Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

pikavippi

Kansanedustaja Ari Koponen esitti maaliskuussa 2020 <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_17+2020.aspx">toimenpidealoitteessaan</a>, että kulutusluottoyhtiöiden eli myös ns. pikavippifirmojen markkinointia rajoitettaisiin. Koponen on huolissaan ylivelkaantumisesta, joka tuhoaa perheitä ja voi pahimmillaan ajaa ihmisiä jopa itsemurhiin.

Koronapandemiaan liittyvän poikkeustilan vuoksi moni yritys lomautti tai irtisanoi työntekijöitään kasvattaen entisestään kuluttajien riskiä turvautua kohtuuttoman korkeakorkoisiin pikavippeihin.
&#8211; Muutamaa kuukautta myöhemmin hallitus toteutti ehdottamani muutoksen kuluttajansuojalakiin. Lisäksi luotoille asetettiin 10 % korkokatto. Laki oli kuitenkin vain määräaikainen, ja se umpeutui viime syyskuun lopulla, kertoo kansanedustaja Ari Koponen.
Marin ei ota velkaantumista vakavasti
Sanna Marinin <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">hallitusohjelmaan</a> on kirjattu useita ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi sekä ylivelkaantumistilanteen korjaamiseksi tehtäviä uudistuksia. Yksi niistä on kuluttajaluottojen markkinoinnin hillitseminen. Koponen ei voi ymmärtää, miksi hallitus on luonut ainoastaan määräaikaista lainsäädäntöä.
&#8211; Toimet ylivelkaantumisen vähentämiseksi eivät voi olla väliaikaisia ratkaisuja, vaan säätelyn tulisi olla pysyvää, vaatii Koponen hallitukselle jättämässään uudessa toimenpidealoitteessa.
Ylivelkaantumisongelma on koko yhteiskunnan ongelma
Valtioneuvoston <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162625">selvityksen</a> mukaan ylivelkaantumiskehitys on huolestuttava ja kertoo siitä, että nykyiset keinot velkaongelmien hillitsemiseksi ovat riittämättömiä ja että uusia keinoja on perusteltua ottaa käyttöön.
&#8211; Ylivelkaantuminen voi tuhota luottotietojen lisäksi perheen, parisuhteen, työpaikan ja terveyden. Taloudellinen epävarmuus voi heijastua mielenterveysongelmina, ja pahimmillaan loppuelämän kestävä velkakierre voi ajaa jopa itsemurhaan, Koponen kuvailee.
&nbsp;

Kulutusluottojen järjettömät korot kuriin – ”Ylivelkaantuminen voi tuhota luottotietojen lisäksi perheen, parisuhteen, työpaikan ja terveyden”

Tiettyjen kuluttajaluottojen eli ns. pikavippien enimmäiskorkoa rajattiin heinäkuussa väliaikaisesti korkeintaan 10 prosenttiin, vaikka luoton normaali korko olisikin sovittu tätä suuremmaksi. Samalla kiellettiin tilapäisesti myös pikavippien suoramarkkinointi. Väliaikaiset muutokset lainsäädännössä ovat voimassa vuoden loppuun saakka, eli korkokatto raukeaa heti ensi vuoden alussa.

