén: Ehdokkaana 
Mika Raatikainen: Ehdokkaana 
Pirkko Ruohonen-Lerner: Ehdokkaana 
Vesa-Matti Saarakkala: Ehdokkaana 
Timo Soini: Ehdokkaana 
Ismo Soukola: Ehdokkaana 
Maria Tolppanen: Ehdokkaana 
Reijo Tossavainen: Ei asetu ehdokkaaksi. 
Kaj Turunen: Ehdokkaana. 
Kauko Tuupainen: Päättää lokakuussa. 
Pertti Virtanen: Ei ole päättänyt (alustavasti kyllä). 
Ville Vähämäki: Ehdokkaana 
Juha Väätäinen: Ei ole ilmoittanut.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9/2014 -lehdessä.

Suurin osa perussuomalaisten kansanedustajista hakee jatkokautta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kantoi vankasti perussuomalaisten keskeistä sanomaa eduskunnan Eurooppa-keskustelussa keskiviikkona.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) oli antanut EU:n kehityksestä valoisan kuvan keskustelussa, joka pohti Suomen keinoja vaikuttaa EU:n komission uuteen ohjelmaan seuraavalla ohjelmakaudella.
&#8211; Eurokriisi ei ole ohi! Ensimmäinen riski koskee EU-vakuuksia ja toinen keskuspankkien toimintaa, Soini painotti.
Vaikka Portugali pääsikin irti EU:n tukimekanisemeista, kuten pääministeri oli huomauttanut, kriisi jatkuu.
&#8211; Portugalilla on lainaa nyt enemmän kuin silloin, kun maata ryhdyttiin auttamaan. Älkää ainakaan minua auttako näin, että velkaantuisin vain lisää, Soini sanoi.
EU:lla ei demokratiaa, Suomella ei vakuuksia
Kun Katainen oli korostanut myös EU:n demokraattisuutta, Soini sanoi, ettei komission puheenjohtajaa kukaan demokraattisesti valitse.
&#8211; Ainoa EU:n vaihtoehto on Britannian pääministerin David Cameronin esittämä suunta: vähemmällä parempaa Eurooppaa. Se on meidän perussuomalaisten linja.
Myöhemmin salissa sanailtiin myös EU-vakuuksista.
&#8211; Suomella ei ole vakuuksia. En olisi asiasta muuten ilmoittanut Helsingin Sanomissa, Soini totesi.
Kymmenien miljardien salaperäiset sopimukset
Myös perussuomalaisten Pietari Jääskeläinen nosti esiin EU:n tukipolitiikan ja arvuutteli, mikähän puolue on sitä Suomessa alusta asti vastustanut.
&#8211; Suomella on salaperäisiä sopimuksia kymmenien miljardien tukipaketeista, joiden sisällöstä harvalla on selkoa. Kysynkin pääministeiltä, millaisiin yllätyksiin hallitus aikoo varautua Kreikan maksujen lykkäysten ja jopa velkojen anteeksiantojen muodossa? Jääskeläinen kysyi.
Miksi Viro vie EU-tuella 
 investointeja Suomesta?
Keskustan Mauri Pekkarinen sanoi vain Kyproksella ja Kroatialla menevän taloudellisesti nyt Suomea huonommin, Ruotsin talous kasvaa monta prosenttiyksikköä paremmin. Hän ihmetteli myös EU-tukien erilaisuutta, jonka vuoksi Suomessa verovaroilla kehitetty tekniikka johtaa investointeihin Virossa, joka voi maksaa suurempia EU-tukia
Katainen vastasi tähän vain, että eri EU-maat saavat erilaisia EU-tukia, eikä hänellä ollut antaa siihen mitään lääkettä.
&nbsp;

