Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

pikakäännytys

Suomen mediat hehkuttavat presidentti Bidenin sulkeneen Meksikon vastaisen rajan. Ihan siitä ei ole kyse, sillä raja-asemat pysyvät auki normaalisti. Vain laittomasti maahan tulleiden oikeus hakea turvapaikkaa poistuu. Bidenin pikakäännytyslaki on hyvin samanlainen kuin Trumpin aikoinaan käyttämä. Se ei tule kuitenkaan pysäyttämään siirtolaisvirtaa, sillä Trumpin muuri puuttuu. 
Presidentti Joe Biden on vihdoinkin ryhtynyt toimiin Yhdysvaltain etelärajan kaaoksen hillitsemiseksi. Uuden määräyksen mukaan laittomasti rajan yli tulleet eivät enää voisi hakea turvapaikkaa, vaan heidät käännytettäisiin välittömästi. Kyseessä on presidentin valtaoikeuksilla annettu määräys, ei kongressin säätämä laki.
Menettely voidaan ottaa käyttöön, kun laittomien rajanylitysten määrä ylittää 2 500 päivässä. Laittomia tulijoita on viime aikoina ollut keskimäärin 3 700 päivässä, joten Bidenin käännytysmääräys voitaisiin ottaa käyttöön heti.
Tähän asti kaikki kuulostaa hyvältä: jos tulet maahan laittomasti, sinulla ei ole oikeutta hakea turvapaikkaa, vaan sinut palautetaan lähtömaahasi tai kotimaahasi. Bidenin menettelyn perusperiaate on sama kuin Suomen eduskunnassa käsiteltävänä olevan käännytyslain.
Bidenin käännytysmääräys on hyvin samanlainen kuin Donald Trumpin omalla presidenttikaudellaan vuonna 2018 käyttöön ottama <a href="https://web.archive.org/web/20181110200326/https://www.whitehouse.gov/presidential-actions/presidential-proclamation-addressing-mass-migration-southern-border-united-states/">menettely</a>. Siirtolaisten oikeuksia ajavat kansalaisjärjestöt veivät Trumpin käännytysmääräyksen oikeuteen, ja niin tulee ilmeisesti tapahtumaan myös Bidenin käännytysmääräyksen kohdalla. Mutta Biden ehtii joka tapauksessa keräämään poliittisen hyödyn aloitteestaan ennen vaaleja.
Äpillä laillisesti maahan
Bidenin menettelyssä on kuitenkin useita porsaanreikiä, jotka takaavat, että siirtolaisvirta Yhdysvaltoihin jatkuu vuolaana. Turvapaikkaa voi hakea laillisesti, kunhan lataa älypuhelimeensa kätevän <a href="https://www.cbp.gov/about/mobile-apps-directory/cbpone">CBP One</a> -äpin, jonka avulla voi varata raja-asemalta ajan turvapaikkahakemuksen jättämistä varten. Tätä kautta Yhdysvaltoihin <a href="https://www.cbp.gov/newsroom/national-media-release/cbp-one-appointments-increased-1450-day">päästetään</a> noin 1 450 turvapaikanhakijaa joka päivä. Tämä tarkoittaa yli puolta miljoonaa laillisesti tullutta turvapaikanhakijaa vuodessa.
Lisäksi Bidenin hallinto lennättää maahan tietyt ehdot täyttäviä siirtolaisia noin 30 000 henkilön kuukausitahdilla. Näitä <a href="https://www.foxnews.com/politics/dhs-docs-reveal-where-migrants-under-controversial-biden-flight-program-are-landing">lentomatkustuslupia</a> on myönnetty Venezuelan, Haitin, Nicaraguan ja Kuuban kansalaisille.
Suomen mediassa on <a href="https://yle.fi/a/74-20092259">väitetty</a> Bidenin sulkeneen Meksikon ja Yhdysvaltain välisen rajan. Kyse ei kuitenkaan ole rajasulusta. Raja-asemilla liikenne jatkuu normaalisti ja turistit tai muun viisumin omaavat henkilöt pääsevät maahan esteittä.
Biden itse avasi rajan
Bidenin käännytysmääräys koskee vain laittomasti rajan yli tulleita. Mutta koska laittomia tulijoita on niin valtavasti, Bidenin keinot eivät tule riittämään tilanteen hallitsemiseen.
Joe Biden itse avasi rajan presidenttikautensa ensimmäisen vuorokauden aikana kirjoittamillaan presidentin käskyillä. Kuten Suomen Uutiset tuolloin <a href="https://stage.sudev.fi/trumpin-muurin-paluu-kaaos-jatkuu-usan-etelarajalla/">raportoi</a>, yksi Bidenin ensimmäisistä toimista presidenttinä oli pysäyttää Trumpin rajamuurin rakentaminen.
