Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Pitkäaikaistyöttömyys

TEM:n työllisyyskatsaus: Työllisyys vihdoin nousussa – toukokuussa näkyi käänne parempaan

Yleisessä tiedossa on, että hallitus on unohtanut suomalaiset työttömät ja ministerit hihkuvat innoissaan työkeikkojen järjestämisestä ulkomaiselle halpatyövoimalle. Perussuomalaisia lukuun ottamatta oppositiostakaan ei silti juuri löydy suomalaisen työttömän ystäviä. Työttömiin nuivasti suhtautuvasta asenteesta antoi esimerkin eilen eduskunnan välikysymyskeskustelussa kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen.

Suomessa on korkea rakenteellinen työttömyys. Satojatuhansia ihmisiä on vailla työtä, ja moni on vajaatyöllistetty. Parlamentaarisessa järjestelmässämme tämän porukan auttaminen on jätetty tylysti yksin perussuomalaisten vastuulle.
Eduskunnassa ei ole perussuomalaisten lisäksi toista puoluetta, joka olisi aidosti suomalaisen työttömän asialla ja joka pyrkisi löytämään keinoja suomalaisen työttömän työllistämiseksi.
Kaikki hallituspuolueet hehkuttavat silmät kiiluen työperäistä maahanmuuttoa ministerien samalla rakennellessa ohjelmiaan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.
Kaikki maahanmuutto rasittaa julkista taloutta
Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta. Välikysymyskeskustelu käytiin tänään.
Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki kolmansista maista Suomeen kohdistuva maahanmuutto rasittaa raskaasti julkista taloutta. Merkitystä ei yleensä ole sillä, onko tulija työperäinen, yhdistetty perheeseen vai onko maahan päästy muiden humanitaaristen kanavien tai kiintiön kautta.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta oppositiossakaan ei siis juuri ole suomalaisen työttömän ystäviä. Työttömiin nuivasti suhtautuvasta asenteesta antoi esimerkin tänään eduskunnan välikysymyskeskustelussa kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen.
Moni tulija suostuu orjapalkoille
Tutkitun tiedon perusteella on selvää, että matalapalkka-alojen maahanmuutto rasittaa Suomen julkista taloutta, sillä muuttajat maksavat keskimäärin vähemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita.
Halpatyövoiman maahanmuutto lisäksi heikentää kotimaisen työvoiman palkkakehitystä, sillä ulkomaista työvoimaa ollessa saatavilla ei työnantajien tarvitse nostaa tarjottua palkkaa saadakseen työntekijöitä. Suomalaista työntekijää luonnollisesti ei auta se, että avoimeen työpaikkaan työllistyy EU:n ulkopuolelta saapunut maahanmuuttaja, joka usein suostuu tekemään töitä orjapalkalla.
Kokoomus tekee kaikkensa halpatyövoiman haalimiseksi
Kokoomuksen kansanedustaja Satosen puheiden perusteella kykypuolue on tekemässä kaikkensa, jotta Suomeen voitaisiin houkutella lisää halpatyövoimaa.
&#8211; Kokonaan eri asia on tämä työperäinen maahanmuutto, jota ilman Suomi ei pärjää, ja se on juuri niin kuin kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, että jotta tämä maa on vetovoimainen myös työperäiselle maahanmuutolle, niin tämän pitää olla myös turvallinen, Satonen hehkutti eduskunnassa tänään.
Satosen puheita voi mainiosti verrata siihen, että hän olisi vaihtoehtoisesti kaatanut saavillisen kylmää vettä suomalaisen pitkäaikaistyöttömän niskaan.
&nbsp;

Halpatyövoiman maahanmuutto maksaa maltaita ja laskee duunarien palkkoja, silti kokoomuksen mielestä Suomi ei pärjää ilman ”työperäisiä”

Ruotsissa maksetaan edelleen vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvan laskua. Parempaa elämää etsineiden ihmisten sopeutuminen uusiin oloihin takkuaa ja pitkäaikaistyöttömyys on huippulukemissa. Maahanmuuttopolitiikka on tehnyt mahalaskun ja hallituksella on sormi suussa. Vain kulut juoksevat.

