Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Pohjanmaa

Maahanmuuttajien työttömyys rasittaa Suomen kuntien taloutta – Närpiön työttömistä yli 65 % ulkomaalaistaustaisia

Torstaina eduskunnassa käsiteltiin lakialoitetta laiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain liitteen 1 muuttamisesta. Lakialoitteen tavoitteena on lopettaa turkistarhaus Suomessa. Pohjalainen kansanedustaja Anne Rintamäki ei kannata aloitetta, koska ei näe mitään lopetusta puoltavia hyviä perusteita.

— Olen itse kotoisin Pohjanmaalta, jossa turkiselinkeinolla on pitkät perinteet tärkeänä maaseudun elinkeinona, joka on lisäksi merkittävä alueellinen työllistäjä. Turkistarhaus on ammatti, joka kulkee usein suvussa sukupolvelta toiselle. Turkiseläinten jalostustyö on vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestänyttä pitkäkestoista työtä, perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki kertoo.
Hallitus suhtautuu myönteisesti turkistarhaukseen
Rintamäki antaa kiitosta hallitusohjelmalle, joka ei edistä turkistarhauksen alasajoa. Hallitusohjelmassa päinvastoin ymmärretään turkisalan tärkeys ja erityishaasteet.
— Tästä aloitteesta sen sijaan käy ilmi, etteivät tämän aloitteen tekijät näytä alkuunkaan tunnistavan turkisalan tärkeyttä, Rintamäki lataa.
Tautien leviäminen turkistarhoilla on estettävissä
Lakialoitteen yksi keskeisistä perusteluista on se, että turkistarhoissa voi kehittyä uusia koronaviruksen kaltaisia tauteja, kun virukset siirtyvät lintujen ulosteista turkiseläimiin. Rintamäkeä ei yllätä se, että lintuinfluenssaa käytetään välineenä oman asian eli tässä tapauksessa turkistarhauksen lopettamisen ajamiseen.
— Vihreä agenda ei yleensäkään piittaa siitä, kuinka yksilön käy utopian edessä, Rintamäki tokaisee ja jatkaa:
— On ihan selvää, että turkistarhojen varjotalot tulisi verkoilla suojata haittalintujen vierailuilta. Tämä on tietysti tarhaajalle kustannuskysymys, mutta se on järkevämpää kuin antaa lintujen vapaasti levittää tautia tarhoille.
Suomalainen turkiseläin voi hyvin
Rintamäki ihmettelee usein kuultua puhetta, että turkistarhoilla eläimillä olisi aivan järkyttävän huonot elinolosuhteet. Hän toteaakin, että hyvinvoiva turkiseläin on nimenomaan tarhaajan etu, sillä huonovointinen eläin ei tuota hyvää turkista.
— Jos olette joskus nähneet vaikkapa kettuja luonnossa, niiden turkit saattavat olla kapisia ja luonnossa elävä elukka näyttää joskus kovin kurjalta. Sen sijaan tarhoissa elävät ovat pulskia ja hyväturkkisia eläimiä, Rintamäki pohtii ja jatkaa:
— Eläimet ovat syntyneet tarhoilla eivätkä tiedä luonnossa elämisestä mitään. Kannattaa tutustua alaan tarkemmin, niin ei tarvitse luulla.
Turkistarhausta valvotaan tarkasti
Suomessa turkistarhausta valvotaan hyvien kriteerien mukaisesti. Rintamäki tunnistaa kuitenkin, että jokaisesta ammattikunnasta löytyy ammatinharjoittajia, jotka syystä tai toisesta laiminlyövät velvoitteitaan.
— Joskus esimerkiksi uupumus tai masennus voi viedä kyvyn hoitaa ammattiaan kunnialla. Näistä tapauksista löytyy esimerkkejä vuosien varrelta, mutta niihin puututaan ja on puututtu eri viranomaisyhteistyöllä. Koko elinkeinoa ei pidä ajaa alas muutaman poikkeuksen vuoksi, Rintamäki toteaa.
&nbsp;

Rintamäki: Turkiselinkeinoa ei pidä lopettaa

Debatointi turkistarhauksesta käy Suomessa aika ajoin vilkkaana. Perussuomalaisten Juha Mäenpää oli hiljattain Ylen aamussa vieraana keskustelemassa aiheesta. Kansanedustaja pitää omaisuudensuojaa, yrittämisen vapautta, aluetaloutta ja vientituloja olennaisina huomion kohteina asiaan liittyen.