Soini: Eurokriisi ei ole ohi

Suuren valiokunnan perussuomalaiset eivät hyväksy pankkien suoraa pääomittamista EVM:n kautta. Perussuomalaisten mielestä kansallisvaltioiden on nykyisen kriisin ratkaisussa itse vastattava omien pankkisektoreidensa mahdollisesta pääomittamisesta, sillä myös valvonta on ollut kansallisvaltioiden vastuulla silloin kun kriisiin johtaneet virheet on tehty.
&#8211; EVM:n suoran pääomittamisen alkaminen yhteisen pankkivalvonnan käynnistämisen jälkeen ei millään muotoa siirtäisi vastuuta vanhoista virheistä. EVM:n käyttö pankkien suoraan pääomittamiseen tässä tilanteessa on kuin antaisi palovakuutuksen silloin kun talo on jo tulessa, toteavat valiokunnan perussuomalaiset Pietari Jääskeläisen (ps.) allekirjottamassa tiedotteessa.
EU-asioista vastaava eduskunnan suuri valiokunta käsitteli tämän päivän kokouksessaan muun muassa pankkien suoraa pääomittamista Euroopan vakausmekanismin kautta. Asia on esillä Eurooppa-neuvoston tapaamisessa myöhemmin tällä viikolla. Pääministeri Jyrki Katainen antoi valiokunnalle ennakkoselvityksen europäättäjien kokouksesta ja kävi samalla hakemassa itselleen neuvottelumandaatin.
&#8211; Käytännössä ehdotuksen läpi meneminen tarkoittaisi sitä, että suomalaiset laitettaisiin maksamaan muiden maiden pankkikriisit. Ehdotuksen tekee kummalliseksi myös se, että pankkiunioniin osallistuminen ei edellytä osakkuutta EVM:ssä. Näin ollen esimerkiksi Ruotsi voisi liittyä pankkiunioniin ja saada tarvittaessa tukea EVM:stä osallistumatta lainkaan sen rahoitukseen, perussuomalaiset huomauttavat.
Perussuomalaiset esittivät myös, että Suomi nostaisi Eurooppa-neuvostossa esiin seuraavat ongelmakohdat: EVM:llä on sopimusten mukaan etuoikeutetun velkojan asema, mutta pankkien suora pääomittaminen vakausmekanismin kautta tarkoittaisi esim. kriisipankkien osakkeiden ja muiden heikommassa asemassa olevien instrumenttien hankkimista.
&#8211; Toisin sanoen EVM:stä on tulossa roskapankki. Lisäksi EVM-sopimuksessa todetaan suoraan, että tukea ei saa antaa suoraan rahoituslaitoksille. Nyt käsittelyssä oleva ehdotus vaatisi sopimuksen muuttamista.
Suureen valiokuntaan kuuluvat Pietari Jääskeläisen ohella perussuomalaisten kansanedustajat Juho Eerola, Anne Louhelainen ja Vesa-Matti Saarakkala.

Pankkeja ei tule pääomittaa EVM:n kautta – ”kuin antaisi palovakuutuksen kun talo on jo tulessa”