Vuonna 2006 Ruotsissa oli 80 000 pitkäaikaistyötöntä. Tänään yli vuoden työttömänä olleita on 190 000 henkilöä. Se on korkein luku kuuna kullan valkeana kansankodissa.
Vaikeaan tilanteeseen on osaltaan syynä vuoden 2015 tapahtumat. Syyrian sota ja levottomuudet Afganistanissa sekä Somaliassa laittoivat kansat vaeltamaan. Yhden vuoden aikana Ruotsista haki turvapaikkaa 162 877 henkilöä.
Puolet Euroopan ulkopuolelta tulleista vailla työtä
Työvoimahallinto <a href="https://www.expressen.se/gt/gt-granskar/shukri-hade-fatt-lika--mycket-pengar-med--bidrag-jobbar-anda/">selvitti</a> Expressenin pyynnöstä, mitä kansallisuuksia työttömyys kohtelee ankarimmin. Viranomaiset eivät ole aiemmin julkaisseet tämän tyyppisiä tilastoja. Huonoiten ovat työllistyneet syyrialaiset, joista on työttöminä 48 prosenttia. Ruotsissa on kirjoilla 144 062 iältään 16–64-vuotiasta syyrialaista ja tästä joukosta vaille työtä on 68 715 henkilöä. Heistä 28 918 on pitkäaikaistyöttömiä.
Tilastojen mukaan myös somaleilla ja eritrealaisilla on vaikeuksia työllistyä. Heistä puolet on kirjoilla työvoimatoimistoissa ja joka kuudes pitkäaikaistyötön. Kielitaidon puutteet ja huono koulupohja ylipäänsä johtavat siihen, että maahanmuuttajien työllistyminen pitkittyy.
Riippumattoman <a href="https://entreprenorskapsforum.se/2020/04/16/ny-rapport-en-majoritet-utrikes-fodda-blir-aldrig-sjalvforsorjande/">selvityksen</a> mukaan (Entreprenörskapsforum) ulkomailla syntyneiltä kuluu 12–13 vuotta, ennen kuin puolet heistä tulee toimeen omillaan. Omavaraisuudella tarkoitetaan tässä 12 800 kruunun (1 260 euroa) kuukausituloa verojen jälkeen.
Pitkäaikaistyöttömyyden kustannus yli 30 miljardia vuodessa
Viranomaiset laskevat, että pitkäaikaistyöttömyys maksaa valtiolle menetettyinä verotuloina ja suorina kuluina 30 miljardia kruunua vuodessa. Kokoomusjohtaja Ulf Kristersson on saanut pitkäaikaistyöttömyyden hinnaksi peräti 36 miljardia vuodessa ja tukien varassa elävien ulkomailla syntyneiden aikuisten määräksi 675 000 henkilöä.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson näkee pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena perinteisten puolueiden epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Maahanmuuttajille ei ole asetettu minkäänlaisia vaatimuksia ja meno on ollut sen mukaista.
&#8211; Vanhat valtiopäiväpuolueet eivät ole nähneet kehityksen suuntaa, ennen kuin oli liian myöhäistä. He ovat kuunnelleet aktivistitutkijoiden puhdasta potaskaa ja ideologiset laput silmillään he ovat pystyttäneet järjestelmän, joka ei ole koskaan toiminut missään päin maailmaa.
&nbsp;

Ruotsi ei ole vieläkään toipunut vuoden 2015 turvapaikanhakijavyörystä – pitkäaikaistyöttömiä on ennätysmäärä ja lasku veronmaksajille 30 miljardia vuodessa

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan niin sanottu eläkeputken poisto ei kohdistu varsinaisiin ongelmiin.