Esityksen tarkoituksena oli kuluttajien harkitsemattoman luotonoton ja sitä kautta velkaongelmien vähentäminen.
Kansanedustaja Ari Koposen mielestä koronasta aiheutuneen poikkeustilan seurauksena on todennäköistä, että useat kuluttajat turvautuvat entistäkin enemmän luottorahoitukseen, mutta koska ylivelkaantumisongelmat olleet jo vuosien ajan vahvasti esillä, ei säätelyt tulisi missään nimessä olla vain tilapäisiä kokeiluja.
&#8211; Vakituiselle sääntelylle olisi hyväksyttävät ja yhteiskunnallisesti painavat perusteet myös jatkossa ja pikavippejä koskevan mainonnan ja suoramarkkinoinnin hillitsemisen tulisi olla osa lainsäädäntöämme, vaatii Koponen.
Koponen on seurannut sivusta velkaongelmien kasvua, tehnyt jo alkukeväästä toimenpidealoitteen pikavippien suoramarkkinoinnin kieltämiseksi ja vaatinut useissa kirjallisessa kysymyksissään pikaisia lainsäädännöllisiä muutoksia ulosottolakiin ja velkajärjestelylakiin velkaantumisongelmien kitkemiseksi.
Pikavipit aiheuttavat kauaskantoisia ongelmia
Elokuussa uutisoitiin kuinka alle 30-vuotiaiden peliongelmaisten hakemukset Takuusäätiön velkajärjestelyyn ovat lähes kaksinkertaistuneet tämän vuoden tammi–heinäkuussa vuoden takaisesta. Velkamäärät ovat paisuneet useimmissa tapauksissa jopa yli Takuusäätiön velkajärjestelyn salliman 34 000 euron maksimin, sillä rahaa pelaamiseen saadaan pikavippejä ottamalla.
Erityisesti nuorten suosiossa olevat nettikasinot ovat yleistyneet ja ala kasvanut jatkuvasti, vaikka televisiomainonta suomalasilla kanavilla on nettikasinoiden osalta rahapelilain mukaan kiellettyä.
&#8211; Useat suomalaiset julkisuuden henkilöt julkaisevat sosiaalisessa mediassa kuvia ja videoita, joissa he pelaavat nettikasinon kolikkopelejä. Kyseessä on valtavan kokoinen ja hyvin organisoitu mainoskampanja, jolla peliyhtiöt hankkivat näkyvyyttä yksityishenkilöiden kautta. Erittäin aggressiivisesti kampanjointi on pyörinyt Instagramissa koko kevään ja kesän ajan, Koponen kertoo huolissaan.
Vaikka vakuudettomat ja korkeakorkoiset luotonannot ovat haasteellisia sääntelyn kohteita, tarvitaan pikaisia lainsäädäntöuudistuksia. Koponen on jättänyt tänään aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Koponen huolissaan väliaikaisen pikavippiä säätelevän lain raukeamisesta: ”Velkaongelmat tulevat räjähtämään käsiin”

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona vilkas keskustelu velkaantumisesta ja toimista, joilla velkaongelmat saataisiin kuriin sekä velallisten tilanteesta. Keskustelu pidettiin, koska perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa laati keskustelualoitteen, jossa hän ehdotti, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun velkaantumiseen liittyvistä ongelmista ja valtion toiminnasta velallisten aseman parantamiseksi sekä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
&#8211; Tavoitteeni oli saada aloitteen kautta nostettua velkaongelmia paremmin esille poliittisessa keskustelussa. Lisäksi halusin korostaa velkaongelmien laajuutta, velallisten haasteita ja ilmiön yhteiskunnallisia vaikutuksia, Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa kertoo.
Koskettaa suurta joukkoa
Vuoden 2019 aikana ulosoton perintätoimien kohteena oli peräti 562 144 henkilöä. Suomen Asiakastiedon mukaan vuonna 2019 yksityishenkilöille rekisteröitiin ennätysmäärä maksuhäiriömerkintöjä. Lukumäärä oli vajaa 1,9 miljoonaa. 387 000. Elomaa korosti omassa puheessaan, että velkaantuminen Suomessa on ollut jo pitkään kasvu-uralla.
&#8211; Tämän trendin ei saa antaa jatkua. Miettikää hyvät kollegat, kuinka suuresta ongelmasta on kyse! Nykytilanne on hälyttävä ja on päivänselvää, että velkaongelmat räjähtävät käsiin jo lähitulevaisuudessa, ellei asialle tehdä pikaisesti jotakin, Elomaa sanoi eilisessä puheessaan istuntosalissa.
Velkaantumiselle useita syitä
Elomaan mukaan syyt velkaantumisen taustalla ovat moninaiset. Osalla velat saattavat olla peruja jo 1990-luvun laman ajoilta. Monia on kohdannut elämässä yllättävät haasteet kuten työkyvyn tai työpaikan menetys.
&#8211; Vähävaraisten suomalaisten velkaongelmat saattavat saada alkunsa yhdestä pienestä sairaalamaksusta. Myös korkeakorkoiset pikalainat näkyvät velkaongelmien lisääntymisenä. Valtion tulee puuttua velkaantumiseen liittyviin ongelmiin nykyistä tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa ylivelkaantumista ehkäiseviä toimia sekä velallisten aseman helpottamista lainsäädännön ja muiden tukitoimien avulla. Valtio voi esimerkiksi muuttaa velkojen perintää määrittävää lainsäädäntöä ja helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä sekä vaikuttaa velkojen vanhenemisaikaan, Elomaa esittää.
&#8211; Yrittämiseen kannustetaan, mutta joskus kovakin yrittäminen voi johtaa myös konkurssiin, jonka seuraukset ovat rankkoja. Siksi tarvitaan osaavaa velkaneuvontaa ja ohjausta jatkaa elämässä eteenpäin.
Realismia perintään
Elomaa sanoo, että tällä hetkellä perinnässä vallitsee villin lännen säännöt ja ihmisiä laskutetaan aivan törkeästi jopa ilman perusteita.
&#8211; Myös ulosoton toimintaa on ohjattava oikeudenmukaisempaan suuntaan. Suojaosuutta on korotettava nykyisestä ja tulospalkkiot eivät saa ohjata ulosottomiesten toimintaa. Samoin velkojen vanhenemista pitää tarkastella kriittisesti.
Elomaan mielestä on pyrittävä tilanteeseen, jossa velallisella on realistinen mahdollisuus maksaa velkansa pois. Tällä hetkellä perusvelan päälle kertyy ylimääräisiä korko- ja muita maksuja niin paljon, että alkuperäinen velkasumma, joka jopa kasvaa lyhennyksistä huolimatta. Tämä tilanne on jokaiselle osapuolelle kestämätön.
Talouskasvatusta kouluihin
Myös talouskasvatus on Elomaan mielestä tärkeää.
&#8211; Nykyisin mahdollisuudet kuluttaa, tehdä velkaa ja elää yli varojensa ovat rajattomat. Kouluissa on jonkin verran talouskasvatusta, mutta sen lisäämiselle olisi varmasti tarvetta, hän totesi.
Elomaa pitää hyvänä monia hallitusohjelman kirjauksi velkaantumisen rajoittamiseksi, mutta peräänkuulutti käytännön toimia.
&#8211; Nyt on aika toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset käytännössä. Toivon kuulevani selkeitä lupauksia siitä, mitä tullaan tekemään ylivelkaantumisen torjumiseksi ja millä aikataululla. Nimittäin tällä asialla on kiire ja uudistusten kanssa ei voi vitkastella.