Presidenttinä ollessaan Biden on pyrkinyt kaikin tavoin estämään etelärajan osavaltioita pystyttämästä esteitä rajalle ja ottamasta laittomia tulijoita kiinni. Pahimmillaan tämä on johtanut vakaviin kiistoihin liittovaltion keskushallinnon ja osavaltioiden välillä.
Tulijoiden pysäyttäminen ei onnistu ilman muuria
Presidentti Bidenin omien tekojen seurauksena Yhdysvalloilla ei nyt ole rajamuuria, joka pitäisi laittomat tulijat ulkona. Rajalta kiinni otetuille ei myöskään ole riittävästi säilöönottotiloja.
Bidenin aikana rajavalvonta on perustunut &#8221;pyydystä ja päästä&#8221; -kalastukseen: rajavartijoiden kiinni saamat laittomat tulijat on päästetty pikatarkastuksen jälkeen vapaasti liikkumaan maassa. Heille on annettu lappu, jossa käsketään saapumaan oikeudenkäyntiin tiettynä aamuna vuoden tai parin päästä turvapaikkahakemuksen käsittelyä varten.
Yhdysvalloilla ei ole Meksikon kanssa voimassa olevaa palautussopimusta, eikä Meksikoa välttämättä kiinnosta ottaa riesakseen Yhdysvalloista pakkopalautettavia muiden maiden kansalaisia. Jotkut maat, kuten Venezuela, eivät ota palautuslentoja vastaan.
Rajan yli lähetettävien ankkurilasten määrän odotetaan kasvavan, sillä Bidenin käännyslaki ei koske yksin tulevia alaikäisiä turvapaikanhakijoita.
&#8221;Biden ei suojele maataan vaan vaalikampanjaansa&#8221;
Axios-mielipidekyselyn mukaan enemmistö amerikkalaisista kannattaa joukkokarkotuksia, mutta sellaisia ei ole tulossa. Fox-uutiskanavan juontaja Jesse Watters pitää todennäköisenä, että jatkossa rajalta kiinni saadut laittomat tulijat päästetään vapaiksi Yhdysvaltoihin ilman oikeutta hakea turvapaikkaa. Heistä tulee siis todellisia &#8221;paperittomia&#8221;.
&#8211; Biden ei pyri suojelemaan maataan vaan omaa vaalikampanjaansa, Jesse Watters <a href="https://www.youtube.com/watch?v=7IYFPvKqOj4">sanoo</a>.
Käännytysmääräystä pidetään yleisesti Bidenin epätoivoisena yrityksenä nostaa suosiotaan ennen ensimmäistä julkista <a href="https://stage.sudev.fi/julkisia-esiintymisia-valtteleva-biden-suostui-vihdoin-vaalivaittelyyn-trumpin-kanssa-tiukoin-ehdoin/">vaaliväittelyä</a> Donald Trumpin kanssa. Väittely pidetään kolmen viikon päästä.
Trump johtaa gallupeissa reilusti ja yhä useampi lehti on alkanut <a href="https://www.wsj.com/politics/policy/joe-biden-age-election-2024-8ee15246">kirjoittaa</a> istuvan presidentin heikkenevästä hengentilasta. Laiton siirtolaisuus on yksi amerikkalaisia huolestuttavista asioista, joten Bidenin oli pakko tehdä jotain näyttääkseen, että hän yrittää saada etelärajan hallintaan.
&#8221;Armahdus&#8221; 350 000 laittomasti maahan tulleelle
Todellisuudessa Bidenin hallinto on tehnyt kaikkensa helpottaakseen laittomien siirtolaisten mahdollisuuksia jäädä maahan. New York Post -lehti <a href="https://nypost.com/2024/06/02/us-news/biden-admin-offers-mass-amnesty-to-migrants-as-it-quietly-terminates-350000-asylum-cases-sources/">paljasti</a>, että vuodesta 2022 Bidenin hallinto on kaikessa hiljaisuudessa lopettanut yli 350 000 turvapaikkahakemuksen käsittelyn. Tätä on sovellettu sellaisiin hakijoihin, joilla ei ole rikosrekisteriä ja joiden ei katsota vaarantavan kansallista turvallisuutta.
Tämä tarkoittaa, että hakijalle ei ole annettu myönteistä eikä kielteistä turvapaikkapäätöstä. Hänen hakemuksensa käsittely on vain lopetettu, jolloin hänellä on mahdollisuus jäädä maahan &#8221;paperittomana&#8221; ilman pelkoa käännytyksestä. Paperittomana hän ei kuitenkaan ole oikeutettu työlupaan eikä sosiaalietuuksiin, joten tilanne on hankala.