Jussi Halla-ahon mukaan eläkeputken poiston tavoite on sinänsä aivan oikea, eli nostaa työllisyysastetta.
&#8211; Olisi hyvä, että ihmiset jaksaisivat pidempään työelämässä. Ongelma on nyt siinä, että liian harva jaksaa tänä päivänäkään lakisääteiseen eläkeikään asti töissä.
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät äskettäin työllisyyden parantamiseen keinoksi muun muassa eläkeputken poistamista.
Eläkeputki viittaa suomalaisen iäkkään pitkäaikaistyöttömän työttömyysturvan lisäpäiviin, joiden perusteella on mahdollista maksaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tietyin edellytyksin, kunnes henkilö pääsee vanhuuseläkkeelle.
Tärkeintä saada nuoret töihin
Halla-ahon mukaan työmarkkinoiden suurin ongelma on se, että uutta työtä syntyy riittämättömällä tavalla.
&#8211; Tärkeintä on juuri nyt saada nuoret ihmiset töihin. Siihen nähden eläkeputken poisto on askartelemista toissijaisen ongelman kanssa.
&#8211; Ei ole kenenkään etu, ei yhteiskunnan eikä varsinkaan kypsään ikään ehtineiden ihmisten etu, että heistä tehdään työttömiä työnhakijoita tilanteessa, jossa heidän tosiasialliset mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous Turussa, puhujina Tavio ja Halla-aho" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/pcjRKmCy_l4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Halla-aho: Eläkeputken poisto on askartelemista toissijaisen ongelman kanssa

Työttömyys on kääntynyt selvään laskuun. Nopeimmin vähenee nuorisotyöttömyys. Työttömyys vähenee siitä huolimatta, että talous kasvaa yhä varsin hitaasti. Jos talous kasvaisi kunnolla, työttömyyskin vähenisi nykyistä ripeämmin. Näin kertoi <a href="http://www.slideshare.net/TEM_esitykset/temn-lyhyen-aikavlin-tymarkkinaennuste-syksy-2016">torstaina julkaistu</a> työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin ennuste.