Elomaa: Valtion on puututtava velkaantumiseen kovalla kädellä

Eduskunta keskusteli keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaan aloitteesta velkaantumisesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Suomalaiset velkaantuvat muun muassa korttiluotoilla, kulutusluotoilla, pikavipeillä ja taloyhtiölainoilla, ja ylivelkaantuminen koskettaa yhä useampaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra mainitsi puheenvuorossaan, että kotitalouksien kulutusluottokanta kasvaa kaiken aikaa. Tällä hetkellä kokonaissumma on arviolta noin 23 miljardia euroa.
Purran mukaan pikavipeistä ei valitettavasti ole saatavilla tuoreita tilastoja, koska Tilastokeskus lopetti luottokantatilastonsa julkaisemisen muutama vuosi sitten. Niitä voi kuitenkin arvioida pikavippiyritysten tilinpäätöstilastojen avulla.
&#8211; Erityisesti Ruotsista, Norjasta ja Virosta tulevien toimijoiden luotonanto on yli kolminkertaistunut muutamassa vuodessa, Purra huomauttaa.
Korkokatto ei poista ongelmaa
Viime vuonna voimaantullut pikavippejä suitsiva laki ei lopulta kieltänyt niiden markkinointia eikä markkinointiin muutenkaan tullut rajoituksia.
&#8211; Korkokatto ja luottokustannusten rajaus onneksi, mutta valitettavasti ne eivät poista pikavippiongelmaa, Purra sanoo.
Pikavippien ottajat ovat hyvin usein työmarkkinoiden ulkopuolella olevia tai nuoria ja kokemattomia rahankäyttäjiä. Velkaantumisen kierre ja monet muut ongelmat kietoutuvat yhteen. Pienituloisilla ongelmat kärjistyvät helpommin.
Hollanti kielsi markkinoinnin
Purra pitää oikeansuuntaisina monia tehtyjä ja tulossa olevia toimia ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi ja velkaantuneiden auttamiseksi. Myös hallituksen suunnittelema pikavippien valvonnan siirtäminen finanssivalvonnan piiriin olisi toteutuessaan oikea toimenpide.
&#8211; Mielestäni pitäisi olla silti rohkeampi. Tämä ala löytää aina uusia konsteja kasvaa.
&#8211; Suomi voisi kieltää pikavippien markkinoinnin kokonaan, kuten Euroopassa on tehnyt Hollanti. Täyskielto olisi kuulemma liian vaikea toteuttaa, ainakin EU:n jäsenmaana, Purra sanoo.
Hollanti kielsi pikavippien markkinoinnin vuonna 2017. Myös hakukoneyhtiö Google on rajoittanut Yhdysvalloissa pikavippien markkinointia.