Julkisessa keskustelussa on tärkeää palata välillä perusasioiden äärelle, sillä usein kiivaan puheen keskellä faktat saattavat hämärtyä. Kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttikin Ylen aamussa turkistarhauksen olevan <a href="https://yle.fi/a/74-20046527">laillinen elinkeino</a>.
Hallitusohjelmassa alaa pidetään tärkeänä
Mäenpää korosti, että eläinten lisäksi myös ihmisillä on oikeuksia. Hän vastustaa turkistarhauksen kieltämistä lailla eikä näe alan olevan menossa kohti auringonlaskua.
&#8211; Jos ala kuitenkin jostain kumman syystä kielletään, valtion olisi otettava turkistarhojen velat, investoinnit ja uudelleenkouluttamiset korvattavakseen, Mäenpää paaluttaa.
&#8211; Puolustan omaisuudensuojaa ja yrittämisen vapautta. Onneksi nykyinen hallitus tunnustaa alan merkityksen, hän jatkaa.
<a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/158702198/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de?t=1686924779616">Hallitusohjelma</a> linjaa: &#8221;Hallitus tunnistaa suomalaisen alkutuotannon kuten eläintilojen, porotalouden, turkis- ja puutarha-alan sekä taimituotannon tärkeyden ja erityishaasteet. Turkisalan laatujärjestelmiä kehitetään yhdessä toimialan kanssa.&#8221;
Perinteinen pohjanmaalainen elinkeino
Turkiselinkeinolla on Suomessa yli sadan vuoden perinteet ja korkea osaaminen. Tilat menevät sukupolvelta toiselle. Ala keskittyy lähes täysin Pohjanmaalle.
&#8211; Aluetalouden suhteen turkistarhauksen vaikutus on siis erittäin suuri. Sen kieltämisellä olisi vakavia vaikutuksia koko Pohjanmaan alueelle, Mäenpää huomauttaa.
Satojen miljoonien vientitulot
Turkisalan työllisyys on viime vuosina ollut noin 1 600 henkilötyövuoden luokkaa.
&#8211; Yrittäjiä alalla on satoja. Ilman turkistarhausta satojen miljoonien eurojen vientitulot olisivat jääneet saamatta ja suuri määrä ihmisiä olisi kortistossa, Mäenpää laskeskelee.
Pohjanmaalaisen kansanedustajan mukaan Suomen kaltaisella viime vuosina vauhdilla velkaantuneella maalla ei ole varaa tuhota toimivaa elinkeinoa poliittisella päätöksellä.
&nbsp;

Turkistarhausta puolustava Mäenpää uskoo, että tarhauksen kieltämisellä olisi vakavia vaikutuksia koko Pohjanmaan alueelle

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen kalasääksin pesäpuun Lapissa. Pesä olisi estänyt viiden tuulivoimalan rakentamisen alueelle. Voimaloista ainakin kaksi tulisi epäillyn tai hänen lähisukulaisensa maille. Keskusta ajaa Suomen kunnissa voimakkaasti tuulivoimaa välittämättä tuulivoimaloiden haittavaikutuksista luonnolle ja ihmisille.