Pitkäaikaistyöttömyys kuitenkin kasvaa muuten suotuisasta kehityksestä huolimatta. Sen ennustetaan kasvavan vielä vuoteen 2018 saakka.
&#8211; Suomen talous on kääntynyt hitaaseen kasvuun ja myös työmarkkinoilla on tapahtunut pieni käänne parempaan. Erityisesti iloitsen siitä, että nuorten työttömien määrä laskee nopeasti. Haasteita kuitenkin riittää etenkin pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa, oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) toteaa.
Työllisyys kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna 14 000 hengellä ja ensi vuonna 16 000 hengellä. Se kasvaa etenkin rakennus- ja palvelualoilla ja etenkin osa-aikatyössä. Työllisyysaste nousee tänä vuonna 68,7 prosenttiin ja ensi vuonna 69,2 prosenttiin. Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,9 ja ensi vuonna 8,7 prosenttiin.
Työttömien työnhakijoiden määrä laskee tänä vuonna 350 000:een ja ensi vuonna 337 000:een.
<h4>Yksityinen kulutus ja investointien kasvu</h4>
Talouskasvu nojaa yhä vahvasti yksityisen kulutuksen ja rakennusinvestointien kasvuun. Myös pienet ja keskisuuret yritykset odottavat entistä valoisampaa tulevaisuutta ja työvoiman määrän kasvua.
Osa-aikatyö kasvaa nyt voimakkaasti, kun kokoaikainen työ jopa hieman vähenee.
&#8211; Se kertoo kasvun heikkoudesta. Jos kasvu olisi vahvempaa, molemmat työnlajit kasvaisivat, neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo tulkitsee.
Teollisuus kasvaa yhä heikosti, mutta sen työllisyys ei enää laske. Työtuntien määrä kasvaa taas. Myös teollisuuden arvonlisäys kasvaisi, ellei sähkön hinnan ja kulutuksen lasku estäisi sitä. Sillä on taas sekä hyviä että huonoja vaikutuksia.
<h4>Rakentaminen kasvaa</h4>
Rakentaminen kasvaa yhä voimakkaasti: tänä vuonna syntyi 9 000 uutta rakennusalan työpaikkaa, mikä on erittäin hyvä määrä. Ensi vuonna ennustetaan 6 000 uutta työpaikkaa, mikä on sekin hyvä luku.
Palveluiden työllisyys kasvaa hitaasti. Työpaikkoja syntyy tänä vuonna 10 000, eniten osa-aikaisia. Se on kohtuullinen luku muuten, mutta alan kokoon nähden varsin pieni.
Jälleen nähdään, että julkinen hallinto menestyy Suomessa hyvin: sen työllisyys kasvaa.
&#8211; Työllisyys nousee reippaasti 69,2 prosenttiin, mikä selittyy osittain ikärakenteen muutoksella. Työttömyys laskee samalla, Alatalo sanoo.
<h4>Koulutettukin voi olla nykyään pitkäaikaistyötön</h4>
&#8211; Keitä sitten ovat nämä pitkäaikaistyöttömät, joiden määrä kasvaa? Tämä ryhmä poikkeaa nyt aiemmasta, kertoo Erno Mähönen.
&#8211; Entistä suurempi osa pitkäaikaistyöttömistä on korkeasti koulutettuja, ammattikorkeakoulupohjaisia ja jopa yliopistotasolta, vaikka absoluuttisesti heidän määränsä on vielä pieni. Aikaisemmin pitkäaikaistyöttömät olivat yleisimmin vanhan kansakoulun käyneitä – nyt heissä on entistä koulutetumpia ja myös nuorempia, Mähönen toteaa.
Voiko tästä sitten päätellä, että ihmisiä on jo koulutettu vähintään tarpeeksi, jopa liikaa?
&#8211; Sellaista päätelmää tästä ei voi tehdä, Mähönen vastaa.
<h4>Lindström tuntee työttömän arjen</h4>
Lex Lindström -nimeä kantava eläkearmahdus pienentää pitkäaikaistyöttömyyttä ensi vuonna, mutta sille keinolle ei luvata jatkoa. Talouskasvu pienentää tätä työttömyyttä vuodesta 2019 alkaen. Työttömyyttä venyttää kohtaanto-ongelma: työttömiksi ajautuu henkilöitä, joiden osaamista ei enää tarvita. Lindström voi antaa tästä asiantuntijan lausunnon paperitehtaan varjosta.
&#8211; Omasta kokemuksestani voin kertoa, että rakennemuutosalueilla on ollut oman alansa huippuasiantuntijoita, joiden osaamiselle ja taidoille ei yht’äkkiä ole kysyntää! Ja yli 50-vuotiailla jo ikä tekee sen, että työelämään on vaikeaa päästä takaisin, Voikkaan tehtaalta 10 vuotta sitten irtisanottu Lindström kertoo.
<h4>Sosiaaliset ongelmat hidastavat työllistymistä</h4>
Ja kun ihminen on parikin vuotta työttömänä ja ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolella, mukaan voi tulla myös sosiaalisia ongelmia.
&#8211; Kun ihminen joutuu ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolelle, saattaa tulla sosiaalisia ongelmia. Myös työkyvyn kanssa voi olla niin ja näin. Järjestelmä pitää rakentaa niin, että oikeat ihmiset ovat oikeissa paikoissa. Esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaa menee ihmisiä, jotka sitä tarvitsevat ja sen jälkeen on polku eteenpäin avoimille työmarkkinoille. Mitään taikatemppua ei ole – osaamisen ja työkyvyn päivittäminen avoimille työmarkkinoille on olennainen juttu, Lindström painottaa.
&#8211; Haastattelu kolmen kuukauden välein ei ole tehty sattumalta. Tilastojen mukaan riski joutua pitkäaikaistyöttömäksi kasvaa selvästi tämän rajapyykin jälkeen. Pyrimme tarttumaan tähän ilmiöön merkittävästi, Lindström toteaa.

Työttömyys on kääntynyt selvään laskuun, rakennus- ja palvelualojen työllisyys kohenee

Kansanedustaja Rami Lehto (ps.) iloitsee <a href="https://stage.sudev.fi/pitkaaikaistyottomien-elakearmahdus-perussuomalaisten-tavoitteeksi/">Lex Lindströmin</a> läpiviennistä budjettiriihessä.