Purra: Pikavippien mainonta pitäisi kieltää kokonaan

Euroopan komissio on tietoinen pikavippien ongelmallisuudesta, ja se on aloittanut arvioinnin nykyisen lainsäädännön riittävyydestä.

Tiedot kävivät ilmi oikeusasioista, kuluttaja-asioista ja sukupuolten tasa-arvosta vastaavan komissaarin Věra Jourován antamasta vastauksesta europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lernerin (PS/ECR) esittämään kirjalliseen <a href="http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-8-2018-004332_FI.html">kysymykseen</a>.
Ruohonen-Lerner tiedusteli elokuun lopulla, onko komissio harkinnut puuttuvansa pikavippifirmojen toimintaan esimerkiksi esittämällä korkokattoja kaikille luotoille, positiivista luottorekisteriä, aggressiivisen markkinoinnin tai jopa koko pikavippitoiminnan kieltämistä kokonaan, jotta kuluttajia voitaisiin suojella pikavippien aiheuttamilta haitoilta.
Komissio kerää tietoja
Komissio kerää nyt näyttöä voimassaolevan lainsäädännön toiminnasta ja tämän hetken kulutusluottomarkkinoista. Arvioinnissa kartoitetaan pikavippifirmojen toimintatapoja sekä eri jäsenmaiden kansallisia lähestymistapoja pikavippeihin. Tarkoituksena on kuulla myös eri sidosryhmiä. Arviointi valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä, minkä jälkeen komissio päättää, ehdottaako se uusia toimenpiteitä.
&#8211; Vuoden 2008 kulutusluottodirektiivi on ollut riittämätön ehkäisemään valtaviksi paisuneita kansalaisten maksuongelmia. Nykyinen direktiivi edistää luotontarjontaa pikemminkin kuin suojelee kuluttajia ylivelkaantumiselta, korosti Ruohonen-Lerner kysymyksessään.
Pikavipit johtavat usein pitkäaikaiseen velkakierteeseen, sillä vanhoja velkoja maksetaan takaisin uusilla vastaavilla. Pikavippien aiheuttamien vakavien ongelmien vuoksi Ruohonen-Lerner on valmis esittämään jopa pikavippien kieltämistä kokonaan.
Lainasopimus on mahdollista perua
Komissaari Jourová korostaa <a href="http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-8-2018-004332-ASW_FI.html">vastauksessaan</a>, kuinka jo nykyinen direktiivi antaa kuluttajille mahdollisuuden peruuttaa tekemänsä lainasopimus 14 päivän kuluessa. Monet eivät ole peruutusoikeudestaan kuitenkaan tietoisia.
&#8211; Käytännössä kiskurihintaisen pikavippisopimuksen peruuttaminen on mahdotonta, jos rahat on jo ehditty käyttää esimerkiksi rahapeleihin, vanhojen velkojen maksuihin tai muihin menoihin, kommentoi Ruohonen-Lerner komissaarin vastausta.

Komissio pohtii pikavipeille rajoituksia

KOLUMNI Viime aikoina julkisuudessa on herätty maksuongelmaisten ahdinkoon. Se on päässyt syntymään, koska vakuudettomat kulutusluotot ja pikavipit ovat olleet liian helposti saatavissa.