Biden peesaa vaalipaniikissa edeltäjäänsä: Laittomasti rajan ylittävät eivät saa enää hakea turvapaikkaa – tulijavirta tuskin kuitenkaan laantuu

Valtioneuvosto on päättänyt, että Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat pysyvät edelleen suljettuina 14.4.2024 asti. Myöskään kansainvälistä suojelua ei voi hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilla. Asiasta kertoi tänään tiedotustilaisuudessa sisäministeri Mari Rantanen.

Nyt tehty päätös jatkaa itärajan täyssulkua kahdella kuukaudella. Vallitsevassa tilanteessa tämä on välttämätöntä ja oikeasuhtaista, koska kyseessä on vakavasti kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä uhkaava välineellistetyn maahantulon ilmiö. Viranomaisten tietojen perusteella on todennäköistä, että ilmiö käynnistyisi uudelleen, jos itärajalla olisi avoinna olevia rajanylityspaikkoja.
&#8211; Katsomme, että on hyvin todennäköistä, että Venäjän toiminta välineellistetyn maahantulon kanssa jatkuisi. Toisaalta haluamme viestittää sekä Venäjälle että kolmansien maiden kansalaisille, että Suomen raja ei ole auki. On aivan selvää, että Suomi ei tule tätä painostamista hyväksymään, ja näin ollen toimimme äärimmäisen määrätietoisesti ja tehokkaasti, sisäministeri Mari Rantanen kertoi tiedotustilaisuudessa.
Maastorajan ylittäminen Suomeen on laitonta
Rantasen mukaan Suomi on nyt aivan poikkeuksellisessa tilanteessa, sillä tämänkaltaista painostusta tässä mittakaavassa ei ole koskaan ennen nähty. On aivan selvää, että päättäjien niin hallituksessa kuin eduskunnassakin täytyy orientoitua siihen, ettei Suomessa olla samankaltaisessa tilanteessa kuin vielä muutama vuosi sitten, ja muunkinlaisia toimia saatetaan joutua vielä harkitsemaan.
&#8211; On syytä arvioida myös muita toimivaltuuksia, joita tässä tilanteessa saatetaan tarvita, jotta tämäntyyppiset asiat voidaan hoitaa. Samalla haluan todeta myös sen, että maastorajan ylittäminen Suomeen on laitonta emmekä sitä tietenkään kenellekään suosittele. Vahva viestimme on se, että sitä kautta ei ole syytä tulla, Rantanen sanoi.
Rajamenettely ei ole pikakäännytyslaki
Sisäministeriössä on tällä hetkellä käynnissä selvitys siitä, minkä tyyppisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ja minkä tyyppisiä lainsäädäntöinstrumentteja tarvitaan, jotta Suomen kansallinen turvallisuus voidaan turvata kaikissa olosuhteissa. Rantasen mukaan rajan takana odottaa satoja, jopa tuhansia henkilöitä mahdollisuutta päästä Suomeen.
&#8211; Rajamenettelylaki on menossa lausuntokierrokselle viimeistään ensi viikon aikana, mutta samaan hengenvetoon on todettava, ettei rajamenettelylaki ole tämän tilanteen ratkaisija. Siitä on todennäköisesti hyvin vähän hyötyä itärajan tilanteessa. Rajamenettelylainsäädännöstä puhuttaessa tämä termi antaa hyvin harhaanjohtavan kuvan siitä, mistä on kysymys. Rajamenettely ei ole pikakäännytyslaki eikä tältä osin käytettävissä tähän tilanteeseen, Rantanen selvitti.
EU-rahoitusta ei voi käyttää aidan rakentamiseen
Rajaesteiden rakentaminen sujuu Rantasen mukaan hyvin ottaen huomioon raja-alueen haastavan maaston. Tähän mennessä EU-rahoitusta ei ole voinut käyttää esimerkiksi aidan rakentamiseen, mutta Suomen tavoitteena on oltava se, että EU-rahoitusta voitaisiin käyttää siihenkin tarkoitukseen. Toistaiseksi Euroopan komission kanta on ollut se, että EU-rahoitteisia välineitä voidaan hyödyntää lähinnä vain valvontateknologian rakentamiseen.
Rantaselta kysyttiin myös Rajavartiolaitoksen henkilökunnan riittävyydestä, sillä ainakin sisäministeriön rajavartio-osasto on pohtinut Rajavartiolaitoksen reservin kutsumista apuun.
&#8211; Kaikkia vaihtoehtoja on syytä pohtia, varsinkin jos tilanne pitkittyy. Toistaiseksi Rajavartiolaitos on pärjännyt erinomaisen hyvin hyödyntämällä myös muiden viranomaisten apua tarvittaessa, Rantanen vastasi.
&nbsp;