&#8211; Yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästäminen eläkkeelle on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti oikein. Tietenkin ihmisten työllistyminen olisi ensisijainen tavoite, mutta kun ihminen on yli 60 ja ollut viisi vuotta työttömänä, on heidän työllistymisensä ollut aivan olematonta.
Lehto muistuttaa, että vain yksi sadasta on työllistynyt, joten tuli aika miettiä muita toimenpiteitä.
&#8211; Pitkäaikaistyöttömät ovat olleet kuin elinkautisvankeja, jotka ovat odottaneet ”tuomionsa” päättymistä. Nyt heidän ei tarvitse lusia tuomitaan loppuun vaan perussuomalaisten ansiosta he saivat armahduksen.
&#8211; Perussuomalaiset ovat osoittaneet olevansa puolue, joka kantaa hallitusvastuunsa ja ajaa myös tärkeiksi katsomiaan asioita onnistuneesti läpi, Lehto toteaa.

Rami Lehto iloitsee Lex Lindströmin läpiviennistä – ”Pitkäaikaistyöttömät olleet kuin elinkautisvankeja”

Lääkäri ja SDP:n entinen kansanedustaja Ilkka Taipale tukee ilolla oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) <a href="https://stage.sudev.fi/lex-lindstrom-esitys-julki-iakkaat-pitkaaikaistyottomat-elakkeelle/">esitystä</a>, jonka mukaan yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät päästettäisiin eläkkeelle. Taipale on kampanjoinut pitkään sen puolesta, että työkyvyttömien paikka on eläkkeellä.