Lapin piirin kansanedustaja Kaisa Juuso ei hyväksy tällaista villin lännen meininkiä.
&#8211; On virhesatsaus rakentaa maatuulivoimaloita. Metsää kaatuu, tiet tehdään, sähkön hinta vaihtelee. Kunnat kuvittelevat rikastuvansa. Lapin liitto vasta kartoittaa tuulivoimalle sopivia alueita, silti monen kunnan alueelle on jo vireillä isoja hankkeita, Tornioonkin suunnitellaan yli 130 voimalaa. Torniossa väitetään, että alueelle tulee vety- ja akkuteollisuutta, jos on tarjolla tuulivoimaa. Tuulivoimayhtiöiden vedätys on melkoinen, hän sanoo.
Keskustalainen ”aavistushakkuu”
Kunnanhallituksen keskustalaisen puheenjohtajan isän epäillään kaataneen maallaan sijaitsevan sääksen pesäpuun suunnitellulla tuulivoima-alueella. Tapahtuneen huomasi 80-luvun lopulta saakka kalasääksen pesiä Helsingin yliopistolle tarkastanut Matti Suopajärvi.
&#8211; Täällä ei kovin paljon sääksen pesiä ole. Olin liikkeellä sielläpäin, ja puuta ei näkynyt. Menin katsomaan, oliko myrsky sen kaatanut, ei ollut. Moottorisahalla oli vedetty poikki. Viime ja edellisvuonna pesä oli lintujen käytössä, kertoo Suopajärvi.
Hänen mukaansa todennäköisin kaataja oli maanomistaja. Yhtiöiden pitää tehdä hakkuusuunnitelma, ja pesäpuu oli tiedossa Metsäkeskuksen ja Ely-keskuksen rekisterissä. Yhtiö ei olisi sitä hakannut.
&#8211; Jos käytetään kahden kilometrin suojaetäisyyttä ja piirretään ympyrä, niin sen ympyrän sisään on hankkeessa suunniteltu viisi voimalaa. Kaksi niistä olisi tullut hyvin lähelle, yksi ilmeisesti tämän maanomistajan palstalle ja toinen hänen tai hänen poikansa maille.
Suopajärvi on tehnyt pesäpuun kaadosta rikosilmoituksen.
Ympäristövaikutusarviota eli YVA:ta ei ole alueella vielä edes tehty.
&#8211; Hanke on vasta varhaisessa vaiheessa. Taisi tämä olla sellainen ”aavistushakkuu”, arvioi Suopajärvi.
Kuviteltua rikastumista
Kansanedustaja Kaisa Juuso ihmettelee tuulivoimarakentamisen kiirettä ja etenemisjärjestystä.
&#8211; Monen kunnan alueella on vireillä isoja tuulivoimahankkeita, vaikka Lapin liitto vasta kartoittaa sopivia alueita. Tuulivoimatoimijat tekevät ensin sopimukset maanomistajien kanssa ja tuovat sitten vasta asian kuntaan. Outoa on se, että eikö esimerkiksi Tornio voi itse miettiä, mihin tuulivoima-alue sopii ja sitten pyytää tarjouksia?
Suomessa kuntien valtuustot hyväksyvät helposti tuulivoimaloiden osayleiskaavat.
&#8211; Kunnat hakevat kiinteisöverotuloja, mutta unohtavat, että kun valtionosuuksia määritellään, otetaan huomioon kunnan verotulopohja. Jos verotulopohja kasvaa, tuulivoimaloiden kiinteistöverot vähentävätkin kuntien valtionosuuksia. Kunnat kuvittelevat rikastuvansa.
Eläimet reservaattiin
Matti Suopajärveä harmittaa sääksen pesäpuun kaato, mutta enemmän häntä huolettaa metsäalueiden rakentaminen, tuulivoimaloiden siivistä maastoon irtoavat mikromuovit ja eläinten elintilan rajoittaminen.
&#8211; Hillitön rakentaminen johtaa siihen, että tulee olemaan perskuleen kauheasti myllyjä. Pakotetaan sääksi pysymään kahden kilometrin säteellä pienessä reservaatissa. Ei ole tutkimuksia metsien pirstoamisesta, teiden rakentamisesta ja siitä, mitä se kaikki merkitsee koko pesivälle linnustolle viiden, kymmenen tai 30 vuoden kuluessa. Ei ole tutkimuksia myöskään kuulolla saalistavista linnuista, kuten pöllöistä. Tuulivoimalat kaventavat koko ekosysteemin toimintaa. Suurempia vaikutuksia luontoon on liian vähän tutkituttu.
Suopajärvi paheksuu myös sitä, että vaikka sähkön tarve on isointa Etelä-Suomessa, sinne ei tuulivoimaloita haluta.
&#8211; Tornion pohjoisraja on suunniteltu ihan täyteen myllyjä. Ja niiden pohjoispuolelle suunnitellaan kaivosta.
Myös muualla Suomessa petolintujen on ruvennut käymään huonosti, kun tuulivoiman suunnittelu alkaa. Pohjanmaalla merikotkan pesiä on hävitetty ja maakotkien pesien hävittämisestä on epäilyjä. Hävitykset tehdään salassa, joten näyttöä on vaikea saada. Pohjanmaalla merikotkia on myös hiljattain ammuttu.
&nbsp;