Iltalehti otti 14.5.2013 ilmestyneessä jutussaan selvää kansanedustajien poissaoloista huhtikuun loppuun mennessä pidetyistä täysistunnoista. Jutun ja sen yhteydessä julkaistun tilaston perusteella voi päätellä, että perussuomalaiset kansanedustajat ovat keskimääräistä tunnollisempaa väkeä istumaan täysistunnoissa – oman puolueen edustajien nimet painottuivat selvästi listan alapäähän.
Esimerkiksi Vesa-Matti Saarakkalalla ja Kauko Tuupaisella ei poissaoloja ollut tullut ainuttakaan. Pietari Jääskeläinen, Lea Mäkipää, Mika Niikko, Pirkko Ruohonen-Lerner ja Reijo Tossavainen olivat kukin olleet täysistunnosta poissa vain yhden kerran.
Haavistoa ei juuri näy
Poissaolotilastojen kärjessä loistivat RKP, vihreät ja kokoomus. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajalle, ex-ministeri Ulla-Maj Wideroosille poissaoloja oli kertynyt peräti 47. Myöskään vihreiden eduskuntatyhmän puheenjohtajaa, presidentiksikin pyrkinyttä Pekka Haavistoa ei usein täysistunnosta bongaa – hänelle poissaoloja oli kertynyt 44. Myös kokoomuksen Sampsa Kataja on loistanut täysistunnoissa 37:llä poissaolollaan.
Iltalehti keräsi tiedot eduskunnan pitämästä kansanedustajien poissaolotilastosta. Poissaolomerkintää ei tule, mikäli kansanedustaja on poissa johonkin eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän takia, kuten valiokunnan matkoilla tai Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa. Iltalehti ei myöskään laskenut mukaan sairaudesta tai perhevapaasta aiheutuneita poissaoloja, vaan tilastossa huomioitiin ainoastaan niin sanotut ”muut poissaolot”. Puhemiehistö ja ministerit jätettiin myös selvityksen ulkopuolelle. Täysistuntopäiviä oli huhtikuun loppuun mennessä kertynyt 261.
Eduskunnan vanhimmalla ei yhtään poissaoloa
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Kauko Tuupainen Jyväskylästä on paitsi eduskunnan vanhin, myös yksi aktiivisimmista täysistuntoihin osallistuvista kansanedustajista. Tällä vaalikaudella hänelle ei huhtikuun loppuun mennessä ollut kertynyt vielä ainuttakaan poissaoloa.
&#8211; Minut on kansan mandaatilla valittu edustamaan suomalaisia Keski-Suomen vaalipiiristä, ja yksi tapa hoitaa tätä tehtävää on pyrkiä olemaan aina paikalla eduskunnan täysistunnoissa. Minulle on käynyt sillä lailla hyvin, että muut luottamustehtäväni eivät ole muodostuneet rasitteeksi tai esteeksi täysistuntoihin osallistumiselleni, Tuupainen kertoo.
Tuupainen haluaa korostaa valiokuntien mietintöjen merkitystä, jotka esitellään aina täysistunnoissa. Täysistuntoon osallistuminen on ainoa mahdollisuus muiden kuin omien valiokuntien mietintöjä suusanallisesti kommentoida, jos aihetta on.
&#8211; Minusta kansanedustajan tehtävä on olla aina paikalla, kun asioita käsitellään. Myös valiokuntatyö on tärkeää. Ymmärrän toki niitäkin, jotka ovat kovasti verkostoituneita ja hoitavat asioita toisella tavalla, mutta itse koen tärkeäksi osallistua täysistuntoon joka kerta jos vain suinkin mahdollista.
Perussuomalaisilla on korkea työmoraali
Yhtä tärkeäksi täysistuntoihin osallistumisen kokee perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner, jolle poissaoloja oli kertynyt vain yksi.
&#8211; Sekin johtui siitä, että MTV3:n toimittajat kävivät kimppuuni eduskunnan käytävällä ja estivät pääsyni täysistuntoon, joka osoittautui hyvin lyhyeksi. Siitä tuli tämä tahra tilastooni, Ruohonen-Lerner harmittelee.
Eduskuntatyö on hienoin luottamustehtävä, johon Suomessa voi päästä. Demokraattisen järjestelmän kannalta on keskeistä, että kansa valitsee itselleen mieleisensä päättäjät. Täysistunnot ovat eduskuntatyön näkyvin osa, vaikka lopputuloksen kannalta sillä ei välttämättä ole kovin suurta merkitystä.
&#8211; Täysistunnoissa on hämäävää se, että monet kansanedustajat puhuvat opposition suulla, mutta kuitenkin äänestävät hallituksen esityksen puolesta kerta toisensa jälkeen. Kokoomuksen Ben Zyskowicz on tästä oiva esimerkki. Tavallisen kansalaisen on vaikea ymmärtää mitä oikeasti on meneillään, kun hämäyspuheenvuoroja on niin paljon.
Perussuomalaisten hyvän pärjäämisen poissaolotilastoissa Ruohonen-Lerner uskoo johtuvan korkeasta työmoraalista.
&#8211; Meillä on paljon uusia kansanedustajia taustaltaan tavallisesta työelämästä. He ovat tottuneet menemään aamulla töihin ja illalla töistä kotiin.