– Pidän tuttua ideaa erittäin myönteisenä ja rohkeana tekona Lindströmiltä. Kyse on henkilöistä, joilla ei ole mitään asiaa työelämään. Jos pankinjohtaja ei kykene töihin, niin hän saa automaattisesti eläkkeen, mutta tämä on maan hiljaisinta väkeä ja unohdettua kansaa. Heille kuuluu eläke, Taipale toteaa Suomen Uutisille.
<blockquote>&#8221;Kyse on henkilöistä, joilla ei ole mitään asiaa työelämään.&#8221;</blockquote>
Lindströmin mielestä kortistossa on turha roikottaa henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta enää pääse työmarkkinoihin kiinni. Ratkaisu olisi ministerin mukaan inhimillinen ja kunniakas päätös kyseisille henkilöille.
Lindström kertoi avauksestaan PS-ministereiden Pirkanmaan kiertueella Tampereella viime lauantaina.
Ministerin esitys on samantapainen kuin Taipaleen aikanaan läpi ajama laki. Vuonna 2005 toteutetussa Lex Taipaleessa eläkkeelle pääsivät 57 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat, jotka olivat olleet työttömänä 10 vuotta.
– Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta olisivat halunneet laajentaa sen peräti 12 000:een, mutta taloudellisista syistä eläkkeelle päässeiden määrä jäi 4000:een, Taipale kertoo.
<h4>Inhimillinen esitys</h4>
Toteutuessaan Lindströmin esitys on inhimillinen tapa kohdella pitkään työttömänä olleita ja parantaa Taipaleen mukaan ihmisten olotilaa.
– Tietysti psykologinen merkitys on varsin suuri. Ennen kaikkea itsetunto ja oman elämän arvokkuus nousevat. Tuloja tulee sadasta kahteen sataan euroon enemmän kuukaudessa. Se on aika minimaalista, mutta kun se on käteen jäävä osuus, niin sillä on merkitystä, Taipale sanoo.
<blockquote>&#8221;Tietysti psykologinen merkitys on varsin suuri. Ennen kaikkea itsetunto ja oman elämän arvokkuus nousevat.&#8221;</blockquote>
Taipale pitää myös virkakoneiston kannalta olennaisena, että pitkäaikaistyöttömät eivät joutuisi enää juoksemaan joka suunnassa. Se vapauttaisi työllistämisresursseja, joita voisi kohdistaa niistä paremmin hyötyville eli nuoremmille työnhakijoille.
Lindströmin arvion mukaan hänen esitys koskee muutamaa tuhatta ihmistä ja maksanee muutaman kymmenen miljoonaa euroa. Kymmenen vuotta sitten eläkkeelle pääsyn hinta oli neljä miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna.
– Hinta tippui kun henkilöt siirtyivät vanhuuseläkkeelle joukon yläpäästä ja valitettavasti osa kuolikin, sillä nämä henkilöt ovat aika raihnaista porukkaa, Taipale muistuttaa.
<h4>Virkamiehet jarruttivat</h4>
Työkyvyttömien eläkkeelle päästämistä on yritetty kahden ministerin aikana, mutta se ei toteutunut. Taipaleen mukaan korkeat virkamiehet ovat vastustaneet lakia periaatteellisista syistä, jonka takia se ei ole mennyt läpi tähän mennessä.
– On sanottu, että se antaa väärän signaalin ihmisille, mutta eihän kukaan viitsi olla tahallaan työttömänä kymmentä vuotta. Osa virkamiehistä ei tiennyt, että mistä porukasta on kyse.
Taipale itse tuntee porukan, jonka puolesta hän puhuu ja toimii. Hän on tehnyt lääkärinä lukuisia työkyvyttömyyslausuntoja, jota tarvitaan Kelan ja työeläkelaitosten eläkepäätöstä varten.
– Olen tehnyt lausunnon noin 4000 ihmiselle, joista noin 3000 on päässyt eläkkeelle.
<h4>Demariministerit eivät onnistuneet</h4>
Lex Lindström sai tuoreeltaan tukea SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannalta ja esitystä ovat kiitelleet myös SDP:n ex-työministerit Lauri Ihalainen ja Tarja Filatov.
– Ilmapiiri on muuttunut, mutta se johtuu siitä, että pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntymässä tavattomasti. Filatov ja Ihalainen ovat olleet nyt suopeita, mutta tämän olisi voinut heidänkin toimesta aikanaan tehdä, Taipale huomauttaa.
<blockquote>&#8221;Kaikki tulivat taputtamaan ja sanomaan, että helvetin hyvä homma, mutta mitään ei tapahtunut. Eduskunnassa asiaa on vaikea saada läpi.&#8221;</blockquote>
Taipale on pitänyt eduskuntatalon edessä mielenosoituksia, jotta työkyvyttömät päästettäisiin eläkkeelle.
– Kaikki tulivat taputtamaan ja sanomaan, että helvetin hyvä homma, mutta mitään ei tapahtunut. Eduskunnassa asiaa on vaikea saada läpi. Kyllä sen hallituksesta pitää tulla.
Taipaleen mukaan perussuomalaiset yrittävät tehdä jotain sen sijaan, että antaisivat hyvän idean pölyttyä mapissa.
– Tämä on yksi esimerkki jonka te perussuomalaiset hoidatte, jonka SDP:n olisi pitänyt hoitaa kun se oli hallituksessa, Taipale sanoo.
<h4>Toimeentuloluukulta eläkkeelle</h4>
Lex Lindströmin yhteydessä Taipale laittaisi eläkkeelle myös ne ihmiset, jotka ovat eläneet vuosikausia pelkästään toimeentulotuella.
– Heidät voitaisiin sisällyttää tähän lakiin samalla. Se on kaikkien raihnaisin porukka, joka siirtyy kortistosta toimeentulopuolelle.
Myös Eläkemahdollisuuksien selvittelyhanke eli ELMA–projekti kaipaa Taipaleen mielestä valtakunnallista uudelleen organisointia.
– Elmassa selvitettiin työttömien eläkemahdollisuuksia lääkäreiden toimesta ja saatiin kaikkein raihnaisin porukka eläkkeelle eli noin 25 000 ihmistä.
Suomessa on Taipaleen arvion mukaan parikymmentätuhatta ihmistä, jotka saisivat eläkkeen, jos heidät todella tutkittaisiin.
<h4>Eläkekriteerit päivitettävä</h4>
Taipaleen mielestä nyt tarvittaisiin työryhmä, joka alkaisi selvittämään miten eläkekriteerit soveltuvat työelämään.
– Hyvin paljon tulee hylättyjä eläkepäätöksiä porukalle, joka ei kykene mihinkään töihin ja työantaja ei ota heitä töihin. Me olemme kokeilleet työkokeiluja, mutta he eivät pärjää selvin päinkään.
Eläkkeelle pääsyn kriteerit olleet Taipaleen mukaan eläkelaissa samat jo 25-30 vuotta vaikka työelämä on täysin olennaisesti muuttunut.
– Maatalous- ja teollisuusvaltaisesta työelämästä on siirrytty it-alalle, jossa tarvitaan toisenlaisia taitoja.
Taipale katsoo omissa avauksissaan toiveikkaana perussuomalaisten suuntaan.
– Järjestin kerran mielenosoituksen SDP:n puoluekokouksessa. Siihen liittyi Lex Taipale eräänä osana. Tein 31 kohdan esityksen, mutta sitä ei oikeastaan käsitelty missään. Jos sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila voisi laittaa pienen työryhmän selvittämään eläkekriteerien kehittämistä nykytyöelämään sopivaksi, niin se olisi aika kova aloite, Taipale esittää.