Itäraja pysyy kiinni – sisäministeri Rantanen: ”Vahva viestimme on se, että sitä kautta ei ole syytä tulla”

Saksaan tulee noin tuhat laitonta siirtolaista päivässä. Lähes jokainen heistä saa käytännössä jäädä. Huhtikuussa voimaan astuva uusi laki helpottaa turvapaikkahakemukselleen hylkäyksen saaneiden ja rikoksiin syyllistyneiden karkottamista.

Pakolaisstatuksen saa Saksaan tulleista harvempi kuin joka viides. Enemmistölle muista tulijoista myönnetään oleskeluoikeus yksilöllisen suojeluntarpeen tai tarkemmin erittelemättömien hallinnollisten päätösten perusteella.
Vihreät ja demarit jarruttavat
Tammikuun alussa Saksassa oli 246 642 poistumismääräyksen saanutta tulijaa. Heistä 193 972:n kohdalla karkotusta ei panna kuitenkaan toimeen pääasiassa humanitäärisistä syistä. Myös vaaralliset olosuhteet kotivaltiossa voivat olla este maasta poistamiselle.
Karkotuksista päätetään osavaltioissa. Päätösten toimeenpano riippuu paljon osavaltion hallituksen poliittisesta koostumuksesta.
Käytäntö on osoittanut, että karkotuksia tehdään sitä vähemmän, mitä vahvempi edustus hallituksessa on demareilla ja vihreillä. Karkotuksien toteuttamista ovat estäneet viime hetkillä myös Antifa ja muut aktivistiryhmät. Viime vuonna karkotettiin Saksasta noin 16 000 ihmistä.
Pohjoisafrikkalaisilta paperit hukassa
Osa karkotuksista kariutuu käytännön ongelmaan. Maasta ei voida poistaa, jos ei tiedetä karkotettavan henkilöllisyyttä ja hänen kotimaataan.
Tätä käyttävät hyväkseen muun muassa Berliinin sadat pohjoisafrikkalaiset huumekauppiaat. Heitä ei voi palauttaa mihinkään, koska kukaan ei tiedä, keitä he todellisuudessa ovat ja mistä maasta he ovat kotoisin.
Joillakin turvapaikanhakijoilla on useita identiteettejä. Kaikkien kotivaltiot eivät ole aina myöskään halukkaita ottamaan takaisin maasta kerran poistuneita, varsinkaan jos he ovat syyllistyneet rikoksiin.
Laittomien siirtolaisten määrä kasvanut
Saksassa asuu tällä hetkellä yli 3,3 miljoonaa pakolaista. Lukuun sisältyy noin miljoona Ukrainan sotapakolaista, jotka saavat automaattisesti oleskeluoikeiden ilman turvapaikkakäsittelyä.
Saksaan tulevien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on vuosi vuodelta kasvanut eikä ole enää kaukana vuosien 2015-2016 suurista pakolaisvirroista. Viime vuonna jätettiin saksalaisille viranomaisille yli 350 000 turvapaikkahakemusta, mikä oli 85 000 enemmän kuin edellisvuonna.
Hakijoita tuli eniten Syyriasta, Turkista ja Afganistanista. Alkuperämaiden kärkeen kuuluvat myös Iran, Irak, Georgia, Venäjä, Somalia ja Eritrea.
Vain harva saa pakolaisstatuksen
Saksan maahanmuuttovirasto käsitteli viime vuonna 261 601 turvapaikkahakemusta, joista noin 42 000 täytti pakolaisuudelle asetetut vaatimukset. Yli 21 000 hakijan kertomaa ei pidetty millään tavalla uskottavana, ja heidät määrättiin poistumaan. Suurinta osaa päätettiin suvaita henkilökohtaisen suojeluntarpeen ja muiden syiden perusteella.
Viime vuonna hakemuksen jättäneistä 72 prosenttia oli alle 30-vuotiaita miehiä. Lähes joka kolmas oli alaikäinen.
Kunnilta ovat rahat ja voimat lopussa
Pakolaisten ylläpitämisestä sekä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat kunnat kapinoivat nykyistä pakolaispolitiikkaa vastaan. Vain osaan menoista saa valtiolta tukea. Kaupunkiliiton mukaan kunnissa on tultu mahdollisuuksien äärirajoille. Rahat ja voimat alkavat olla lopussa. Hiipumassa on myös vapaaehtoisten auttajien into.