Perussuomalaiset loistavat läsnäolollaan

Perussuomalaisten edustajat ilahtuivat suuressa valiokunnassa hallituspuolueiden edustajien tultua perussuomalaiselle linjalle, kun käsittelyssä oli komission ehdotus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta.
Aiemmin tällä viikolla Perussuomalaiset joutuivat jättämään ympäristövaliokunnassa lausuntoon eriävän mielipiteen turvemaiden kyntökiellon takia. Perussuomalaisten mielestä toimenpide olisi väärä ja ylimitoitettu, koska turvemaiden osuus on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Toteutuessaan esitys rajoittaisi ja estäisi kotieläintilojen laajennuksia ja syrjisi muutenkin suomalaisia viljelijöitä.
Suuressa valiokunnassa saatiin aikaan yhteinen kannanotto, jossa kannatetaan kosteikkojen ja hiilirikkaiden maiden kyntökiellosta luopumista.
Perussuomalaisten Pietari Jääskeläinen kehaisee päätöstä.
&#8211; Järkilinja voitti. Nyt vain toivotaan, että hallitus seisoo sanojensa takana ja että myös Euroopan unioni ottaa vaatimuksemme huomioon.

Hallituspuolueiden edustajat löysivät tiensä perussuomalaisten järkilinjalle

Perussuomalaisten Suuren valiokunnan valiokuntaryhmä vaatii kansanäänestystä eurojäsenyydestä. Kansanedustajat Vesa-Matti Saarakkala ja Pietari Jääskeläinen kritisoivat voimakkaasti ylikansallista säätelyä ja yhteisvastuuta. Ryhmän torstaina julkaisema kannanotto ohessa:
Perussuomalaisten tulkinnan mukaan kansalliset ratkaisut ja kansalliset politiikat koetaan ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa” -esityksessä ongelmaksi. Sitä yritetään ratkaista lisäämällä ylikansallista eli kansanvallan vastaista sääntelyä sekä kansallisvaltioiden yhteisvastuuta institutionalisoimalla yhteisvastuu. Toisin sanoen tarkoitus on siirtyä tapauskohtaisesta harkinnasta automaattiseen yhteisvastuuseen niin taloudellisten tukimekanismien kuin yhteisen politiikan myötä. Perussuomalaiset eivät usko, että Euroopan kansalaisia voidaan palvella ja heidän vaurauttaan turvata kansanvaltaa romuttamalla. Käytännössä esitys on hyppy tuntemattomaan.
Pankkiunioni
Pankkien osalta esitetään keskitettyä valvontaa sekä mahdollisuutta pääomittaa pankkeja EVM:n kautta. EVM:n varainhankinnan takaavat sen jäsenmaat. Pankkisektorin toiminnan aiheuttamia jättiongelmia lievitettäisiin siten, että taloudellinen vastuu pankin alasajosta kannettaisiin yhteisesti euroalueella, ja pankkisektoria tuettaisiin myös talletussuojajärjestelmillä, joilla paitsi taattaisiin asiakkaiden talletuksia kriisitilanteissa, pyrittäisiin myös lisäämään luottamusta pääomamarkkinoille. Talletussuojasta vastaisivat käytännössä viime kädessä kaikkien jäsenmaiden pankkien asiakkaat. Kriisinratkaisumekanismia rahoittaisivat todennäköisesti euroalueen jäsenmaat, jotka voisivat jälkikäteen saada osan pankeille antamistaan rahoista takaisin keskipitkällä aikavälillä.