Ilkka Taipale toivoo perussuomalaisten vievän pitkäaikaistyöttömien eläkearmahduksen maaliin

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kertoo <a href="http://yle.fi/uutiset/tyoministeri_jari_lindstrom_pitkaaikaistyottomien_elakearmahdus_tulee_budjettiriiheen/9112531">Ylen haastattelussa</a> haluavansa nostaa eläkearmahduksen hallituksen tulevaan budjettiriiheen.

Lindström esitteli viime lauantaina Lex Lindström -nimeä kantavan<a href="https://stage.sudev.fi/lex-lindstrom-esitys-julki-iakkaat-pitkaaikaistyottomat-elakkeelle/"> mallin</a>, jossa pitkään työttömänä olleet yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät päästettäisiin eläkkeelle.
Lue koko haastattelu <a href="http://yle.fi/uutiset/tyoministeri_jari_lindstrom_pitkaaikaistyottomien_elakearmahdus_tulee_budjettiriiheen/9112531">täältä</a> &gt;

Lindström Ylelle: Pitkäaikaistyöttömien eläkearmahdus tulee budjettiriiheen

Perussuomalaiset esittää iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien päästämistä eläkkeelle. Asiasta kertoneen oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin mukaan ratkaisu olisi ennen kaikkea oikeudenmukainen. Puheenjohtaja Timo Soini (ps.) nimesi mallin tuoreeltaan Lex Lindströmiksi. 

– Esitämme, että pitkään työttömänä olleille yli 60-vuotiaille myönnettäisiin eläketuki. Tämä on ennen muuta oikeudenmukaisuuteen liittyvä toimenpide. Heidän osaltaan työllistämistoimet päättyvät todella harvoin työllistymiseen. Vain prosentti 60 vuotta täyttäneistä, vähintään 5 vuotta työttömänä olleista pääsee työelämään takaisin, Jari Lindström kuvasi esitystä.
&#8211; Vuosia poissa työelämästä poissa olleet henkilöt eivät saa työmarkkina-asemaansa vahvistusta edes tehostetuilla toimenpiteillä. Mallissa edellytettäisiin 60 vuoden ikää. Tällä tavalla saataisiin myös vapautettua resursseja sellaisten työnhakijoiden suuntaan, missä työllistymistä todella tapahtuu, Lindström jatkoi.
Esityksen kustannukseksi Lindström arvioi alkuvaiheessa noin 20 miljoonaa euroa. Kustannus pienenisi ajan myötä.
On turha roikottaa kortistossa henkilöitä, jotka ei syystä tai toisesta valitettavasti enää pääse työmarkkinoihin kiinni. Tämä olisi heille kunniakas ratkaisu ja myös vapauttaisi resursseja muiden työttömien palveluun, Tampereelle kokoontunut PS-ministeriryhmä <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/ministeriryhman-tiedote/">perusteli</a> asiaa.