Vielä toissa vuonna sadat kunnat julistautuivat &#8221;turvallisiksi satamiksi&#8221; Välimeren yli tuoduille pakolaisille. Nyt tällaisesta ei ole merkkejä. Jännitteitä kantaväestön ja tulijoiden kesken kasvattaa myös turvapaikanhakijoiden yliedustus rikostilastoissa, etenkin joukkoraiskauksissa ja muissa seksuaalirikoksissa.
Pelkoa synnyttää myös ajatus siitä, että tulijoiden joukossa saattaa olla väkivaltaan valmiita islamisteja, kuten on joitakin kertoja nähty.
AfD:n suosio pakotti lakiuudistukseen
Politiikan haluttomuus rajoittaa laittomien siirtolaisten määrää ja puuttua sen mukanaan tuomiin epäkohtiin on monien asiantuntijoiden mukaan eräs syy liittopäivillä oppositiossa istuvan AfD-puolueen suosion kasvuun.
Välttääkseen antamasta vaaliaseita AfD:lle liittopäivät hyväksyi tammikuussa lain, joka mahdollistaa karkotukset ”suureen tyyliin”, kuten liittokansleri Olaf Scholz (sd) asian ilmaisi.
Keväällä voimaan astuvan lain mukaan poliisi saa lisää oikeuksia selvittää tulijoiden identiteettejä ja kotivaltioita.
Karkotettavat voidaan hakea turvasäilöön
Uutta on myös se, että karkotettavat voidaan hakea odottamaan karkotuksen toimeenpanoa suljettuihin poistumiskeskuksiin 28 päivää ennen suunniteltua karkotuslentoa.
Karkotettavalle määrätään valtion kustannuksella viimeistään tässä vaiheessa oma asianajaja, ellei hänellä ole sellaista ennen ollut. Mahdollisella valituksella ei ole kuitenkaan karkotuksen toimeenpanoa lykkäävää vaikutusta.
Poikkeuksen 28 päivän huostaanotosta ennen karkotuksen toimeenpanoa muodostavat alaikäiset ja perheet, joissa on alle 12-vuotiaita lapsia. Poikkeus ei koske kuitenkaan sellaisia alaikäisiä, jotka ovat syyllistyneet toistuvasti moniin rikoksiin.
Lähtö voi tulla myös yöllä
Poliisi saa oikeuden hakea karkotettavat ennalta ilmoittamatta myös yöllä sekä etsiä heitä yhteismajoitustiloista muistakin paikoista kuin pelkästään heidän huoneistaan. Tähän asti se ei ole ollut mahdollista.
Rikoksiin syyllistyviä turvapaikanhakijoita aiotaan karkottaa nykyistä nopeammin ja enemmän. Turvapaikan myöntämisessä tullaan huomioimaan myös vähäisemmät rikokset, jos niitä on kertynyt paljon.
Saksasta aiotaan karkottaa uuden lain voimaan tultua myös antisemitistisestä, rasistisesta ja ihmisarvoa halventavasta teosta, jos oikeus on langettanut siitä vähintään 90 päiväsakon suuruisen tuomion.
Passinsa ja henkilöpaperinsa väärentäneille annetaan oleskelu- ja maahantulokielto. Ihmissalakuljetuksesta langetetaan vähintään vuoden vankeustuomio.
Turvallisten alkuperämaiden lista kasvaa
Lakia vastaan äänestivät kristillisdemokraattinen unioni, AfD ja osa vihreistä. Kristillisdemokraattien ja AfD:n mukaan se ei ole tarpeeksi tehokas. Osa vihreistä piti sitä puolestaan liian tiukkana ja ihmisoikeuksien vastaisena.
Vähentääkseen turhia turvapaikkahakemuksia ja nopeuttaakseen pikakäännytyksiä Saksan hallitus suunnittelee turvallisten alkuperämaiden listan kasvattamista.
Nyt sellaisiksi luokitellaan EU-valtioiden, Norjan ja Sveitsin lisäksi Albania, Bosnia ja Herzegovina, Georgia, Ghana, Kosovo, Makedonia, Moldova, Montenegro, Senegal ja Serbia. Näistä maista tulevien turvapaikka-anomuksia pidetään lähtökohtaisesti perustelemattomina. Vihreät vastustavat listan jatkamista.
&nbsp;