Jäsenmaiden budjeteille asetettaisiin velkaantumiskatto, mutta tarvittaessa suhdanteista johtuvissa poikkeustilanteissa taloudellista vastuuta kannettaisiin yhteisesti. Paremmassa tilanteessa olevat maat auttaisivat heikommassa tilanteessa olevia maita taloudellisesti ja/tai sitten systeemistä rakennettaisiin sellainen, että eri euromaat voisivat hakea itselleen toisten euromaiden yhteisesti takaamia lainoja, mikä tietenkin edellyttäisi liittovaltiokehityksen kiihdyttämistä ja tekisi sinänsä kansalliset intressit pidemmällä aikavälillä merkityksettömämmiksi. Yhteisen budjetin sijaan yhteisten joukkovelkakirjojen ehtona olisi euroalueen oman yhteisen rahoituskapasiteetin muodostaminen eli omien varojen luominen eurojärjestelmälle, jota hallinnoisivat EU-toimielimet ja jonka varoja käytettäisiin kriisien ehkäisemiseksi. Jos kriisien ehkäiseminen ei siten onnistu, todennäköisesti esitettäisiin, että yhteiset varat kriisien ehkäisemiseksi ovat liian pienet, jolloin tarvitaan lisää rahaa yhteisen päätöksenteon piiriin tai muuten olemassa olevia velkoja joudutaan ottamaan yhteisvastuulle.
Kohti liittovaltiota
Vastineeksi mahdollisesta yhteisvastuusta akuuttia apua tarvitsevien maiden kansallisen politiikan liikkumatilaa rajoitettaisiin erillisin sopimuksin, mutta toisaalta seurauksena saattaa olla myös – solidaarisuudesta ongelmissa olevia maita kohtaan – se, että sopimukset koskettaisivat kaikkia ja mahdolliset rajoitteet sen seurauksena ilmenisivät vasta sitten, kun sopimuksen solminut maa muita maita auttaessaan itse ajautuisi ongelmiin. Tästä esimerkkinä on esitetty talousunionisopimus HE 155/2012 vp, joka on keskeinen institutionaalinen askel liittovaltiohankkeessa.
Eri maiden talouspolitiikkoja ohjattaisiin keskitetysti ja rakenteellisia uudistuksiakin ajettaisiin ylikansallisesti. Euromaille luotaisiin yhteisiä omia varoja ja lisäksi euroalueelle esitetään perustettavaksi oma valtionvarainministeriö. Veropolitiikka asteittain harmonisoitaisiin, samoin työllisyyspolitiikka ja siihen liittyvä sosiaalipolitiikka. Kansalliset päätöksentekijät olisivat tilivelvollisia oman maan kansalaisten sijaan ylikansalliselle euroeliitille. Europarlamentin, jolle on toisaalla hahmoteltu ylikansallisia vaaleja, roolia kasvatettaisiin.
Lupauksella liittovaltiosta halutaan rauhoittaa markkinoita ja taata euron ulkoinen arvo lyhyellä aikavälillä ja varmistaa se yhteisellä politiikalla sen jälkeen, kun liittovaltio eli todellinen talous- ja rahaliitto on voimassa ja kansalliset politiikat keskeisiltä osin lakkautettu. Kansallisten politiikkojen lakkauttaminen on ollut myös EU:n idean isinä pidettyjen Jean Monnet’n ja Altiero Spinellin alkuperäinen tavoite. Tämän tavoitteen toteutumista avoimimmin ajavat tällä hetkellä EU:n presidentti Herman Van Rompuy, EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi.