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen tuulivoimahankkeen tiellä olleen sääksen pesäpuun

Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksesta selviää muun muassa, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kantaväestössä. Maahanmuuttajat myös maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, vaikka he käyttävät samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin. Tuloksena kuntiin syntyy rahoitusvaje, jota voi korjata ainoastaan menoleikkauksilla, kunnallisveron korotuksella tai lisävelalla.
 
Tutkija Samuli Salminen esitteli tuumaustunnilla Suomen Perustan juuri valmistuneen kuntakohtaisen maahanmuuttotutkimuksen ensimmäisen osan tuloksia. Tutkimus kuvaa maahanmuuton vaikutuksia kuntatalouteen.
Tiedot tutkimukseen on kerätty Tilastokeskuksen rekisterilähteistä. Tutkimuksesta on luettavissa yksittäisiä tietoja myös Suomen Perustan tänään julkaisemasta <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kummallisvaalit-2021/">kirjasta</a>.
Salminen kertoi, että maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotulokset julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Kaikki kuntakohtaiset tilastotiedot ovat vuoden 2021 alussa luettavissa Suomen Perustan verkkosivulla julkaistavassa interaktiivisessa kuntakartassa. 
Tutkija Salminen uskoo tuoreiden tutkimustulosten tarjoavan hyvän lähtökohdan kaikissa kunnissa käytävälle keskustelulle maahanmuuton vaikutuksesta kuntatalouteen.
&#8211; Julkaistavat kuntakohtaiset tilastotiedot koskevat vuotta 2018, joka oli uusin käytettävissä oleva vuosi, jolle tilastotiedot olivat jo olemassa. Tilastotiedoista rakentuu pohja kaikissa kunnissa käytävälle keskustelulle maahanmuutosta.
Maahanmuuttajille paljon toimeentulotukea Pohjanmaalla
Tutkimuksesta selviää, että maahanmuutto ei ole rikkaus ainakaan yli 90 prosentissa Suomen kunnista. Tilastotiedoista selviää esimerkiksi, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kunnan kantaväestössä.
Saadut sosiaalietuudet, joita tutkimustulokset koskevat, ovat toimeentulotuki, työttömyysturvaetuudet ja asumistuet. Nämä sosiaalietuudet ovat olennaisia kuntatalouden kannalta, koska kunnat maksavat suoraan noin puolet toimeentulotuista ja työmarkkinatuista kunnat maksavat työttömyyden keston mukaan.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuudet kaikista kunnissa maksetuista työttömyysturvaetuuksista ovat suurimmat Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa ja pääkaupunkiseudulla.
Suurin maahanmuuttajien saamien toimeentulotukien osuus oli Pohjanmaalla sijaitsevassa Korsnäsin kunnassa, jossa kaikki maahanmuuttajat yhteensä saivat 65,7 prosenttia kaikista Korsnäsissä maksetuista toimeentulotuista. Toiseksi suurin osuus oli Vöyrin kunnassa, jossa maahanmuuttajat saivat yhteensä 61,3 prosenttia kaikista kunnassa maksetuista toimeentulotuista. Närpiön kunnan kohdalla maahanmuuttajien osuus tuista oli 54,6 prosenttia
&#8211; Maahanmuuttajien suuri osuus ruotsinkielisen Pohjanmaan kuntien tuista selittyy osittain sillä, että näissä kunnissa kantaväestön keskimäärin saamat tuet ovat hyvin pieniä, Salminen tarkentaa.
Väestön kasvattaminen maahanmuutolla ei vahvista veropohjaa
Tärkeä tutkimushavainto on myös, että maahanmuuttajat maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, eli heidän panoksensa yhteisen ”kakun” kasvattamiseen jää vaatimattomaksi. Kuntien väestömäärän kasvattaminen maahanmuutolla ei siten tue kunnan verotulopohjan vahvistumista.