Saksa alkaa karkottaa laittomia siirtolaisia ”suureen tyyliin” – pelko AfD-puolueen suosion kasvamisesta pakotti uusin toimiin

Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministeri Priti Patel neuvotteli tuloksetta ranskalaiskollega Gérald Darmaninin kanssa kanaalin ylittävistä laittomista siirtolaisista. Nyt Patel haluaa <a href="https://www.bbc.com/news/uk-58495948">käännyttää veneet takaisin</a> lähtörantaan, mutta yksityiskohdat ovat vielä auki.
Brittien ja ranskalaisten välillä käydyt neuvottelut eivät tuottaneet tulosta. Se ei tosin ollut yllätys. Ranskalaiset sanovat, ettei heillä ole resursseja järjestää ympärivuorokautista, tiheää ja koko rannikkoaan kattavaa meripartiointia.
Tehtävä olisikin valtava. Britit haluavat nyt käännyttää veneet takaisin, mikäli veneiden kunto sen kestää.
EU:lla moraalinen ongelma 
Myös Kreikka on ryhtynyt toimeen siirtolaisvaelluksen pysäyttämiseksi. Maa on nopeasti tehostanut omia rajavalvontatoimiaan, joilla se katsoo suojaavansa omalta osaltaan koko EU:n laittoman siirtolaisuuden ongelmaa. Siitä syystä EU:n tulisi auttaa rajavalvontahankkeissa Kreikkaa.
Kreikka toimii tismalleen EU:n sisäministerien &#8221;vuosi 2015 ei toistu&#8221; -viestin mukaan. Siitäkään huolimatta EU ei halua osallistua kustannuksiin. Tämän arvellaan johtuvan kreikkalaisviranomaisten mahdollisesti toteuttamista pikakäännytyksistä.
Kreikka ei luota unionin toimiin
Kreikka ei halua päästää siirtolaisia omalle maaperälleen, koska ilman EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa tulijat jäisivät Kreikan päänsäryksi.
Aiemmasta kriisistä on kulunut kuusi vuotta, eikä toimivia käytäntöjä tai edes esityksiä ole tuotu julkisuuteen. Kreikan viesti on: niin kauan kuin Bryssel nukkuu, Ateenassa ollaan omatoimisia.