Mitä enemmän kansallista päätöksentekovaltaa luovutetaan jäsenmailta eteenpäin, sitä turhemmaksi kansalaiset tulevat kokemaan kansalliset parlamentit ja kansalliset vaalit. Koko kansanvallan käsite muuttaa muotoaan täysin vieraaksi sen alkuperäisestä sisällöstä. Siinä vaiheessa, kun kansallista päätöksentekovaltaa on luovutettu pois niin paljon, etteivät kansalaiset voi uskoa sitä saatavan enää millään takaisin, ovat liittovaltiota ajavat tahot saavuttaneet tavoitteensa ilman että asiasta olisi varsinaisesti missään vaiheessa kunnolla päätetty. Kansalaiset, jotka eivät olemassa olevasta järjestelmästä johtuen enää koe kuuluvansa mihinkään tiettyyn kansaan, hoitavat lopun työn heidän puolestaan.
Talous- ja rahaliitosta järjestettävä kansanäänestys
Perussuomalaisten mielestä demokratia eli kansanvalta ei ole täydellinen päätöksentekojärjestelmä, mutta se on paras, mitä on keksitty. Aika näyttää, onko ”todellinen talous- ja rahaliitto” parempi, jos se toteutuu. Van Rompuyn esityksessä demokratia siinä muodossa, jossa me sen tunnemme, on näkyvästi kyseenalaistettu ja vaiheittaiset päätösesitykset liittovaltiosta nyt pöydällämme keskusteltavina ja todennäköisesti pian myös konkreettisesti päätettävinä. Perussuomalaisten mielestä Suomen jäsenyydestä talous- ja rahaliitosta tulisi järjestää kansanäänestys vuonna 2013, kun kansalaiset mahdollisesti vielä kokevat, että paluu kansalliseen valuuttaan ja päätöksentekojärjestelmään on mahdollista. Sen suomalaiset poliitikot ovat suomalaisille myös velkaa, sillä Suomen eurojäsenyys on aikoinaan viety läpi eduskunnassa pääministerin tiedonantona, eivätkä suomalaiset kansanäänestyksessä 1994 antaneet mandaattia ainakaan van Rompuyn esityksessä hahmotellulle kehitykselle Euroopan yhdentymiseksi.
Ylen kyselytutkimuksen (12.7.) mukaan suomalaisten selkeä enemmistö ei halua lisätä suomalaisten taloudellisia vastuita eurokriisissä euroalueen vakauttamiseksi. Iltalehden kyselytutkimuksessa (7.7.) suomalaiset selvällä enemmistöllä haluavat torjua euron pelastamiseksi tarjotun liittovaltion.
MTV3:n ja Aamulehden kyselytutkimuksen (13.7.) mukaan puolet suomalaisista antaisi euroalueen hajota. Iltalehden kyselytutkimuksen (7.7.) mukaan suomalaiset haluavat myös selvittää vaihtoehdon eurolle. EVA:n keväällä 2012 julkaistusta tutkimuksesta ”EU vai EI” käy ilmi, että talous- ja rahaliitosta eroamisella on enemmän kannatusta kuin liittovaltiolla. Kaikki edellä mainitut kyselytutkimukset viittaavat siihen, että tarve tässä ristiriitaisessa tilanteessa kansanäänestykselle Suomen eurojäsenyydestä on ilmeinen.
Teksti: Perussuomalaisten Suuren valiokunnan valiokuntaryhmä 
Kuva: Matias Turkkila

Pietari Jääskeläinen

PS: Miksi hallitus vie kaikkein köyhimmiltä?

Tiukkaa asiaa sotesta: Miten turvaamme peruspalvelut?

Näin paljon maksamme EU:lle – Miksi Suomi ei hae alennusta jäsenmaksuihin?

PS: EU:n budjettia on leikattava

Rinne tunnusti eduskunnassa: ”Tämä on leikkaava budjetti”

Suurin osa perussuomalaisten kansanedustajista hakee jatkokautta

Soini: Eurokriisi ei ole ohi

Pankkeja ei tule pääomittaa EVM:n kautta – ”kuin antaisi palovakuutuksen kun talo on jo tulessa”

Perussuomalaiset loistavat läsnäolollaan

Hallituspuolueiden edustajat löysivät tiensä perussuomalaisten järkilinjalle

Eurojäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025