Lex Lindström -esitys: Päästetään iäkkäät pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle

Vaasalainen Maria Tolppanen (ps.) kantoi eduskunnan kyselytunnilla huolta pitkäaikaistyöttömien kohtalosta: onko kortisto oikea paikka ihmisille, jotka saattavat olla vuosikausia työttöminä &#8211; pitäisikö heitä auttaa jotenkin muuten?
&#8211; On sellaisia pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet useita vuosia työttöminä ja jotka käyvät työvoimatoimistossa vain kerran vuodessa saadakseen perustoimeentulon. Pitäisikö sellaiset pitkäaikaistyöttömät siirtää sosiaalipuolelle täysin toiselle momentille, Tolppanen kysyi.
&#8211; Sehän pienentäisi esimerkiksi kuntien velvoitetyöllistämistä, kun tiedetään, että heille ei kuitenkaan haeta työtä, koska he eivät mahdollisesti kykenisi siihen työhön, joka heille annettaisiin. Onko tähän asiaan tulossa sellaista muutosta, joka olisi todellinen rakenteellinen muutos? Se antaisi mahdollisuuden keskittyä todellisiin työttömiin, jotka ovat työikäisiä ja -haluisia, Tolppanen kysyi työministeri Lauri Ihalaiselta (sd.).
2000-luvun Lex Taipale
Ihalainen vastasi, että työttömyyden rakenne on kehittynyt huolestuttavaan suuntaan: jo puolet on työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet työttöminä yli vuoden, toistuvaistyöttömiä sekä sellaisia, jotka eivät ole työllistyneet työvoimapoliittisista toimenpiteistä huolimatta.
Siis vaikeimmin työllistyviä työttömiä. Meillä on 91 000 yli vuoden työttöminä olleita ja yli kahden vuodenkin erittäin paljon ja vielä sitäkin pitempään olleita, Ihalainen kertoi.
&#8211; Tosiasia on se, että osa näistä ihmisistä on väärässä putkessa: he eivät koskaan tule työllistymään. Sitten pitää miettiä, mikä olisi inhimillinen ratkaisu näille ihmisille, kun työ ei ole todellisuudessa näiden eihmisten vaihtoehto. Jokin lääketieteellinen valinta olisi hyvä juttu: jokin 2000-luvun Lex Taipale tarvitaan. Sekin on taloudellisesti aika arvokasta ja täytyy miettiä miten resursseja käytetään, Ihalainen puntaroi.

Pitkäaikaistyöttömyys

TEM:n työllisyyskatsaus: Työllisyys vihdoin nousussa – toukokuussa näkyi käänne parempaan

Halpatyövoiman maahanmuutto maksaa maltaita ja laskee duunarien palkkoja, silti kokoomuksen mielestä Suomi ei pärjää ilman ”työperäisiä”

Ruotsi ei ole vieläkään toipunut vuoden 2015 turvapaikanhakijavyörystä – pitkäaikaistyöttömiä on ennätysmäärä ja lasku veronmaksajille 30 miljardia vuodessa

Halla-aho: Eläkeputken poisto on askartelemista toissijaisen ongelman kanssa

Työttömyys on kääntynyt selvään laskuun, rakennus- ja palvelualojen työllisyys kohenee

Rami Lehto iloitsee Lex Lindströmin läpiviennistä – ”Pitkäaikaistyöttömät olleet kuin elinkautisvankeja”

Ilkka Taipale toivoo perussuomalaisten vievän pitkäaikaistyöttömien eläkearmahduksen maaliin

Lindström Ylelle: Pitkäaikaistyöttömien eläkearmahdus tulee budjettiriiheen

Lex Lindström -esitys: Päästetään iäkkäät pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle

”Miksei pitkäaikaistyöttömiä päästetä pois kortistosta?”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025