Euroopan rajoilla tapahtuu: Britit hyväksymässä kanaaliveneiden käännytykset, Kreikka haluaa EU-rahoitusta aidoilleen

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen sotilaskarkureiden pikakäännytyksestä. 

Maahanmuuttovirasto on 11.10.2019 uutisoidussa kannanotossa ilmaissut, että sotilaskarkurit muodostivat jopa yhden yleisimmistä havaituista Suomeen vuosina 2015 turvapaikkakriisin aikana pääosin Tornioon saapuneiden irakilaisten turvapaikanhakijoiden profiileista.
&#8211; Mukana tuli niin upseereita kuin rivisotilaitakin, ja jo tuolloin pelättiin kyseisen joukon muodostavan ongelman työturvallisuudelle vastaanottokeskuksissa, Jani Mäkelä sanoo.
Ei turvapaikkaa sotilaskarkureille
Mäkelä muistuttaa, ettei kansainvälisen suojelun järjestelmää ole luotu välineeksi sotilaskarkuruudelle.
&#8211; Turvapaikan hakijoiden ei ole tarkoitettu tuovan turvattomuutta haun kohteena olevaan maahan, vaan pakenevan henkilökohtaista ja todennettavissa olevaa vainoa.
&#8211; Suomessa on voimassa yleinen asevelvollisuus, joten on mahdoton ajatus, että sotilaskarkuruus olisi pätevä peruste saada turvapaikkaa maastamme, Mäkelä toteaa.
Miksi pikakäsittelyä ei käytetty jo 2015?
Mäkelä huomauttaa, että ulkomaalaislaki määrittelee kriteerit ilmeisen perusteettomalle turvapaikkahakemukselle ja turvalliselle kolmannelle maalle.
&#8211; Sotilaskarkurin hakiessa turvapaikkaa Ruotsista saapuen, ulkomaalaislain pykälät voisivat oikein sovellettuina toimia perusteena hakemuksen pikakäsittelylle tai käsittelemättä jättämiselle. On hyvin kyseenalaista, miksei pykäliä sovellettu näin vuonna 2015 kriisissä, ja ensiarvoista että jatkossa sovelletaan.
&#8211; Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä yllämainituin perustein maahan päästettyjen henkilöiden välittömäksi maasta poistamiseksi? Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta jatkossa vastaavin perustein turvapaikkaa hakevat käännytetään pikakäsittelyn jälkeen rajalta? Mäkelä kysyy hallitukselta.

pikakäännytys

Biden peesaa vaalipaniikissa edeltäjäänsä: Laittomasti rajan ylittävät eivät saa enää hakea turvapaikkaa – tulijavirta tuskin kuitenkaan laantuu

Itäraja pysyy kiinni – sisäministeri Rantanen: ”Vahva viestimme on se, että sitä kautta ei ole syytä tulla”

Saksa alkaa karkottaa laittomia siirtolaisia ”suureen tyyliin” – pelko AfD-puolueen suosion kasvamisesta pakotti uusin toimiin

Euroopan rajoilla tapahtuu: Britit hyväksymässä kanaaliveneiden käännytykset, Kreikka haluaa EU-rahoitusta aidoilleen

Mäkelä: Pikakäännytykset käyttöön – ”Kansainvälisen suojelun järjestelmää ei ole luotu välineeksi sotilaskarkuruudelle”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025