Tutkimustulosten mukaan 97 prosentissa Suomen kunnista kaikkien maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen mediaani oli pienempi kuin kunnan kantaväestön maksamien kunnallisverojen mediaani.
Kaikissa maahanmuuttajaryhmissä länsimaita lukuun ottamatta tämä osuus oli vähintään 96 prosenttia.
&#8211; Kunnallisverojen määrän tarkasteleminen on hyvin tärkeää, koska kuntien taloudet ovat riippuvaisia maksetuista kunnallisveroista. Suuri osa kuntien menoista on lakisääteisiä palveluja, jotka rahoitetaan asukkailta kerätyillä veroilla, Salminen huomauttaa.
Maahanmuuttajien kantaväestöä matalammat työllisyysasteet ovat jälleen ongelmallisia niin koko Suomen julkisen talouden kuin myös kuntien talouksien kannalta.
&#8211; Pitkällä aikavälillä kuntien talous ei tule kestämään sitä, että maahanmuuttajat maksavat paljon vähemmän kunnallisveroa kuin kantaväestö, vaikka he käyttävät aivan samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin. Tällöin syntyy rahoitusvaje, jossa vaihtoehtoina ovat joko peruspalveluiden menojen leikkaaminen, kunnallisveroasteen nostaminen tai lisävelka. Kuntien talouksien ongelmia maahanmuuton suhteen ei voi ratkaista edes lopettamalla kuntien maahanmuuttajille suuntaamat erityispalvelut, jotka tulevat peruspalveluiden päälle, Salminen sanoo.
Jos tulokset epäilyttävät, tutkimustulokset voi toistaa
Arvioita maahanmuuton kokonaismenoista ja taloudellisista vaikutuksista kunnille voi siis pian selvittää kuntakohtaisesti.
&#8211; Tilanteet kunnissa ovat erilaisia, ja jokaisessa kunnassa on nyt mahdollista käydä maahanmuutosta omat keskustelut, Salminen sanoo.
Hän huomauttaa myös, että maahanmuuttoon ja varsinkin pääkaupunkiseudun kuntiin liittyy paljon muitakin aiheita kuin nämä nyt Suomen Perustan julkaisemat tilastotiedot.
&#8211; Maahanmuutto esimerkiksi laskee matalasti koulutettujen työntekijöiden palkkoja pääkaupunkiseudulla tietyillä aloilla. Maahanmuutto on osaltaan myös lisännyt asuntojen kysyntää, esimerkiksi Espoossa. Tämä puolestaan on nostanut asuntojen hintoja ja vuokria Espoossa, Salminen sanoo.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä vaatikin jo viime vuonna Helsingin Sanomien haastattelussa, että Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset, joten valtion pitäisi maksaa niistä suurempi osa.
Salminen esitti myös haasteen muille tutkijoille ja tutkimuslaitoksille.
&#8211; Me olemme nyt esittäneet kuntakohtaiset luvut ensimmäistä kertaa, mutta tulokset on helppo toistaa Tilastokeskuksen aineistoilla, jos käy liikaa epäilyttämään, onko maahanmuutto todella näin huono asia kuntien kannalta. Kaikki muut tahot ovat tervetulleita osallistumaan ja tekemään tutkimusta myös itse.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 14.12.2020" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/PTTdoh8ehuk?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Suomen Perusta tutki: Maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite

Pohjanmaa

Maahanmuuttajien työttömyys rasittaa Suomen kuntien taloutta – Närpiön työttömistä yli 65 % ulkomaalaistaustaisia

Rintamäki: Turkiselinkeinoa ei pidä lopettaa

Turkistarhausta puolustava Mäenpää uskoo, että tarhauksen kieltämisellä olisi vakavia vaikutuksia koko Pohjanmaan alueelle

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen tuulivoimahankkeen tiellä olleen sääksen pesäpuun

Suomen Perusta tutki: Maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025