Suomessa toimii tällä hetkellä noin 80 pikavippialan yritystä. Ne tekevät satumaisia voittoja liiketoiminnalla, joka perustuu heikossa taloudellisessa asemassa olevien luotottamiseen lainoilla, joiden todellinen vuosikorko on jopa useita satoja prosentteja. Tällainen liiketoiminta on täysin tuomittavaa koronkiskontaa ja siksi sitä pitäisi rajoittaa tiukasti.
Pikavippifirmat rantautuivat Suomeen vuonna 2005. Tuolloin pikavippien saamisen mutkattomuus yöaikaankin tekstiviestillä edisti alan nopeaa kasvua. Ongelmat ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Tällä hetkellä noin 380 000 kansalaisella on maksuhäiriömerkintä. Vuonna 2013 säädettiin alle 2000 euron luotoille korkokatto. Uudistusta kierretään tarjoamalla tätä suurempia, jopa 60 000 euron luottoja, jotka voi nostaa osissa. Uudistuksen jälkeen kuluttajien taloudelliseen hyväksikäyttöön nojaava bisnes on saanut jatkua entistäkin haitallisempana.
Kuluttaja-asiamiehellä ei juuri ole työkaluja puuttua epäkohtiin. Yrityksiä voidaan viedä esimerkiksi harhaanjohtavan markkinoinnin takia markkinaoikeuteen, joka voi määrätä kohtuuttomille ja lainvastaisille toimintatavoille uhkasakon. Jos yritys muuttaa toimintatapojaan, ei uhkasakko lankea maksettavaksi eikä yritykselle koidu taloudellisia seuraamuksia.
Lainsäätäjä on jälleen kerran vuosia alan toimijoita jäljessä. Aikaa olisi ollut runsaasti kuluttajien suojan parantamiseen, mutta poliittista tahtoa ei ole löytynyt. Pikavippifirmojen lobbarit pyrkivät pitämään lainsäädännön omille bisneksilleen edullisena. Tässä ne ovat onnistuneetkin erinomaisesti.
Vastuullisen taloudenhoidon opetus on tärkeää maksuongelmien ennaltaehkäisyssä. Tämän lisäksi olisi lainsäädäntöä muutettava siten, että pikavippien myöntämiselle asetettaan rajoituksia. Nykymenolla pikavippeihin hairahtuminen voi kertaheitolla johtaa kuluttajan vuosikymmeniä kestäviin velkaongelmiin. Tarvitsemme tiukkaa lainsäädäntöä pikavippifirmojen aggressiivista mainontaa ja koronkiskontaa vastaan.
Pirkko Ruohonen-Lerner, PS/ECR 
Euroopan parlamentin jäsen

Ruohonen-Lerner: Kuluttajia suojeltava pikavipeiltä

Viime aikoina yrityslainoitukseen on levinnyt uusi ja huolestuttava ilmiö. Vaikka korot ovat alhaalla, ja rahan saamisen pankeista pitäisi olla helppoa, eivät pankit myönnä yritysluottoja. Tällöin joudutaan kääntymään yrityslainoja myöntävien rahanlainaajien puoleen, joita on syntynyt Suomeen viime aikoina runsaasti.

&#8211; Lainaa luvataan ilman vakuuksia ja ilman korkoa. Kuitenkin lainan toimitusmaksu voi olla esimerkiksi 12 kuukaudeksi myönnettävään sadan tuhannen euron lainaan yli 20 000 euroa. Todellinen lainakorko voi olla jossain tapauksessa kymmeniä tai satoja prosentteja, mutta tätä kierretään naamioimalla korko toimitusmaksuksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki.
Pikavippejä kiristettävä pikaisesti
Kysymys on siis yrityksille myönnettävästä pikavipistä. Lainan takaisinmaksu alkaa usein välittömästi ja yrittäjät joutuvat nopeasti entistä pahempiin vaikeuksiin.
&#8211; Valtiovarainvaliokunnan kuulemisissa asiantuntijat ovat varoitelleet uuden taantuman olevan jo varsin lähellä, mahdollisesti vuosina 2021-2022, ja mahdollinen Italian pankkikriisi voi laukaista talouden ongelmat jo aiemmin. Yritysten ja kotitalouksien kannattaisi olla erityisen varovaisia velkaantumisen suhteen, ja välttää tämän tyyppisten koronkiskonnalta vaikuttavien yritysten palveluita, varoittaa Toimi Kankaanniemi.
&#8211; Odotamme hallitukselta nopeita toimenpiteitä sekä pikavippien että näiden yritysvippien ehtojen kiristämiseksi ja markkinoinnin rajoittamiseksi. Jos mainostetaan pienlainaa ilman korkoa, mutta toimitusmaksu on 20-50 prosenttia lainasummasta, vaikuttaa siltä, että korkosäädöksiä kierretään, toteaa Vähämäki.

pikavippi

Kulutusluottojen järjettömät korot kuriin – ”Ylivelkaantuminen voi tuhota luottotietojen lisäksi perheen, parisuhteen, työpaikan ja terveyden”

Koponen huolissaan väliaikaisen pikavippiä säätelevän lain raukeamisesta: ”Velkaongelmat tulevat räjähtämään käsiin”

Elomaa: Valtion on puututtava velkaantumiseen kovalla kädellä

Purra: Pikavippien mainonta pitäisi kieltää kokonaan

Komissio pohtii pikavipeille rajoituksia

Ruohonen-Lerner: Kuluttajia suojeltava pikavipeiltä

Perussuomalaiset varoittavat: Yrityslainoituksessa koronkiskonnan piirteitä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025